SVY-tiedote Kesäkuu 2003

Tässä tiedotteessa:

• Valtakunnallinen joustavan opinto-oikeuden sopimus toteutuu lukuvuoden 2004 alusta
• Videoteknologiakäyttö yliopistoissa kartoitettiin
• Mobiiliteknologian käyttö yliopistoissa kartoitettiin
• SVY:n portaali arvioitiin

Valtakunnallinen joustavan opinto-oikeuden sopimus toteutuu lukuvuoden 2004 alusta

Rehtorien allekirjoittaman valtakunnallisen sopimuksen myötä opiskelijoille avautuu periaatteessa yhtäläiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan sivuaineopintoja missä tahansa Suomen yliopistossa. Kuvassa Vaasan yliopiston rehtori Matti Jakobsson (vas.), Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa, Åbo Akademin rehtori Gustav Björkstrand ja Teatterikorkeakoulun rehtori Lauri Sipari.

Sopimuksen solmiminen tarkoittaa, että kaikkien yliopistojen tutkinto-opiskelijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan sivuaineopintoja muihin suomalaisiin yliopistoihin riippumatta siitä missä yliopistossa heillä on oikeus suorittaa tutkintonsa.

Sopimus on osoitus suomalaisten yliopistojen yhteistyökyvystä ja jo toinen kaikki yliopistot kattavista sopimuksista. Ensimmäinen sopimus solmittiin tammikuussa 2001, jolloin yliopistot perustivat Suomen virtuaaliyliopisto -konsortion.

Opiskelijoiden liikkuvuuden lisääminen eri yliopistojen välillä on myös yksi yliopistojen hyväksymistä virtuaaliyliopistotoiminnan kehittämiseen liittyvistä strategisista tavoitteista. Yliopistorajat ylittävät, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät opiskelujärjestelyt antavat opiskelijoille perinteisiä opetusmuotoja laajemmat mahdollisuudet käyttää hyväksi koko maan yliopistojen erityisosaamista ja asiantuntemusta.

Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen ja yliopistojen oppiaineiden verkostoituminen edesauttavat merkittävällä tavalla yliopistojen keskittymistä omiin vahvuusalueisiinsa. Verkostoituminen ja omiin vahvuusalueisiin keskittyminen ovat tärkeitä koulutuspoliittisia kilpailutekijöitä myös eurooppalaisella korkeakoulutusalueella toimittaessa.

Opiskelija ei joudu maksumieheksi

Suomen virtuaaliyliopiston konsortio käynnisti valtakunnallisen JOO-sopimuksen valmistelun vuonna 2001. Valmistelutyö tehtiin tiiviissä yhteistyössä yliopistojen opintohallinnon asiantuntijoiden kanssa. Konsortio hyväksyi sopimuksen asiasisällön kokouksessaan 6. helmikuuta.

Tampereen yliopiston opinto- ja kansainvälisten asiain osaston päällikön Matti Jussilan mukaan virtuaaliyliopisto tulee aikaa myöten luomaan tasavertaisemmat mahdollisuudet mielekkäisiin opintosuunnitelmiin asuin- ja opiskelupaikkakunnasta riippumatta.

Sopimuksen piiriin kuuluvat perus- ja jatkotutkinto-oikeuden saaneet opiskelijat. Kukin yliopisto päättää niistä periaatteista, joiden perusteella opiskelijoiden hakemuksia yliopistossa puolletaan ja opinto-oikeuksia myönnetään.

Opiskelijalle toisessa yliopistossa opiskelu on maksutonta. Opiskelijan kotiyliopisto korvaa myönnetyistä uusista opinto-oikeuksista kohdeyliopistolle 20 euroa per opinto-oikeus. Suoritetuista opinnoista korvataan 80 euroa per opintoviikko.

