Portaalipäivä Espoossa torstaina 20. marraskuuta klo 9.00 - 16.15. Paikka: Spektri Duo, Luna-auditorio, Metsänneidonkuja 6, Espoo. Järjestäjät: Tieteen tietotekniikan keskus CSC ja SVY:n kehittämisyksikkö. Seminaari on tarkoitettu korkeakoulujen verkkopalveluiden kehittäjille ja palveluista vastaaville sekä muille asiasta kiinnostuneille tahoille. Portaalipäivän tavoitteena on koota yhteen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkkopalvelujen kehittäjiä kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Ilmoittautuminen 14. marraskuuta mennessä.
ItäSuomalaista OpetusTeknologiaa -messut (ISOT) Kuopiossa 20. - 21. marraskuuta. Paikka: Kuopion yliopisto, Mediateknia ja Canthia. Vastaavana järjestäjänä on Kuopion yliopiston oppimiskeskus. Muut järjestäjät ovat Joensuun yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan, Kajaanin, Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut. ISOT-messujen kohderyhmänä ovat opettajat, opiskelijat, opetusteknologiakeskusten henkilökunta, oppilaitosten atk-henkilöstö sekä kuntapäättäjät ja maakuntaliitot. Aihealueita ovat mm. opetuksen kehittäminen tieto- ja viestintäteknologian avulla, teknologian suhde opetukseen, kansainvälinen verkostoituminen, verkko-opetuksen tutkimus ja E-moderating & e-tivities. Ilmoittautuminen päättyi 31. lokakuuta.
MOVEn TeknoDida - musiikkiopetuksen työkalut -seminaari 14. - 16. marraskuuta. Paikka: Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, Pop ja Jazz konservatorion tilat, Arabiankatu 2. Järjestäjä: MOVE musiikin opetus ja tutkimus verkossa -hanke. TeknoDida on luennoista ja työpajoista koostuva kolmipäiväinen koulutustapahtuma, jonka aiheena tänä vuonna on musiikinopetuksen työkalut. Ilmoittautuminen päättyy 12. marraskuuta. Tapahtuma on täynnä. Peruutuspaikkoja voi kysellä ulla.pohjannoro@siba.fi.
MindTrek - Tampereen mediaviikko 10. - 16. marraskuuta. Paikka: Tampere, Finlayson. Järjestäjä: MindTrek ry (Sitoutumaton yhdistys, joka perustettiin vuonna 2000 edistämään digitaalisen median toimialaa ja kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia.) MindTrek - Tampereen mediaviikko järjestetään tänä vuonna viidennen kerran. MindTrek on kaupunkifestivaali, joka kokoaa sisällöntuotannon kokijat ja näkijät Tampereelle. Festivaali esittelee vuorovaikutteisen median uusimmat virtaukset. Mediaviikko tarjoaa kiinnostavia tapahtumia kaikille tietoyhteiskunnan edustajille: käyttäjille ja tutkijoille, yritysväelle ja digityöläisille sekä alan opiskelijoille.
Online Educa Berlin 3. - 5. joulukuuta. Paikka: Berliini, Saksa. Järjestäjä: ICWE GmbH in. eOppimisen ja verkottuvan opetuksen eurooppalaiset sisäpiirit kokoava Online Educa Berlin 2003 -tapahtuma järjestetään nyt yhdeksättä kertaa. Osanottajia tapahtumaan odotetaan toistatuhatta yli 60 maasta. Konferenssi tarjoaa alan viimeisimmän tiedon lisäksi mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja verkottumiseen muiden asiantuntijoiden kanssa. TKK Dipoli EuroPro järjestää tilaisuuteen koulutusmatkan. Tapahtuman näyttelyssä on oma Suomi-ständi, jolla myös SVY:n osahankkeilla on mahdollisuus esitellä itseään. Tiedustelut: eija.prossor@dipoli.hut.fi.
Vapaa pääsy tieteelliseen tietoon - seminaari open access -julkaisemisesta tammikuussa 8. - 9. tammikuuta 2004. Paikka: Svenska handelshögskolan, Helsinki. Järjestäjä: FinnOA-työryhmä, opetusministeriö ja kansalliskirjasto. Seminaarissa käsitellään seuraavia teemoja: julkaisujen vapaan saatavuuden merkitys tieteellisessä viestinnässä, julkaisutoiminta tutkimuksen vaikuttavuuden ja arvioinnin kannalta, mitkä ovat tutkijoiden julkaisukanavat, tekijänoikeuskysymykset open access -julkaisemisen kannalta ja uudet julkaisemisen mallit.
