SVY-tiedote Syyskuu 2003

Tässä tiedotteessa:

• SVY:n lukuvuoden haasteet
• JOOPAS - Joustavan opinto-oikeuden verkkopalvelu käyttöön syksyllä 2004
• SVY:n Kurssitarjonnasta kohti valtakunnallista opetustiedon hakupalvelua ja sähköisiä opinto-oppaita
• Osallistu VerkkoVelhon käyttöönottoa tukeviin työseminaareihin
• IQ Team - samassa veneessä. Uusi palvelu avautuu syyskuun puolivälissä
• Komissio käynnistänyt kaksi eLearning-ohjelmaan liittyvää ehdotuspyyntöä
• Uusia julkaisuja

Ajankohtaista

SVY-yhdyshenkilöiden ja -hankeyhdyshenkilöiden yhteinen työpäivä 21. lokakuuta Helsingissä | Työpäivä pidetään Helsingin yliopiston Oppimiskeskus Aleksandriassa, Fabianinkatu 28. Päivän teemoja ovat mm. yhdyshenkilöiden rooli tiedotuksen, tvt-tuen ja hallinnon näkökulmista sekä verkostojen toiminnan vakinaistamisen haasteet. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet tulevat portaaliin syyskuun lopulla.

Portaalipäivä 20. marraskuuta Espoon Otaniemessä | Portaalipäivän järjestävät yhteystyössä SVY:n kehittämisyksikkö ja SVY-portaalin projektiryhmä CSC:llä. Päivän aikana on tarkoitus käydä vuoropuhelua SVY:n, VirtuaaliAMKin, FinELibin, CSC:n ja yliopistojen paikallisportaalien kehittäjien kesken. Käsiteltäviä aihealueita ovat mm. oikeuksien hallintapalvelu, käyttäjähallinta ja hajautettu ylläpito. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumistiedot tuleva portaaliin lokakuun aikana.

Online Educa Berlin 2003 3. - 5. joulukuuta | Nyt jo yhdeksättä kertaa toteutettavaan Online Educa -tapahtumaan odotetaan osanottajia toistatuhatta yli 60 maasta. Konferenssi tarjoaa alan viimeisimmän tiedon lisäksi mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja verkottumiseen muiden asiantuntijoiden kanssa. Suomen virtuaaliyliopisto on alustavasti varannut tapahtumaan näyttelyosaston, jossa osahankkeet voivat tuoda esiin osaamistaan. Yhteydenotot: Kari Salkunen ja/tai Eija Ristimäki 

Toward a User-Centered Approach to Digital Libraries - konferenssi 8. - 9. syyskuuta Espoossa 

Videoneuvotteluseminaari 18. syyskuuta Innopolissa Espoossa

Oppimiskeskuspäivä ja Tieteiden poikkitaiteellinen yö torstaina 18. syyskuuta Vaasassa

eLearning-seminaari 19. syyskuuta Kuusamossa

Digitaaliset portfoliot seminaari 23. syyskuuta Jyväskylässä

Strategiapalveluseminaari 24. syyskuuta videoneuvotteluna

Opintoasiainpäivät 2. - 3. lokakuuta Kajaanissa

Koulutusteknologiatori 16. -17. lokakuuta Oulussa

Uudet teknologiat ja oppimisympäristöjen kehittäminen Tutkijakouluseminaari 10.-11. marraskuuta Tampereella 

MindTrek mediaviikko 10. - 16. marraskuuta Tampereella

MOVEn TeknoDida - musiikkiopetuksen työkalut -koulutuspäivät 14. - 16. marraskuuta

ItäSuomalaista OpetusTeknologiaa -messut 20. - 21. marraskuuta Kuopiossa

Tiedotteen alkuun

SVY:n lukuvuoden haasteet

Syksyn tullessa yliopistot aloittavat virtuaaliyliopistoyhteistyön kolmatta täyttä akateemista vuotta. Tavoitteet vuodelle ovat korkealla, onhan virtuaaliyliopistotoiminta käynnistetty tuottamaan eväitä nopeisiin muutoksiin yliopistollisessa toiminnassa.

Taakse jääneen vuoden keskeisiä tuloksia olivat kaikki yliopistot kattava joustavan opinto-oikeuden sopimus (JOO-sopimus), useiden opiskelua ja opetusta tukevien virtuaalisten palvelujen valmistuminen sekä monien virtuaaliyliopistotoimintaan olennaisesti liittyvien ilmiöiden tarkempi määrittely suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi.

