Usean yliopiston yhteistyönä syntynyt Kirjoittajan ABC-kortti on suomen kielen tieteellis-ammatillisen kirjoittamisen sekä kielen- ja tekstinhuollon verkko-oppimateriaali, jota voidaan käyttää kirjoitusviestinnän kursseilla, niiden ohessa tai itsenäisesti (itseopiskelussa). Lisätietoja ks. esim. ABC-sivustosta ja ABC-hankkeen loppuraportista . Tieteenala: Tieteellis-ammatillinen kirjoitusviestintä (suomen kieli ja viestintä)
Tekijät: Esa Laihanen (LTY (ja OY)), Jutta Helenius (TaY), Katriina Kaakkolammi (TaY), Arja Lampinen (TY), Timo Nurmi (JY), Inga Suoniemi-Taipale (JoY)
Saavutettavuus: Kirjoittajan ABC-materiaali on julkaistu kiinteässä verkko-osoitteessa ja sen käyttöehdot on kuvattu selkeästi, joten materiaalin saavutettavuus on hyvä. Materiaalin syntyhistoria ja sen tekijät on esitelty, joskin olisi toivonut enemmän esittelyä materiaalin sisällöntuottajista. Alan asiantuntijoille tekijät ovat hyvin tuttuja ja arvostettuja omilla tutkimusaloillaan. Tieto heidän tutkimusintresseistään olisi tuonut materiaaliin vielä enemmän uskottavuutta ja luotettavuutta. Materiaalin kehitysehdotuksia kannustetaan antamaan sähköpostitse tai vieraskirjaan, joka periaatteessa antaa kuvan materiaalin ylläpidettävyydestä. Vieraskirjassa on esitetty korjaustoivomuksia, esim. toimimattomista linkeistä tai kirjoitusvirheistä, joita ei ole toteutettu. Tämä kumoaa ajatuksen materiaalin ylläpidosta ja vieraskirja koettiin turhaksi. Materiaali on toteutettu pääsääntöisesti standardinmukaisina perusnettisivuina. PowerPoint-diat on julkaistu sekä linkkinä tiedostoon että ohjelman web-julkaisuna toteutettuna. PowerPoint-websivut eivät aukea kaikilla selaimilla. Materiaalissa olisi voinut olla linkki PowerPoint-tiedostojen ilmaiseen katseluohjelmaan. Suurin osa materiaalin harjoituksista oli toteutettu HotPotatoes-ohjelmalla. Joissakin kysymyssarjoissa piti ilmoittaa ensin vastaajan nimi. Tämä hämmensi käyttäjää ja sitä pidettiin turhana ominaisuutena. Erityisen turhauttavaa on kirjoittaa nimi aina uudelleen siinä tapauksessa, että käyttäjä haluaa tehdä testin useampaan kertaan (esimerkiksi pikatesti kannattaa tehdä useampaan kertaan, koska kysymykset vaihtelevat jonkin verran satunnaisesti vastauskertojen mukaan).
Kuvaustiedot: Materiaalissa ei ole metatietokuvauksia ja asiasanoja, mikä haittaa sen löydettävyyttä.
Siirrettävyys: Materiaali on teknisesti siirrettävissä toiseen osoitteeseen, web-osoitteet ovat selkeitä ja niihin voi viitata helposti, mikä tukee myös materiaalin yhteiskäyttöisyyttä. Opettajille ei ollut erillisiä ohjeita, mutta niitä ei sinänsä kaivattu. Toisaalta tekijöiden ohjeistus materiaalin soveltamiseksi käytäntöön olisi laajentanut huomattavasti sen käyttöä. Materiaali (ja sen osat) ohjaa hyvin itsenäiseen työskentelyyn ja sopii hyvin käytettäväksi erilaisissa opetuskonteksteissa. Materiaalissa ei ole määritelty kohderyhmää ja tavoitteita. Toteuttajista ja toteutusorganisaatiosta voi päätellä, että kohderyhmänä ovat korkeakouluopiskelijat. Mikäli kohderyhmä olisi selkeästi ilmoitettu, se auttaisi opettajia löytämään materiaalin ja käyttämään sitä oikeassa kontekstissa tai ohjeistamaan paremmin materiaalin käyttöä.
Oppimistavoitteet, kohderyhmä: Materiaali on tarkoitettu itsenäiseen opiskeluun. Kohderyhmää ja oppimistavoitteita ei ole määritelty ja niiden puute koettiin materiaalin heikoimmaksi kohdaksi.