'Carpe diem' kirjoitti aikanaan Horatius ja jatkoi 'quam minimum credulapostero'. Tartu hetkeen ja luota huomiseen mahdollisimman vähän. Miten tämä ohje istuu strategisen johtamisen maailmaan? Tätä olen pohdiskellut Suomen virtuaaliyliopiston kehitystyön myrskyn silmässä istuessani. Monet uudet asiat yliopistokentässä käynnistyvät tuossa 'carpe diem' hengessä. Tartutaan asioihin tässä ja nyt, mutta ei ajatella, mitä huominen tuo tullessaan. Helposti tartutaan mahdollisuuksiin ymmärtämättä, mitä kaikkea siitä voi seurata.Mielenkiinnolla olen seurannut yliopistojen sisäistä ja yliopistojen välistä keskustelua ns. oppimisalustoista. Olemme lähestymässä tilannetta, jossa yliopistot saavat tehdä taloudellisesti hyvinkin mittavia ja kauaskantoisia päätöksiä tähän liittyen. Mieleeni tulee eräs "tutkijapelle Amerikasta". Hän palkkasi meksikolaisen apumiehen kasvihuoneviljelmälleen Kalifornian ylämailla, jossa aurinkoa ja lämpöä riittää ilman kasvihuonettakin. Viljelyn piti olla kokeilua ja hauska harrastus, mutta kun kasvihuoneen myynti ylitti miljoonan dollarin rajan apupoika soitti tutkijalle kaupunkiin: "This is not a hobby anymore". Samalla tavalla monet virtuaaliyliopiston toiminnassa tapahtuvat kokeilut ovat tiedettä ja tutkimusta, mutta joku toiminta ylittää sen rajan, että asia onkin yhtäkkiä 'serious business'. Mitäs sitten tehdään?
Kehittämisyksikkö on toistaiseksi seurannut yliopistojen toimintaa oppimisalustakysymyksissä katseellaan ja pyrkinyt tuottamaan alustoja arvioivia palveluja yliopistojen käyttöön. Joissakin yhteyksissä on esitetty ajatuksia myös siitä, voisiko SVY:n portaali toimia alustaympäristön tarjoajana yliopistoille. Tällainen rooli olisi hyvinkin SVY:n strategian mukainen. Valmius haasteen vastaanottamiseen on, mutta haluavatko yliopistot todella tällaista toiminallista ratkaisua - se jää selvitettäväksi.
SVY on kuluneen vuoden aikana saanut osakseen runsaasti kansainvälistä huomiota. Kysyntää on ollut moneen suuntaan ja SVY:n menestystä ja haasteita on käsitelty ja käsitellään useissa kansainvälisissä tilaisuuksissa, kuten:
Tällainen kysyntä on ymmärrettävää sillä vastikään EU valitsi Suomen virtuaaliyliopiston yhdeksi kahdeksasta virtuaalisen yliopistotoiminnan 'best practice' organisaatioksi. Samaan joukkoon kuuluvat Politecnico di Milano -METID (Italia), Umeå University (Ruotsi) Universität Bremen (Saksa), Canege (Ranska), Universidad Overta Catalonia - UOC (Espanja), Utrecht University (Alankomaat) ja UK Healthcare Education Partnership (Iso-Britannia). Tämän aseman saavuttamisen taustalla on yliopistojen oikeanlainen panostus virtuaaliyliopistotoiminnan kehittämiseen, verkostojen ja niissä työskentelevien yksilöiden visio ja ammattitaito sekä kehittämisyksikön koordinointityö. Kun eurooppalaista yhteistyötä rakennetaan Bolognan hengessä, oikeita yhteistyökumppaneita ovat luonnollisesti parhaat. Tässä porukassa tunnuslaulumme on Whitney Houstonin 'I learned from the best - I learned from you'.
Vaikka virtuaaliyliopiston toiminassa organisatorinen kehitys on varsin hidasta, niin teknologinen ja metodinen kehitys on varsin nopeaa. Näillä aloilla paikallaan pysyminenkin vaatii nopeaa uusiutumiskykyä. Parhaiden joukossa säilyminen on monin verroin kovempi työ.
