SVY-tiedote Kesäkuu 2004

Tässä tiedotteessa:

• Valtakunnallinen joustava opinto-oikeus astuu voimaan 1. elokuuta
• JOOPAS - joustavan opinto-oikeuden verkkopalvelu avataan syyskuussa 2004
• Joustavan opinto-oikeuden tukijärjestelmiä kehitetään edelleen

Ajankohtaista

Itämeren alueen uusimmat innovaatiot e-Oppimisen ja etäopetuksen alueella -seminaari 28. kesäkuuta | Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia järjestää kansainvälisen seminaarin (e-Learning and Adult Learners in Higher Education - Current Trends in Baltic/Nordic Region) yhteistyössä Belfastin Queen's Universityn kanssa 28. kesäkuuta Helsingissä. Ilmoittautuminen 18. kesäkuuta mennessä.

Kansainvälinen Millennium-teknologiakonferenssi 13. - 16. kesäkuuta Espoon Dipolissa | Konferenssi pyrkii luomaan kansainvälisen foorumin yhteiskunnan päätöksentekijöiden, mielipidejohtajien sekä eri alojen tutkijoiden ja asinantuntijoiden vuorovaikutusta varten. Konferenssi juhlistaa myös maailman suurinta teknologisesta innovaatiosta myönnettävää palkintoa, Millennium-teknologiapalkintoa. Palkinto jaetaan ensimmäisen kerran 15. kesäkuuta.

eOppimisen kesätapahtumia Savonlinnan kampuksella | Kesällä 2004 Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella järjestetään kolmen tapahtuman sarja, joka kokoaa Savonlinnaan e-oppimisen keskeisiä kansainvälisiä ja kotimaisia toimijoita keskustelemaan alan nykytilasta sekä nousevista kehityssuunnista oppimisen, tutkimuksen ja teknologian hyödyntämisen näkökulmasta.

Enhancing Engineering Education in Europe (E 4) –verkoston seminaari Dipolissa 11.-12. kesäkuuta | Enhancing Engineering Education in Europe (E 4) on Firenzen yliopiston koordinoima, 112 organisaation verkosto, joka saa rahoituksensa Sokrates-ohjelmasta. Sen tavoitteena on lisätä korkea-asteen insinöörikoulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta mm. henkilövaihdon avulla sekä lisäämällä eri koulutusväylien yhteensopivuutta. Verkoston suomalaisosapuoli on Teknillinen korkeakoulu, jonka vastuualueena on Innovatiiviset oppimis- ja opetusmenetelmät.

Ihmiset verkossa - tietoverkon yhteisöt -verkkokesäpäivät Lahdessa 18. -19. elokuuta | Tämän vuoden verkkokesäpäivät keskittyy verkon yhteisöllisyyteen tieteen ja käytännön näkökulmista. Seminaariin tulee ilmoittautua 31. heinäkuuta mennessä.

Verkko ohjauksen välineenä -koulutus syksyllä 2004 | Joensuun yliopiston opetusteknologiakeskus, OVI-hanke ja SVY:n kehittämisyksikkö järjestävät syksyllä 2004 "Verkko ohjauksen välineenä" -koulutuksen, joka perehdyttää SVY:n portaalista löytyvän OVI-sivuston ja eHopo -työkalun käyttöön. Ilmoittautuminen 18. elokuuta mennessä.

Tiedotteen alkuun

Valtakunnallinen joustava opinto-oikeus astuu voimaan 1. elokuuta

JOOPAS-verkkopalvelusta hakulomake ja hakutietoja

Sopimus on osoitus suomalaisten yliopistojen yhteistyökyvystä ja jo toinen kaikki yliopistot kattavista sopimuksista. Ensimmäinen sopimus solmittiin tammikuussa 2001, jolloin yliopistot perustivat Suomen virtuaaliyliopisto -konsortion.

