SVY-tiedote Huhtikuu 2004

Tässä tiedotteessa:

• Virtuaaliyliopistopäivillä pohdittavana toiminnan vakiinnuttaminen, työelämän muutokset ja oppimisen haasteet
• SVY:n strategiatyö käynnistyi
• Hannu Peltola aloitti SVY:n kehittämisyksikön johtajana

Ajankohtaista

SVY:n johtoryhmä järjestäytyi | SVY:n johtoryhmä piti järjestäytymiskokouksensa 23. maaliskuuta. Puheenjohtajana jatkaa Vaasan yliopiston rehtori Matti Jakobsson.

Tieteenalaverkostojen JOO-päivä huhtikuussa | JOO-päivä on tarkoitettu tieteenalojen verkostohankkeiden toimijoille ja hankkeita koordinoivien yliopistojen JOO-yhteyshenkilöille. Yhteistyöpäivä järjestetään Tampereella, Espoossa ja Turussa.

Haku valtakunnalliseen TieVie-koulutukseen on käynnissä | TieVie on valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäytön koulutusta tarjoava virtuaaliyliopistohanke. Hanke toteuttaa vuonna 2004 - 2005 kaksi koulutuskokonaisuutta. Haku Valtakunnallinen TieVie asiantuntijakoulutukseen (10 ov) päättyi 8. maaliskuuta. Valtakunnallisen TieVie-koulutuksen (5 ov) haku päättyy 1. kesäkuuta.

Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi 21. - 23. huhtikuuta | Teemana tänä vuonna on Parhaat paikalla - toimivia käytäntöjä arkeen. Ilmoittautuminen on alkanut 1. maaliskuuta. Opetusministeriö ja Opetushallitus jakavat ITK-päivien yhteydessä verkko-opetuksen kehittämisen laatupalkinnon.

Netlearning 2004 - pohjoismainen konferenssi Ronnebyssä, Ruotsissa 10.-12. toukokuuta | Konferenssiin toivotaan Pohjoismaiden eri korkeakouluista osanottajia vaihtamaan kokemuksia ja tutkimustietoa verkko-oppimisen alalta. Ohjelma sisältää runsaasti työpajoja ja näyttelyosuuden, joissa osanottajilla on mahdollisuus esitellä kokemuksiaan ja hankkeitaan.

Verkko-opetuksen tutkimuksen julkistamisseminaari 11. toukokuuta Joensuussa | Itä-Suomen virtuaaliyliopisto -hankkeessa on tutkittu verkko-opetusta ja sen vakiintumista. Tutkimustiivistelmät löytyvät verkosta.

eOppiminen ylemmän asteen koulutuksessa -kilpailu - Vastaa ja voita matka Online Educa Madrid -tapahtumaan | Elearningeuropa.info -portaali etsii mielipiteitä, hyviä kokemuksia ja käytäntöjä sekä uusia näkökulmia yliopistojen verkkokursseista.

Tiedotteen alkuun

Virtuaaliyliopistopäivillä pohdittavana toiminnan vakiinnuttaminen, työelämän muutokset ja oppimisen haasteet

VVYOP'04 ohjelma ja esitysmateriaalit 

Käsiteltäviä erityiskysymyksiä olivat mm. hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma sekä opetuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma, yliopistojen ja yritysten yhteistyö, yliopistojen TVT-strategiat, tutkintorakenneuudistus ja TVT:n kytkeminen osaksi opetusta, verkostotoiminnan vakiinnuttaminen sekä sähköisen asioinnin prosessit ja tietojärjestelmille asetettavat vaatimukset.

Strategiatyö käynnistyy

SVY:n nykyinen strategiakausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Strategian päivitystyö tehdään kuluvan vuoden aikana. "Verkostomainen toimintatapa on haastava. Olemme tekemässä yhteistä asiaa ja käynnistämässä työskentelyä uuden strategian luomiseksi", totesi SVY:n konsortion johtoryhmän puheenjohtaja, rehtori Matti Jakobsson päivien avauspuheenvuorossaan.

"Tällä hetkellä keskeisiä kysymyksiä ovat: mikä tulee olemaan SVY:n vakiintunut toimintamuoto, millaisia palveluja SVY tuottaa ja ylläpitää, kuka tai mikä taho ylläpitää SVY:n portaalia, millaisia sopimuskäytäntöjä luodaan ja mikä rooli SVY:llä on oppimateriaalin tuottamisessa", sanoi Jakobsson.

"Uusi strategia tuo valoa siihen miten keskitettyä palvelutoimintaa toteutetaan tulevaisuudessa", lupasi Jakobsson.

Oppimisen haasteet ja työelämän muutokset

Hannele Niemi esitteli laajan Life as learning -tutkimushankkeen.

"Juuri tässä vaiheessa virtuaaliyliopistotoimintaa on kysyttävä, mitkä ovat ne haasteet, mitä oppimiselle sekä kansallisesti että kansainvälisesti asetetaan ja katsoa myös virtuaaliyliopiston roolia jatkossa", muistutti vararehtori Hannele Niemi esitellessään Life as Learning -tutkimushanketta. "Keskiössä ovat työelämän muutokset opetuksen ja oppimisprosessien kannalta. Mitä tämä merkitsee virtuaaliyliopistotoiminnassa", pohti Niemi edelleen.