Kansainvälinen yliopistotoiminta on ollut aina itsestään selvyys. Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston kautta Fondazione CRUI (Italia) on kutsunut Suomen virtuaaliyliopiston mukaan yliopistollisen TVT-toiminnan laatua arvioivaan ja kehittävään hankkeeseen. Kolmantena osapuolena on Ranskan Conférence des Présidents d'Université. Virtuaaliyliopiston tehtävä on omalla toimialallaan tukea yliopistojen eri toimielinten toimintaa. Yhteistyö rehtorien neuvoston kanssa on ollut lyhyt mutta erittäin tuloksekas ja se on puolin ja toisin rohkaissut laajentamaan yhteistä toimikenttää.
Kansainvälisyys ei rajoitu pelkästään Eurooppaan. Onhan SVY lähettänyt jo yhden toimijansa Afrikkaan saakka viemään suomalaista osaamista ja toisaalta hankkimaan näkemyksiä toisenlaisista toimintaympäristöistä. Mitä kauemmas toimintakenttä laajenee, sitä suuremmiksi käyvät resurssitarpeet. Aktiviteetit täytyy mitoittaa investointi-hyöty suhteessa oikein. Virtuaaliyliopistolle tarjoutui omistajayliopistojen tuella mahdollisuus osallistua World Summit on the Information Society kokoukseen Genevessä. Osallistumisen vaihtoehtojen ääripäitä edustivat toisaalta delegaation ja SVY-näyttelyosaston lähettäminen ja toisaalta agentin värvääminen tietojen hankintaa varten. Kun myöhemmin SVY kutsuttiin edustamaan Suomea konferenssin best practice -kilpailussa, tilanne muuttui olennaisesti. SVY on johtoryhmän päätöksellä mukana konferenssissa ja jännittää omaa menestymistään kuin Laura Voutilainen Euroviisuissa. Toivomme luonnollisesti parempaa menestystä, mutta hyväksymme kuitenkin SVY:n kehityskaaren lyhyyden tuloksia heikentävänä tekijänä.
Kansainvälistä projektityötä on ahkerasti harjoiteltu mENU projektissa Turun yliopiston ja SVY:n kehittämisyksikön kesken. Projektin järjestämässä konferenssissa Valenciassa suomalainen virtuaaliyliopistotyö oli erittäin hyvin esillä. Olennaista tässä hankkeessa projektituotoksen lisäksi on toimintaverkostojen hyvä yhteistyö. Ilman toimivia työkaluja kansainväliset hankkeet eivät varmasti tuota sitä tulosta, mikä laadukkaasti, hyvin organisoiden ja parhaita käytettävissä olevia työmenetelmiä hyväksikäyttäen voitaisiin saavuttaa. Yhteisesti hyväksyttyjen menettelytapojen tarve korostuu kansainvälisissä hankkeissa, joissa etäisyyden lisäksi erottavana tekijänä ovat kielestä sekä kansallisesta ja akateemisesta kulttuurista johtuvat etäisyydet.
Suomen virtuaaliyliopiston haasteet ovat suuret. Horatiuksen oodiin kirjoittama ohje ei ole hyvä noudatettavaksi. Meidän on huomioitava huominen ja luotettava siihen, että voimakkaalla ja kaikkien SVY:n toimijoiden - opetusministeriö, yliopistot, konsortio, yhdyshenkilöt sekä tieteenalojen, palvelujen ja alueiden yhteistyöverkostot - yhdessä kehittämisyksikön kanssa tapahtuvalla strategian linjaamalla yhteistyöllä tulokset ovat monin verroin paremmat kuin toimien jollakin muulla tavalla.
'Ut sementem feceris, ita metes'

Ylitarkastaja Marja Kylämä.
Iltapäivällä työskenneltiin Opetusteknologiakeskuksen työryhmätiloissa. Aiheina olivat .

Päivän antia puitiin vararehtori Hannele Niemen iltavastaanotolla yliopiston Lehtisalissa.
Neljännessä työryhmässä esiteltiin samana päivänä julkaistu Verkostopalvelu sekä ideoitiin SVY-toimintaa kuvaavaa hypermediaesitystä. Päivä päättyi Helsingin yliopiston vararehtori Hannele Niemen vastaanottoon.
