SVY-tiedote Maaliskuu 2004

Tässä tiedotteessa:

• Opiskelijaliikkuvuuden sähköisen hallinnoinnin yhteiset käytänteet muotoutumassa
• Walmiiksi Wiidessä Wuodessa - tutkinnonuudistuksen tukihanke käynnistynyt
• Suomalainen tiedeyhteisö tiivisti yhteistyötään julkaisujen vapaan saatavuuden puolesta

Ajankohtaista

SVY:n konsortio kokoontuu vuosikokoukseen 8. maaliskuuta - strategiatyö käynnistyy | Kokouksessa käsitellään SVY:n toimintakertomus vuosilta 2001-2003 sekä vuoden 2005 toimintasuunnitelman linjaukset. Kokouksessa valitaan myös SVY:n johtoryhmä seuraavaksi toimintavuodeksi. Vuosikokous toimii lähtölaukauksena SVY:n strategian päivittämiselle, mihin liittyy myös liiketoimintasuunnitelman tuottaminen.

VVYOP'04 - Valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät 23.-24. maaliskuuta Espoon Dipolissa - Ilmoittaudu 16. maaliskuuta mennessä | Toiset Valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät järjestetään maaliskuussa Espoon Dipolissa. Päivien aikana tuodaan esille maamme yliopistojen virtuaaliyliopistotoimintaa. Ohjelma koostuu kaikille yhteisistä osuuksista, rinnakkaisista työryhmistä sekä näyttelystä. Käsiteltäviä erityiskysymyksiä ovat mm. hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma sekä opetuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma, yliopistojen ja yritysten yhteistyö, yliopistojen TVT-strategiat, tutkintorakenneuudistus ja TVT:n kytkeminen osaksi opetusta.

Vielä ehdit hakea valtakunnalliseen TieVie-koulutukseen | TieVie on valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön koulutusta tarjoava virtuaaliyliopistohanke. Hanke toteuttaa vuonna 2004 - 2005 kaksi koulutuskokonaisuutta. Haku Valtakunnallinen TieVie asiantuntijakoulutukseen (10 ov) päättyy 8. maaliskuuta. Valtakunnallisen TieVie-koulutuksen (5 ov) haku päättyy 1. kesäkuuta.

Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa konferenssi 21. - 23. huhtikuuta 2004 - ilmoittautuminen alkanut | Teemana tänä vuonna on Parhaat paikalla - toimivia käytäntöjä arkeen. Ilmoittautuminen on alkanut 1. maaliskuuta. Opetusministeriö ja Opetushallitus jakavat ITK-päivien yhteydessä verkko-opetuksen kehittämisen laatupalkinnon. Laatupalkinto jaetaan tänä vuonna kolmannen kerran. Kilpailuaikaa on jatkettu 19. maaliskuuta saakka.

Netlearning 2004 - pohjoismainen konferenssi Ronnebyssä, Ruotsissa 10.-12. toukokuuta | Konferenssiin toivotaan Pohjoismaiden eri korkeakouluista osanottajia vaihtamaan kokemuksia ja tutkimustietoa verkko-oppimisen alalta. Ohjelma sisältää runsaasti työpajoja ja näyttelyosuuden, joissa osanottajilla on mahdollisuus esitellä kokemuksiaan ja hankkeitaan.

Tiedotteen alkuun

Opiskelijaliikkuvuuden sähköisen hallinnoinnin yhteiset käytänteet muotoutumassa

Valtakunnallinen JOO-sopimus yhtenäistää opiskelijaliikkuvuuden hallinnointia ja selkeyttää opiskelijoiden ohjaustoimintaa opiskelijan hakeutuessa opiskelemaan sivuaineopintoja oman yliopistonsa ulkopuolelle. Valtakunnallinen JOO-sopimus allekirjoitettiin kesäkuussa 2003. Sopimuksen valmistelusta vuosina 2001-2003 voi lukea Verkostopalvelusta.