Nordea Pankki Suomi Oyj:n osaamisen konsultti Ari Leino näki virtuaaliyliopiston tulevaisuuden mahdollisuuden nimenomaan yritysten henkilöstön koulutuksessa, missä painopiste on selvästi siirtynyt työpaikalla oppimiseen. Kun vielä 60- ja 70-luvuilla henkilöstöä koulutettiin erillisissä koulutuskeskuksissa niin nykyään yhä useammin koulutuksessa hyödynnetään verkon tarjoamia mahdollisuuksia.

Leino muistutti siitä, että yliopistojen ja yritysten yhteistyötä tehdään monella osa-alueella, kuten prosessien ja työvälineiden kehittämisessä, tuotekehityksessä ja osaamisen kehittämisessä.

Virtuaaliyliopistopäivien osallistujien sekä demo -tapahtumassa ja näyttelyssä kävijöiden kesken suoritettiin arvonta. 

Tiedotteen alkuun

Millainen on tietoyhteiskunta? Voiko sanan tieto jo heivata pois?

Marja Kylämä, Katrina Harjuhahto-Madetoja ja Ari Leino avasivat toisen virtuaaliyliopistopäivän Hannu Peltolan puheenjohdolla.

Tietoyhteiskunnalle ominaisia piirteitä Harjuhahto-Madetoja listasi pitkän listan. Tietoyhteiskunnalle ominaista hänen mukaansa on mm yhteistyö, verkostot ja verkostoituneet toimintamallit sekä eri toimijoiden osaamisen yhdistäminen - tuttuja ominaispiirteitä myös virtuaaliyliopistotoiminnalle.

Pääministeri Matti Vanhasen johtaman tietoyhteiskuntaohjelman painopisteet ovat:

• olemassa olevan teknologian hyödyntäminen ja soveltaminen
• uusien sähköisten palveluiden tuottaminen
• prosessien ja toimintamallien uudistaminen ja kehittäminen.

Ohjelman toteutussuunnitelman yksi keskeinen osa-alue on Koulutus, työelämä, tutkimus ja tuotekehitys. Tätä osa-aluetta pohditaan tietoyhteiskuntaneuvoston samannimisessä alajaostossa, jonka puheenjohtajana toimii teknologiajohtaja Eero Silvennoinen Tekesistä.

Toinen tärkeä erityisesti korkeakouluja koskettava osa-alue on Sähköinen asiointi julkishallinnossa. Harjuhahto-Madetoja huomautti, että tässä kohden on tavoitteen asettelu tullut huomattavasti realistisemmaksi. Ennen tavoitteena oli kaikkien julkisten palveluiden sähköistäminen. Nyt pohditaan mitä palveluja kannattaa sähköistää. Tämä on tärkeä näkökulmamuutos myös korkeakoulujen sähköisten palvelujen kehittämisen kannalta.

Tavoitteena koulutuksen laatu ja pedagogiset valmiudet

Mihin ohjelmalla sitten pyritään vaikuttamaan? "Palvelujen parantamiseen, toimintojen ja prosessien tehostamiseen sekä kilpailukyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen", mainitsi Harjuhahto-Madetoja. Ja kaikki tämä tietysti tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Tutkimus- ja tuotekehityspanostuksilla ja niiden tehokkaalla suuntaamisella hallitus lupaa pitää Suomen edelläkävijöiden joukossa tietoyhteiskuntakehityksessä. Tietoyhteiskuntaohjelman hankkeistettu toteutussuunnitelma valmistui viime joulukuussa ja sen päivitetty versio valmistuu huhtikuun alussa.

Korkeakoulujen kannalta tärkeinä priorisointialueina Harjuhahto-Madetoja mainitsi koulutuksen laadun ja pedagogisten valmiuksien kehittämisen sekä sähköisen oppimateriaalituotannon.

Toukokuussa valmistuu julkisten verkkopalvelujen arviointiin ja kehittämiseen tarkoitettu laatukriteeristö ja Suomi.fi-portaalin yhteydessä julkaistaan Laatua verkkoon -sivusto. Tietoyhteiskunnan parhaita käytäntöjä kerätään osoitteeseen www.tietoyhteiskunta.fi. Pääministerin Parhaat käytännöt -palkinto jaetaan ensimmäisen kerran marraskuussa 2004.

Virtuaalikampus kaikille opiskelijoille

Harjuhahto-Madetoja muistutti myös Euroopan unionin velvoitteesta. Vuoden 2005 loppuun mennessä jäsenvaltioiden olisi eLearning- ja eTEN-ohjelmien tuella varmistettava, että kaikki korkeakoulut tarjoavat opiskelijoille ja tutkijoille palveluja verkossa oppimisprosessien ja niihin liittyvän toiminnan tehokkuuden ja laadun maksimoimiseksi.

Tieto- ja viestintäteknologia nähdäänkin tärkeänä apukeinona hallituksen pyrkimyksessä edistää avointa ja elinikäistä oppimista sekä työssä oppimista.

Virtuaaliyliopiston kehittäjille hallituksen tavoitelista olikin mieluista kuultavaa:

• tietoyhteiskunnassa tarvittavan osaamisen saatavuuden ja laadun varmistaminen oppilaitosten tulossopimusten avulla
• rahoituksen varaaminen tieto- ja viestintäteknologian koulutukseen
• tietoteknisen lisä- ja muuntokoulutuksen tarjoaminen työelämässä oleville
• tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ja verkko-opetuksen sisältöjen kehittäminen

Tiedotteen alkuun

Opetusministeriön tavoitteena opettajien TVT:n opetuskäytön taidot ja oppimateriaalien avoin käyttö

"Tavoitteena on, että sähköinen oppimateriaali on laadukasta, pedagogisesti perusteltua ja että se palvelee eri käyttäjäryhmiä laajasti. Julkisin varoin tuotettu oppimateriaali tulee saattaa avoimeen käyttöön", tähdensi Kylämä. Tätä linjausta opetusministeriö noudattaa myös tänä vuonna myönnettävien verkko-opetuksen laatupalkintojen osalta. Palkittavat hankkeet tulevat olemaan vapaasti käytettävissä.