Opiskelijoiden liikkuvuuden lisääminen on yksi keskeisiä korkeakoulupoliittisia tavoitteita sekä kansallisesti että Euroopan unionin tasolla Se on myös yksi yliopistojen hyväksymistä virtuaaliyliopistotoiminnan kehittämiseen liittyvistä strategisista tavoitteista. Yliopistorajat ylittävät, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät opiskelujärjestelyt antavatkin opiskelijoille perinteisiä opetusmuotoja laajemmat mahdollisuudet käyttää hyväksi koko maan yliopistojen erityisosaamista ja asiantuntemusta.

Valtakunnallisuus yhtenäistää hakumenettelyä

JOO-sopimukset ja niiden puitteissa tapahtunut opiskelu ei ole sinänsä uusi asia yliopistoille eikä opiskelijoille. Sopimuksia on aiemmin ollut joko kahden tai useamman yliopiston välisinä. Elokuun alusta uutta on kuitenkin se, että kaikki yliopistot ovat yhden sopimuksen piirissä, minkä myötä myös hakumenettelyt yhtenäistyvät. Yliopistot ottavat käyttöön mm. yhteisen JOO-hakulomakkeen.

Yleisohjetta tarkentavina yliopistoilla on omat JOO-ohjeet, joihin opiskelijoiden on tärkeä tutustua ennen hakulomakkeen täyttöä. Kukin yliopisto päättää periaatteista, joiden perusteella omien opiskelijoiden hakemuksia yliopistossa puolletaan ja opinto-oikeuksia tuleville JOO-opiskelijoille myönnetään.

Hakulomake JOOPAS-verkkopalvelusta

JOO-hakulomake (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi) ja JOO-opintojen hakuohjeet ovat saatavilla elokuun alussa osoitteesta www.joopas.fi JOOPAS-palvelun infosivulta. JOO-opiskelun ja sen hallinnoinnin sähköisiä tukijärjestelmiä kehitetään edelleen Liikkuvuuden tuki -hankkeessa ja jatkossa mm. JOO-hakemuksen lähettäminen ja käsittely sekä opintosuoritusten siirto sujuu sähköisesti tietojärjestelmän puitteissa. Myös yliopistojen välinen maksuliikenne helpottuu.

Opiskelijoille maksutonta

Sopimuksen piiriin kuuluvat perus- ja jatkotutkinto-oikeuden saaneet opiskelijat. Opiskelijalle JOO-opiskelu toisessa yliopistossa on maksutonta. Opiskelijan kotiyliopisto korvaa myönnetyistä uusista opinto-oikeuksista kohdeyliopistolle 20 euroa per opinto-oikeus. Suoritetuista opinnoista korvataan 80 euroa per opintoviikko.

Tiedotteen alkuun

JOO-hakuprosessissa noudatetaan sekä valtakunnallisesti sovittuja suosituksia että yliopistokohtaisia ohjeita

Sekä yleisohje että yliopistokohtaiset ohjeet on saatavissa SVY:n portaalissa avattavassa JOOPAS-verkkopalvelusta syksyllä 2004.

Yleisohje sisältää valtakunnalliset suositukset ja periaatteet

JOO-soveltamisryhmän laatimiin yleisohjeisiin pyydettiin kommentteja yliopistojen JOO-yhteyshenkilöiltä. Ohjeet käsiteltiin opintopäällikköpalaverissa marraskuussa 2003, jonka jälkeen ne työstettiin lopulliseen muotoon.

JOO-yleisohjeessa (pdf) on kuvattu JOO-hakuprosessiin ja opiskeluun liittyvät periaatteet.

JOO-opiskelulla pyritään tarkoituksenmukaisesti laajentamaan oman yliopiston (kotiyliopiston) opintotarjontaa, lisäämään valinnanmahdollisuuksia ja tukemaan opintojen etenemistä. Opiskelijalle joustava opinto-oikeus tarjoaa mahdollisuuden liittää tutkintoon sopivia opintoja muiden yliopistojen (kohdeyliopistojen) tarjonnasta ja hyödyntää opinnoissaan muiden yliopistojen asiantuntijoita ja erikoisaloja.