JOOPAS eli JOO-opas käyttöön ensi syksynä

JOOPAS-verkkopalvelun tavoitteena on tukea ja helpottaa valtakunnallisen JOO-sopimuksen toteutumista. Tarkoitus on, että palvelun kautta opiskelijat ja opintohallinto löytävät kaiken tarvittavan tiedon JOO-opintoihin liittyen yhdestä www-osoitteesta.

JOOPAS-verkkopalvelua on suunniteltu syksystä 2003 lähtien. Projekti käynnistyi heti JOO-sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen yliopistojen opintohallinnon edustajien aloitteesta. Palvelua on suunniteltu yliopistojen opintohallinnon toimijoista koostuvasssa JOO-soveltamistyöryhmässä. Palvelun toteuttaa SVY:n portaalin projektitiimi CSC:llä. Palvelu julkaistaan portaalissa syksyllä 2004.

Valtakunnallisen JOO-sopimuksen tullessa voimaan elokuussa 2004 yliopistoissa ollaan uusien haasteiden edessä. JOO-hakuprosessi edellyttää yliopistokohtaisten soveltamisohjeiden saatavuutta, tietoa JOO-opinnoista, tietoa yhteisesti ja valtakunnallisesti sovituista käytänteistä sekä valtakunnallisesti hyväksyttyä JOO-hakulomaketta. Näitä JOOPAS-verkkopalvelun sisältöjä on suunniteltu yhteistyössä yliopistojen kanssa mm. JOO-yhteistyöpäivillä helmikuussa.

Maaliskuun alussa projekti siirtyy toteutusvaiheeseen. Yliopistot tuottavat yliopistokohtaiset soveltamisohjeet huhtikuuhun mennessä. Projektin dokumentit ja demo löytyvät SVY:n portaalin Verkostopalvelusta.

Lisätietoja JOOPAS-projektista: hely.lahtinen@virtuaaliyliopisto.fi 

LiTu-projektin määrittelyjen tarkistamistyö käynnistymässä

Liikkuvuuden tuki (LiTu) -projekti on jatkoa Opiskelijaliikkuvuuden hallinnan tuki -projektiin, joka toteutettiin Oodi-konsortion ja SVY:n yhteistyönä. Projekti päättyi kesäkuussa 2003. Projektin dokumentit ja loppuraportti löytyvät Verkostopalvelusta.

LiTu-projektin tehtävänä on tuottaa ja pilotoida valtakunnallinen tietojärjestelmä, jolla tuetaan opiskelijoiden liikkuvuuden hallintaa sisältäen liittymät yliopistojen omiin järjestelmiin.

Projekti on Helsingin yliopiston hallinnoima SVY:n osahanke, jonka tarkoituksena on Helsingin yliopiston saaman määrärahan turvin toteuttaa ja pilotoida tietojärjestelmä kolmessa pääkaupunkiseudun yliopistossa (HY, HKKK, TKK). Tampereen yliopisto on mukana projektissa prosessipilotoijana varmistamassa, että myös "ei-Oodi"-yliopistojen tarpeet tulee huomioitua.

Projekti julkaisi lokakuussa 2003 tarjouspyynnön järjestelmän määrittelyjen tarkennus-, suunnittelu- ja toteutustyöstä. Toimittajien valintaan liittyvä neuvotteluvaihe on kesken.

Lisätietoja LiTu-projektista: raija.halonen@oulu.fi 

Tiedotteen alkuun

Käyttäjätunnistus nousi esiin helmikuun JOO-yhteistyöpäivillä

Valtakunnallisen JOO:n käytänteistä keskusteltiin alueellisilla JOO-yhteistyöpäivillä helmikuussa. Kuva Tampereen yliopistossa pidetystä yhteistyöpäivästä.

JOO-opintoihin liittyvistä käytännöistä keskusteltiin Tampereella, Espoon Dipolissa, Oulussa, Turussa, Helsingissä ja Kuopiossa. Yhteistyöpäivät olivat sisällöltään samanlaiset. JOOPAS-palvelun toteutustiimi sai paljon hyödyllistä palautetta demosta sekä lukuisia kehitysehdotuksia, jotka otetaan huomioon palvelun kehittämisessä.