JOO-sopimuksen soveltaminen

Alkavan vuoden keskeisiä tavoitteita on varmistaa, että yliopistoilla on tarvittavat edellytykset soveltaa JOO-sopimusta sen tullessa voimaan vuoden 2004 elokuussa. Tämä sopimus ei ole niitä, joihin normaalisti palataan, kun asiat menevät huonosti. Sopimukseen on kirjattu yliopistojen aito tahto yhteistyöhön Suomen virtuaaliyliopiston perustamissopimuksen hengessä. Toinen keskeinen tavoite on saattaa projektimuotoisesti käynnistynyt SVY-portaali hyvin ylläpidettävään vaiheeseen. Portaali on kokenut useita radikaalejakin muutoksia kehittämisen aikana. Tällaiset muutokset ovat todennäköisiä myös tulevaisuudessa. Ylläpito-organisaatiolla pitää jatkossa olla hyvät edellytykset tämän vaativan tehtävän suorittamiseen.

Laadun kehittäminen

Alkava vuosi on myös laadun kehittämisen vuosi. Portaaliympäristössä tehtiin kuluneella vuodella merkittävää työtä laadun arvioinnin parissa. Portaali arvioitiin jo toiseen kertaan ja arvioinnin menetelmä kehitettiin sille tasolle, että arviointi jatkossa on hyvin toistettavissa. Virtuaalisen opetustoiminnan laadun kehittämisessä on vielä paljon työtä - erityisesti yhteistyötä. Virtuaaliyliopistotoiminta yhdistää aina useita toimijoita, mikä tarkoittaa laatuasioissa yhteisten käsitteiden määrittelyjen, arviointien ja kehittämistoimien sopimista. Tässä työssä alkavalta vuodelta odotetaan paljon.

Pysyvä toimintaympäristö

Yliopistot kävivät perusteellisen strategisen keskustelun koskien virtuaaliyliopistoyhteistyötä. Yhtenä konkreettisena tavoitteena yliopistot päättivät, että Suomen virtuaaliyliopisto muutetaan vuoden 2004 aikana projektiorganisaatiosta pysyväksi toiminnaksi tukemaan yliopistojen virtuaaliyliopistotoimintaa. Alkava akateeminen vuosi merkitsee perusteellisia keskusteluja yliopistojen kesken, jotta yhteinen näkemys valittavasta toimintatavasta löytyy. Nämä keskustelut käydään alkavan akateemisen vuoden aikana, jotta käytännön toimenpiteet voidaan suorittaa sovitussa aikataulussa.

Strateginen johtaminen testissä

Yhteistyö strategian käytäntöön viemiseksi on myös strategisen ajattelun ja johtamisen testi yliopistomaailmassa. Yliopistot ovat hanakasti ottaneet käyttöön strategisen johtamisen. Strategioita on laadittu sekä kokonaisuuksista osiin lähtien että osista kokonaisuuksiin. Niin pitkälle ei vielä ole päästy, että aidosti voitaisiin arvioida strategisen johtamisen tuloksia. Suomen virtuaaliyliopiston strategiset tavoitteet ovat varsin konkreettisia sekä sisällöiltään että aikatauluiltaan, joten tulosten arviointi on mahdollista jo seuraavan akateemisen vuoden aikana.

Palvelutuotteet testikäytössä

Suomen virtuaaliyliopisto on edelleen kehitysprojekti. Tämä merkitsee sitä, että kaikki kehitetyt ja tuotetut palvelut ovat vielä testiversioita. Monet yliopistoyhteisön jäsenet ovat kuitenkin ottaneet näitä palveluja tuotantokäyttöön ymmärtäen niissä olevat puutteet mutta samalla niiden antamat mahdollisuudet. Asia ei ole ihan sama, kuin muuttaisi keskeneräiseen taloon, jossa huonejärjestyskin on vielä lopullisesti päättämättä. Jotain samaa tässä kuitenkin on. On luonnollista, että osa yliopistoväestä on jo valmis hyödyntämään tätä keskeneräistä rakennetta - samalla hieman työllistäen rakennusmiehiä ja siten sotkien alkuperäisen aikataulun. Yhtä luonnollista on, että osa haluaa nähdä rakenteen 'valmiina' ennen kuin ottaa sen käyttöön. Mitä valmis tässä tarkoittaa? Riittääkö, että maali on kuivaa vai pitääkö pihaan istutettavien tammien olla täysikokoisia? Molempia ajatuksia on leijunut ilmassa.

