Oppimisalustat kielikeskusopetuksessa - kokemuksia Moodlesta

Taustaa

Aloittaessani työskentelyni Tampereen yliopiston kielikeskuksessa syksyllä 2000 olin jo kokenut tietokoneiden käyttäjä, mutta verkkopedagogiikasta olin vain kuullut opettajankoulutuksessa puhuttavan. Uudet kollegani olivat juuri ryhtyneet käyttämään WebCT-oppimisalustaa kurssiensa tukena, ja itsekin tuota alustaa kokeilin. Päädyin kuitenkin siihen, että ensin opettelen varsinaisen työni ja tutustun tehtäväkenttääni ja vasta sitten voin ymmärtää, miten uutta teknologiaa voisi parhaiten hyödyntää opetustehtävässäni. Monistuskone siis lauloi ja kalvoja kului.

Keväällä 2003 kielikeskuksen laatu- ja kehittämisryhmässä päätettiin kokeilla viestintää ja asioiden valmistelua uuden oppimisalustan, Moodlen, kautta. Helppoahan se ei aluksi tietenkään ollut, koska vain harvalla oli sähköpostin lisäksi kokemusta verkossa tapahtuvasta viestinnästä. Moodle kuitenkin vaikutti sekä käyttäjän että ylläpitäjän kannalta huomattavasti WebCT:ä selkeämmältä ja helppokäyttöisemmältä. Niinpä kevään kokemusten perusteella uskaltauduin kokeilemaan Moodlea pienimuotoisesti muutamalla kurssillani. Opiskelijat ottivat Moodlen yllättävänkin positiivisesti vastaan, vaikka työkalu oli heillekin uusi.

Ensimmäisen vuoden harjoittelun jälkeen otinkin sitten alustan käyttöön tavalla tai toisella kaikilla kursseillani, ja olen kokenut ratkaisun hyväksi. Moodle helpottaa paitsi kurssien toteutusta myös niiden suunnittelua. Sitä mukaa kuin Moodlen käyttö on yleistynyt yliopistossamme, sitä taitavammiksi ovat opiskelijatkin tulleet, ja nykyään alustan käytön esittelyyn riittää lyhyt tovi kurssin alussa.

Omat kokemukseni verkko(avusteisesta) opetuksesta perustuvatkin siis lähinnä Moodlen käyttöön, ja esittelen lyhyesti kolme tapaa, miten verkko-oppimisympäristö voi tukea kielikeskusopetusta.

Verkko-oppimisympäristö monipuolisena viestivälineenä

Yksinkertaisimmillaan oppimisalustaa voi käyttää viestivälineenä kurssin osallistujien ja opettajan välillä ja kenties tarjota muutamia kurssin keskeisen sisällön kannalta oleellisia linkkejä tai tiedostoja (PowerPoint-kalvoja tms.). Tällaisen kurssialustan luominen käy nopeasti, sen ylläpito ei vie juurikaan aikaan, ja se on aloittelijankin helposti hallittavissa.

Viestintä opettajalta opiskelijoille on Moodlen avulla helppoa ja tehokasta, koska opettaja voi halutessaan lähettää viestin, joka päätyy kaikkien osallistujien sähköpostiin ja tallentuu myös Moodleen mahdollista myöhempää käyttöä varten. Toisaalta on mahdollista jakaa opiskelijat ryhmiin ja lähettää viestejä, jotka tavoittavat vain kyseisen ryhmän opiskelijat. Lisäksi Moodle mahdollistaa kahdenkeskisten viestien vaihdon osallistujien välillä.

Moodlessa opettajalla on mahdollisuus rajata opiskelijoiden mahdollisuuksia lähettää viestejä kaikille kurssilaisille, mutta periaatteessa heillä on samat viestintäkanavat käytössä kuin opettajallakin. Kokemukseni perusteella tuntuu kuitenkin siltä, että henkilökohtaisien asioiden hoidossa monet opiskelijat vielä mieluummin lähettävät sähköpostia suoraan opettajalle.

Yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi otin alun perin Moodlen käyttöön kursseillani, oli kirjallisten tehtävien palautus. Aikanaan sähköpostini pursuili opiskelijoiden arvioitavaksi lähettämiä töitä ja niitä sitten tulostelin ja korjasin. Joskus niitä sai sitten etsiä pitkin sähköpostia ja pöydän kulmia. Moodlen myötä jokainen tehtävä palautetaan tiettyyn paikkaan ja voin lukea, kommentoida ja arvostella kunkin tehtävän suoraan verkossa. Kieliasun ja rakenteen kommentointiin olen pääasiassa käyttänyt joko Wordinkommentteja tai Markin-nimistä ohjelmaa. Mikään ei tietenkään edelleenkään estä tulostamista ja käsin kommentointia, ja muutaman kerran näinkin olen tehnyt.