Päivien aikana käytiin läpi valtakunnallisen joustavan opinto-oikeuden kehitystyötä, arvioitiin JOOPAS-verkkopalvelun demoa pienryhmissä sekä keskusteltiin yleisesti valtakunnallisen JOO-sopimuksen käytänteistä ja tuotettavista yliopistokohtaisista soveltamisohjeista.

JOOPAS-demon mukaisen palvelun toteuttamisen aikataulu koettiin tiukaksi

JOOPAS-demo toteutettiin tammikuussa ja se sisältää JOO-sopimuksen soveltamisohjeiden lisäksi myös sähköisen hakulomakkeen ja kotiyliopiston ja kohdeyliopiston käsittelyn näkymät. Tämä ratkaisu vaatii luonnollisestikin käyttäjän luotettavaa tunnistamista, joka nousi päivien aikana yhdeksi keskeiseksi pohdinnan aiheeksi. Hankalaksi koettiin käyttäjätunnusten jakelun ja hallinnoinnin organisointi. Keskusteluissa todettiin, että tällainen yliopistojen välinen järjestelmä olisi järkevämpää toteuttaa organisaatiorajat ylittävällä käyttäjähallinnolla. Tämän toteuttaminen ennen elokuuta 2004 ei kuitenkaan ole mahdollista.

Päivien aikana käydyissä keskusteluissa aikataulu koettiin tiukaksi sekä teknisessä mielessä että käytäntöjen omaksumisen kannalta. Keskusteluissa esitettiin myös huoli siitä kuka ylläpitää JOO-hakemusten tietokantaa ja palvelua vuoden 2004 jälkeen. Sähköisen hakulomakkeen käsittelytoiminnallisuus olisi nopealla aikataululla toteutettuna heti valtakunnallisessa tuotantokäytössä oleva kriittinen järjestelmä, joten järjestelmän huolelliseen testaukseen tulisi varata riittävästi aikaa.

Päivien aikana keskusteltiin myös mahdollisuudesta siirtää JOO-opintotarjontaa koskevat tiedot automaattisesti SVY:n Kurssitarjontaan.

JOOPAS-demoon kerättiin kommentteja 13. helmikuuta saakka. Kommenteista valmistuu yhteenveto maaliskuun alussa.

Keskustelu liikkuvuuden tekniikasta jatkuu

Helmikuussa perustettiin opiskelijaliikkuvuuden teknisten ratkaisujen pohdintaan ja tiedonvaihtoon keskittyvä postituslista. Keskusteluaiheita ovat mm. henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin ja opintosuoritusotteiden liittäminen sähköiseen hakulomakkeeseen, käyttäjähallinta ja kurssitiedon automaattinen siirto.

Listalle voi liittyä lähettämällä sähköpostin osoitteeseen listserv@listserv.funet.fi ja kirjoittamalla viestin ensimmäiselle riville "SUBSCRIBE liikkuvuus-dev".

Tiedotteen alkuun

JOOPAS on informaatiopalvelu - LiTu toteuttaa sähköisen JOO-hakujärjestelmän

JOOPAS sisältää syksyllä 2004

• valtakunnallisen JOO-yleisohjeistuksen opiskelijoille ja opintohallinnolle,
• yliopistokohtaiset soveltamisohjeet,
• tietoa JOO-kurssitarjonnasta sekä
•   valtakunnallisen JOO-hakulomakkeen.

"Mielestäni tämä esitetty etenemistapa tukee hienosti SVY:n valtakunnallisuusnäkökulmaa ja samalla se toisi myös LiTu-projektin valtakunnallisen lopputuloksen jo tässä vaiheessa näkyväksi, vaikka pilotointi onkin rajattu kolmen yliopiston väliseksi liikkuvuuden tueksi", kommentoi Raija Halonen.