Keskustelun ja tietoisuuden herättämisen kautta lisää aktiivisia toimijoita

Suomen virtuaaliyliopisto on jotakin todella uutta yliopistojen yhteistyön muotona. Suuri haaste alkavalle vuodelle on lisätä tietoisuutta tästä toimintamallista niin yliopistojen sisällä kuin suuren yleisön keskuudessa. Tämä ei ole helppo tehtävä. Viestinnässä joudumme yksinkertaistamaan asioita ja aina silloin tehdään lievää väkivaltaa kuvattavaa ilmiötä ja samalla siihen liittyvien ihmisten työtä kohti. Viestinnän yhtenä tavoitteena on kuitenkin myös herättää keskustelua virtuaaliyliopistotoiminnasta, siihen liittyvistä tavoitteista ja toimintatavoista. Keskustelun herättämisessä voimme joskus käyttää menetelmiä, jotka eivät vielä ole yleisiä akateemisen keskustelun avauksissa. Toivon, että yhä useammat yliopistolaiset osallistuvat tähän keskusteluun.

Alkava akateeminen yhteistyön vuosi 2003-2004 on täynnä haasteita kansalliselle ja kansainväliselle yhteistyölle. Toivon yhteistyön hengen vahvistuvan yliopistokentässä ja samalla toivon, että virtuaaliyliopistoyhteistyö saa alkavana vuotena paljon uusia aktiivisia toimijoita.

Tiedotteen alkuun

JOOPAS - Joustavan opinto-oikeuden verkkopalvelu käyttöön syksyllä 2004

Palvelu tiedottaa opiskelijoille, opintojen ohjaajille, opettajille sekä opintohallinnolle yliopistojen hyväksymistä joustavaan opinto-oikeuteen liittyvistä yhteisistä periaatteista. Lisäksi palvelusta löytyvät JOO-opintojen hakuun liittyvät yliopistokohtaiset soveltamisohjeet. Palvelu sisältää mm. JOO-opintojen hakulomakkeen täyttöohjeineen sekä yhteystiedot yliopistoihin. Lisäksi palveluun linkitetään tietoa tarjolla olevista JOO-opinnoista sekä opiskelun suunnittelun työkalut kuten sähköinen henkilökohtainen opintosuunnitelma eHops.

Valmistelu tiiviissä yhteistyössä yliopistojen opintohallinnon kanssa

Syksyn 2003 aikana suunnitellaan palvelun rakenne ja toiminnot yhteistyössä yliopistojen kanssa. Palvelun sisältö perustuu valtakunnallisen JOO-sopimuksen yhteisiin soveltamisperiaatteisiin ja yliopistokohtaisiin soveltamisohjeisiin, jotka tuotetaan yliopistoissa lukukauden 2003-2004 aikana. Soveltamisohjeiden laatimisohjeita valmistellaan työryhmässä, jonka kokoonpano on Hannu Berlin (KY), Arja Hovila (VY), Mikko Markkola (TaY), Maikki Naarala (HY) sekä Pirkko Nuutinen (TKK). Lisäksi työskentelyyn osallistuvat SVY:n kehittämisyksiköstä Hely Lahtinen ja Julian Lindberg.

Opintoasiainpäivillä työpaja soveltamisohjeista

Soveltamisohjeistuksen ensimmäinen versio tulee käsittelyyn yliopistojen Opintoasiainpäivien yhteydessä Kajaanissa 2.-3. lokakuuta, jossa aihetta käsitellään työpajassa 6.

Palvelu toteutetaan teknisesti ja sisällöllisesti keväällä 2004.

Palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana SVY:n kehittämisyksikkö, yliopistojen opintohallinnon edustajat ja SVY-portaalin projektiryhmä CSC:llä. Palvelun graafisesta ja teknisestä toteutuksesta vastaa tieteen tietotekniikan keskus CSC.

Lisätietoja: Julian Lindberg 

Tiedotteen alkuun

SVY:n Kurssitarjonnasta kohti valtakunnallista opetustiedon hakupalvelua ja sähköisiä opinto-oppaita

Kurssitarjonta-palvelu on jatkuvan kehittämistyön kohteena. Viimeisimmällä käyttöliittymäuudistuksella on saatu toimivampi ja monipuolisempi apuväline niin opetuksen tuottajille kuin opetustietoa etsiville opiskelijoillekin.

