Kokemuksia portugalinkielen alkeiden opetuksesta verkossa

Idea portugalin alkeiden opettamisesta verkossa tuli halusta pitää portugalin opetus ohjelmassamme ja mahdollistaa se myös muille. Kielikeskuksessamme on alkanut joka toinen vuosi portugalin alkeiden opetus ja joskus opiskelijoita on ilmoittautunut juuri vaadittava minimi. Olemme katsoneet kuitenkin erittäin tärkeäksi ko. kielen opetuksen tulevaisuuden kannalta ja yliopistommekin on tukenut ajatusta. Tällä hetkellä opiskelijoita on aivan riittämiin, luultavimmin Brasiliaan viennin ansiosta.

Aloitin kurssimateriaalin keräämisen kesällä 2001, kun osallistuin portugalin kielikurssille Minhon yliopistossa Bragassa Portugalissa. Otin valokuvia ja videoita ja tallensin haastattelut, joita tein kaduilla. Tarkoituksenani oli kerätä kuvamateriaalia, jota voisin käyttää verkkokurssin tehtävissä ja taustakuvina. Kuvailinkin runsaasti viinirypäleitä ja rakennuksia. Ihmisiä tuli kuvattua hyvin vähän, varsinkin lähietäisyydeltä, koska luvan kysyminen olisi ollut liian hankalaa. Ja pitäisikö kokonaisilta väkijoukoilta kysyä lupa? Miten? Huutamalla? Kysymykset oikeuksista mitä voi kuvata ja missä, olivat jääneet hieman hämäriksi, joten yritin toimia hyvin hienotunteisesti. Toisaalta, kuvani ovat niin epätarkkoja, ettei niistä voisi ketään tunnistaa, eikä niitä käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. Videomateriaali oli lähinnä tarkoitettu ”virtuaalikävelyiksi”. Kävelin kameran kanssa kaupungilla erinäisiä omasta mielestäni kiinnostavia sokkeloisia reittejä. Myöhemmin opiskelijat voisivat ”kävellä” Bragassa ja kertoa mitä näkevät kulkiessaan. Haastattelut tulisivat käytettäviksi kuullunymmärtämistehtävinä. Kyselin ihmisiltä portugalilaisesta fado-laulajasta Amalia Rodriguêsistä. Oli erittäin korkea kynnys mennä haastattelemaan tuntemattomia ihmisiä ja onnekseni kurssikaverini oli assistenttinani. Halusin myös tallentaa yleistä katuhälinää. Suurenmoisena ideanani oli kävellä minidisc laukussani parinkymmenen minuutin ajan ja saada autenttinen portugalilainen katutunnelma. Kävelin useamman ihmisjoukon ohi hidastellen ja maleksin kahviloiden liepeillä ajatellen, että kuinka autenttista äänimateriaalia nyt tuleekaan! Kuppien kilinä baaritiskillä! Ja kaikki autojen tööttäykset! Kun sitten pääsin kuuntelemaan tätä omasta mielestäni mahtavaa materiaalia, riemullani ei ollut rajaa, kun olin onnistunut nauhoittamaan kaksikymmentäkaksi minuuttia ja viisitoista sekuntia reiteni ja laukkuni välisestä hankauksesta syntynyttä ääntä!

Lukuvuonna 2001 - 02 valitsin kerätystä materiaalista sopivia kuvia käsittelyyn. Luovuin "virtuaalikävelyistä", koska tiedostot olisivat tulleet liian suuriksi. Kuvienkäsittelyohjelmaa en muista. Valitsin mahdollisimman selkeitä kuvia, joista voisi kirjoittaa kuvauksia ja kuvia, jotka liittyisivät jotenkin annettuun tehtävään. Yritin tehdä jonkinlaisia sivuja itse, mutta havaitsin sen liikaa aikaa vieväksi tuona ajanjaksona.

Yliopistomme tietotekniikan opiskelija laittoi verkkomuotoon käsitellyt materiaalit harjoitustyönään kesällä 2003. Tein hänelle piirustukset siitä, miltä haluaisin sivujen näyttävän. http://www2.lut.fi/~klempine/portugali/ -osoitteesta löytyy ensimmäinen sivu. Seuraavalta sivulta http://www2.lut.fi/~klempine/portugali/tehtavat.htm opiskelija pääsee kuuteen tehtävään, jotka tehdään numerojärjestyksessä. Tehtävinä on kirjoittaa itsestään, omasta viikostaan ja CV, kuvaus katunäkymästä, käännös suomesta portugaliin ja kuuntelutehtävä. Palautus tapahtuu tehtäväsivun kautta. http://www2.lut.fi/~klempine/portugali/6_tehtava.htm .

