Haastattelu interventiivisenä tutkimusmenetelmänä

Tieteenala: monitieteinen, tutkimusmenetelmät

Yhteiskäyttöisyyden kriteerit

Saavutettavuus: Arvioitu materiaali on SOSNET:in Moodle-ympäristössä salasanan takana, mutta sen sisältösivut ovat julkisessa verkossa. Julkisessa sivustossa ei kerrota kuinka pitkään materiaali tai ympäristö on aktiivinen tai koska opetusta järjestetään seuraavan kerran. Yhteydenotot ja todennäköisesti myös ilmoittautumiset ohjataan SOSNET:in jäsenlaitosten henkilöille: ”SOSNETin jäsenlaitokset voivat vapaasti hyödyntää kurssi- ja opetusmateriaalitarjontaa opetuksessaan. Opiskelijat voivat tiedustella suoritusmahdollisuuksista omalta laitokseltaan.” SOSNET-verkostoon kuulumattomille yliopistoille materiaali ei liene saavutettavissa. Materiaalin käyttö ei edellytä erillisiä ohjelmia. Materiaali sisältää ääni- ja videonäytteitä, mutta niiden katselu-/kuuntelumahdollisuus ei ole välttämätöntä asian omaksumiselle. Moodle-käyttötuen (arkisin klo 8-17) yhteystiedot on annettu julkisella sivustolla, mutta sivu on hankalasti löydettävissä. Materiaalin käyttöoikeus on vain SOSNET-verkostolla: “SOSNETin jäsenlaitokset voivat vapaasti hyödyntää oheisia kurssimateriaaleja opetuksessaan.” Materiaalin käyttö- ja muokkausoikeudet lienevät vain tekijällä. Copyright-tiedot (tekijä ja vuosi) on merkitty kaikilla materiaalisivuilla. Tekijä kertoo hyvin Moodlessa olevassa esittelyvideossaan materiaalin syntyhistorian ja oman perehtyneisyytensä asiaan.

Kuvaustiedot: Materiaalissa ei ole metatietokuvauksia ja asiasanoja.

Siirrettävyys: Materiaali on periaatteessa siirrettävissä toiseen Moodle-ympäristöön. Tekstimateriaalin ollessa aloitussivua lukuun ottamatta julkisessa verkossa, materiaalin alasivuille voi periaatteessa linkittää. Julkisessa verkossa oleva materiaali on kuitenkin rakennettu siten, että siitä puuttuvat ohjaukset materiaalin etusivuille ja antaa näin vaikutelman, ettei se ole käytettävissä kuin Mattuksen/SOSNET:in omassa opetuksessa. Materiaali on selkeä kokonaisuus, tekijän läsnäolo on voimakas ja siinä ei ole ohjausta toiselle opettajalle. Näistä syistä johtuen materiaalia ei voi käyttää oikein käyttää toisessa kontekstissa.

Pedagogiset kriteerit

Oppimistavoitteet: Oppimistavoitteet on löydettävissä, mutta ne ovat sisällöltään hyvin yleisiä ja niitä voisi syventää ja jakaa konkreettisimmiksi kokonais- ja osatavoitteiksi osioittain. Kurssin laajuutta ei kerrottu Moodlessa eikä materiaalisivuilla – se kerrotaan todennäköisesti jossakin muualla (esim. opetussuunnitelmassa). Ei myöskään ole kerrottu mihin vaiheeseen opintoja kurssi sisältyisi. Kurssi on jaoteltu viikkoihin, mikä auttoi hahmottamaan kurssiin vaadittavaa työmäärää. Myöskään kurssin arviointitapaa ja -kriteereitä ei kerrottu etukäteen, vaan ne kerrottiin jälkeenpäin palautteen yhteydessä. Kurssi on rakennettu Moodle-ympäristöön viikkonäkymänä. Kurssilla käydystä keskustelusta voi päätellä, että viikot ja niiden sisällöt aktivoituvat vähitellen. Tekstimateriaalin aloitussivulla on kaavakuva viikkojen etenemisestä, mutta epäiltiin, ettei opiskelijalle muodostu tarpeeksi selkeää kuvaa opetuksen etenemisestä ja siihen kuluvasta ajasta. Moodlen viikkoalueisiin (laatikoihin) voisi helposti lisätä tavoitemäärittelyjä, vaikka ne jossakin erillisellä sivulla olisivatkin koottuina. Luentomateriaali ja tehtävät tukevat tavoitteiden toteutumista.