Kaikki uudet verkkokurssit näkyviin

Opetustiedon näkyvyyden turvaaminen ja tiedon tallennus tietokantaan on tällä hetkellä hajautetusti opetuksen tuottajien vastuulla. Kaikki tuotettu opetus ei näin ollen välttämättä näy tietokannassa. SVY:n portaalin Kurssitarjontaan kohdistuu kuitenkin huomattava mielenkiinto. Tietokannasta haetaan enemmän kuin mitä tarjontaa on näkyvissä. Siksi olisi tärkeätä, että opetustiedon tuottajat huolehtisivat siitä, että kaikki uudet verkkokurssit tulisivat tietokantaan näkyviin. Myös Kurssiarkistossa oleva tieto (174 kurssia) kaipaa päivitystä tälle lukuvuodelle. Kurssitarjonta uudistuu ulkoasultaan ja käytettävyydeltään syyskuun puolivälissä. Toivottavasti uudistus innostaa yhä useamman opetustiedon tuottajan käyttämään Kurssitarjonta-palvelua opetustiedon julkaisemisessa.

Tulevaisuuden visio

Tulevaisuuden visiona on, että SVY:n Kurssitarjonnasta kehittyisi aikaa myöten kaikkien yliopistojen koko opetustarjontaa kuvaava tietokanta, jota navigoimalla opiskelija voisi rakentaa itselleen mielekkäitä opinto- ja tutkintokokonaisuuksia hyödyntäen koko yliopistoyhteisön opetustarjontaa. Viime kesäkuussa solmittu yliopistojen välinen valtakunnallinen joustavan opinto-oikeuden sopimus antaa tälle visiolle konkreettisen pohjan.

Kohti automatisointia ja yhteistä kuvausmallia

Kurssitarjonnan ylläpitoa ryhdytään vähittäin automatisoimaan. Tämän lukuvuoden aikana toteutetaan 2 - 4 yliopiston kanssa pilotit, joissa yliopistojen opetustietojärjestelmät avataan SVY:n portaalista tehtäville kurssihauille. Tällainen vuoropuhelu edellyttää SVY:n Kurssitarjonnan ja vastaavasti yliopistojen opetustietojärjestelmien kehittämistä tukemaan yhteistä opetustiedon kuvausmallia. Alustava määritys on olemassa ja se löytyy TIEKEn www-sivuilta (Opetusteknologia - Kurssitietomääritys).

Tarpeellisten tarkennusten jälkeen määritys julkaistaan vuoden vaihteessa suosituksena korkea-asteen opetusta antaville organisaatioille. Mitä useampi taho ottaa yhteisen kuvausmallin käyttöön, sitä yksinkertaisemmin ja laadukkaammin voidaan yliopistojen opiskelijoita, opetusta ja hallintoa palveleva valtakunnallinen opetustiedon hakupalvelu toteuttaa.

Päämääränä sähköiset opinto-oppaat

Opetustiedon kuvausmallin standardointi ja kattava opetustiedon hakupalvelu ovat väliaskel, kun ryhdytään kehittämään valtakunnallisen ja kansainvälisen opetusyhteistyön tarpeet täyttävää sähköistä opinto-opasta. Tiedekuntakohtaisia ja jopa koko yliopiston kattavia e-opinto-opasratkaisuja ovat nopeimmat kehittäjät jo ottamassa käyttöön. Tilannekartoituksen jälkeen toteutetaan vuonna 2004 määrittelyhanke laajaa opiskelijaliikkuvuutta ja verkostoyhteistyötä palvelevalle e-opinto-oppaalle. Sen teknisen toteutuksen ja käyttöönoton aikataulun tulee määrittämään yliopistojen tarpeet ja resurssit.

Lisätietoja: Totti Tuhkanen 

Tiedotteen alkuun

Osallistu VerkkoVelhon käyttöönottoa tukeviin työseminaareihin

VerkkoVelho on SVY:n portaalissa maaliskuussa 2003 julkaistu interaktiivinen opas verkko-opetusta suunnitteleville opettajille. Velho löytyy portaalin Opetus-profiilista sekä suoraan osoitteesta www.virtuaaliyliopisto.fi/verkkovelho. 