Uuden Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelman toimenpiteet ja suositukset jakaantuvat kolmeen osa-alueeseen: osaamiseen, sisältöihin ja toimintaympäristöön.

Osaamista kasvatetaan opetus- ja tutkimushenkilöstöä kouluttamalla

Osaamisen osalta ohjelma suosittelee, että tieto- ja viestintätekniikkaa käytettäisiin laajasti opetuksessa ja opiskelussa kaikilla koulutusasteilla. Opetushenkilöstön koulutusta halutaan parantaa siten, että vuoteen 2007 mennessä vähintään 75 prosentilla opettajista olisi tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot.

Ohjelmassa kiinnitetään huomiota myös tutkijoiden tietotekniseen osaamiseen. Tutkijakoulutukseen ja tutkijoiden lisä- ja täydennyskoulutukseen sisällytetään tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen syventämistä sekä erityisesti oman tutkimusalan yhteydessä tarvittavien taitojen osaamista.

SVY:n toiminta vakiinnutetaan vuoden 2006 loppuun mennessä

Suomen virtuaaliyliopiston osalta ohjelmassa tehdään tärkeä linjaus: "SVY:n toiminta yliopistojen verkostotoiminnan kehittäjänä ja palvelujen tarjoajana vakiinnutetaan vuoden 2006 loppuun mennessä." Ohjelmassa luvataan myös tehostaa SVY:n ja Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämisyksikköjen keskinäistä ja opetusministeriön välistä yhteistyötä.

SVY:n ja Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämisyksikköjen tulee laatia portaaleissaan julkaistavalle verkko-oppimateriaalille laatukriteerit vuoden 2004 aikana. Verkko-opetuksen laatuhanke onkin jo alkanut Helsingin ja Kuopion yliopistojen sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteisessä VOPLA-hankkeessa.

Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004-2006 (opetusministeriön julkaisuja 2004:12) on julkaistu opetusministeriön www-sivuilla (pdf).

Tiedotteen alkuun

e-Learning-yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö

eOppimisen palveluyritykset yliopistojen tukena

Ensimmäisessä työpajassa lähdettiin liikkeelle palveluntarjoajayritysten näkemyksistä ja kokemuksista yliopistoyhteistyöstä. Maapuolustuskorkeakoulu puolestaan kertoi kokemuksistaan oppimisympäristön rakentamisprosessista. Yliopistojen ja yritysten työnjako ja roolit nähtiin toisistaan erottuvina, vaikka toisinaan tulkintaeroja syntyykin.

Yritykset ja julkisyksiköt yliopistojen kumppaneina ja asiakkaina

Peter Shaw Nokialta esitelmöi aiheesta "Mitä e-oppimisen ostaja odottaa tarjoajalta".

Näkökulman vaihdoksen myötä toisessa työpajassa mietittiin sitä, mitä tarjottavaa yliopistoilla voi olla yrityksille. Yliopistojen roolissa nähtiin hyvänä mm. vankka perustutkimus, mihin yrityksillä ei ole aikaa eikä resursseja paneutua. Yliopistot kilpailevat myös osin samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa.

Työpajassa esillä olleiden esimerkkien mukaan tutkimusyksiköt kuitenkin korostavat tutkimuksellisia lähtökohtia ja pitkät kehitysprosessit kiinnostavat niitä lyhyitä toimeksiantoja enemmän. Mikäli yritykset ovat kiinnostuneita nopeista tuloksista, hinnoittelu pohjautuu ns. konsulttihintoihin eli veloitus on vastaava kuin konsulttiyritystenkin. Yritysten suuntaan yliopistot korostivat toiminnan avoimuutta ja toisinaan niiden hoitaakseen ottamat tehtävät ovat sellaisia, joista yritykset eivät olisi edes kiinnostuneita.

Tiedotteen alkuun

Vakiinnuttamisen puntarissa verkostoitunut toimintatapa ja opetuksen kehittäminen

Antti Auer, Sari Tarvonen, Merja Ruotsalainen, Niina Oikarinen, Seppo Pohjolainen ja Marja Kylämä pohtivat paneelikeskustelussa verkostohankkeiden toiminnan ja tulosten vakiinnuttamista.

"Onko yliopistoilla tahto verkostoitua", kysyttiin verkostohankkeiden toiminnan vakiinnuttamista pohtineessa paneelissa.

"Periaatteessa kyllä", arvioi Jyväskylän virtuaaliyliopistotoiminnan koordinaattori Antti Auer. Mutta verkostoitumiselle on myös esteitä. Tällaisia ovat Auerin mukaan mm: "Kilpailutilanne, jota opetusministeriön tulosohjausmalli provosoi, verkostojen epämääräinen asema ja hallinnollisten käytäntöjen puute."

"Eikä tietysti verkostossa toimiminen automaattisesti tuota lisäarvoa. Varsinkin isoissa verkostoissa verkoston ylläpito saattaa viedä kohtuuttomasti energiaa - joskus jopa enemmän kuin mitä syntyy synergiaa."