Kohderyhmä: Kohderyhmää tai sen koulutustasoa ei ole määritelty, kuten ei myöskään sitä missä vaiheessa opintoja tämä kurssi olisi paras suorittaa. Kohderyhmäksi pääteltiin toteutusorganisaation perusteella sosiaalityön opiskelija. Tästä näkökulmasta ajatellen kohderyhmä on hyvin huomioitu ja materiaali on sille motivoivaa ja haastavaa.

Oppimisen tukeminen: Oppimista tuetaan jonkin verran materiaalin sisältörungossa ja tarkennetaan hyvin paljon keskusteluissa. Ohjaaja reagoi erilaisiin kysymyksiin ja osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Sisältömateriaali ohjaa jonkin verran oppijan itseohjautuvuuteen. Isoimpana ongelmana koettiin tilanne, kun opiskelija kirjautuu ensimmäisen kerran Moodle-ympäristöön, jolloin hänen voi olla vaikeaa saada selville mistä tulisi aloittaa. Moodlen Aloitus-laatikossa on keskustelualue ja linkki ”Etusivulta pääset aineistoon”, joka vie varsinaisille kurssin sisältösivuille. Materiaalin linkin tulisi olla informatiivisempi ja ohjeet tulisi ajatella myös ensikertalaisen näkökulmasta. Sisältömateriaalissa ja Moodlen viikko-osioiden esim. tehtävissä/harjoituksissa otsikot ovat eri muodossa ja saattaa johtaa käyttäjän harhaan.

Materiaali itsessään on hyvin toteutettu ja siihen liittyy aktivoivia tehtäviä. Kurssi on hyvin vuorovaikutteinen, ohjaaja reagoi hyvin erilaisiin kysymyksiin ja osallistuu toimintaan. Tehtävät ja materiaalin esimerkit ovat hyvin kohderyhmään sopivia ja ne aktivoivat pohtimaan aitoja työelämän tilanteita sekä opiskelijan toimintaa työtehtävässä. Tehtävistä annetaan esimerkillisesti palautetta. Käydystä keskustelusta voi hyvin todeta, että opiskelijat ovat aidosti mukana oppimisprosessissa ja reflektoivat oppimistaan. Tehtävien irrallisuus materiaalista ja ohjeiden puuttuminen (oppimisprosessi ei ole johdonmukainen ja loogisesti etenevä) häiritsivät arviointia, joten sen voisi kuvitella häiritsevän ja estävän myös oppimista. Opiskelijoiden kommenteista päätellen se ei ole kuitenkaan ongelma, tai sitten ko. opiskelijaryhmä oli erityisen itseohjautuva ja aktiivinen. Kuitenkin oppimisprosessin suunnittelussa on tärkeää, että opiskelijan kognitiivinen taakka jää mahdollisimman pieneksi ja hän voi keskittyä olennaiseen eli asian johdonmukaiseen opiskeluun ja oppimiseen.

Sisällölliset kriteerit

Relevanssi: Materiaalin sisältö on erittäin relevantti. Materiaali puhuttelee hyvin kohderyhmää, haastattelumenetelmää pohditaan hyvin toiminnallisesti ja opettaja tuo hyvin esiin oman oppimisprosessinsa suhteessa materiaalin kehittämiseen. Tämä muodostaa materiaalista ja kurssista ainutlaatuisen kokonaisuuden sekä esimerkillisen toteutuksen onnistuneesta menetelmäopetuksen verkkokurssista.

Asiasisällön luotettavuus ja ajantasaisuus: Asiasisältö on luotettavaa, tarkoituksenmukaista ja ajantasaista. Materiaali perustuu tekijän omaan tutkimukseen ja on siten tuore. Materiaali on uutta, kehittävää ja tekijän perehtyneisyys alaan on tunnistettavissa. Lähdeviittaukset ovat korrekteja ja jokaisen materiaalisivun alalaidassa on sekä lähdeluettelo että tekijätiedot. Lähteistä voisi tehdä koosteen, jotta se olisi helppo tulostaa. Materiaalisivuihin voisi lisätä myös materiaalin tekoajankohdan, joka toisi vielä paremmin esille sen ajantasaisuuden. Viimeaikaista kirjallisuutta olisi voinut olla enemmän lähdeluettelossa. Kurssin vastuuhenkilöt on kerrottu epäselvästi. Materiaalin päivityshistoria ja sen päivitysprosessi jäi epäselväksi. Materiaalissa näkyy, että se on tehty ensin Optima-ympäristöön. Siirto Moodle-ympäristöön on vielä kesken: viittauksia Optimaan löytyy ja antaa vaikutelman keskeneräisyydestä.