Yhdyshenkilöpäivän esitykset löytyvät portaalin arkistosta.
Hankeoppaan nyt julkaistu versio sisältää hankkeen käynnistämiseen ja eteenpäin viemiseen liittyviä ohjeita. Hankeoppaan työkalut eli hankeympäristö valmistuu talven 2003-2004 aikana.
Hankeopas toimii hankkeen tietojen ja dokumenttien säilytyspaikkana, ohjaa hankkeen etenemistä sen elinkaaren eri vaiheissa, tarjoaa elinkaaren eri vaiheisiin sopivaa tukimateriaalia ja vertaistietoa, tukee hankkeesta tiedottamista yhteistyötahoille ja toimii raportointivälineenä taloushallinnon suuntaan.
Verkostopalvelu sisältää Hankeoppaan lisäksi SVY:n osahankkeille suunnatut tiedotusohjeet, SVY:n esittelymateriaalit, graafiset ohjeet ja logot sekä tietoa SVY-portaalin tekniikasta.
Verkostopalveluun kootaan myös mm. SVY:n johtoryhmän ja ESR-ohjausryhmän kokouspöytäkirjat. Lisäksi Verkostopalvelu tarjoaa työkalun näiden kokousryhmien toimintaan.
Verkostopalvelun kautta SVY-toimijat voivat myös kommentoida pilottivaiheessa olevia palveluja ja demoja.
Verkostopalvelun tavoite on kehittyä palautteen myötä hyödylliseksi työympäristöksi SVY:n hankkeille, kehittäjille ja hallinnolle. Palautetta voi antaa palvelun palautelomakkeella tai osoitteeseen webmaster@virtuaaliyliopisto.fi
Lisätietoja totti.tuhkanen@virtuaaliyliopisto.fi
Yhdyshenkilöpäivässä nousi esiin myös valmisteilla oleva tekijänoikeuslain muutos ja yliopistojen asiaa koskevat lausunnot. Kävi ilmi, että hyvin harva yhdyshenkilö on ollut tietoinen lausuntopyynnöstä ja oman yliopistonsa lausunnon valmistelusta. Luonnos uudeksi hallituksen esitykseksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta on valmisteilla opetusministeriössä. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot 5.9.2003 mennessä.
Yliopistojen lausunnot päätettiin kerätä yhdyshenkilöiden toimesta SVY:n portaaliin.

"Svenska handelshögskolanin TVT-strategian perusmotto on: helppokäyttöisiä järkeviä toimintoja loogisina kokonaisuuksina," kertoi Kicka Lindroos SVY-yhdyshenkilöpäivässä.
Strategian perusmottoihin kuuluu "Studerande och forskare i focus - samlad och enkel service" eli helppokäyttöisiä järkeviä toimintoja loogisina kokonaisuuksina. Peruslähtökohtana on ratkaisut - sekä tekniikan että toiminnan kannalta. Webbi on keskeinen infopiste. Webin kautta pitää saada luotettavaa tietoa. Tämä tarkoittaa, että eri organisaatiotasoilla pitää olla tieto siitä, kuka vastaa . Tiedon tuottamisen käytännöt pitää olla niin helppoja kuin mahdollista. Kerran tuotettua tietoa pitää pystyä käyttämään useasti.
Opinto-opas on keskeinen informaatiokanava opiskelijoille. Tiedon tuottaminen alkaa siitä, että opettaja miettii tulevan vuoden kursseja, ehdottaa muutoksia/uusia kursseja laitoskokouksiin ja sen jälkeen asia viedään eteenpäin ainekokonaisuuskuvauksien kanssa tutkimus- ja opetusneuvostoon. Kun kaikki on hyväksytty, tuotetaan opinto-opas, joka sisältää lisäksi paljon muuta opiskeluun liittyvää tietoa.
Prosessissa opettaja luo tietosisältöjä, joita täydennetään ja tarkistetaan matkan varrella. Kun kurssikuvaus on valmis, on opetuksen ja siihen liittyvän yleistiedotuksen, tuloksista tiedottamisen ja opetusmateriaalien jaon aika.
