SVY-tiedote Helmikuu 2003

Tässä tiedotteessa:

• SVY:n tulevia tapahtumia
• eOpettajien palvelukokonaisuus rakentumassa portaaliin
• Kehittämis- ja määrittelyhankkeiden työpajoja

SVY:n tulevia tapahtumia

6.2. Konsortion vuosikokous

25.-26.03. Valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät, Koulutuskeskus Dipoli, Espoo

Tiedotteen alkuun

eOpettajien palvelukokonaisuus rakentumassa portaaliin

Suomen virtuaaliyliopiston (SVY) portaaliin on rakentumassa verkko-opettajan työtä tukeva palvelukokonaisuus, jonka tarvemäärittely aloitettiin tilaamalla Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitokselta selvitys siitä, millaisia käsityksiä yliopisto-opettajilla on verkko-opetuksen heiltä edellyttämistä ammatillisista osaamisalueista.

Toisaalta haluttiin kartoittaa miten jo toteutetut tai suunnitteilla olevat virtuaaliyliopistohankkeet ja niissä tuotettavat palveluratkaisut tukevat verkko-opettajien ammatillisia kehittymistarpeita. Valmistunut selvitysraportti luo perustan palvelukokonaisuuden jatkosuunnittelulle.

Uusi media haltuun pienin askelin - verkostotoiminta tukipilarina

Selvityksen mukaan kynnys tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotossa opetuksen kehittämisen välineenä madaltuu, jos on mahdollisuus edetä pienin askelin. Pienimuotoinen verkko-opetuksen kokeilu oman opetuksen osana helpottaa muutoksen hallintaa. Selvitystä varten haastatellut opettajat kaipaavat tietoa erilaisista verkko-opetuskokeiluista ja hyviksi havaituista käytänteistä eri tieteenaloilta.

Tieteenalakohtaiset ja poikkitieteelliset verkostot ovat uusien työtapojen haltuunotossa tärkeitä opettajien tukipilareita. Opettajat pitävät arvokkaana mahdollisuutena jakaa kokemuksia ja saada vertaistietoa toisilta. Verkostohankkeiden katsottiin tarjoavan hyvän foorumin tiimityölle sekä työn eri osien ja osaamisen jakamiselle. Opettajat pitävät erittäin toivottavana verkostojen toimintamallien leviämistä myös verkostojen ulkopuolelle.

Selvityksen mukaan opettajat pitävät teknisiä taitojaan kohtalaisina. He toivoivat apua erikoisosaamista vaativiin tehtäviin kuten kuvien, videoiden tai esitysgrafiikan tekemiseen. Uuteen toimintatapaan siirtyminen nähtiin enemmän asenne- kuin taitokysymyksenä.

Pedagoginen läsnäolo verkossa

Opettajat kokevat ajan jäsentämisen suurena haasteena. Myös tapa olla opettajana läsnä verkossa askarruttaa. Tämä liittyy läheisesti pohdintaan verkkoviestinnästä ja siitä, miten ilmaista itseään verkossa tai miten luoda verkkoon didaktisesti toimiva oppimisympäristö. Oman työn suunnitteluun opettajat kaipaavat interaktiivisia välineitä, jotka auttaisivat ajankäytön ja työn kokonaissuunnittelussa sekä verkko-opetuksen läpiviennissä.

Opettajan työ verkossa perustuu hänen luomaansa opiskeluprosessiin ja valitsemiinsa tai kehittämiinsä oppimateriaaleihin. Erilaiset verkko-opetuksen suunnittelumallit, toimintamallit, käytännön esimerkit verkko-opetuksen arvioinnin muodoista, opetuksen suunnittelusta sekä palautteen keräämisestä auttaisivat opettajia kehittämään omaa verkko-opetustaan.

Tällä hetkellä palvelut eivät selvityksen mukaan tarjoa riittävästi tukea läsnäoloon, ajanhallintaan ja didaktisen verkkoympäristön suunnitteluun liittyviin kysymyksiin. Nämä ovatkin lähitulevaisuudessa keskeisimpiä tukipalvelujen kehittämisalueita.

