Etusivu > LAAKEA

Laatu, kehittäminen ja arviointi kaikille yliopisto-opiskelijoille tarkoitetuissa kieli-, kulttuuri- ja viestintäopinnoissa (LAAKEA)

Kielikeskusten laadunvarmistusmenettelytapojen koordinaatiohanke

Hankkeen esittely ja taustaa

Kielikeskusten verkosto toteuttaa opetusministeriön rahoittamana 1.1.2007 alkaen kolmen vuoden LAAKEA-hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää, arvioida ja dokumentoida kielikeskusopetuksen ja muun toiminnan laatukäytäntöjä. Hankkeessa järjestetään laatuajattelun ja arvioinnin asiantuntijakoulutusta sekä tehdään selvityksiä ja kehittämistyötä kielikeskusten yhteiseen käyttöön. Hanke on kaikkien kielikeskuslaisten yhteinen ja toiminnassa hyödynnetään toimintatutkimuksellista ja jo vakiintunutta ja hyväksi todettua verkostomaista työskentelytapaa.

Työskentely organisoidaan eri teemoihin keskittyviin työskentelytiimeihin sekä yhteisiin koulutuksiin. Alustavat teemat ovat: opetuksen laadunvarmistus (laadukas opetus ja sen indikaattorit sekä opetussuunnitelman kehittäminen), opintohallinnon laadunvarmistus, hallinnon ja johtamisen kehittäminen sekä verkostoyhteistyön arviointi.

>>> Suunnitteluryhmän muistio ja hankehakemus

Teema-alueet

1. Opetuksen laadunvarmistus

Laadukkaan opetuksen indikaattorit

  • Opettajarekrytointi: opetusnäytteen ohjeistus, antaminen ja arviointi, opetusportfolion ohjeistus ja arviointi, virassa vaadittavan erityisen perehtyneisyyden arvioiminen
  • Palautteen keruun ja erityisesti sen käsittelyn menetelmät opetuksen laadunvarmistuksessa
  • Opetuksen laatujärjestelmien tuottama tieto toiminnan ohjauksessa

Opetussuunnitelman kehittäminen

  • Kieli- ja viestintäopintojen opetussuunnitelman määrittely on tarpeen mm. korvaavuuksien, ei-muodollisen oppimisen tunnustamisen ja vaihtoehtoisten suoritustapojen vuoksi. Kun opintojaksotason rinnalle muodostuu laajempi käsitys opetuksen sisällöistä ja tavoitteista, oppimisen tueksi voidaan soveltaa esimerkiksi juonnemallia, jossa opettajan tuella opiskelija rakentaa opintopolun ja hankkii tarvittavan taidon.
  • Ops:n avulla voidaan suunnitella opiskelijan opintopolku siten, että tietyt ylikielelliset taidot käsitellään sovitusti vain jonkin kielen kurssilla. Siten vältetään tahaton toisto ja jopa samojen harjoitusten hallitsematon toistuminen eri kursseilla.
  • Kielisalkun ja eurooppalaisen viitekehyksen huomioiminen opetussuunnitelmatyössä
  • Työelämän kielitaidon tarpeiden selvittäminen sekä erityisesti tarpeiden selvittämisen menetelmät auttavat suuntaamaan jatkuvan uudistamisen kohteena olevan kielikeskusopetuksen tavoitteita ja sisältöjä. Lähtökohtana voidaan pitää jo tehtyjä selvityksiä, mm. Tuula Lehtosen ja Sinikka Karjalaisen toimittama HY:n kielikeskuksen selvitys. Sen tulokset lienevät pitkälle yleistettävissä, mutta kyselyn laajentaminen tai syventäminen joko maantieteellisesti tai tieteenaloittain voisi tuoda tarpeellista uutta tietoa.
  • Opi oppimaan kieliä -tukimateriaalia kootaan ja sijoitetaan Finelcin sivuille opiskelijan portaaliksi käyttämällä hyväksi eri kielikeskusten jo valmiina olevia (runsaita) aineistoja.
  • Kypsyyskokeiden kieliasun tarkastukselle luodaan yhtenäiset kriteerit, sekä kotimaisilla että vierailla kielillä. Nykykäytännöt ovat hajanaiset ja voivat vaihdella saman korkeakoulun sisällä eri tiedekuntien välillä, ja tiedetään jopa gradun tiivistelmiä käytetyn kypsyysnäytteenä. Asialla on myös hallinnollinen puolensa, kun kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä kypsyysnäytteen kieliasu tarkastetaan pääasiassa jo kandidaatin tutkinnossa.

2. Opintohallinnon laadunvarmistus

Opintohallinnon prosesseja analysoimalla, hallinnollisia käytänteitä vertailemalla ja opetuksen ja hallinnon rajapintoja tarkastelemalla voidaan kehittää mittareita kielikeskusten opintohallinnon tehtävien laadunvarmistukseen. Samassa yhteydessä voitaisiin huolehtia myös siitä, että jo laaditut suositukset (korvaavuuskäytännöt, kieli- ja viestintäopintojen suositukset jne.) liitetään osaksi Laakea-hankkeen dokumentointia.

3. Hallinnon ja johtamisen kehittäminen

Yleistä johtamiskoulutusta ja esimiesvalmennusta täydentävä, kielikeskusmaailman erityispiirteet (opettajayhteisön johtaminen, kansainvälisen työyhteisön johtaminen, pedagoginen johtajuus) huomioiva koulutus sisältäisi korkeatasoisia asiantuntijaluentoja ja osallistujien omia kehittämistehtäviä sekä hyödyntäisi kielikeskusverkoston omaa asiantuntemusta. Ajankohtainen teema on uudessa palkkausjärjestelmässä tarvittavat tehtävän ja suorituksen arvioinnin taidot.

4. Verkostoyhteistyön arviointi

Laadunvalvonnan näkökulmasta hankkeen yhtenä kohteena voisi olla sen arvioiminen, miten laajasti VKK-osahankkeina laaditut verkko-opetusmateriaalit ja vastaavat on otettu käyttöön kielikeskusopetuksessa, ja millaista lisäarvoa ne ovat opetukseen tuottaneet. Hankekauden lopussa olisi mahdollista arvioida myös KORU-hankkeen suositusten toteutumista ja käyttöönottoa. Myös KIEVI-hankkeessa työn alla olevat suositukset englannin arvioinnin yhtenäistämisestä voitaisiin ottaa arvioinnin kohteeksi. Siten LAAKEA toimisi kokoavana hankkeena ja luontevana jatkeena jo toteutetuille hankkeille.

Suunnittelijat