"Verkostomaisen toimintatavan vakiinnuttaminen edellyttää monimuotoisia ratkaisuja. Ja meidän virtuaaliyliopistotoimijoiden tulisi parantaa verkostomaisen toiminnan edellytyksiä", muistutti Auer.

Opetusministeriön eli rahoittajan edustajana panelistina ollut ylitarkasta Marja Kylämä muistutti, että virtuaaliyliopistorahoituksella toimivat hankkeet ovat kehittämishankkeita ja niiden pitäisi päästä yliopistojen perusrahoituksen piiriin, mikäli haluavat vakiinnuttaa toimintansa. Vuonna 2001 aloittaneiden hankkeiden rahoitukseen tullaankin tekemään 25 prosentin leikkaus ensi vuonna. Näin saadaan 4,5 miljoonan euron kokonaispotti riittämään myös uusien verkostojen rahoittamiseen. "Tavoitteena ei suinkaan ole verkostotoiminnan lakkauttaminen, vaan sen laajentaminen", huomautti Kylämä.

Kylämä myös muistutti, että virtuaaliyliopistorahoituksella on kehitetty verkko-opetusta, joka on osa opetuksen kehittämistä. "Ehkä tulevaisuudessa ei enää olekaan virtuaaliyliopistorahoitusta vaan on opetuksen kehittämisen rahoitusta", arvioi Kylämä.

"Jos virtuaaliyliopistorahoituksesta luovutaan, niin verkostonäkökulma jää varmasti taka-alalle", arvioi puolestaan Auer. "Jos rahoittaja ohjaa rahoituksen opetuksen kehittämiseen, niin samalla se ohjaa yliopistoja verkostotoiminnasta oman yliopiston laadun kehittämiseen", arvioi Auer.

Tiedotteen alkuun

Tutkintorakenneuudistus ja TVT:n kytkeminen osaksi opetusta

Antti Auer, Katariina Alha ja Anita Honkala alustivat Tutkintorakenneuudistus ja TVT:n kytkeminen osaksi opetusta -työpajassa.

"Erityisasemasta esitettiin argumentteja sekä puolesta että vastaan. Vahvemmin esille nousi käsitys, jonka mukaan TVT:tä hyödyntäville kursseille ei tulisi antaa erityisasemaa. Tätä perusteltiin erityisesti sillä, että TVT:n käyttö tulisi nähdä vain yhtenä opiskelutaitona kuten esimerkiksi Excelin tms. käyttö. Tietysti vielä olemme siinä tilanteessa, että oppimisympäristöjen käyttö ei ole tuttua suurelle joukolle opiskelijoita ja käyttö vaatii näin ollen heiltä ylimääräisiä ponnistuksia", totesi projektipäällikkö Katariina Alha.

"Varsinkin sellaisille opiskelijoille, joille verkko-opiskelu on uusi asia, aikaa on varattava myös 'verkkoon sosiaalistamiselle' - erityisesti silloin, kun tarkoitus on toimia ryhmänä, pyrkiä vuorovaikutukseen, kollaboraatioon. Tekniikan opiskelu on siis vain osa ajankäytöstä, sen ei pitäisi kohdistua yksittäiseen kurssiin. Toisaalta jos lähiopetuksessa käytettäisiin yhtä monimuotoisia opetusmenetelmiä kuin mihin verkossa usein pyritään, niin kyllä siinäkin tilanteessa tarvittaisiin opiskelumenetelmien opiskelua", muistutti Jyväskylän yliopiston virtuaaliyliopistotoiminnan koordinaattori Antti Auer.

TVT:n opetuskäytön vaikutus opiskelijan ajankäytön pirstaloitumiseen

Työpajassa pohdittiin myös TVT:n opetuskäytön vaikutusta opiskelijan ajankäytön pirstaloitumiseen. "Opiskelijan ajankäyttö pirstaloituu, jos opettaja ohjeistaa verkkokurssilla opiskelijaa liian tiukasti esimerkiksi oppimisympäristöön tehtävien osalta tai jos tehtävillä ja keskusteluilla on tiukat aikarajat. Muu opiskelu saattaa kärsiä tämän seurauksena. Tätä asiaa pitäisi mielestäni selvittää enemmän", totesi projektipäällikkö Alha.

"Tutkintorakenneuudistuksen ja siihen liitettyjen opiskelun tehostumisen toiveiden myötä opiskelija joutuu entistä tarkemmin miettimään ajankäyttöään." TVT:n opetuskäytön tulisi Alhan mukaan olla tukemassa ehjän ja sujuvan kokonaisuuden muodostumisessa myös ajankäytön osalta.

"Tässä pirstaloitumisen kokemuksessa usein on myös kyse siitä, että verkko-opiskelua ei mielletä sellaiseksi toiminnaksi ja 'oikeaksi opiskeluksi', johon pitää varata aika kalenterista niin kuin muuhunkin opiskeluun", huomautti Auer.

"Ajankäytön pirstaloituminenhan on postmoderni ilmiö ylipäätään, ei pelkästään opiskelussa ja opettamisessa", muistutti puolestaan Torus-verkoston koordinaattori Anita Honkala. "Jos opiskelijalle halutaan antaa valmiudet suoriutua työelämässä, niin pirstaloitumisen hallinta on joka tapauksessa edessä. Missä sitä voi enää välttää? Miettikääpä, milloin olette viimeksi saaneet käyttää johonkin tehtävään kokonaisia päiviä tai viikkoja niin että välissä on ollut aikaa luovalle, kiireettömälle pohdinnalle, ajatustenvaihdolle kollegoiden kanssa ja kirjallisuuteen perehtymiselle", kysyi Honkala.

