Kuopion yliopiston kielikeskuksen esittely

Ihmisen ja ympäristön terveyteen ja hyvinvointiin profiloituneen kansainvälisen savolaisyliopiston kielikeskus kuuluu kooltaan sarjansa pienimpiin. Yliopistossa on reilut 6.000 opiskelijaa, vuotuinen sisäänotto lähentelee tuhatta. Kun Itä-Suomen yliopiston sijaintipaikasta ei 60- ja 70-luvulla päästy yksimielisyyteen, päätettiin lääketieteellinen koulutus sijoittaa Kuopioon. Joensuu sai puolestaan humanistit ja Lappeenranta tekniikan. Kuopion yliopistossa on tätä nykyä maan suurin lääketieteellinen, toinen maan kahdesta farmaseuttisesta tiedekunnasta, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden sekä yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ja uusimpana informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopisto täyttää keväällä 39 vuotta ja järjestyksessä kuudes tohtoripromootio järjestetään ensi kesänä.

Kielikeskuksessa on kokoaikaisia opettajia tasan tusina, joista viisi on vakinaisessa lehtorin virassa. Muut ovat määräaikaisia päätoimisia tuntiopettajuuksia, joista viittä ollaan muuttamassa lehtorin viroiksi: ne ovat parastaikaa täytettävänä. Lisäksi kielikeskuksessa on sivutoimisia tuntiopettajia 5 - 7 tarpeesta riippuen, hallintohenkilökunnan muodostavat kaksi sihteeriä, amanuenssi ja johtaja.

Opetusohjelma koostuu pääosin tutkintoihin pakollisena kuuluvista kieli- ja viestintäkursseista eli englannin, ruotsin sekä kirjoitus- ja puheviestinnän kursseista. Niiden lisäksi opetetaan suomea toisena kielenä ja jonkin verran saksaa, ranskaa, venäjää ja espanjaa sekä latinaa, joka kiinnostaa lähinnä lääketieteen ja farmasian opiskelijoita.

Leimaa antavaa Kuopion kielikeskuksen toimintaympäristölle on humanististen aineiden puuttuminen yliopistosta. Siten olemme koko yliopiston ainut humanistinen laitos; olemme haluttuja (ainoa) yhteistyökumppaneita niille, jotka ovat sisäistäneet kieli- ja viestintätaidon merkityksen osana akateemista ammattitaitoa, toisaalta saatamme harvinaislaatuisuudessamme olla jonkun mielestä outoja ilmestyksiä yliopistolla. Meillä onkin korostetusti esillä kieli- ja viestintätaidon instrumentaalimerkitys oppimistaitoina ja ammattitaidon välittäjänä, ja vähemmälle jää sellainen humanistinen haihattelu, että kieli itsessään on harrastuksen kohde.

Tänä syksynä 25 vuotta täyttänyt Kuopion yliopiston kielikeskus rakentaa opetuksen ja muiden toimintojen laatujärjestelmää, suunnittelee uuden tutkintojärjestelmän mukaisia opintoja sekä haaveilee uusiin, väljempiin ja ajanmukaisiin tiloihin siirtymisestä, mikä saattaa toteutuakin muutaman vuoden sisällä. Nuori ja nuorekas kielikeskuksemme katsoo luottavaisin mielin ja tarmoa täynnä tulevaisuuteen, josta voi varmasti sanoa ainakin (vain?) sen, ettei haasteita tule puuttumaan!