JOOPAS-projektin tavoitteena on myös toteuttaa tekninen valmius valtakunnalliselle JOO-kurssitiedon hakupalvelulle, jota kehitetään automaattisen kurssitiedon siirtopilotin pohjalta.

LiTu-projekti toteuttaa sähköisen JOO-hakulomakkeen käsittelyn ensimmäisessä vaiheessa lukuvuoden 2004-2005 aikana. Käytännössä sähköinen JOO-hakuprosessi toteutetaan JOOPAS-demon kaltaisella tavalla hyödyntäen JOOPAS-projektin suunnitelmia ja JOO-yhteistyöpäivillä saatua palautetta.

Perusteluiksi työnjaolle on nähty etenkin aikataulu. Elokuuhun mennessä järjestelmää ei ehdittäisi testata perusteellisesti. Käyttäjähallinnan organisointi nopealla aikataululla ei ole järkevää toteuttaa. Valtakunnallisen JOO-käytännön testaaminen ensin paperilomakkeilla antaa varmempaa tietoa ja kokemusta järjestelmän toteuttamiseen. Suunnitelmia tarkennetaan vielä maaliskuun alussa.

"Etenemistapa vahvistaa JOOPAS-projektin ja LiTu-projektin yhteistyötä siten, että kun JOOPAS toteutuu kattavana informaatiopalveluna, LiTu-projekti toteutetaan vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa tehdään tietojärjestelmä, joka tukee opinto-oikeuden hakuprosessia siihen asti, kun oikeus myönnetään. Tässä vaiheessa myös pilotoinnin ulkopuolella olevien yliopistojen olisi mahdollista periaatteessa ottaa LiTu käyttöön", kertoo LiTu-hankkeen projektipäällikkö Raija Halonen Oulun yliopistosta.

"Etenemistavan mukaan LiTu-projektia jatketaan tämän jälkeen toteuttamalla liikkuvuusprosessin muu toiminnallisuus eli opintosuoritusten liikkuminen yliopistojen järjestelmissä ja liittymät muihin tarpeellisiin järjestelmiin. On luonnollista olettaa, että pilotoinnista saadaan palautetta, joka kannattaa huomioida ennen LiTu-järjestelmän laajentamista valtakunnalliseksi", jatkaa Raija Halonen.

Tiedotteen alkuun

Hajautettu käyttäjätunnistus opiskelijaliikkuvuuden hallinnoinnin järjestelmässä

Hajautetun käyttäjähallinnon avulla käyttäjä voi tunnistautua kotikorkeakoulunsa käyttäjätunnuksella ja salasanalla myös kotikorkeakoulun ulkopuolisiin palveluihin. Näin voidaan toteuttaa entistä helppokäyttöisempiä verkkopalveluita, ja käyttäjien ei tarvitse muistaa jokaiseen palveluun eri tunnusta.

"LiTu-projektissa toteutettava liikkuvuustietojärjestelmä tullaan alusta alkaen rakentamaan yhteensopivaksi HAKA-infrastruktuurin kanssa. Opinto-oikeushakemuksia laativat opiskelijat ja niitä käsittelevät virkailijat tunnistetaan LiTu-järjestelmään heidän kotiyliopistonsa käyttäjätunnuksella ja salasanalla", kertoo Mikael Linden.

Piloteista hyviä kokemuksia

Helsingin yliopisto ja SVY:n portaalihanke pilotoivat yliopistorajat ylittävää käyttäjätunnistamista syksyn 2003 aikana. Toinen vastaava pilotti toteutettiin Tampereen ammattikorkeakoulun ja Virtuaaliammattikorkeakoulun välillä. Pilottien tarkoitus oli kerätä kokemuksia järjestelmän laajemmalle käyttöönotolle vuoden 2004 aikana.

Mikael Lindenin mukaan toteutetut pilotit onnistuivat hyvin. Helsingin yliopiston opiskelijat ja työntekijät ovat voineet joulukuusta 2003 lähtien kirjautua Suomen virtuaaliyliopiston portaalin Verkostopalveluun kotiyliopistonsa käyttäjätunnuksella.