Työseminaarit on suunnattu erityisesti yliopistoissa TVT-tukipalveluja suunnitteleville ja toteuttaville henkilöille, TieVie -koulutuksen mentoreille ja SVY-yhdyshenkilöille. Mutta kuka tahansa VerkkoVelhon hyödyntämisestä kiinnostunut on tervetullut mukaan.

Työseminaarien aikataulu ja paikat ilmenevät alla olevasta. Kaikki tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Yliopistojen SVY-yhdyshenkilöiltä saa tarkempia tietoja ilmoittautumiskäytännöistä. Ilmoittautuminen tulee tehdä viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta.

• 26.8. klo 12 - 16, Helsingin yliopisto, oppimiskeskus Aleksandria luokka 130, Fabianinkatu 28
• 29.8. klo 9 - 13, Helsingin kauppakorkeakoulu, päärakennus ohjeistus aulassa
• 4.9. klo 10 - 14, Kuopion yliopisto, opetusteknologiakeskus. Mikroluokka E25, IT-talo Centek Microteknia (klo 10 - 13), luokka S22 Snellmania (klo 13 - 14)
• 9.9. klo 12 - 16, Turun yliopisto, Educarium, Assistentinkatu 5. ATK-luokka 341 (klo 12 - 15), luokka 244, 2 krs (klo 15 - 16)
• 10.9. klo 12 - 16, Svensa handelshögskolan, ruotsinkielinen tilaisuus. Tarkemmat tiedot paikasta ja ilmoittautuminen: Tuula Rosin
• 15.9. klo 10 - 14, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tietotalo
• 16.9. klo 12 - 16, Oulun yliopisto, Linnanmaan ATK-luokassa TF 103 ("Koneen käytävällä")
• 18.9. klo 10 - 11.30, Vaasan yliopisto, oppimiskeskus. VerkkoVelhon suomen- ja ruotsinkielinen esittely Oppimiskeskuspäivässä.
• 22.9. klo 12 - 16, Lapin yliopisto, opetuksen kehittämispalvelut, optek-tila (kahvila Lovisaa vastapäätä)

Tarkempia tietoja työseminaarin sisällöstä saa Hely Lahtiselta, puh. 040-589 0872.

Tiedotteen alkuun

IQ Team - samassa veneessä. Uusi palvelu avautuu syyskuun puolivälissä

IQ Team -järjestelmä tukee oppimista ryhmätoimintana verkossa. Tämä SVY:n portaalissa syyskuun puolivälissä avautuva palvelu sisältää välineitä ryhmän kehittymisen arviointiin ja edistää yhteistä oppimista ja tiedonluomisen prosesseja virtuaalisissa ympäristöissä. Järjestelmän tutorosuus  sisältää tietoa myös erilaisista ryhmärooleista ja niiden vaikutuksesta yhdessä toimimiseen. Järjestelmää voidaan käyttää verkkokursseilla tai millä tahansa yliopistokurssilla, jossa halutaan samalla opiskella ryhmäprosessien kehittymistä.

IQ Team verkossa sisältää kolme itsearvioinitestiä, laajan hypertekstirakenteisen tutorosuuden tehtävineen, sekä lokikirjan, jonne käyttäjä voi taltioida ajatuksia ja merkintöjä oman ryhmänsä nähtäviksi tai vain henkilökohtaiseen käyttöön. Tutorosuus  on myös julkaistu Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan Pedagogica -julkaisusarjassa.

IQ Team on toinen vaihe Suomen virtuaaliyliopiston opintojen ohjaukseen ja tukemiseen liittyvästä kehittämishankkeesta, jota on toteutettu opetusministeriön erillisrahoituksella Helsingin yliopiston kasvatustieteen ja tietojenkäsittelytieteen laitosten yhteistyönä. Projektilla on yhteistyökumppaneita myös Joensuun, Oulun ja Tampereen yliopistoissa.

IQ Learn käytössä jo useilla kursseilla

IQ-FORM -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tuotettu IQ Learn -järjestelmä kasvattaa yksittäisen opiskelijan itsetuntemusta ja itsesäätelytaitoja sekä kehittää opiskelutaitoja. Myös IQ Learn -järjestelmä sisältää itsearviointitestejä, hypertekstimuotoon rakennetun tutorosuuden  sekä henkilökohtaisen päiväkirjan, johon voi tallettaa mm. havaintoja oppijana kehittymisestä.