Tarve hankkia useampia tutkinto-oikeuksia vähenee

Tampereen yliopiston opinto- ja kansainvälisten asiain osaston päällikkö Matti Jussila pitää valtakunnallista JOO -sopimusta hienona asiana. "Tampereen yliopisto on sisäisen vapaan sivuaineoikeutensa pohjalta suhtautunut aina varsin joustavasti myös muiden yliopistojen opiskelijoiden taholta tulevaan kysyntään. Nyt opiskelijoiden tarve hankkia useampia tutkinto-oikeuksia vähenee, kun sivuaineoikeutta voi hakea valtakunnallisen JOO -sopimuksen pohjalta", toteaa Jussila.

"JOO-opiskelulla olen voinut rakentaa ihan oman näköisen tutkinnon", kiittelee Tampereen yliopiston opiskelija Paula Louko.

Virtuaaliyliopisto tulee Jussilan mukaan aikaa myöten luomaan uutta sisältöä yliopistojen väliselle vaihdolle ja antamaan tasavertaisemmat mahdollisuudet mielekkäisiin opintosuunnitelmiin asuin- ja opiskelupaikkakunnasta riippumatta.

Tampereen yliopistossa sosiaalityötä pääaineenaan opiskeleva Paula Louko opiskelee sivuaineena kehitysmaatutkimusta Helsingin yliopistossa. "JOO-opiskelulla olen voinut erikoistua alani kiinnostaviin osa-alueisiin ja olen voinut rakentaa ihan oman näköisen tutkinnon", kiittelee Louko. "Vasta opintojen edetessä huomaa mitä kaikkea eri osa-alueita omaan alaan liittyy. Yhden laitoksen painotus opetuksessa on useimmiten keskittynyt vain muutamiin osa-alueisiin eikä välttämättä juuri siihen mistä itse kiinnostuu eniten perusopintojen jälkeen."

Tiedotteen alkuun

Tietojärjestelmiä kehitetään liikkuvuusprosessin hallinnointiin

Tampereen yliopiston tietojärjestelmäpäällikkö Mikko Markkola.

Osana laajempaa korkeakoulujen sähköisen asioinnin kehittämistyötä on käynnistetty eri yliopistojen opiskelijatietojärjestelmien rajapintamäärittelyyn perustuvan opiskelijaliikkuvuuden hallintajärjestelmän suunnittelu. Hanke on erittäin keskeinen erityisesti verkko-opiskelun ja tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehittämisen kannalta.

"Yliopistorajat ylittävä opiskelu ilman opiskelijaa koskevien tietojen liikuttamiseen soveltuvaa tietojärjestelmää tuottaisi huomattavasti lisätyötä yliopistojen opintohallinnolle. Käytössä olevat järjestelmät on suunniteltu tilanteeseen, jossa opiskelijaa koskevien tietojen liikuttamiseen ei ole nykyisenkaltaista tarvetta. Opiskelijoiden liikkuvuus on toistaiseksi ollut fyysistä liikkuvuutta, matkustamista eri opiskelupaikkakuntien välillä. Lisäksi liikkuvuuden merkitys yliopistojen toiminnassa on ollut suhteellisen pieni. Volyymien kasvaessa suurilla tapahtumamäärillä tehottomat prosessit saattaisivat tosiasiallisesti estää, tai ainakin merkittävästi hidastaa opiskelijaliikkuvuuden laajentumista", toteaa projektipäällikkö Julian Lindberg SVY:n kehittämisyksiköstä.

Teknillisen korkeakoulun opintoasiain päällikkö Anneli Lappalainen

Tampereen yliopiston tietojärjestelmäpäällikkö Mikko Markkola on ollut tiiviisti mukana opiskelijaliikkuvuutta tukevan tietojärjestelmän kehitystyössä. "Käsitykseni mukaan Tampereella halutaan tarjota mahdollisimman monipuolisia tutkintoja niin omille kuin vieraileville opiskelijoillekin koko yliopistolaitoksen synergialla", toteaa Markkola työmotivaationsa taustoista. "Mielestäni hyvin suunniteltu ja toimiva järjestelmä helpottaa kaikkien osapuolien toimintaa. Käyttöönoton jälkeen järjestelmä on osaltaan nostamassa koulutuksen tarjonnan määrää ja tutkintojen laatua", ennakoi Markkola.