"Eheytymistä edistäviä toimenpiteitä voi toki kehittää. Verkko-opetuksen puolella rutinoituminen ja tehokas tuutorointi auttavat - sekä oivallus siitä, että aika moni on samankaltaisessa tilanteessa. Elämme aikataulutettua elämää - pääseekö sitä missään enää pakoon? Sanotaan, että kaikki alkoi tehtaan pillin vihellyksestä ja rautateiden minuuttiaikatauluista", muistuttaa Honkala.

Tiedotteen alkuun

eOpinto-oppaan laajapohjainen kehittämiskeskustelu käynnistyi

"Sähköinen tieto opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä on välttämätön edellytys opiskelijoiden useiden sähköisten palveluiden kehittämiselle ja toteuttamiselle", totesi projektipäällikkö Sami Hautakangas Tampereen yliopistosta.

Työpajassa esiteltiin yliopistojen omia ja yliopistojen välisiä ratkaisumalleja sähköisen opinto-oppaan toteuttamiseksi. Todettiin, että oppaiden toteutus on sidoksissa moniin rinnakkaisiin järjestelmiin ja prosesseihin.

Laadukkaasti toteutetun ratkaisun tulee tukea mm:

• opetussuunnitelmatyötä ja tutkintorakenteen suunnittelua
• opiskelun suunnittelua ja opinto-ohjaustyötä
• opetuksen organisointia.

Laitos- ja yliopistokohtaisten tarpeiden lisäksi ratkaisujen tulee palvella valtakunnallisen opiskelijaliikkuvuuden tarpeita. Ajantasaisen opetustiedon ylläpito ei onnistu ilman automatisoituja tiedonsiirtoja yliopistojen sisäisten ja välisten tietojärjestelmien kesken.

Suunnittelija Markku Närhi Jyväskylän yliopistosta tarkasteli eOpinto-oppaan suhdetta e-opetusympäristöön ja opiskelun sähköisiin prosesseihin. Oppaan toteutus on sidoksissa moniin rinnakkaisiin järjestelmiin ja prosesseihin.

Valtakunnallisia tarpeita palvelevan eOpinto-oppaan määrittelytyö päätettiin käynnistää Tampereen yliopiston isännöimässä eOpinto-opas-työpajassa 20. huhtikuuta. Työpajan tavoitteena on

• tunnistaa ne asiakokonaisuudet ja määrittelyprojektit, joiden kautta oppaan suhde ja rajapintavaatimukset yliopistojen tietojärjestelmiin voidaan määritellä
• priorisoida nämä osahankkeet määrittelytiedon nopean käyttöön saatavuuden kannalta keskeisiin ja lisäarvoa tuottaviin
• tunnistaa ja kirjata tämän kehittämisyhteistyön hyödyt kullekin osallistujalle
• kartoittaa resurssit määrittelyprojektin toteuttamiselle
• perustaa työryhmät osahankkeiden hankesuunnitelmien tuottamiseksi tai olemassa olevien hankkeiden tukemiseksi
• hahmotella määrittelytyön kokonaisaikataulu
• tehdä tiedotussuunnitelma projektityön etenemisen raportoimiseksi ja laajan kehityskeskustelun ylläpitämiseksi.

Lisätietoja työpajan valmistelusta: Sami Hautakangas, TaY, 050 491 2423 ja Totti Tuhkanen, SVYky, 040 502 2526. Työpajaan ilmoittautumiset verkkolomakkeella.

Lisätietoja eOpinto-opas-kehittämistyöstä löytyy Verkostopalvelusta. Sivustolle kerätään yliopistojen eOpinto-opas-hankkeiden esittelyt. Sivustolta on myös liittymä keskustelualueelle.

Tekniikka virtuaaliyliopistossa -muistion kehittämistyön sivusto löytyy myös Verkostopalvelusta.

Tiedotteen alkuun

Verkkotyökaluista tukea opetukseen

Teemaryhmän puheenjohtajana toimi erikoistutkija Kirsi Silius Tampereen teknillisen yliopiston Hypermedialaboratoriosta.

Katja Yritys ja Anne-Maritta Tervakari demosivat OSKARia ensimmäisen kerran Virtuaaliyliopistopäivillä.

OSKAR - TVT:n opetuskäytön osaamiskartoitustyökalu

OSKAR on tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen liittyvien taitojen osaamiskartoituksen verkkotyökalu. OSKARilla voidaan kartoittaa mm. eri kohderyhmien osaamista, testata omaa osaamista tai vaikka kartoittaa kurssille osallistujien osaamistasoa. Työkalu soveltuu myös koulutustarpeiden kartoittamiseen, valtakunnalliseen tilastointiin ja osaajien löytämiseen.

OSKAR on IT-Peda-verkoston tuottama palvelu. Hanketta koordinoi Tampereen teknillinen yliopisto. Palvelun sisällöntuotannosta vastaa Kuopion yliopiston oppimiskeskus, Tampereen yliopiston opetusteknologiayksikkö ja Tampereen teknillisen yliopiston Hypermedialaboratorio, joka vastaa myös palvelun teknisestä toteutuksesta. OSKAR-hanke käynnistyi syksyllä 2003. Palvelu otetaan käyttöön vuoden 2004 aikana SVY:n portaalissa.