Viime keväänä Hankenilla luotiin uusi järjestelmä eOpinto-opasta varten. Koko edellä kuvattu prosessi laitoksien käsittelystä tutkimusneuvostoon ja painoon asti toimii nyt täysin tietokantapohjaisesti (php, MySQL). Tiedot tuotetaan, muutetaan ja raportoidaan kokouksia ja tulostusta varten XML-muodossa Studybuilder-järjestelmässä. Lopputulos on sähköisesti tuotettu ja painettu opinto-opas. Painettu opas löytyy samansisältöisenä webin kautta tietokannasta. Web-versio mahdollistaa paremmat haku- ja jäsentelymahdollisuudet opiskelijan valitessa kursseja opintosuunnitelmaansa. Kurssitietojen lisäksi eOpinto-oppaasta löytyy myös muut opiskelijalle tarpeelliset tiedot kuten esimerkiksi miten ilmoittaudutaan, kuka neuvoo opintolainakysymyksissä ja mitä kuuluu pääaineopintokokonaisuuksiin.
eOpinto-oppaassa on myös materiaalipankki sekä tiedotusosa, jossa on automaattisesti kursseille oma kotisivu, uutisointikanava ja materiaalinhallintapaikka dokumenteille ja linkeille. Jokaisen kurssin ulkonäkö on systematisoitu, vaikka sisältö onkin eri. Järjestelmä on luotu yksisuuntaista tiedottamista varten. Se ei mahdollista kaksisuuntaista kommunikointia. Sellaisia kursseja varten, joilla on tarve laajemmalle sähköiselle kommunikoinnille, on-line ryhmätöille tai opiskelijahallintaan on tarjolla WebCT-alusta.
Uusi järjestelmä korvaa ilmoitustaulut ja sen kautta voi helposti jaella luentomateriaalin, kurssisuunnitelmat ja tulokset opiskelijoille. Järjestelmää ei ole pakko käyttää, mutta tähänastinen kokemus on osoittanut, että useimmat haluavat ottaa sen käyttöön. Salasanaa voi käyttää, mutta se ei ole pakollista. Opettajat ja opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä kun kaikilla kursseilla on sama rakenne. Studybuilder-järjestelmän menestys ylittänyt odotukset. Käyttäjien mielipiteitä kysellään syksyn aikana, kunhan uusi järjestelmä on ollut käytössä muutaman kuukauden. Järjestelmä on uusi eikä vielä täydellinen. Toimivuutensa se sen sijaan on osoittanut ja parannuksia tehdään vähitellen.
Opiskelijalle kurssit näkyvät osoitteessa www.hanken.fi - Studier - Kurser och Ämnen - valitse aine ja kurssi, tai katso Handbok. Myös opintokokonaisuudet ja ainetekstit löytyvät aineen alla. Hakumahdollisuuksia parannetaan niin ikään vähitellen.
Esitys yhdyshenkilöpäivässä (pdf 760 kB)

Mika Kivilompolo visioi SVY -yhdyshenkilöpäivässä miten kurssitietoja voidaan siirtää yliopistojen välillä.
Kurssitietojen ilmoittaminen SVY:n Kurssitarjontaan tehdään nykyisin manuaalisesti, jolloin palvelun käyttö perustuu yliopistojen omaan halukkuuteen ja aktiivisuuteen. Tällä hetkellä Kurssitarjonnassa on tarjolla 70 kurssia ja se lienee vain pieni osa potentiaalisesti tarjolla olevasta verkko-opetuksesta.
Valtakunnallinen JOO-sopimus astuu voimaan elokuussa 2004. Opiskelijan olisi hyödyllistä pystyä hakemaan JOO-opetustarjontaa kattavasti yhdestä paikasta. SVY:n Kurssitarjonnan jatkokehityksen ja kurssitiedon siirtopilottien tavoitteena on välittää mahdollisimman kattavasti yliopistojen JOO-opetustarjonta.
Yksi syy Kurssitarjontapalvelun vähäiseen kurssien lukumäärään on luonnollisesti se, että kurssitiedot täytyy siirtää yliopistosta manuaalisesti SVY:n portaaliin. Lähes kaikkien yliopistojen kurssitiedot on esitetty sähköisessä muodossa jo vuosia, joten kurssitietojen siirron yliopistojen ja SVY:n portaalin välillä ei luulisi olevan kovinkaan vaikeaa.