Oppimisen tukeminen: Oppijaa on kannustettu tekemään omia tavoitteita testien avulla ja arvioimaan siten lähtötasoaan. Materiaalissa ei kannusteta opiskelijaa seuraamaan omaa oppimistaan tai tavoitteiden toteutumista. Materiaalissa annetaan ymmärtää, että oppija tulisi oppia/omaksua kaikki. Kohderyhmän voi olettaa olevan korkeakouluopiskelijat ja muut tieteellisestä kirjoittamisesta kiinnostuneet. Luovaa kirjoittamista materiaalissa ei ole huomioitu ja siten materiaalin otsikko Kirjoittajan ABC-kortti on harhaanjohtava. Materiaalin harjoitukset ja terminologia edellyttävät korkeakouluopintoja, joissakin kohdissa jopa kieliopintoja. Sanasto helpottaisi materiaalin käyttöä ja laajentaisi kohderyhmää. Materiaali ohjaa osittain itseohjautuvuuteen ja itsearviointiin. Esimerkiksi Kirjoittamisprosessi-osion Toistosta muokkaamiseen -luvussa oppimisprosessi on erityisen selkeää: Tee ensin tutustu sitten Lopuksi voit tehdä harjoitukset. Muissa osioissa tai Kirjoittamisprosessi-osion luvuissa ei ole yhtä selkeää ohjausta. Materiaali on erittäin hyödyllistä ja tarpeellista monelle kirjoittajalle, mikä sinällään motivoi oppijaa. Materiaalissa on paljon harjoituksia, mutta oppijaa aktivoivia elementtejä on vain kirjoittamisprosessin ensimmäisessä luvussa. Materiaali ohjaa oppijaa asettamaan omia tavoitteitaan ja se ohjaa oppijaa oman oppimisen tarkasteluun. Se ei kuitenkaan ohjaa oppijan omakohtaiseen tiedonrakenteluun, mutta toisaalta tiedonrakenteluun johdattavat metatekstitkin on hyvä pitää napakoina ja lyhyinä. Opittavat sisällöt ja tehtävät on sidottu aitoihin tilanteisiin ja opittu sisältö on siirrettävissä toisiin tilanteisiin.
Relevanssi: Materiaalin sisältö on relevantti, jos kohderyhmäksi ajatellaan korkeakouluopiskelijat. Joissakin kohdissa kaivattiin sanastoa (esim. reemalauseke, konnektori).
Asiasisällön luotettavuus ja ajantasaisuus: Tekijätiedot ja organisaatio oli löydettävissä ja tekijät sekä julkaisuvuosi oli merkitty jokaisen sivun alalaitaan. Tekijöiden asiantuntemusta voisi esitellä tarkemmin ja kuvata heidän akateemista pätevöitymistään alalle. Tämä antaisi materiaaliin lisää uskottavuutta ja auttaisi muidenkin alojen opettajia arvioimaan materiaalin hyödynnettävyyttä omaan opetukseen. Lähdeviitteet on esitetty korrektisti tutkimusta painottavissa sivuissa. Niin sanotussa yleissivuissa on lopussa vain kirjallisuusluettelo, joskin näille sivuille ei edes kaivannut lähdeviitteitä. Kirjallisuusviitteitä on esitetty paljon, mutta otsikkoja Kirjallisuutta/ Kirjallisuutta ja lisämateriaalia ei ole käytetty yhtenäisesti. Nimeämistapa koettiin epäloogiseksi ja osittain harhaanjohtavaksi. Lukija ei voi tietää, mitä materiaaleja on käytetty lähteenä ja mikä on lisätietoa. Materiaalin päivityshistoriaa ei ole kerrottu ja materiaalista (varsinkin vieraskirjan merkinnöistä ja kirjallisuusviitteiden sisällöstä) voi päätellä, ettei päivityksiä ole tehty materiaalin julkaisun jälkeen.
Esitystavan selkeys ja monipuolisuus: Asiasisältö ja käytetty kieli oli selkeää, virkerakenteet helppolukuisia ja yksinkertaisia. Hyvään kielelliseen ilmaisuun on panostettu. Joitakin kirjoitusvirheitä ja tekstin asetteluvirheitä materiaalissa oli ja ne häiritsivät nimenomaan kirjoittamiseen painottuvan sisällön takia. Sisältö oli monipuolista ja aktivoivia elementtejä on käytetty sopivasti. Kirjoittamiseen opastavan materiaalin koettiin olevan mielekästä kirjallisessa muodossa esitettynä. Materiaalin sisältö keskittyy erinomaisesti yksilön kirjoittamisprosessiin. Esimerkiksi kirjoittaminen yhteisöllisenä toimintana, kirjoittamisprosessin funktionaalinen näkökulma sekä kirjoittajatyyppien luonnehdinta ja genre-näkökulman huomiointi lisäisivät materiaalin käyttöä.
Tekninen käytettävyys: Materiaali oli teknisesti käytettävää. Materiaali oli helppokäyttöistä, johdonmukaista ja helposti opittavissa. Käyttäjää tuetaan hyvin materiaalissa. Leivänmurupolku auttaa käyttäjää hahmottamaan sijaintinsa materiaalissa. Sisällön modulaarinen rakenne ja sivukartta auttavat käyttäjää palaamaan materiaalin määrättyyn kohtaan. Yläpalkin on mouse -ominaisuus ei toiminut loogisesti kaikilla selaimilla, mutta se ei estänyt käyttäjän toimintaa. Sivuston graafinen toteutus oli kokonaisuudessaan selkeä. Sisällön esimerkkien värikoodaus oli erinomainen ratkaisu, jonka tosin olisi voinut selittää materiaalin alussa.
Esteettömyys: Materiaalin esteettömyyttä heikensi se, ettei kuviin ollut määritetty alt-tekstejä. Yläpalkin navigointikuvat olisi voinut toteuttaa myös teksteinä. Linkkejä ja vinkkejä osioissa oli muutama toimimaton linkki. Vieraskirjan ulkoasu leviää Mozilla- ja Internert Explorer-selaimilla. Virkejärjestys-harjoitus ja PowerPoint-esitysten html-versiot eivät auenneet kaikilla selaimilla.