"Projektin näkemys on, että vastaisten kehitysprojektien ei enää tarvitse fokusoitua tunnistamisinfrastruktuurin tekniikan kehittämiseen ja testaamiseen, vaan todellisten, loppukäyttäjää hyödyttävien palveluiden tuottamiseen infrastruktuurin varaan", kertoo Mikael Linden.

Hajautetun käyttäjähallinnon toteuttamisen seuraavat askeleet

Hajautetun käyttäjähallinnon toteuttamiseksi korkeakoulut ja yhteisiä palveluja tuottavat tahot perustavat luottamusverkoston eli federaation. Sen on määrä tehdä lopullinen päätös korkeakoulurajat ylittävän käyttäjätunnistuksen käyttöönotosta.

Janne Kanner (vasemmalla) ja Mikael Linden CSC:ltä keskustelemassa HAKA-infrastruktuurin vaiheittaisen käyttöönoton organisoinnista.

"Yliopistojen näkökulmasta HAKA-yhteensopivuus on pitkälti tietohallinnon tai ATK-keskuksen omistama kysymys. HAKA-infrastruktuuriin liittyminen edellyttää yliopistossa Shibboleth-palvelimen pystytystä, joka nojautuu yliopiston LDAP-henkilöhakemistoon. Tällöin tärkeään rooliin astuu LDAP-hakemiston sisältämien tietojen laadukkuus: esimerkiksi LiTu-järjestelmässä LDAP-hakemistosta noudetaan tieto opiskelijan tavoitetutkinnosta ja koulutusohjelmasta. LDAP-hakemiston tietojen ajantasaisuus edellyttää käytännössä LDAP-hakemiston kytkemistä yliopiston opiskelija- ja henkilökuntarekisteriin", kertoo Mikael Linden.

"Yliopistojen valmiudet tässä asiassa vaihtelevat, ja opiskelijaliikkuvuudesta yliopistoissa vastaavien henkilöiden kannattaakin tarkistaa oman yliopistonsa tilanne paikalliselta tietohallintopäälliköltä", muistuttaa Linden.

Lisätietoja: HAKA-projektin loppuraportti ja pilottiraportit 

Aihetta käsiteltiin 11. helmikuuta pidetyssä Sähköinen asiointi korkeakouluissa -seminaarissa. Materiaalit löytyvät CSC:n www-sivuilta.

Tiedotteen alkuun

Opiskelijoille tiedot JOO-kurssitarjonnasta keskitetysti

SVY:n portaalin Kurssitarjonta on kesästä 2001 alkaen toiminut yliopistojen verkko-opetuksen valtakunnallisena tiedonhakualustana. Kurssitietojen haku on opiskelijoiden toimesta ollut aktiivista. Hakuja kurssikantaan on suoritettu noin 10 000 kuukaudessa. Kurssitietojen lisääminen palveluun on kuitenkin ollut tarvittavien tiedonsiirtorajapintojen puutteessa täysin verkko-opetusta tuottavien opettajien aktiivisuuden varassa. Lisäksi kurssien syöttö kahteen paikkaan, yliopistojen omiin tietojärjestelmiin ja SVY:n portaalin Kurssitarjontaan, aiheuttaa päällekkäistä työtä.

Kurssitiedon siirtoa pilotoitiin syksyllä 2003. Tavoitteena oli tutkia menetelmiä kurssitiedon siirron automatisoimiseksi yliopistojen opintotietojärjestelmien ja SVY:n Kurssitarjonnan välillä. Työn perustana käytettiin TIEKE:n koordinoiman kurssitietotyöryhmän ehdottamaa kurssitiedon metatietomääritystä sekä CSC:n laatimaa implementaatiota määrittelytyöstä (XML-skeema). Pilotti suoritettiin Kurssitarjonnan kehitysversioon.