Kurssitietojen siirtoon tarvitaan sovittu kurssitietojen esitysmuoto (kurssitietomääritys) ja kurssitietojen siirtoformaatti. Suurin työ on tehdä kattava ja riittävän selkeä kurssitietomääritys. Tätä työtä on tehnyt kurssitietotyöryhmä, jota vetää Tieke ry. opetusministeriön toimesta. Työryhmä pyrkii saamaan työnsä valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä.
SVY pilotoi kahden yliopiston kanssa (Jyväskylän yliopisto ja Hanken) kurssitietojen siirtoa yliopistojen järjestelmien ja SVY:n portaalin välillä. Hankkeessa pilotoidaan siirtotekniikan lisäksi myös kurssitietotyöryhmän ehdotusta yliopistojen kurssitietomääritykseksi. Pilotti päättyy tämän vuoden lopulla. Ensimmäiset kokeilut ovat osoittaneet, että teknisesti tietojen siirto on helppoa. Suurimmat ongelmat tulevat omien kurssitietomääritysten sovittamisessa yhteisesti sovittuun kurssitietomääritykseen.

Kurssitietoja siirretään eri organisaatioiden (yliopisto A, yliopisto B ja SVY) välillä sovittujen kurssitietomääritysten ja siirtoformaattien (kurssitietokuvaus) avulla. Ennen kurssitietojen siirtoa organisaation kurssitietokantaan tehdään muunnos, jossa projisoidaan kurssitietokuvaus organisaation käyttämään kurssitiedonkuvaukseen.
Kurssitietokannan sisältö saadaan joko yliopiston omasta kurssitarjonnasta tai JOO-kurssitarjonnasta. Kurssitieto välitetään kohderyhmille sähköisen (opintotietojärjestelmä) tai painetun opinto-opppaan muodossa, tai välitetään eteenpäin kurssitietoa edelleen välittäville tahoille.
Kommentoi Kurssitiedon siirtopilotti -projektia Verkostopalvelussa.
Helsingin yliopiston Opetusteknologiakeskus käynnisti elokuussa 2003 Verkko-opetuksen laatuhankkeen. Hankkeelle on asetettu seuraavat tavoitteet:
Hankkeen koordinaattorina toimii Helsingin yliopiston Opetusteknologiakeskus. Yhteistyökumppanina hankkeen toteutuksessa on Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen Yliopistopedagogisen ja tutkimuksen kehittämisyksikkö. Kansainvälisessä yhteistyössä kumppaneita ovat LERU (League of European Research-intensive Universities) -yliopistot. Hanke rahoitetaan opetusministeriön virtuaaliyliopistohankerahoituksella.
Yliopistollisen verkko-opetuksen laatukysymykset ovat tulleet ajankohtaisiksi Helsingin yliopistossa, jossa verkko-opetusta on järjestetty jo useiden vuosien ajan. Laatukriteerien määrittelyä on tehty lähinnä Yhdysvalloissa sekä julkisten että kaupallisten organisaatioiden toimesta. Tunnistettuja laatukriteereitä ovat mm.
Yliopistollisessa verkko-opetuksessa laatu kytkeytyy tiiviisti opetuksen kehittämiseen. Hankkeessa keskeinen toimintamuoto on eri toimijoiden aktiivinen osallistuminen. Opetusteknologiakeskus järjestää mm. työpajoja ja seminaareja sekä kokoaa tutkimusaineistoa survey-kyselyiden, haastatteluiden ja portfolioiden sekä oppimispäiväkirjojen avulla.
Hankkeelle on perustettu aktiivinen yliopiston eri toimialoja edustava ohjausryhmä. Ryhmän puheenjohtajana toimii professori Kauko Hämäläinen. Ensimmäinen laajempi laatuseminaari järjestetään keväällä 2004.
