Kesällä 1973 Jyväskylän yliopistossa aloitti toimintansa Korkeakoulujen kielistudio-opetuksen kehittämisprojekti. Yksikön toiminta rahoitettiin opetusministeriön tarkoitukseen myöntämin varoin. Tämän ns. kielistudioprojektin piti erityisesti "suorittaa valtakunnallisen kielikeskuksen toiminnan aloittamiseksi tarpeelliseksi katsottavia valmisteluja". Näistä valmisteluista syntyi Korkeakoulujen kielikeskus (KKKK), jonka tehtäviksi tuli mm. oppimateriaalien laatiminen sekä kielikeskusten antaman opetuksen suunnittelu ja koordinointi.

Kielikeskusuutiset luotiin tiedonvälittäjäksi Korkeakoulujen kielikeskukselle sekä kaikille Suomen kielikeskuksille. Ensimmäinen numero ilmestyi vaatimattomana, askeettisen monistepaperin värisenä A4-kokoisena monistenippuna 23.8.1973, ja sen painos oli 300 kpl. Ensimmäisessä numerossa kerrottiin, että lehti ilmestyy tulevaisuudessa "tarpeen vaatiessa".
Kielikeskustuutisista toivottiin foorumia, joka monistemuotoisena saavuttaisi lukijansa nopeasti. Kielikeskusuutiset jaettiin ilmaiseksi kaikkiin kielistudioihin (myöhemmin kielikeskuksiin) sekä niiden kautta kaikkiin kielten laitoksiin sekä kasvatustieteiden, fonetiikan ja yleisen kielitieteen laitoksiin.
Vuonna 1975 julkaisun kansilehden väri muuttui vaaleankeltaiseksi. Painosmäärä oli jo noin 700.


Kuka vielä muistaa kukkasen Kielikeskusuutisten kannessa?
Kaksikymmentä vuotta sitten vastaava toimittaja Liisa Korpimies kirjoitti pääkirjoituksessaan Kielikeskusuutisten numerossa 1/1984 näin:
"Kielikeskusjärjestelmä sai alkunsa kymmenen vuotta sitten, jolloin Korkeakoulujen kielikeskus perustettiin ja ensimmäiset suunnitelmat valtakunnallisen kielikeskusorganisaation aikaansaamiseksi laadittiin. Uuden kymmenvuotiskauden alun juhlistamiseksi Kielikeskusuutisia on saanut uuden ulkoasun. Samalla Korkeakoulujen kielikeskus haluaa ojentaa kukkasen kaikille kielikeskuksille kiitokseksi yhteistyöstä ja onnen toivotukseksi alkavalle uudelle kymmenvuotiskaudelle."
"Kielikeskuskukkanen on samalla Korkeakoulujen kielikeskuksen symboli. Se kuvaa Suomen kielikeskusten muodostamaa kokonaisuutta, jossa jokainen yksikkö on oleellinen osa kokonaisuutta. Keskustan muodostaa Korkeakoulujen kielikeskus. Siitä lähtee kaksitoista terälehteä, jotka kuvaavat maamme kahtatoista yliopistoa tai korkeakoulua, joissa annetaan kielikeskusopetusta." [...]
"Kielikeskuskukan tarkoituksena on kuvata sitä yhtenäisyyttä, joka vallitsee kielikeskusten välillä. Kielikeskusjärjestelmä on erinomainen esimerkki korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä - kielikeskukset ovat niitä harvoja yksiköitä, joiden välillä todella tehdään merkittävää ja säännöllistä yhteistyötä, joka koituu mahdollisimman monen kielikeskuksen hyödyksi."
Nämä Liisa Korpimiehen ajatukset ovat hyvin ajankohtaisia vielä tänäänkin, ja ne voidaan helposti liittää nykyiseenkin kielikeskusten verkoston toimintaan.

Vuonna 1993 lehden väri muuttui vaaleansiniseksi, ja uudeksi nimeksi tuli Kielikeskustelua. Englanninkielinen nimi pysyi entisenä.
Suurimmillaan lehden painosmäärä oli ollut 3000 kpl. Lehden muututtua maksulliseksi painosmääräkin pieneni, ja se oli viimeisenä vuotena 1000 kpl.
Lopulta laman ja 90-luvun puolivälin supistuvien määrärahojen vuoksi lehden painetun version julkaiseminen lopetettiin. Viimeisessä numerossa (10/1995) kerrottiin, että Kielikeskustelua löytyisi jatkossa verkosta. Olisi mielenkiintoista tietää, onko verkkolehden numeroita vielä tallella? Ainakaan internetistä niitä ei enää löydy.
Portaalin avaamisen yhteydessä 15.12.2004 julkaistaan usean vuoden tauon jälkeen kielikeskusten verkoston yhteinen lehti uutena verkkoversiona. Verkostopäivässä Tampereella 13.12.2004 julkaisun nimeksi päätettiin antaa nykyhengen mukaisesti KieKU (vrt. TieVie, KORU, KIEVI, jne.), jossa Kielikeskusuutiset jatkaa eloaan lyhennetyssä muodossa.
Julkaiseminen on nykyisin aivan toisenlaista kuin 1970-luvulla. Tiedonvälitys sähköisesti on erittäin nopeaa, lähes reaaliaikaista. KieKUa aiotaan aluksi julkaista vähintään 2 kertaa vuodessa: joulukuussa ja toukokuussa. Mikäli artikkeliehdotuksia kuitenkin tulee runsaasti, julkaisutiheyttä voidaan helposti nostaa.
Kuten aikoinaan Kielikeskusuutisista, tästä uudesta KieKU-verkkolehdestäkin toivotaan kaikkien kielikeskuslaisten yhteistä foorumia, johon voi kirjoittaa kaikenlaisista kielikeskuselämään ja -opetukseen liittyvistä asioista, kuten esimerkiksi opetuskokeiluista, materiaaleista, ulkomaanvierailuista, konferensseista sekä teknisistä ja hallinnollisista asioista.
Ajankohtaiset ilmoitukset voi toimittaa VKK:n suunnittelijoille, jotka laittavat ilmoitukset verkkoon. Keskustelufoorumina toimii SVY:n akateeminen kohtauspaikka, johon kielikeskuslaisille on luotu oma alue. Myös VKK-sähköpostilista tulee säilymään tärkeänä tiedonvälityskanavana, koska se on kaikkein nopein tapa viestittää asioita suoraan listalaisille.
Kielikeskusuutisten ensimmäisessä numerossa oli vitsi, jonka joku oli kertonut Nordisk inlärningsstudio -kurssilla Jyväskylässä kesällä 1973:
Två män, en norrman och en finne, Pekka Toivonen, sitter i -30 C och pilkar. Norrmannen undrar, varför Pekka inte har sin röda mössa på sig, såsom han vanligen har.
Norrmannen frågar: "Varför har Du inte Din röda mössa på dig, Pekka?"
Pekka svarar: "Senaste vinter var jag här ute med Tor och pilkade. Då frågade han: 'Vill Du ha brännvin?' - Och jag hörde inte."