Helsingin kauppakorkeakoulun opintotoimiston toimistopäällikkö Margareta Soismaa

Teknillisen korkeakoulun opintoasiain päällikkö Anneli Lappalainen ja Helsingin kauppakorkeakoulun opintotoimiston toimistopäällikkö Margareta Soismaa ovat olleet aktiivisesti mukana JOO-prosessin hallinnointia koskevassa kehittämistyössä. "Yliopistojemme välillä on runsaasti liikkuvuutta ja tästä aiheutuvaa hallinnollista työtä on paljon. Hakemusprosessi on monivaiheinen ja hidas, eivätkä opiskelijat tai opintohallinto pysty seuraamaan sen kulloistakin vaihetta. Tavoitteena on sekä nopeuttaa prosessia että tehdä se läpinäkyväksi. Tieto puoltojen ja myöntöjen kertymisestä auttaisi myös ennakoimaan resurssitarpeita. Parannuksen aikaansaaminen menettelytapoihin tulee helpottamaan erityisesti opiskelijaa", toteavat päälliköt tyytyväisenä tehtyyn kehitystyöhön. "Kun toiminnot on saatu kohdalleen, suoritusten kirjaaminen mihin tahansa opintorekisteriin on sitten luonteeltaan enemmänkin tekninen ratkaisu."

Tiedotteen alkuun

Valtakunnallinen sopimus laajentaa yhteistyötä ja valinnanmahdollisuutta

Joensuun yliopiston opiskelijapalveluiden päällikkö Erja Widgrén-Sallinen pitää syntynyttä sopimusta erittäin myönteisenä. "Opiskelijoidemme valinnanmahdollisuudet lisääntyvät . Vaikka meillä on yliopiston sisällä lähes vapaa sivuaineoikeus, on joitain hyvin kysyttyjä sivuaineita, joita meillä ei ole tarjolla", toteaa Widgrén-Sallinen. "Yhteistyö muiden yliopistojen kanssa tulee varmasti lisääntymään . Tiedekunnillemme ja laitoksillemme tulee enempi mahdollisuuksia tuottaa opetusta, erityisesti verkko-opetusta, joka kiinnostaa myös muiden yliopistojen opiskelijoita", ennakoi Widgrén-Sallinen.

Verkkokurssien tarjonnan lisääntymistä hän pitää avainasemassa, jotta valinnan mahdollisuudet todella lisääntyisivät. "Erityisen tärkeää verkko-opintomahdollisuus on pienille "sivukampuksille", kuten meillä Savonlinnan kampukselle", näkee Widgrén-Sallinen.

Joensuun yliopistolla ei aiemmin ole ollut varsinaisia JOO-sopimuksia muiden yliopistojen kanssa. Itä-Suomen yliopistojen kesken on ollut joitakin yhteistyösopimuksia ja tämän vuoden elokuussa alkaa vuoden mittainen JOO-pilotti Tampereen yliopiston kanssa. Miten siis valtakunnalliseen sopimukseen suhtaudutaan opintohallinnon näkökulmasta? "Tietysti uusi sopimus luo opintohallinnollemme haasteita, etenkin kun kokemuksia liikkuvuuden hallinnasta ja muusta byrokratiasta on rajoitetusti." Widgrén-Sallinen toivookin, että liikkuvuuden hallinnan tietojärjestelmä valmistuisi ajoissa ja olisi toimiva.