Opetus-, ja oppimisympäristön rakentamiseen tulossa työkaluja

Haastateltujen opettajien mukaan verkko-opetuksen myötä opetuksen suunnittelun rinnalle on tullut kokonaisvaltainen opetus- ja opiskeluympäristön rakentaminen. Nyt pitää suunnitella sekä toiminta että ympäristö. Opiskelijat tulee ohjata ja kasvattaa verkko-opiskeluun. Tämä vaatii toiminnan ja ohjauksen suunnittelua.

Opettajat kaipaavatkin tietoa verkko-oppimisympäristöjen rakenteellisista ratkaisuista ja miten ne vaikuttavat opiskeluun ja oppimiseen verkossa. Selvityksen tekijät suosittavat, että opettajille tarjottaisiin esimerkkejä, suunnittelu- ja toimintamalleja sekä parhaat käytänteet -tyyppisiä kuvauksia verkkoon soveltuvista erilaisista opetustavoista. Erilaiset havainnolliset kokemuspankit kehittäisivät verkko-opettajien ammattitaitoa.

Tällä hetkellä tukipalveluissa ei selvityksen mukaan ole tarjolla työkaluja ja ohjausta opiskelu- ja oppimisympäristöjen pedagogiseen suunnitteluun. Tämän vuoden aikana asiaan saadaan kuitenkin parannusta. Maaliskuun lopussa SVY:n portaaliin avataan VerkkoVelho -työkalu, jonka avulla opettaja voi laatia perussuunnitelman ja käsikirjoituksen monimuoto- ja verkko-opetuksen toteuttamisesta. Syksyllä valmistuvat opetusteknologian valintaa tukeva ja oppimisalustojen toimintojen vertailun mahdollistava työkalu sekä laadittujen verkkoympäristöjen käytettävyyden arviointityökalu.

Verkossa olevan tiedon tuntemus

Yliopisto-opettaja verkko-opettajana on ensisijaisesti oman oppiaineensa tieteellinen asiantuntija, joten verkossa oleva oman tieteenalan tiedon tuntemus on myös hyvän verkko-opetuksen edellytys. Tieteenalakohtaisten verkostojen ja kirjastojen rooli verkkotietopalvelujen tuottajina ja välittäjinä on tässä keskeinen.

Tekijänoikeudet

Opettajien kannalta keskeisenä kysymyksenä koettiin se, miten jo olemassa olevaa valmista materiaalia saa käyttää verkko-opetuksen osana. Opettajat kokevat tarvitsevansa erityisesti tietoa siitä miten ja millaista toisten tekemää materiaalia he voivat käyttää opetuksessaan.

Toisaalta tekijänoikeuksiin liittyvän tiedon ja ohjauksen vähäisyys saattaa johtaa siihen, että halukkuus tuottaa valtakunnallista materiaalia ei ole kovin suuri.

Lähituki tarpeen

Verkko-opetuksen yleistyessä paikallista tukea järjestävien opetusteknologiayksiköiden rooli tulee entistä tärkeämmäksi. Yliopistokohtaisille tukiyksiköille suunnatut valtakunnalliset palvelut auttaisivat selvityksen tekijöiden mukaan tukihenkilöitä kehittämään verkko-opetuksen palveluja omissa yliopistoissaan.

Tukipalveluiden rakentaminen jatkuu

Palvelujen rakentamistyö jatkuu tarvemäärittelyn tarkentamisella sekä niiden pohjalta toteutettavien hankkeiden suunnittelulla ja toteuttamisella. Raportti antanee virikkeitä työnjaolliselle keskustelulle siitä, minkälaisen palvelukokonaisuuden muodostavat valtakunnallinen virtuaaliyliopiston portaali ja paikalliset, yliopistojen omat tukipalveluratkaisut.

Kaikki toiveet, kokemukset ja näkemykset otetaan mielihyvin vastaan, joten kirjoita kehittämistoiveesi ja ajatuksesi Akateemiselle kohtauspaikalle.

Tehty selvitysraportti julkaistaan Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen Suomen virtuaaliyliopiston yhteisjulkaisuna. Nyt raportti löytyy  pdf-muodossa SVY:n portaalin arkistosta.

Tiedotteen alkuun

Kehittämis- ja määrittelyhankkeiden työpajoja

Osana SVY:n portaalin käynnissä olevia määrittely- ja pilottihankkeita järjestetään joukko työpajoja, joiden aikataulu ja teemat ovat seuraavat:

Mlearning nykytila - missä mennään?