Esitystavan selkeys ja monipuolisuus: Materiaali on johdonmukainen, kuten audio- ja videomateriaalitkin. Tekstimateriaalissa on melko pitkiä lauserakenteita, jotka hidastavat ruudulta lukemista. Kielellinen ilmaisu on kunnossa edellä mainittuja kohtia lukuun ottamatta. Materiaalisivuihin toivoisi enemmän sisäisiä linkityksiä, kuten myös suoraa linkitystä harjoitukseen ja harjoituksista materiaaliin. Kurssilla on monipuolisia toimintoja. Kurssin esittelyvideo koettiin hyväksi. Siinä tulee tekijä ja kurssin opettaja läheiseksi.

Välineelliset kriteerit

Tekninen käytettävyys: Kurssin toteutus Moodleen oli vielä kesken. Moodlen käyttöohjeisiin olisi hyvä olla linkki niille, joille ympäristö ei ole vielä tuttu. Tekstimateriaali on toteutettu perusnettisivuina: jokainen sivu avautuu omaan ikkunaansa. Käyttäjä tietää tällöin hyvin, missä kohtaa materiaalia hän on. Tekstisivuilta ei ollut linkkiä tekstimateriaalin etusivulle eikä muillekaan sivuille. Materiaalin etusivu oli toteutettu kuvakarttana, jonka navigointi hämmentää monia käyttäjiä. Kuvakarttana toteutettuna web-selaimen normaalit linkkien värikoodit eivät toimi (aktiivinen, vierailtu, ei-vierailtu linkki). Linkkejä on vaikea hahmottaa, sillä teorialuvut ovat jokainen oma linkkinsä eikä esim. linkki päälukuun. Tehtäväkuplia ja aikataulu-palkkeja ei olekaan toteutettu kuvakarttaan linkkeinä, vaan käyttäjän on ymmärrettävä palata Moodle-ympäristöön. Ensikertalaisella navigoinnin oppiminen vie aikansa. Kuvakartan käyttöä olisi voinut ohjeistaa aikaisemmin tai viimeistään samalla sivulla. Video- ja äänitiedostot aukesivat samaan ikkunaan, mikä poikkesi tekstimateriaalin logiikasta. Medialinkkeihin voisi lisätä niiden muodon ja tiedoston koon, jotta käyttäjä tietää etukäteen kuinka isosta tiedostosta on kyse ja onko hänen tietokoneellaan tiedoston käsittelymahdollisuutta. Tekstimateriaali muodostaa selkeän kokonaisuuden sekä teknisesti että graafisesti ja Moodlen käyttöliittymän väritys mukailee teoriasivujen värimaailmaa. Kaikki kurssin elementit ovat selkeitä ja tarkoituksenmukaisia. Teoriasivujen taulukoiden otsikot saisivat olla suurempia, sillä nyt ne näyttävät ahtailta, mikä vaikeuttaa lukemista.

Esteettömyys: Tekstimateriaali toimii muissakin ympäristöissä. Testit on toteutettu Moodle-työkalulla ja niitä ei voi siirtää suoraan toiseen ympäristöön. Moodle-ympäristö ei toimi oikein kaikilla selaimilla, ja sitä ei ole kerrottu missään Tekstimateriaalin tekstin voi suurentaa. Tekstimateriaalin sivut voi tulostaa muilla paitsi Mozilla-selaimella. Tehtävistä annetut palautteet on toteutettu MS Wordin doc-tiedostoina. Palautteet olisi hyvä antaa rtf-tiedostoina, jolloin ne aukeavat muillakin tekstinkäsittelyohjelmilla. Mikäli palautteet annettaisiin txt- tai html-tiedostoina ne aukeaisivat suoraan selainikkunaan, eikä niiden katseluun tarvitsisi muita sovelluksia. Moodlessa on työkalu, jolla edellä mainitut tiedot voi suoraan lisätä täyttämällä vain lomakkeen tiedot. Tällöin ei tarvitse erillistä ohjelmaa tietojen katseluun. Kirjautumisvaiheessa on mahdollista valita Moodlen käyttöliittymän kieli. Tätä ei ole kuitenkaan huomioitu materiaalissa ja ohjeissa, sillä kaikki oli suomeksi. Ainakin yksi opiskelijoista vastasi ruotsiksi.