Pieniä uhkiakin Joensuussa nähdään. "Sopimus saattaa synnyttää epätasaista liikkuvuutta eli meiltä lähdetään tekemään sivuaineita muualle, mutta meille ei tule opiskelijoita. Yksi ratkaisu tällaisen tilanteen ennalta ehkäisemiseen on luonnollisesti opetustarjonnan kehittäminen. Ja tietysti, jos on tarpeen, pystymme rajoittamaan omien opiskelijoidemme liikkuvuutta vähentämällä puoltojen määrää. Epätasapainotilanteita varten pitäisikin Widgrén-Sallisen mukaan kehittää rahoitusmalli. Muuten saattaa käydä niin, että opiskelijoita "luovuttavan" yliopiston rahat loppuvat ja liikkuvuus toteutuu vain rajallisena.

Tiedotteen alkuun

Haaste opintohallinnolle ja opinto-ohjaukselle

Opinto-ohjauksen kehittäminen opiskelijan tarpeita, elämäntilannetta ja opintojen vaihetta vastaavaksi on suunnittelija Maikki Naaralan mukaan yksi yliopistojen suurimmista haasteista.

"Hallinnon kannalta suurin haaste tällä hetkellä lienee laskuliikenteen selvittäminen yliopistojen kesken. Jokainen yliopisto maksaa omien opiskelijoidensa opintosuoritukset muissa yliopistoissa ja myös laskuttaa muita yliopistoja heidän opiskelijoidensa opinnoista omassa yliopistossaan. Helsingin yliopistolla on tällä hetkellä JOO-sopimus kaikkiaan 12 yliopiston kanssa, joten välillä tuntuu, että pelkkä toistemme laskuttaminen on paisunut liian suureksi osaksi opiskelijaliikkuvuutta hoitavaa opintohallintoa", toteaa Naarala.

Kaiken kaikkiaan kokemukset ovat kuitenkin myönteisiä. "Kokemukseni mukaan juuri yliopistorajat ylittävä opiskelu on tuonut myös meidät byrokraatit laajempaan keskusteluyhteyteen toistemme kanssa. Tässä jos missä konkretisoituu yliopistojen välisen yhteistyön tärkeys. Jokaisen ei todellakaan tarvitse keksiä pyörää, jos naapurilla on jo Rolls-Royce valmiina", muistuttaa Naarala.

Opinto-ohjauksen kehittäminen opiskelijan tarpeita, elämäntilannetta ja opintojen vaihetta vastaavaksi on Naaralan mukaan yksi yliopistojen suurimmista haasteista. "JOO-opiskelija - ja itse asiassa opetusta antavan ainelaitoksen näkökulmasta kuka tahansa muu kuin oma pääaineopiskelija - tarvitsee aivan omanlaistaan ohjausta. JOO-opiskelijaa voi verrata tavallaan uuteen, ensimmäisen vuoden opiskelijaan sillä erotuksella, että JOO-opiskelija ei tule laitokselle suorittamaan tutkintoa vaan vain osan siitä."

"Ohjaajalta vaaditaan oman yliopistonsa ja tieteenalansa hallitsemisen lisäksi laajempaa näkemystä siihen, mitkä ovat juuri kyseessä olevan opiskelijan tarpeet. Ohjaajan velvollisuus on antaa opiskelijalle eväät JOO-opinnoissa pärjäämiseen. Aktiivinen opiskelija on varmasti jokaisen opettajan ja opintoneuvojan toive; yhteistyötähän ohjaaminenkin on. Opiskelijan kannattaa arkailematta ottaa yhteys esimerkiksi opintoneuvojaan aina, kun jokin asia askarruttaa mieltä. Tyhmiä kysymyksiä ei ole - tyhmää on olla ottamatta asioista selvää", on Naaralan viesti opiskelijoille.

Tiedotteen alkuun

Verkostojen opetustarjonta valtakunnalliseksi?

"Connet-verkostossa liikkuminen on esteetöntä kahdeksan yliopiston välillä, opiskelija saa opiskeluoikeudet, rahaa ei liikutella ja byrokratiakin on kevyttä", toteaa suunnittelija Pirkko Hyvönen Lapin yliopistosta.