Aika: 4.2. klo 12.00-17.00

Paikka: Helsingin yliopisto, Opetusteknologiakeskus, Snellmaninkatu 14 b

Työpajan tavoitteena on

• luoda kokonaiskuva mobiilioppimisen ja mobiilipalvelujen nykytilanteesta yliopistoissa.
• tuoda esiin hyviä mobiilioppimisen ja mobiilipalveluiden käytänteitä julkisella ja yksityisellä sektorilla
• arvioida ja analysoida mobiilisuuden käytön nykytilan vahvuuksia ja heikkouksia Suomen virtuaaliyliopistoverkostossa
• hahmottaa Suomen virtuaaliyliopiston palveluiden kehittämisen tarpeet ja haasteet

Toinen työpaja järjestetään 27.2. Fujitsu Invialla, Helsingissä. Lisätietoja: pekka.kess@virtuaaliyliopisto.fi

Videoteknologioiden määrittely SVY:n palveluihin

Aika: 7.2. 2003 klo 10.00-16.00

Paikka: CSC Tieteen tietotekniikan keskus, Tekniikantie 15 a D, 02101 Espoo

Työpajan aihealueet:

• Mitä on videoteknologia?- käsitteen määrittelyä
• Videoteknologian ja palveluiden Case-kuvauksia yliopistoissa ja maailmalla
• Yrityksissä tehdyt videoteknologiaratkaisut
• Heikkoudet ja vahvuudet nykytilanteessa

Toinen työpaja järjestetään 19.2. Lisätietoja: janne.sariola@helsinki.fi

Opiskelijaliikkuvuuden hallinnan tuki -pilottihankkeen työpaja

Aika: 20.03.-21.03 klo 9.30-16.00

Paikka: Koulutuskeskus Dipoli, Espoo

Työpaja on suunnattu opintohallinnon eri tehtävissä toimiville asiantuntijoille. Päivät ovat vaihtoehtoisia.

Työpajan aiheet: Esitellään SVY:n ja Oodi-konsortion yhteistä Opiskelijaliikkuvuuden hallinnan tuki -pilottihanketta ja käsitellään järjestelmän toteuttamiseen sekä käyttöliittymän kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä.

Pienryhmissä käydään läpi eri toimijoiden työn kannalta olennaisia liikkuvuusprosessin kysymyksiä. Pohdittavia asioita ovat mm. miten valtakunnallinen opiskelijaliikkuvuus toteutuu käytännössä ja miten yliopistot toteuttavat opiskelijatietoihin liittyvän sähköisen tiedonsiirtojärjestelmän. Opiskelijaliikkuvuuden hallinnan tuki -projektissa toteutettava järjestelmäpilotin toteuttama erillinen työkalu on integroitavissa yliopistojen järjestelmiin eri tavoin, joten työpajoissa pyritään yhdessä yliopistojen edustajien kanssa suunnittelemaan sitä, miten ko. työkalua voidaan hyödyntää yliopistoissa.

Päivän päätteeksi tutustutaan Joensuun yliopistossa kehitettyyn eHops-työkaluun esimerkkinä opintojen suunnittelun ja ohjauksen työkalusta.

Lisätietoja: hely.lahtinen@virtuaaliyliopisto.fi

Työpaja Joensuussa - Miksi verkko-opetusta?

Joensuun yliopiston opetusteknologiakeskus järjestää yhteistyössä SVY:n kehittämisyksikön kanssa yliopiston henkilökunnalle suunnatun tieto- ja viestintätekniikan työpajan

• Joensuussa: ti 1.4.2003 klo 8-16 Auroran tietokoneluokka AU202 & ke 2.4.2003 klo 8-14 Psykologian laitoksen tietokoneluokka M17
• Savonlinnassa: to 3.4.2003 klo 9-15 Opettajankoulutuslaitoksen tietokoneluokka A227

Tapahtuman tarkoituksena on madaltaa kynnystä tieto- ja viestintätekniikan kokeiluun ja käyttöönottoon omassa työssä. Työpajassa opettajat voivat tutustua verkon ja opetusteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Opettajia pyritään rohkaisemaan kysymään ja esittämään omia kehittämistoiveitaan.

Tiedotteen alkuun