Peppi Taalaksen kommentteja elektronisista oppimateriaaleista VKK:n verkostopäivillä 23.08.2004
Mietittäviä pointteja:
MOTIVAATIO
Tarpeen luominen oppijalle:
- Käsitteiden avaaminen: mitä esim. tarkoitetaan "taidolla" tai tarkkuudella ja sujuvuudella vaikka akateemisen kirjoittamisen alueella jne. ja miten kyseisiä aspekteja voi harjoittaa ko. materiaalin avulla
- Uteliaisuuden herättäminen (materiaalin juju)
- Hyötynäkökulma (mitä opiskelija saa materiaalista)
OHJAUS OMAEHTOISEEN TAVOITTEIDEN ASETTAMISEEN JA ETENEMISEN SEURAAMISEEN
Ohjeistus
- metateksti (materiaalin avaaminen, sen tavoitteiden kertominen myös opiskelijalle kansantajuisessa muodossa, ei akateemisella jargonilla)
- ei vain teknisiä ohjeita materiaalin tekniseen käyttöön vaan myös pedagogista ohjeistusta (klikkailuun tottunut opiskelija pitää saada "pysähtymään" ja ymmärtämään materiaalin idean)
- eri tasoisten oppijoiden huomioiminen (sitkeät ja tunnolliset opiskelijat takkuavat läpi materiaalin kun materiaalin, muutkin olisi kuitenkin tärkeä saada mukaan)
- -alemmat tasot tarvitsevat enemmän taluttamista
- -edistyneemmät kaipaavat haasteita
Materiaalin rytmi ja kriittiset pisteet
- vaihtelu tehtävätyyppien, median ja esittämistavan suhteen tekee materiaalista kiinnostavampaa
- materiaalin "pysäyttäjien" miettiminen tyyliin "mitä olet tähän mennessä oppinut tai tajunnut?"
- hankalien kohtien (jännitteen katkeamisen) ennakoiminen ja opiskelijan extratukeminen niiden kohtien läpi
Erilaiset tavat suorittaa / käydä materiaali läpi
- opiskelijalle voi ehdottaa erilaisia tapoja käyttää materiaalia eikä vain tarjota lineaarista (kirjamaista) etenemisen mallia
TEKNOLOGIAN LISÄARVO JA ON-LINE VS. OFF-LINE
- materiaalin ja kasvokkaisopetuksen käytön yhdistelmät
- online-maailma ja offline-maailma ovat kaksi eri asiaa ja niiden erilaisten vahvuuksien yhdistelmässä on monimuoto-opetuksen perusidea
- tehtävien mielekkyys verkossa (esim. juuri suhteessa rajalliseen palautteeseen)
- teknologian hyödyntäminen asioiden hahmottamiseen, monimediaisuuteen, monipuoliseen navigointiin ja hypertekstuaalisuuteen
- paperinmakuisten kielioppiharjoitusten aikakausi verkossa on jo ohi!
ARVIOINTI JA PALAUTE
- palautteelle ei riitä se että se on välitöntä vaan se on nähtävä laajempana prosessia ohjaavana pedagogiikkana, joka on rakennettu materiaaliin - palaute on siis materiaalin suunnittelun alkumetreiltä kiinteä osa kokonaisrakennetta eikä vaan sinne "lisätty" ominaisuus
- palautteen eri muotoja mm.
- -korjaava / kontrolloiva palaute
- -ohjaava / opettava palaute (ilmiötä avaava)
- -käyttäjän mukaan adaptoituva palaute
- -käyttäjää eri tavoin aktivoiva (esim. oppijan omien kielioppisääntöjen muodostaminen harjoitusten lopuksi)
Materiaalissa tulisi yhdistellä näitä mahdollisimman monipuolisesti
- arvioinnin näkökulmasta materiaalilla saattaa olla monta erilaista käyttäjäryhmää (lisäopintoviikkoja suorittavat, korvaavia tehtäviä suorittavat, kurssin ohella erilaisia tehtäviä tekevät, itseopiskelijat) ja kaikkia käyttäjäryhmiä varten on mietittävä jonkinlaiset arvioinnin kriteerit (itseopiskelussa esimerkiksi enemmän itsearviointiin painottuen). Samalla on myös mietittävä mikä näiden eri käyttäjäryhmien TUOTOS on materiaalia tehdessä (voi koostua pienistä osioista, osallistumisesta esim. verkkokeskusteluun tai olla kokonaisia tekstejä) liittyen siihen, miten oppimista ja kuljettua polkua tehdään oppijalle näkyväksi
VUOROVAIKUTUS
- kannattaa miettiä miten erilaisia opiskelijan toiminnan ja vuorovaikutuksen muotoja saisi rakennettua materiaaliin mukaan (oppijan ei tulisi olla vaan sääntöjä ulkoa muisteleva klikkailija vaan älyllinen ja edistyvä yksilö)
- materiaalin yksilö vs. yhteisönäkökulma: eri käyttäjistä olisi hyvä saada jonkinlainen "jälki" näkymään materiaaliin muita oppijoita motivoimaan ("täällä on ollut muitakin näiden samojen tehtävien kimpussa" "muillakin on ollut samoja ongelmia näiden asioiden oppimisessa")
KÄYTETTÄVYYS (laajasti ymmärrettynä, feasibility/usability)
- toimivuus suhteessa suunniteltuun kohderyhmään
- toimivuus suhteessa asetettuihin tavoitteisiin
- toimivuus erilaisissa käyttökonteksteissa (ja erilaisten opettajien käytössä)
- tekniset aspektit: ohjelman helppokäyttöisyys, toimivuus, "tyylikkyys"