Connet-verkosto on yksi Suomen virtuaaliyliopiston opetusverkostoista. Connetissa opiskellaan monitieteisesti kognitiotiedettä. Kognitiotiede muodostaa teoreettisen ytimen, jonka ympärille sovelletaan kasvatustiedettä, tietojenkäsittelytiedettä, työtiedettä, psykologiaa, mediakasvatusta ja kognitiivista teknologiaa. Verkostossa on kahdeksan opetusta tarjoavaa yliopistoa.

"Connet-verkostossa liikkuminen on esteetöntä kahdeksan yliopiston välillä, opiskelija saa opiskeluoikeudet, rahaa ei liikutella ja byrokratiakin on kevyttä", toteaa suunnittelija Pirkko Hyvönen Mediapedagogiikkakeskuksesta, joka Lapin yliopistossa vastaa Connet-opetuksesta.

Kaikki toimii siis hyvin Connetin sisällä. Mutta mitä lisämahdollisuuksia valtakunnallinen JOO-sopimus voisi merkitä Connetin kaltaiselle opetusverkostolle? "Voisimme myydä kurssejamme muiden yliopistojen opiskelijoille, jolloin raha suoritetuista opintoviikoista menisi sille yliopistolle, joka kurssin järjestää. Tällä rahalla voisimme entistä menestyksekkäämmin pyörittää opetustamme. Taloudellinen tuki siis toisaalta helpottaisi toimintaamme, toisaalta se myös lisäisi haasteellisuutta", pohtii Hyvönen.

"Jos vaikkapa vaasalaiset opiskelijat haluaisivat opiskella Connetin kursseja, täytyy heidän ensin saada Vaasan yliopistosta puoltava lausunto ja sopimuksen nojalla Vaasa sitoutuisi maksamaan opetuksesta sille Connet-yliopistolle, joka kurssin järjestää. Jotta raha todellakin tulisi Connetille, opiskelijan täytyy suorittaa kurssi tai opintokokonaisuus loppuun. Tämä taas vaikuttaisi siihen, että Connetissa on panostettava entistä enemmän keskeyttämisten ehkäisyyn. Käytännössä tämä merkitsee laatu- ja markkinointityötä sekä asiakasnäkökulman korostumista, mikä on mielestäni myönteinen suunta", toteaa Hyvönen.

Pohdittavana on myös vaihtoehto, että tienattu raha menee Connetin "yhteiseen kassaan" Jyväskylän yliopistoon, joka toimii Connetin koordinaattorina. Hyvönen pitää kuitenkin oikeampana ratkaisuna sitä, että raha menisi siihen yliopistoon, joka kurssin järjestää. Näin kurssin järjestäjä saisi palkkion tekemästään työstä.

"Toisaalta voisimme tehdä myös sellaisen sopimuksen, ettei rahaa liikutella lainkaan ja hyväksyisimme Connetiin opiskelijoita JOO-sopimuksen nojalla mistä tahansa yliopistosta samaan tapaan kuin nyt hyväksymme kahdeksan Connet-yliopiston opiskelijoita. Näin me saisimme mainetta ja merkitystä suomalaisena kognitiotieteen virtuaaliyliopistohankkeena", visioi Hyvönen edelleen.

JOO-sopimuksen vaikutuksista historian opetushankkeeseen

"On mahdollista, että JOO-sopimuksen myötä syntyy 'verkko-opetuksen markkinat' siten, että hyvää ja kiinnostavaa tarjontaa voitaisiin 'ostaa' laitosten opetusohjelmaan", visioi historian opetushankkeen koordinaattori Tapio Onnela.

Suomen virtuaaliyliopiston historian opetushankkeessa on vuosien 2001-2002 aikana tuotettu 780 opintoviikkoa, joten kokemusta verkostomuotoisesta opetuksen tuottamisesta on kertynyt jo melkoisesti.