Ensimmäiseksi pilottiyliopistoksi ilmoitti kiinnostuksensa Jyväskylän yliopisto. Pilotissa toteutettiin skeeman perusteella XML-pohjainen JOO-kurssitietojen siirtodokumentti ja tarvittavat muutostyöt ja siirtokäytännöt SVY:n portaalin Kurssitarjontaan ja Jyväskylän Korppi-opintotietojärjestelmään.

Pilotin yhteydessä on testattu myös XML-pohjaisien SOAP-kutsurajapintojen käyttöä Svenska Handelshögskolan kanssa. Tämä testaus on vielä kesken.

SVY:n Kurssitarjonta eräänlainen välimuisti yliopistojen kurssitiedoille

SVY:n portaalin Kurssitarjonnan voi ajatella toimivan eräänlaisena välimuistina yliopistojen kurssitiedoille. Latenssiongelmista johtuen käyttäjän suorittamaa hakua ei joka kerta ohjata yliopistojen järjestelmiin, vaan kurssikanta siirretään eräajotyyppisesti kerran yössä SVY:n kurssitietokantaan, jolloin hakujen suorittaminen on nopeampaa.

Jyväskylän korppitietojärjestelmän ensimmäiset kurssit siirtyivät puoliautomaattisesti SVY:n Kurssitarjonnan kehitysversioon lokakuussa. Pilotin päätyttyä tammikuussa Kurssitarjonnan kehitysversio sisälsi yli tuhat Jyväskylän Korppi-järjestelmän kurssia. Pilotti osoitti, että kurssitietojen siirto on toteuttavissa kohtuullisen pienellä työmäärällä.

Pilotin johtopäätöksistä laadittiin raportti ja toimenpide-ehdotukset TIEKE:n kurssitietotyöryhmälle.

Lisätietoja pilotin teknisestä toteutuksesta löytyy pilotin raportista (pdf).

Kurssitiedon automaattisen siirron tuotantokäyttö odottaa lopullista kurssitietomääritystä

Pilotit osoittivat, että tekninen valmius kurssitietojen siirtoon on nyt olemassa. Automaattisen kurssitiedon siirron tuotantokäyttö edellyttää kuitenkin yhteisesti hyväksytyn ja lopullisen kurssitietomäärityksen valmistumista.

Vuoden vaihteessa TIEKEn koordinoimassa kurssitietotyöryhmässä todettiin, että kurssitietomääritys vaatii rinnalleen myös sanastoa. Kurssitiedon sanasto liittyy myös uudistuvaan tutkintorakenteeseen, jota varten tutkija Lassi Nirhamo Turun yliopistosta tekee parhaillaan opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien määrittelyä. Määrittelyn valmistuttua voidaan sovittuja sanastoja käyttää kurssitietomäärityksessä. Nirhamon mukaan opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien määritys on edellytys kurssitietomäärittelyn onnistumiseksi. Opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien tietojen määrittely valmistuu toukokuun aikana. Määrittelyjä tehdään nyt keväällä rinnakkain ja on oletettavissa, että kurssitietomääritys valmistuu nopeastikin toukokuun jälkeen.

Turun yliopiston opetusteknologiayksikön www-sivuilta löytyy yliopistojen opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien tietojen määrittelyn nykyinen luonnos ja siihen liittyvät dokumentit. Luonnokseen on pyydetty kommentteja 12. maaliskuuta mennessä osoitteeseen lassi.nirhamo@utu.fi.

Lisätietoja: totti.tuhkanen@virtuaaliyliopisto.fi 

Tiedotteen alkuun

Walmiiksi Wiidessä Wuodessa - tutkinnonuudistuksen tukihanke käynnistynyt

Hanketta rahoittaa opetusministeriö ja sitä koordinoivat yhteistyössä Oulun ja Kuopion yliopistot. Hankkeessa hyödynnetään näiden yliopistojen edellisen tulossopimuskauden opetussuunnitelmien ja opiskelijan ohjauksen kehittämiseen liittyvien hankkeiden tuloksia ja kokemuksia.