Kuvassa 1 näkyy tehtävä-työkalu opettajan silmin. Opettajan on helppo yhdellä silmäyksellä nähdä, ketkä ovat palauttaneet työnsä, keiden työt on jo arvioitu ja mikä arvosana työstä on annettu. Kun opettaja on kommentoinut palautettua työtä, opiskelijat saavat sähköpostiinsa viestin, joka kehottaa heitä käymään lukemassa saamansa palaute. - Napsauta tästä nähdäksesi kuvan 1 suurempana.

Kuvassa 2 on opiskelijan näkymä tehtävä-työkaluun. Arvosana ja opettajan kommentit ovat helposti nähtävillä. - Napsauta tästä nähdäksesi kuvan 2 suurempana.

Tehtävä-työkalu soveltuu paitsi tekstien myös suullisten harjoitusten palautukseen ja kommentointiin. Mikäli opiskelijoilla on käytettävissään mikrofonilla varustettu tietokone (esimerkiksi itseopiskelustudiossa), he voivat käydä tallentamassa suullisen tehtävän itsenäisesti ja palauttaa äänitiedoston Moodleen.

Verkko-oppimisympäristö materiaalipankkina tai ”kurssikirjana”

Materiaalien monistaminen ja kalvopohjien tulostaminen vei aikanaan useita päiviä työvuodestani ja tuntui varsin turhauttavalta työltä. Verkkoympäristöjen käyttö voi helpottaa tuota monelle opettajalle tuttua urakkaa merkittävästi ja kenties jopa vähentää laitokselle kertyviä kopiointikustannuksia.

Useimmilla kursseillani pyrin kokoamaan kurssilla käytettävät oppimateriaalit Moodleen ja pyydän opiskelijoita tulostamaan kulloinkin tarvittavan materiaalin itse. Opettajaltahan tämä vaatii tiettyä suunnitelmallisuutta ja ennakointia, mutta eipähän sitten tarvitse käyttää kurssin aikana kauheasti voimia seuraavan tunnin sisältöjen suunnitteluun. Ainakin oma stressikertoimeni on Moodlen myötä laskenut...

Mikäli materiaali on täysin tekstipohjaista, on tietenkin mahdollista koota kaikki yhteen tiedostoon ja käyttää Moodlea vain jakelukanavana. Usein käytännön kannalta on kuitenkin mielekästä jakaa aineisto pienempiin kokonaisuuksiin ja ryhmitellä se esimerkiksi teemojen tai kokoontumiskertojen mukaisesti. Moodlen etuna on se, ettei tiedostojen tyypillä sinänsä ole väliä, vaan kurssimateriaaleihin voi periaatteessa liittää kuvaa, ääntä ja tekstiä missä muodossa tahansa. Tiedostoilla tosin on enimmäiskoko (Tampereella 8 Mt.), joten oman videomateriaalin käyttömahdollisuudet ovat melko rajalliset.

Kuvassa 3 näkyy laatimani esimerkkikurssin "etusivu", jossa kurssin varsinaiset sisällöt ovat keskimmäisellä palstalla. Ylinnä olevassa laatikossa ovat viestintäkanavat, joiden alapuolella sijaitsevat kurssin tehtävien palautuskanavat. Kolmannessa laatikossa on kurssin sanasto sekä linkkejä verkkosanakirjoihin, ja alimmaisessa laatikossa on yhden kokoontumiskerran tehtävät ja materiaalit. - Napsauta tästä nähdäksesi kuvan 3 suurempana.

Periaatteessa olemassa olevan kurssin materiaalien siirtäminen Moodleen on melko nopeaa ja helppoa, mutta näin toimittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota tekijänoikeuskysymyksiin. Materiaalien digitointi (esimerkiksi skannaamalla) ja levittäminen minkä tahansa verkko-oppimisalustan kautta edellyttää aina lupaa tekijänoikeuden haltijalta. Mikäli kaikki materiaali on itse tekemääsi, tämä ei ole ongelma, mutta muussa tapauksessa lupa on pyydettävä tai sitten osa materiaalista on jaettava edelleen monisteina (Kopioston luvalla). Mikäli luparuljanssi tuntuu kovin hankalalta tai uhkaa käydä kalliiksi, voi yksi ratkaisu olla linkkien luominen avoimessa verkossa olevaan materiaaliin. Näistäkin on toki kohteliasta ilmoittaa materiaalin ylläpitäjälle.

Verkko-oppimisympäristö kurssin pääasiallisena työskentelyvälineenä

Varsinkin silloin kun opiskelijat asuvat toisella paikkakunnalla tai heillä on esimerkiksi työelämästä johtuvia aikatauluongelmia, voi verkko-oppimisalustan käyttö kurssin pääasiallisena työskentely-välineenä olla mielekästä. Kurssin alussa kannattaa kokemukseni mukaan pitää ainakin yksi kasvokkaistapaaminen, mutta kurssin rakenteen ja tavoitteen mukaan tapaamisia voi sisällyttää kurssiin enemmänkin.