"Hankkeessa mukana olevat historian laitokset ovat menetelleet tähän asti siten, että jokaista kurssia varten on neuvoteltu erikseen opiskelijakohtainen hinta, jonka eri laitokset etukäteen sitoutuvat maksamaan. Rahat kerätään hanketta koordinoivan Turun yliopiston tätä tarkoitusta varten perustamalle tilille, josta maksetaan opettajan palkkio. Opintoviikot kirjautuvat opiskelijan omalle laitokselle suoraan. Erillisiä opinto-oikeuksia ei ole tarvinnut anoa, mikä on säästänyt paljon aikaa ja vaivaa", kertoo hankkeen koordinaattori Tapio Onnela.

"On kenties vielä aikaista sanoa miten maan historian laitokset verkko-opetuksen tulevaisuudessa järjestävät ja mitä JOO-sopimus käytännössä meille merkitsee. On mahdollista, että JOO-sopimuksen myötä syntyy 'verkko-opetuksen markkinat' siten, että hyvää ja kiinnostavaa tarjontaa voitaisiin 'ostaa' laitosten opetusohjelmaan, Luulen kuitenkin, että laitokset haluavat suojata omien opettajiensa ja nuorten tutkijoidensa etuja ja tästä syystä tarjoavat opetusmahdollisuuksia ensisijaisesti heille. Käytännössä tämä useimmiten merkitsisi perinteistä kontaktiopetusta kampuksella."

"Laitoksethan ovat tavallaan myös kilpailijoita keskenään, eikä opetuksen vaihto ole aikaisemmin ollut kovin yleistä. Toisaalta, jos opettaja voisi tehdä kurssistaan myös verkkoversion ja tarjota sitä edulliseen hintaan muille laitoksille kynnys 'vieraan opetuksen' ottamiseen opetusohjelmaan voisi laskea. Hinta on tässä erittäin tärkeä tekijä", pohtii Onnela.

"Kun verkkokursseja tuotetaan laitosten yhteistyön pohjalta siten, että saman alan asiantuntijat eri laitoksilta yhdessä tekevät kursseja, on todennäköisempää, että verkko-opetuksesta muodostuu vähitellen osa laitosten normaalikäytäntöä. Laitokset kokevat kurssit näin paremmin omikseen", arvioi Onnela sen kokemuksen pohjalta, joka hänellä on historian opetushankkeessa tuotetuista kursseista.

Tiedotteen alkuun

Videoteknologiakäyttö yliopistoissa kartoitettiin

Videoteknologian verkkopalveluiden rakentaminen SVY:n portaaliin on yksi niistä kehittämissuosituksista, jotka sisältyvät Suomen virtuaaliyliopiston palveluhankkeiden määrittelyraporttiin. Vuosille 2003-2006 ajoittuvan VideoFunet-hankkeen osaksi esitetään myös VLAB-kärkihankkeita, joissa tutkittaisiin ja kehitettäisiin videoteknologiaa hyödyntäviä pedagogisia ja teknisiä menetelmiä.

Raportissa käsitellään videoteknologian käytön tulevaisuutta yliopistoissa palveluiden, käyttäjien ja teknologian näkökulmasta.

 osalta suuntana on yksittäisten ja hajallaan olevien yliopistokohtaisten palveluiden keskittäminen valtakunnalliseksi palveluksi, joka mahdollistaa käyttäjän itsepalvelun. Tämän rinnalla kehitetään tieteenalakohtaisia erityistarpeita palvelevia yliopistojen videoteknologian lähitukipalveluja.

 osalta suunta on luento-opetuskäytöstä kohti yhteisöllistä, elämyksellistä ja monimuotoista median käyttöä verkkokurssin osana. Videoteknologia on tullut osaksi yliopistojen normaalia toimintaa opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa.

 osalta suunta on videoteknologian perusominaisuuksien laajentumisesta monikanavaiseen ja monimediaiseen 3D-teknologiaan sekä langattomien ratkaisujen hyödyntämiseen.