IQ Learn on jo ollut käytössä useilla yliopisto- ja ammattikorkeakoulukursseilla. Järjestelmää käyttäneiden opettajien mukaan IQ Learn herättää opiskelijan pohtimaan omaa toimintaansa ja opiskelutapojaan sekä antaa teorian lisäksi tarpeeksi käytännöllistä tietoa oman opiskelutoiminnan kehittämiseen.

Usein korkeakouluopiskelija ei tule ajatelleeksi oman oppimisensa kehittämistä varsinkaan jos opintomenestys on kohtuullista. IQ Learn -järjestelmää käyttäneiden opiskelijoiden mukaan se on antanut uutta tietoa oppimiseen liittyvistä ilmiöistä ja tukenut oppimistapojen ja -taitojen tunnistamista ja kehittämistä. Eniten hyötyä järjestelmästä on ollut nuorille opiskelijoille ja sellaisille opiskelijoille, joiden opiskelutavat eivät vielä ole vakiintuneet tai joilla opiskeluun liittyy vaikeuksia esimerkiksi ajanhallintaan liittyen.

IQ Learn ja Team -palveluihin voi tutustua Opintoasiainpäivien työpajassa

IQ Learn ja Team palveluja esitellään Kajaanin Opintoasiainpäivillä 3. lokakuuta Työpajassa 1. Opiskelijasta omatoiminen tiedeyhteisön jäsen.

Järjestelmät ovat vapaasti käytettävissä osoitteessa www.virtuaaliyliopisto.fi/iq: IQ Learn (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi) ja IQ Team (suomeksi ja englanniksi) 15.9. 2003 alkaen.

Osoitteesta http://www.virtuaaliyliopisto/iq saa myös lisätietoa IQ FORM -hankkeesta.

Tiedotteen alkuun

Komissio käynnistänyt kaksi eLearning-ohjelmaan liittyvää ehdotuspyyntöä

Hanke-ehdotusten aiheet ovat:

Medianlukutaito

• median- ja digitaalinen lukutaito,
• medianlukutaito, kansalaisuus ja demokratia,
• kulttuurienvälinen vuoropuhelu ehdotusten poikkialaisena tekijänä.

Kehittää edelleen ja hyödyntää työtä, joka on jo käynnissä eLearning-toimintasuunnitelman puitteissa. Tarkoituksena on käsitellä neljää täydentävää näkökulmaa:

• alueellisten ja paikallisten innovatiivisten toimintatapojen syvällinen analyysi,
• käynnissä olevien Euroopan laajuisten ja alueellisten pilottiprojektien välisen yhteistyön tukeminen,
• sähköisen oppimisen eurooppalaisen käytön laajuuden määrittäminen, analyysi sekä ennusteiden laatiminen,
• tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä koskevaan politiikkaan ja innovatiivisten toimintatapojen jatkuvaan kehittämiseen liittyvien tärkeiden kysymysten kartoittaminen ja analyysi.

Hanke-ehdotusten deadline on 22.9.2003. Lisätietoja ja hakemusasiakirjat

Tiedotteen alkuun

Uusia julkaisuja

Sari Koski-Kotiranta ja Heikki Kynäslahti (toim.): Tukevasti verkko-opetukseen: Kuvauksia tukihenkilötoiminnasta Helsingin yliopistossa. Helsinki: Helsingin yliopisto. 2003. Opetusteknologiakeskus. 203 s. ISBN 952-10-1175-0, (nid.) ISBN 952-10-1176-9 (pdf), ISBN 952-10-1177-7 (html). 

Verkko-opetuksen tukiverkosto on Helsingin yliopistossa toimiva tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen asiantuntijaverkosto. Verkosto toimii yhteistyöprojektien kautta aktiivisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ja tukipalvelujen kehittämisen, tutkimuksen ja koulutuksen sektoreilla. Tukiverkoston toimintaa koordinoi opetusteknologiakeskus. Julkaisussa tukihenkilöt esittelevät toimintaansa monesta näkökulmasta: artikkeleissa on kuvauksia opetusteknologian käytön kartoituksista, koulutuksista sekä opetuskäytön kokemuksista.