Opetuksen kehittämisen painopistealueet on hankkeessa määritelty Bolognan prosessin tavoitteita seuraillen kuuden kehittämisteeman avulla. Teemat liittyvät toimivaan opetussuunnitelmaan ja ohjattuun opintopolkuun kaksivaiheisessa tutkintorakenteessa ja niiden mukaisesti tavoitteina on, että hankkeessa:

• Kokeillaan erilaisia opetussuunnitelmatyön malleja ja haetaan hyviä käytäntöjä. Valmennetaan kaikkien yliopistojen avainhenkilöstö tutkintorakenneuudistuksen edellyttämään opetussuunnitelmatyöhön, opintojen ydinainesanalyysiin ja mitoittamiseen.
• Muodostetaan yhteistyösuhteita projektissa mukana olevien yliopistojen ja sopivien eurooppalaisten kumppaneiden välille ohjauksen ja opetussuunnitelmien kehittämiseksi.
• Kehitetään opetussuunnitelman jatkuvan arvioinnin menetelmiä erityisesti työelämäpalautteen suhteen. Tämä tarkoittaa mm. verkostoitumista työelämän kanssa opetussuunnitelman kehittämiseksi.
• Otetaan laaja-alaiseen käyttöön henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), portfolio ja opiskelupäiväkirja yliopisto-opintojen suunnittelun, osaamisen arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä uudessa tilanteessa.
• Monipuolistetaan ohjauksen ja oppimisen arvioinnin menetelmiä erilaisten oppijoiden opintojen ja opinnäytetöiden tekemisen tukemiseksi.
• Rakennetaan erilaisia ohjauksen tapoja täydentäviin opintoihin.

Kehittämisteemojen tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa järjestetään niihin liittyvää koulutusta ja edistetään hyvien käytäntöjen jakamista. Hankkeen toimintamenetelmiä ovat koulutus, ohjaus, konsultointi, tiedottaminen ja jatkuva arviointi sekä eri tieteenaloilla tuettavat pilottiprojektit.

Katariina Alha ja ..

Koulutusta opetussuunnitteluprosessista

Vuonna 2004 W5W-hanke järjestää koulutusta opetussuunnitteluprosessista opetuksen kehittämispäälliköille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Opintojen ohjauksen koulutusta järjestetään aiheesta akateeminen henkilökohtainen opintojen suunnittelu (HOPS) ja sen ohjaaminen. Pilottiprojektien verkoston muodostamista tuetaan sekä yliopistokohtaisesti että valtakunnallisesti. Koulutusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä opetusministeriön kanssa ja niissä pyritään vastaamaan ajankohtaisiin tutkinnonuudistuksen kysymyksiin.

..Tommi Haapaniemi toimivat W5W-hankkeen projektipäällikköinä.

Hankkeen koulutuksissa ja toiminnassa hyödynnetään mahdollisimman runsaasti verkkotyöskentelyn eri muotoja avoimuuden ja joustavuuden edistämiseksi. Hankkeessa on otettu opetussuunnittelun tueksi käyttöön Oulun yliopistossa kehitetty Core-Edit-ohjelmisto. CoreEdit on tehty hyödyntäen ns. gpl-ohjelmistoja, mikä mahdollistaa sen käyttämisen ja kehittämisen vapaasti oman yliopiston tarpeisiin vastaavaksi. Ohjelman käyttöön on myös tarjolla koulutusta.

Alkuvaiheesta lähtien hanke on tehnyt yhteistyötä Suomen virtuaaliyliopiston kanssa. Parhaillaan neuvotellaan SVY:n kehittämisyksikön kanssa HOPS-työn ja sen arvioinnin tueksi kehitetyn ONNI- verkko-oppimispäiväkirja- ja digitaalisen verkkoportfolio-ohjelmiston käyttöönottamisesta SVY:n portaalin kautta. Ohjelma on kehitetty Kuopion yliopiston ESR-rahoitteisessa Oppitupa-hankkeessa. W5W-hankkeessa tullaan myös hyödyntämään yliopistoissa kehitettyjä HOPS-työkaluja ja toimintakäytäntöjä.