Lisätietoja: opetusteknologiapäällikkö Janne Sariola, janne.sariola@helsinki.fi ja tutkija Maarit Pitkänen, maarit.pitkanen@helsinki.fi
Esitys yhdyshenkilöpäivässä (pdf 333 kB)
Tavat hallita tekijänoikeuksia perinteisillä toimialoilla, kuten kirjakustantamisessa, ovat varsin selkeitä ja vakiintuneet ajan myötä. Digitaalinen ympäristö tuo tekijänoikeuksien hallintaan uusia haasteita, kun nämä totutut pelisäännöt eivät enää päde. Vaarana on menettää aiemmin luontainen kontrolli siirryttäessä fyysisestä mediasta digitaaliseen. Uhkakuvan toteutuessa tekijänoikeuksia voidaan elektronisessa ympäristössä loukata laajassa mittakaavassa. Lisäksi ongelman muodostavat tekijänoikeussopimukset, joiden laatiminen monimutkaistuu lisääntyvän sisällön uudelleenkäytön ja pienistä kokonaisuuksista koostamisen myötä. Tekijänoikeuslaki velvoittaa muodostamaan infrastruktuurin, jonka avulla oikeudet huomioidaan myös digitaalisessa ympäristössä. Digitaalinen maailma tarjoaa toisaalta sisällön tuotantoon ja jakeluun uusia mahdollisuuksia. Jotta näitä päästään hyödyntämään on vältettävä sisällön väärinkäytön vaarat ja varauduttava sisällöntuotannon lisääntymisen myötä kasvavaan tekijänoikeussopimusten volyymiin.
Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella on tartuttu immateriaalioikeuksien hallinnan digitalisoitumisen haasteisiin. Laitoksen Dr.Elma -projekti tutkii teknisiä ratkaisuja tukeakseen erityisesti julkaisijoiden ja jakelijoiden tarpeita sekä julkaisemisessa tapahtuvan muutoksen mukanaan tuomia organisatorisia tarpeita. Kehittämistarpeet voidaan tiivistää tiedonhallinnan tehostamiseen sekä mahdollisten digitaalisen sisällön suojaamiseen tarkoitettujen mekanismien käyttöönottoon. Keräämällä ja hallinnoimalla elektronisesti tietoa oikeuksienhaltijoista sekä siirrettävistä tekijänoikeuksista voidaan edistää paitsi immateriaalioikeuksien hallintaa myös julkaisutoimintaa ja sisällön uudelleenkäyttöä. Projektipäällikkö Eetu Luoma toteaa: "Julkaisijan ja käyttäjän tulee tietää miten materiaalia voi hyödyntää ja, toisaalta, tekijänoikeuslain mukaan nämä tahot saavat toimia vain siirrettyjen tekijänoikeuksien mukaan. Tietojen hallinta elektronisesti helpottaa sopimuksien tekemistä tekijöiden, julkaisijoiden ja käyttäjien välillä. Jos prosessi on turhan työläs, sopimukset jäävät tekemättä ja julkaiseminen sekä käyttö estyvät."
Digitaalinen oikeuksienhallinta käsittää digitaaliseen sisältöön liittyvien oikeuksien kuvaamisen, hallinnoinnin sekä suojaamisen digitaalisessa ympäristössä. Dr.Elma -projektiryhmän laatiman artikkelin mukaan kuvata tulisi erityisesti sisällön ja oikeuksien käsittelyyn osallistuvat toimijat, itse sisältö kuvaavan metatiedon avulla sekä oikeusmääritykset eli miten sisältöä saa hyödyntää, mitä rajoituksia on sisällön käytölle ja millä ehdoin sisältö saadaan käyttöön. Tiedonhallintaan liittyy myös olennaisesti tietojärjestelmien käyttäjien, sisällön ja oikeusmääritysten tunnistaminen erityisin tunnistemekanismein. Ryhmä esittääkin oikeuksiin liittyvän tiedonhallinnan ratkeavan perin yksinkertaisesti - tunnistamalla ja kuvaamalla.
Lisätietoja: Projektipäällikkö Eetu Luoma, puh. (014) 260 4632, luomae@cc.jyu.fi
Dr.Elma -projekti, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, PL 35 (Agora), 40014 Jyväskylän yliopisto | Projektin www-sivut
Esitys yhdyshenkilöpäivässä (pdf 964 kB)
Opetusministeriö on pyytänyt yliopistoilta esityksiä vuosina 2005-2006 toteutettavista virtuaaliyliopistohankkeista. Tuettavien hankkeiden rahoitus pysynee vuonna 2005 aikaisempien vuosin tasolla. Yliopistojen hanke-esityksissä tulee eritellä yliopistojen yhteistyöhankkeet ja yliopistojen omat hankkeet. Hanke-esitykset toimitetaan osana opetusministeriöön toimitettavaa tulossopimusaineistoa.
Lue opetusministeriön tulosneuvotteluohjeet virtuaaliyliopistohankkeiden osalta, liite 6, sivu 13 (pdf 183 kB)
© Suomen virtuaaliyliopisto