Lisätietoja: anne-maritta.tervakari@tut.fi ja katja.yritys@tut.fi | Esitys VVYOP'04 (pdf) | OSKAR-hankkeen verkkosivut 

Pedamallit - verkkokurssien suunnittelutyökalu

Olli Hatakka ja Teemu Valtonen esittelivät verkkokurssin suunnittelutyökalua.

Olli Hatakka ja Teemu Valtonen Joensuun yliopistosta esittelivät kehitteillä olevaa verkkokurssien suunnittelun työkalua. Hanke liittyy Verkkosalkku2-projektiin, jota tehdään yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten kanssa. Verkkosalkku-projektia koordinoi Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu.

Verkkokurssin suunnittelutyökalun toteutuksen lähtökohtana on tarjota opettajille - ei vain opetusalustaa, johon kurssi on istutettava - vaan myös kurssin tavoitteista ja pedagogisista tarpeista lähtevä verkko-opetuksen suunnittelun apuväline.

Suunnittelutyökalu auttaa opettajaa tunnistamaan oman opetusparadigmansa ja se tukee suunnitteluprosessia monivaiheisesti. Työkalusta on koettu olevan apua sekä kokeneille että kokemattomille opettajille. Työkalu soveltuu myös perinteisen opetuksen suunnitteluun.

Suunnittelutyökalun rakenne:

• Kontekstianalyysi eli opettaja herätetään miettimään opetuksen tavoitteita, materiaaleja jne. Opettaja tekee muistiinpanoja kysymysten pohjalta, jotka tallentuvat järjestelmään.
• Opetuskäytänteiden vertaaminen eli opettaja valitsee kurssinsa oppimiskäsityksen
• Pedagogiset sovellukset ja caset eli järjestelmä ehdottaa kurssille sopivaa opetusmallia
• Kurssisuunnitelma eli kurssin suunnitelma tallentuu järjestelmään.

Lisätietoja: olli.hatakka@joensuu.fi ja teemu.valtonen@joensuu.fi | Esitys VVYOP'04 (pdf) | Verkkosalkku-projektin verkkosivut

Apu-Matti - sisällöntuotantotyökalu

Kari Tuononen esitteli Helsingin yliopiston Apu-Mattia.

Kari Tuononen Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksesta esitteli Apu-Matti-työkalua. Apu-Matti on opetusmateriaalin tuottamiseen tarkoitettu sisältöeditori, jonka avulla opettaja voi julkaista digitaalista oppimateriaalia verkkoympäristöön. Työvälineen avulla opettaja voi keskittyä itse sisältöön, kun Apu-Matti hoitaa teknisen julkaisuprosessin mallipohjien avulla tietokantaratkaisuna.

Apu-Matin tavoitteena on ohjata opettaja pohtimaan oppimistavoitteita ja materiaalin käyttötarkoitusta.

Materiaalin tuottamisen prosessi:

• opettaja määrittelee aineistolle kuvauksen, kohderyhmän ja tavoitteet
• välitallennus ja opastus
• opettaja kertoo aineiston tekijänoikeudelliset tiedot
• opettaja lisää liitemateriaalin (esim. kuvat, pdf, html-dokumentti, ppt)
• opettaja tuottaa aineiston sisältörakenteen ja tekstin
• julkaisu ja aineisto tallentuu tietokantaan

Apu-Matti on käytössä Helsingin yliopistossa ja kaikki sillä tuotettu aineisto tallentuu Helsingin yliopiston tietokantaan. Kevään 2004 aikana on suunnitteilla toteuttaa tallennus esim. koneen kovalevylle, joten Apu-Matin käyttö onnistunee tulevaisuudessa myös Helsingin yliopiston ulkopuolella. Apu-Matin on tuottanut Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskus.

Lisätietoja: kari.tuononen@helsinki.fi | Apu-Matin verkkosivut 

ONNI - oppimispäiväkirja

Markus Hagman esitteli ONNI-oppimispäiväkirja-työkalua.

ONNI on verkkotyökalu opiskelijan oman oppimisen ohjaamiseen ja arviointiin. ONNI-työkalun tavoitteena on edistää oppijan taitoja arvioida omaa osaamista. Opiskelija voi valita näkyykö päiväkirjan merkinnät opettajalle vai ei. ONNI-työkalua voi hyödyntää siis osana kurssin suoritusta eli opettaja voi käyttää päiväkirjaa arvioinnin välineenä. Opettaja voi ohjata kirjoittamista myös kysymyksillä.

ONNI-työkalun on toteuttanut Kuopion yliopiston oppimiskeskus. ONNI on käytössä Kuopion yliopistossa. Käyttäjiä on tällä hetkellä 20 opettajaa ja 125 opiskelijaa. ONNI-projekti aloitettiin kesällä 2002. Nyt ollaan siirtymässä palvelun käytön laajentamiseen. ONNI tulee SVY-portaaliin vuoden 2004 aikana.

Lisätietoja: sari.tervonen@uku.fi ja markus.hagman@uku.fi 

Graduttaja - opinnäytetöiden virtuaalinen ohjausympäristö

Graduttaja on Joensuun yliopiston tuottama verkkopalvelu gradun tekijöille ja ohjaajille. Graduttaja on pilottikäytössä Joensuun yliopistossa ja se sisältää tällä hetkellä gradun tekoon ja tutkimustyöhön ja gradujen ohjaamiseen liittyvää materiaalia. Palveluun ollaan kehittämässä harjoituksia ja työvälineitä gradujen ohjaamiseen ja seminaarityöskentelyyn.