Ajankohtaistiedotusta tutkinnonuudistuksen edistymisestä

W5W-hankkeelle avattiin vuoden alusta oma portaali: www.w5w.fi, johon tullaan kokoamaan tuloksia, materiaalia ja kokemuksia hankkeen aikana. Portaalisivulla on ajankohtaista-palsta, johon on päivitysoikeudet jokaisen yliopiston W5W-yhdyshenkilöillä. Toivommekin palstan kautta runsasta tiedottamista eri yliopistojen tutkinnonuudistukseen liittyvistä tapahtumista ja toiminnoista.

Lisätietoja W5W-hankkeesta, yhteistyöyliopistoista ja hankkeen tukimuodoista saa osoitteesta: www.w5w.fi sekä hankkeen projektipäälliköiltä.

Projektipäällikkö Katariina Alha (toimiva opetussuunnitelma), katariina.alha@oulu.fi | Projektipäällikkö Tommi Haapaniemi (ohjattu opintopolku), tommi.haapaniemi@uku.fi 

Tiedotteen alkuun

Suomalainen tiedeyhteisö tiivisti yhteistyötään julkaisujen vapaan saatavuuden puolesta

Projektipäällikkö Rita Voigt Teknillisestä korkeakoulusta Vapaa pääsy tieteelliseen tietoon -seminaarin työryhmässä, jonka aiheena olivat avoimet julkaisuarkistot. Työryhmän puheenjohtajina olivat kirjastonjohtaja Ari Muhonen ja projektipäällikkö Leo Waaijers. Seminaarin järjesti Suomen Open Access -työryhmä, FinnOA.

Open Access (OA) tarkoittaa sitä, että lukija voi verkosta lukea, tulostaa ja jopa levittää edelleen tieteellisiä julkaisuja ilman maksuja ja esteitä. Kolme tärkeintä OA-kanavaa ovat tieteelliset aikakauslehdet, tutkimusalakohtaiset julkaisukokoelmat ja organisaatioiden omat julkaisuarkistot (institutional repositories).

Nykyään kasvavan mielenkiinnon kohteena on näistä OA-muodoista kolmas eli yliopistojen ja tutkimuslaitosten ylläpitämien sähköisten julkaisuarkistojen kehittäminen. Jo pitkään yksittäiset tutkijat ovat laittaneet kopioita omista julkaisuistaan kotisivuilleen. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten aktivoituminen tutkimustulosten arkistoijina tuo toimintaan systemaattisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

FinnOA-työryhmän tavoitteena on saada aikaan open access?julkaisemista tukevia linjauksia ja päätöksiä. Sellaisia olisivat esimerkiksi Berliinin julistuksen allekirjoittaminen, tutkimusrahoituksen käyttäminen julkaisemiseen ja linjaukset rinnakkaisjulkaisuoikeuden säilyttämiseen.

Open access julkaisemista tukevia toimintamalleja, suosituksia, työvälineitä, standardeja ja tietoa teknisistä mahdollisuuksista kootaan FinnOA:n verkkosivuille. Sähköpostilista finn-oa@helsinki.fi toimii myös työryhmän tiedotus- ja keskustelukanavana.

Ryhmä järjesti yhdessä opetusministeriön ja kansalliskirjaston kanssa tammikuussa Suomen tiedeyhteisölle suunnatun seminaarin Vapaa pääsy tieteelliseen tietoon.

FinnOA-työryhmän puheenjohtajana toimii professori Bo-Christer Björk, SciX-hanke, Svenska handelshögskolan (Hanken)

Artikkeleita:

Bo-Christer Björk: Open access to scientific publications - an analysis of the barriers to change?Information Research, Vol. 9 No. 2, January, 2004.

Jonas Holmström: Cost per Article Reading of Open Access Articles D-Lib Magazine January 2004. Tämä on herättänyt myös keskustelua.

Kimmo Kuusela: Open Access - vapaan tiedon julkaisemisen malleja ja strategioita (pdf). Signum 8/2003, s. 182-186.

Tiedotteen alkuun