Kurssin aloitustapaamisessa on helppo selvittää yhdessä kurssin tavoitteet ja keskustella tarkemmin toteutusmuodosta sekä selvittää kaikki esille nousevat kysymykset. Erityisen tärkeätä on tuoda opiskelijoille selvästi ilmi kurssin ja sen osatehtävien tavoitteet sekä kertoa, kenen puoleen kääntyä ongelmatilanteissa. Koska opettaja ei luonnollisestikaan pysty jatkuvasti päivystämään koneensa ääressä, on hyvä varmistaa, että tukea on saatavana verkossa edes tekstimuodossa (selkeät tehtävänannot, kurssikuvaus jne.), ja sopia selvästi, milloin ja miten opettaja on varmasti tavoitettavissa.

Kokemukseni mukaan pienryhmien käyttö soveltuu verkkokursseille erinomaisesti. Ryhmätyöskentely luo motivaatiota suorittaa oma osuutensa kunnolla ja toisaalta ryhmän muilta jäseniltä saa tukea, mikäli jokin asia ei ole selvä. Koska oma panos vaikuttaa muidenkin suoriutumiseen tehtävistä, ei opiskelijan ole kovinkaan helppoa jättäytyä taka-alalle. Kurssin aluksi tosin on hyvä tehdä kurssin arviointikriteerit erittäin selviksi, samoin kuin se että verkkokurssin suorittamisen edellytyksenä on aktiivinen osallistuminen kaikkiin tehtäviin.

Verkkokurssi voi olla vaihtoehtoinen suoritustapa esimerkiksi tekstinymmärtämis-, kielioppi- tai kirjoittamiskurssille. Suullisella kurssilla verkko ei välttämättä ole vielä toistaiseksi mielekäs ratkaisu, vaikkakin esimerkiksi ryhmäesitelmien suunnitteluun verkkokurssi sopii erinomaisesti. Esitykset, yleisön kysymykset ja keskustelu on kuitenkin yhä helpointa toteuttaa perinteisellä tavalla, vaikka videoneuvottelulaitteet ja verkkokokousohjelmat periaatteessa mahdollistavat muutkin ratkaisut.

Lopuksi

Oppimisalustojen käyttö voi auttaa kielen opettajaa ja oppijaa monella tapaa. Jos vasta suunnittelet verkon käyttöä opetuksesi tukena, kannattaa ottaa selville, mitä oppimisalustoja yliopistossasi on käytettävissä ja mitä mahdollisuuksia ne tarjoavat. Suunnittelun tärkeimpänä lähtökohtana tulee olla kurssin oppimistavoitteet, ja verkkoratkaisujen tulee olla sellaisia, että ne todella auttavat näiden tavoitteiden toteutumista. Alkuvaiheessa kannattanee kokeilla melko yksinkertaisia ratkaisuja ja kokemuksen karttuessa testailla monimutkaisempia toimintoja. Opiskelijoiden motivaation kannalta on kuitenkin tärkeää, että verkossa tapahtuva toiminta on mielekäs ja merkityksellinen osa kurssikokonaisuutta. Pelkästä uteliaisuudesta harva viitsii tai ehtii oppimisalustaa käyttää.

Moodle on kokemukseni mukaan helppokäyttöinen ja toimiva alusta, joka kaiken lisäksi on hankintahinnaltaan ilmainen. Minkä tahansa oppimisalustan käyttö toki edellyttää joko yliopistolta tai laitokselta panostusta verkkopalvelimeen ja kovalevytilaan sekä riittävää ylläpitoa, joten mikään ratkaisu ei ole lopulta täysin ilmainen. Koska Moodle on ns. avoimen lähdekoodin ohjelma, sen kehittäminen tapahtuu periaatteessa maailmanlaajuisesti ja uusien toimintojen kehittäminen käyttäjien tarpeiden mukaan on mahdollista. Esimerkkinä tästä on kollegani Mirja Hautalan aloitteesta kehitetty sanastontestausväline.

Moodlesta löydät lisätietoa suomeksi osoitteesta http://www.moodle.fi ja englanniksi osoitteesta http://moodle.org. Jälkimmäinen sivu on itse asiassa toteutettu Moodlea käyttäen, ja sieltä löytyy keskustelualueita niin suomeksi, ruotsiksi kuin myös muilla kielillä.

Rohkeasti kokeilemaan. Suosittelen!

Haluan kiittää Anne Mäntystä rakentavista kommenteista ja lukuisista kadottamistani pilkuista. Kiitos!