"Gradunteon ongelmat ovat ennen kaikkea prosessiongelmia, jotka ovat kaikille tieteenaloille yhteisiä", kertoi Jani Lemmetyinen Joensuun yliopistosta. Palvelun tavoitteena on tukea tätä prosessia. Palvelun suunnittelussa huomio on ollut ennen kaikkea niiden opiskelijoiden tukemisessa, joiden gradu on jäänyt "roikkumaan".

Graduttaja on kaikille avoin eikä se vaadi nykyisellään kirjautumista. Graduttaja on tarkoitettu tukemaan perinteistä gradun ohjausta.

Graduttajan toteuttaminen aloitettiin keväällä 2003 tarvekartoituksella. Sisällöt palveluun tuotettiin syksyllä 2003 ja käyttöönotto tapahtui lokakuussa 2003. Kehitystyötä jatketaan yhteistyössä OVI-hankkeen, Joensuun yliopiston historian, maantieteen ja oikeustieteen laitosten kanssa.

Graduttaja löytyy osoitteesta: http://graduttaja.joensuu.fi 

Lisätietoja: jari.lemmetyinen@joensuu.fi ja pasi.liimatta@joensuu.fi | Esitys VVYOP'04 (pdf)

ARVO - työkalu verkkototeutusten monipuoliseen arviointiin

ARVO on työväline, joka on suunniteltu auttamaan opetuksen verkkototeutuksen kehittämistyössä. ARVO avustaa käytettävyyden, pedagogisen käytettävyyden, graafisen suunnittelun, saavutettavuuden ja teknisen toteutuksen aihealueiden arvioinnissa.

ARVO on liitetty Suomen virtuaaliyliopiston portaalin tarjoamiin palveluihin ja löytyy osoitteesta www.vy.fi/arvo. ARVOn on toteuttanut Tampereen teknillisen yliopiston Hypermedialaboratorio.

Lisätietoja: anne-maritta.tervakari@tut.fi, katja.yritys@tut.fi ja kirsi.silius@tut.fi | Esitys VVYOP'04 (pdf)

Tiedotteen alkuun

Mitä projektirahoituksen jälkeen - mitkä ovat e-oppimisen todelliset kustannukset?

Professori Paul Bacsich on analysoinut e-oppimisen kustannuksia nelivuotisessa hankkeessa.

Prof. Paul Bacsich kertoi alustuksessaan kokemuksista e-oppimisen kustannuksista erityisesti kansainvälisessä virtuaaliyliopistokontekstissa. Hän kertoi esimerkkejä sekä taloudellisista epäonnistumisista että toimivista käytännöistä. Tämän jälkeen hän johdatteli kuulijat toimintolaskennan (activity based costing, ABC) ja toimintojohtamisen (activity based management, ABM) perusteisiin ja kokemuksiin mallien soveltamisesta e-oppimisen alueella. Analyysissään hän tukeutui mm. koulutuksen kolmivaiheiseen elinkaarimalliin.

Työpajassa arvioitiin hänen johdollaan näiden alun perin liike-elämän piirissä kehitettyjen mallien soveltuvuutta korkeakoulujärjestelmään. Työpajassa tarkasteltiin e-oppimisen kustannustekijöitä suorien ja epäsuorien sekä ns. piilotettujen kustannusten kautta ja keskusteltiin kustannusten jakautumisesta eri tahojen kesken. Lopuksi arvioitiin kustannuksia laadun näkökulmasta ja arvioitiin koulutustarve-analyysin merkitystä.

Työpaja nosti selvästi esille talous- ja johtamisnäkökulman merkityksen kasvun e-oppimisen alueella teknisen ja pedagogisen näkökulman ohella erityisesti siinä vaiheessa, kun toimintaa ollaan siirtämässä kehityshankkeesta kohti jatkuvaa toimintaa.

Työpajassa esiteltiin runsaasti alan tutkimustuloksia ja resurssilähteitä. Näihin pääset tutustumaan esimerkiksi Sheffield Hallam Universityn TERG -ryhmän sivuston kautta.

Workshopin ja alustajan esittely (pdf)

Juha Pohjonen, Jorma Rinta-Kanto; Suomen etäopetusyhdistys 

Tiedotteen alkuun

SVY:n strategiatyö käynnistyi

Strategiatyötä voi seurata Verkostopalvelussa. Ensimmäinen strategiaseminaari järjestettiin 8. maaliskuuta. Työryhmä pitää ensimmäisen kokouksensa 7. huhtikuuta.

SVY:n stategiatyöryhmän kokoonpano

SVY:n johtoryhmän jäsenet:

• Matti Jakobsson (VY), pj.
• Marja Kylämä (opm)
• Erno Lehtinen (TY)
• Kicka Lindroos (SHH)
• Hannele Niemi (HY)
• Hannu Peltola (SVY:n kehittämisyksikkö)
• Teuvo Pohjolainen (JoY)

SVY:n johtoryhmän asiantuntijajäsenet:

• Klaus Lindberg (CSC)
• Markku Markkula (TKK)
• Kristiina Hormia-Poutanen (FinElib)
• Ville Väkeväinen (SYL)

Strategiatyöryhmän asiantuntijajäsenet:

• Yliopistojen hallintojohtajat, Ilkka Huovio (TaiK)
• Yliopistojen tietohallinto, Tuomo Myllynen (TaY)
• Yliopistojen opintohallinto, Arja Hovila (VY)
• Yliopistojen kirjastot, Jarmo Saarti (KY)
• Yliopistojen virtuaaliyliopistoyhteyshenkilöt, Antti Auer (JY)
• Yliopistojen virtuaaliyliopistohankkeiden yhteyshenkilöt, Anita Honkala (OY)
• Yliopistojen tutkimus/elinkeinoelämäyhteistyö, Matti Joensuu (OY)
• IT-Peda -verkosto, Janne Sariola (HY)
• Avoin yliopisto, Jorma Taskinen(TaY)
• SYL/opintososiaaliset asiat, Kati Isoaho
• Suomen virtuaaliyliopiston kehittämisyksikön työntekijät

Tiedotteen alkuun

Hannu Peltola aloitti SVY:n kehittämisyksikön johtajana

Aloitit SVY:n kehittämisyksikön johtajana 1. huhtikuuta. Mikä sai sinut kiinnostumaan SVY:n toiminnasta?