Julkaisua myy ja välittää (hinta 25 €): Yliopistopaino Kustannus, Helsinki University Press, puh. (09) 7010 2363

Julkaisu on luettavissa myös verkossa pdf-muodossa (3 MB) 

Matikainen, Janne (toim.): Oppimisen ohjaus verkossa. 1. painos. Helsinki: Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia, Palmenia-kustannus, 2003. A5 (nid.) 168 s. ISBN 951-45-9731-1 

Matikaisen toimittamassa kirjassa esitellään ohjauksen lähtökohtia, verkkopohjaista oppimisympäristöä ohjausympäristönä, verkko-ohjaajan tehtäviä ja rooleja, ohjausta vuorovaikutuksena ja ohjaavaa verkkomateriaalia. Kirjan kirjoittajat ovat tienraivaajia, verkkoasiantuntijoita, joilla on sekä käytännön kokemusta että teoreettista tietoa opiskelijoiden ohjauksesta verkkoympäristössä.

Kirja perustuu pitkälti Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmeniassa tehtyyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustyöhön. Kirjan perusta on monivuotisessa verkkopohjaisten oppimisympäristöjen kehittämis- ja tutkimustyössä (täydennyskoulutus, avoin yliopisto, koulutusportaalit).

Käytännön tuntumaa verkko-ohjauksen arkeen saadaan kirjoittajien kokemuksista avoimen yliopiston, kirjoittajakoulutuksen, verkkokeskustelun, kertausharjoitusten ja koulutusportaalin kehittäjinä.

Kirjan kirjoittajat ovat Heikki Pasanen, Jyri Manninen, Eija Mannisenmäki, Janne Matikainen, Leena Nokelainen, Liisa Sointu, Mari Holkko, Outi Rautakoura, Timo Montonen, Risto Lehto, Satu Meriluoto ja Jaana Puuronen.

Lisätietoja ja teoksen tilaus (hinta 25 €): Palmenia Kustannus 

Nevgi, Anne ja Tirri, Kirsi. Hyvää verkko-opetusta etsimässä. Kasvatusalan tutkimuksia; 15. Laajuus: 222 s. Julkaisuvuosi: 2003. ISBN: 952-5401-14-6. Kustantaja: Suomen kasvatustieteellinen seura.

Tutkimuksessa raportoidaan opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia siitä, mikä edistää tai estää oppimista verkkokurssilla. Tutkimusaineisto on kerätty Helsingin yliopiston avoimen yliopiston (HEVI) ja Apajan internet-palvelun opiskelijoilta ja opettajilta. Tulosten mukaan verkko-opiskelu on pääsääntöisesti oppimista edistävää. Hyvän verkko-opettajan ominaisuudet ovat samankaltaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa tunnistetut hyvän opettajan ominaisuudet. Verkko-opiskelussa opettajan asiantuntemus, kommunikointikyvyt ja palautteen anto edistävät opiskelijan oppimista. Hyvä verkko-opiskelija puolestaan on aktiivinen, itsenäinen ja kurssiin sitoutunut. Hyvä verkkokurssi on selkeä, vuorovaikutteinen ja monipuolinen. Hyvä opetus verkossa edellyttää opettajan pedagogista ajattelua, jossa tekniikka on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Myynti mm: http://granum.uta.fi (hinta 24 €)

Suominen Jaakko: Koneen kokemus. Tietoteknistyvä kulttuuri modernisoituvassa Suomessa 1920-luvulta 1970-luvulle. Tampere, Vastapaino 2003. B5 (nid.) 300 s. ISBN 951-768-139-9 

Väitöskirja Koneen kokemus on kulttuuriseen kokemusmaailmaamme keskittyvä kokonaisesitys Suomen tietoteknistymisen varhaisvaiheista. Se avaa kiinnostavan aikahorisontin tietoteknisen murroksen nopeaan kehitykseen. Samalla se peilaa dialogia suuren yleisön ja tietotekniikan eri professioryhmien välillä.

Teos osoittaa, että tietotekniikka tuli vähitellen osaksi laajan yleisön kokemusmaailmaa jo 1920-luvulta lähtien. Suominen vyöryttää kirjassaan esimerkkejä tieteiskirjallisuudesta, lehtiartikkeleista, sarjakuvista, pilapiirroksista, elokuvista ja mainoksista. Ne avaavat suomalaisen arjen historiaan ja tietoteknistymiseen uuden näkökulman, jossa nopean teknisen muutoksen ohella korostuvat kulttuurien jatkuvuus ja populaarin naurun vapauttava voima. Näissä medioissa tietotekniikka on näyttäytynyt sekä suurten odotusten että voimakkaiden uhkakuvien kautta.

Lisätietoja ja tilaus: www.vastapaino.fi (hinta 28,80 €)

Tiedotteen alkuun