Raportin kehittämissuositukset perustuvat näihin tulevaisuuskuviin. Raportissa on myös laaja videoteknologioiden käytön historia.

Videoteknologian käytön ja palveluiden määrittelyprojekti SVY:n palveluihin toteutettiin SVY:n kehittämisyksikön toimeksiannosta ja Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksen koordioimana hankkeena.

Tiedotteen alkuun

Mobiiliteknologian käyttö yliopistoissa kartoitettiin

Yliopistojen mobiilipalvelut tulisi kytkeä osaksi SVY:n portaalipalveluja. Tätä suosittaa mobiiliteknologioiden määrittelytyöryhmä raportissaan. Tavoitteena tulisi olla keskitetyt palvelut ja hajautettu sisältötuotanto. MobiiliFunet-palveluiden kehittäminen ja rakentaminen tulisi valita yhdeksi opiskelun tasa-arvoisuutta ja saavutettavuutta tukevaksi painopistealueeksi yliopistojen tietohallinto- ja virtuaaliyliopistostrategioissa.

MobiiliFunet-hankkeen osana esitetään käynnistettäväksi kärkihankkeita, joissa tutkittaisiin kokemuksellista ja tutkivaa oppimista ja opiskelua mobiiliympäristöissä sekä kehitettäisiin opintohallinnon mobiilipalveluja.

mFunet-verkostoa esitetään laajennettavaksi niin, että se sisältäisi pilotteina yliopistokohtaiset langattomat tietoliikenneverkot sekä yliopistojen yhdistetyt langattomat tietoliikenneverkot.

SVY:n verkkopalvelut sisältäisivät mobiilikäytön kokemuspankin, mobiiliopiskelun hyvät käytänteet sekä käyttösuositukset. Lisäksi työryhmä esittää koulutushankkeen käynnistämistä ja mobiilitukihenkilöverkoston luomista yliopistoihin.

Raporttiin sisältyvän nykytilanteen arvion mukaan yliopistoissa ei vielä ole laajamittaisia mobiilipalveluita opiskelijoiden ja opettajien käytössä. Mobiliteetin hyödyntämin en yliopistojen perustehtävien, opetuksen, tutkimuksen sekä alueellisen vaikuttamisen toteuttamisessa on vasta alkamassa. Keskeinen haaste yliopistojen mobiilipalveluiden kehittämisessä on, miten joustavaa opiskelua ja opiskelijakeskeisyyttä voidaan tukea mobiileilla ratkaisuilla.

Mobiiliteknologian käytön ja palveluiden määrittelyprojekti SVY:n palveluihin toteutettiin SVY:n kehittämisyksikön toimeksiannosta ja Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksen koordinoimana.

Tiedotteen alkuun

SVY:n portaali arvioitiin

Visuaaliselta ilmeeltään portaali arvioitiin selkeäksi ja rauhalliseksi. Tekstin luettavuus todettiin varsin hyväksi. Luettavuutta parantaa tekstin selkeä ja ilmava asettelu. Tiedon esitystapaa pidettiin suhteellisen selkeänä ja johdonmukaisena. Portaalissa liikkumista on tuettu varsin hyvin ja portaali jäsentyy käyttäjilleen suhteellisen hyvin.

Arviointi tehtiin maaliskuun lopussa käyttäen tukena Tampereen teknillisessä yliopistossa kehitettyä ARVO-työkalua. Arvioinnin kohteena olivat informaation esitystapa ja luettavuus, visuaalinen suunnittelu, tekstin luettavuus, mediaelementtien käyttö, navigoinnin tukeminen, tekninen toteutus, esteettömyys ja portaalin tuki käyttäjäryhmille.

Portaalin jatkokehityksessä otetaan huomioon arviointiraportin havainnot.

Tiedotteen alkuun