"SVY on juuri nyt erittäin mielenkiintoisessa toiminnan vaiheessa: se on toiminut Suomessa muutaman vuoden projektina ja parhaillaan on käynnistymässä toiminnan vakiinnuttaminen. Kansainvälisesti olemme olleet kehityksen kärkijoukossa ja jatkossa tavoitteena on vähintään säilyttää nykyinen asema. Kokonaisuutena haaste oli niin mielenkiintoinen, että sitä ei voinut ohittaa."

Olet toiminut tietoliikennetekniikan konsulttina. Vaikuttaako se siihen miten haluat kehittää SVY:n toimintaa?

"Uskon, että konsulttitausta on varsin oivallinen SVY:n toiminnan kehittämisessä. Konsulttina on ollut pakko päästä nopeasti sisään erityyppisten organisaatioiden toimintalogiikkaan ja projekteissa on vaadittu kyky erottaa oleellinen epäoleellisesta. Vastaavat tarpeet korostuvat myös SVY:n toiminnassa, jossa on useita tärkeitä sidosryhmiä. Kehittämisyksikkö muodostaa SVY:ssä eräänlaisen "konsulttiyksikön" - yksikön tehtävänähän on toimia SVY:n ja yliopistojen palveluyksikkönä."

Hakuilmoituksessa hakijoilta pyydettiin näkemys SVY:n toiminnan kehittämisestä. Mitkä olivat sinun keskeiset näkemyksesi?

"SVY:n toimintaan perehtyessäni ajatuksissani korostui toiminnan vakiinnuttaminen. SVY:n toiminta vakiinnutetaan lähivuosien aikana sekä rahoituksellisesti että toiminnan sisällön kannalta kestävälle pohjalle. Osana toiminnan vakiinnuttamista SVY:n strategia päivitetään syksyyn 2004 mennessä. Strategia toimii myös lähtökohtana kehittämisyksikön muokkaamisessa aidoksi SVY:n ja yliopistojen palveluyksiköksi."

Mitä mieltä olet SVY:n tämänhetkisestä kehitysvaiheesta?

"SVY:n tämän hetkinen kehitysvaihe on osittain kaksijakoinen: kuluneina vuosina on saatu aikaiseksi eri projekteissa ja verkostoissa valtava määrä SVY-toimintaan liittyvää materiaalia, palveluita ja raportteja. Tuotetun materiaalin jatkokäyttöä ja hyödyntämistä suunnitellaan parhaillaan ja samanaikaisesti pitää löytää ne lähitulevaisuuden haasteet, joihin SVY jatkossa keskittyy. Tilanne on luonnollisesti haastava, mutta uskon vahvasti, että hyvällä yhteistyöllä SVY-toiminnasta kehittyy entistäkin merkittävämpi osa yliopistojen normaalia toimintaa."

Toimipaikkasi on Teknillisellä korkeakoululla Espoossa. TKK oli myös opinahjosi DI-tutkintoa suorittaessasi. Onko tästä etua työssäsi?

"Luonnollisesti on etua, että toimipaikka ja sen toimintatavat ovat jo ennalta tuttuja. SVY on kuitenkin kaikkien Suomen yliopistojen yhteistyöorganisaatio, joten pelkkään TKK-taustaan ei voi tukeutua."

Sinulla on kotona vaimo ja kaksi pientä lasta. Kehittämisyksikön johtajana joudut varmasti paljon kiertämään maan eri yliopistoja. Uskotko selviäväsi vaativasta urakasta? 

"Aion vierailla sopivalla aikataululla kaikissa Suomen yliopistoissa ja kuulla omakohtaisesti näkemyksiä virtuaaliyliopistotoiminnan kehittämisestä. Tavoite vaatii varmasti myös perheessämme pientä ajankäytön ja logistiikan osaamista, mutta uskon, että sekä SVY:n ja perheen ajankäytölliset vaatimukset on mahdollista toteuttaa."

Olet hiljattain palanut sukelluslomalta Egyptistä. Onko sinulla muita ekstreemejä harrastuksia ja uskotko niistä olevan tukea kehittämisyksikön johtajan tehtäviin?

"Sukeltajana asioihin joutuu paneutumaan pintaa syvemmältä... En koe sukellusta hirvittävän ekstreemilajina, erittäin mielenkiintoisena ja haastavana tosin. Muut harrastukseni ovat varsin perinteisiä: harrastan urheilua mm. pyöräilyn ja kuntosalin puitteissa, nautin erilaisista rakennusprojekteista sekä hyvästä musiikista ja kirjallisuudesta. Kaikki harrastukset tukevat joltain osin työelämää ja päin vastoin. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus, jossa työ, perhe ja vapaa-aika pitää olla sopivassa tasapainossa keskenään."

Tiedotteen alkuun