Kesällä 2003 etsimme paria vapaaehtoista opiskelijaa koekaniineiksi. Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen Liisa Kallio laittoi heidän omille nettisivulleen ilmoituksen ja se poiki yli kolmekymmentä kiinnostunutta. Valitsin sieltä yhden opiskelijan. Toinen opiskelija löytyi Helsingin yliopiston kielikeskuksen oman portugalin opettajan Riika Jemisen välityksellä.

Portugali 1 -kurssi alkoi syksyllä 2003. Lähetin opiskelijoille kurssikirjan ja siihen liittyvän kasetin. Kirja on sama kuin kontaktiopetuksessa olevan ryhmän. Keskustelimme puhelimitse käytännön asioista ja esiin tulleista kysymyksistä. Ensimmäiseksi opiskelijoiden tuli selvittää missä oli mahdollista toteuttaa videoneuvottelut. He tekivät myös opintosuunnitelman aikatauluineen.

Tarkistin kirjoitukset ja lähetin korjatut versiot takaisin sähköpostitse. Jos opiskelijalla oli paljon virheitä, alleviivasin asiat, jotka opiskelijan piti itse korjata. Tämän jälkeen ne lähetettiin vielä tarkastettavaksi. Tämä olisi voinut tapahtua myös verkkosivujen kautta. Korjaus olisi voinut tapahtua nopeamminkin, mutta johtuen omista aikataulustani, opiskelija ei saanut tarpeeksi nopeasti korjauksia. Itseopiskelussa näen palautteen nopeasti antamisen tärkeäksi, jotta opiskelija pystyisi jatkamaan harjoituksiaan korjatun pohjalta ja näin ollen kehittyisi ohjatummin. Kummankin opiskelijan kanssa oli kolme videoneuvottelua. Näissä juttusessioissa puhuimme portugaliksi suunnilleen samat asiat kuin mitä he olivat kirjallisesti minulle kertoneet. Nämä osiot sujuivat odotettua paremmin. Teknisiä ongelmia ei juuri ollut, ainoastaan yhden kerran kuvaani ei saatu heti välitettyä, ääni tosin toimi kirkkaasti alkumetreiltä. Ensimmäisessä sessiossa keskityimme ääntämiseen. Toisessa sessiossa kyselin opiskelijoiden omasta elämästä ja kolmannessa opiskelijat tekivät minulle kysymyksiä. Oli yllättävän helppoa kommunikoida opiskelijoiden kanssa portugaliksi. Olin ajatellut sen olevan jotenkin teennäistä ja takeltelevaa, mutta se sujui hyvin. Opiskelijoille kommunikointi ei ollut niin yksinkertaista. Heistä ääntämisen ja puheen opettelu yksin tuntui hyvinkin työläältä, mutta kuitenkin kumpikin heistä suoriutui suullisesta osiosta hyvin.

Hyväksytysti suoritettujen tehtävien jälkeen oli tentti. Tentin tehtävät olisi pitänyt räätälöidä paremmin itseopiskelijoille. Toinen opiskelija läpäisi tentin hyväksytysti pienen täydennyksen jälkeen ja toinen luovutti ensimmäisen tentin jälkeen. Syy jäi minulle epäselväksi. Puolet aloittaneista suoritti kurssin hyväksytysti.

Olen pohtinut myös jatkoa. Katson, että tällaiselle verkkokurssille on kysyntää. Portugalia opetetaan pääosin pääkaupunkiseudulla, tämäntapainen kurssi palvelisi muualla Suomessa asuvia opiskelijoita. Opetus voi olla ohjattua itseopiskelua, mutta mahdollisen opiskelijamäärän kasvaessa ohjaus ei voi olla näin henkilökohtaista. Varsinkaan kahdenkeskiset videoneuvottelut eivät ole mahdollisia suuremmalla opiskelijamäärällä. Verkkoyhteyksien päässä olevat opiskelijat voisivat keskenään muodostaa ryhmiä ja osallistua videoneuvotteluihin ryhmänä. He voisivat myös keskenään harjoitella enemmän suullista puolta saaden näin ollen vertaistukea. Kurssimateriaalia täytyisi kehittää. Käyttämämme kirja on vanhentunut, mutta tällä hetkellä valitettavasti valinnan varaa ei paljoakaan ole. Portugali 1:n jälkeen täytyisi ehdottomasti saada myös verkkojatkokurssi. En tiedä, voinko käyttää keräämääni materiaalia, koska sen on sanottu olevan liian heikkolaatuista. Tässä kohtaa joudunkin vaikean kysymyksen eteen. Mistä saan kuvamateriaalia? Ja jatkona edelliseen: Mistä resursseja tällaisen kurssin luomiseen ja kehittämiseen? Ilmeisen selvää on, että kysyntää tällaiselle kurssille on, mutta onko resursseja tarjontaan?