JOO-opintojen hakuajoissa yliopistot noudattavat joko jatkuvaa hakua tai hakua kaksi kertaa vuodessa, jolloin hakuajat päättyvät 30.4 ja 31.10. Noin puolet yliopistoista noudattaa jatkuvaa hakua ja puolet on keskittänyt haut huhtikuun ja lokakuun loppuun.

Joustavaa opinto-oikeutta haetaan kaikkien yliopistojen yhteisellä JOO-hakulomakkeella. Opinto-oikeus myönnetään enintään kahdeksi lukuvuodeksi. Ennen 1.8.2004 myönnetyt opinto-oikeudet ovat voimassa päätösten mukaisesti, kuitenkin enintään vuoden 2006 loppuun. Jos opinto-oikeutta on tarpeen jatkaa vuoden 2006 jälkeen, tulee opinto-oikeutta hakea uudelleen valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukaisesti.

Joustavan opinto-oikeuden saaneella opiskelijalla on oikeus käyttää samoja kohdeyliopiston opiskelua tukevia palveluja (mm. kirjasto, atk-palvelut, ohjauspalvelut) kuin yliopiston omilla opiskelijoilla.

Yliopistojen ohjeissa kuvataan JOO-opintojen hakukäytännöt

Useimmat yliopistot ovat laatineet koko yliopistoa koskevat JOO-ohjeet. Tiedekuntakohtaisesti JOO-opiskeluun ohjataan Helsingin, Oulun ja Turun yliopistoissa.

Yliopistojen JOO-ohjeet ohjeet on laadittu kotiyliopiston ja kohdeyliopiston näkökulmasta. Kotiyliopiston ohjeissa kerrotaan omille opiskelijoille JOO-hakemuksen puoltokäytännöt. Puollolla tarkoitetaan sitä, että kotiyliopisto hyväksyy opiskelijan hakemat JOO-opinnot osaksi tutkintoa sekä sitoutuu maksamaan opinnot kohdeyliopistolle. Puolto tulee hakea ennen hakemuksen lähettämistä kohdeyliopistoon. Kohdeyliopiston ohjeissa puolestaan annetaan ohjeita yliopiston tarjoamiin JOO-opintoihin opinto-oikeutta hakevia opiskelijoita.

Kotiyliopiston ohjeissa yliopistot kuvaavat puoltokäsittelyn toimintatavat, ajankohdat,keston sekä puoltojen kriteerit. Tärkeää on, että opiskelija selvittää oman yliopiston puoltokäsittelyn ajankohdan sekä keston, joka vaihtelee yliopistoittain kahdesta viikosta kuukauteen. Joten opiskelijan tulee toimittaa hakemus puollettavaksi omaan yliopistoon hyvissä ajoin ennen kohdeyliopiston hakuajan päättymistä.

Puollettavien opintojen laajuus, opintojen vaiheen ja edistymisen vaikutukset puoltojen myöntämiseen on kuvattu useimpien yliopistojen puoltojen kriteereissä. Puoltoja myönnetään pääsääntöisesti sellaisiin opintoihin, joita ei järjestetä omassa yliopistossa ja jotka sisällytetään tutkinnon minimilaajuuteen (valmiiseen tutkintoon ei voi enää lisätä JOO-opintoja). Hopsin (henkilökohtainen opintosuunnitelma) laatiminen on myös useissa yliopistoissa puollon saamisen edellytys. Myönteisen puoltokäsittelyn jälkeen useimmissa yliopistoissa opiskelija toimittaa hakemuksen kohdeyliopistoon.

Kohdeyliopiston ohjeissa yliopistot kuvaavat mm. hakuajat, opinto-oikeuden myöntämisen kriteerit ja ohjeet miten opinnot aloitetaan yliopistossa (esim. ilmoittautumiskäytännöt).

Hakuajalla tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin kohdeyliopisto ottaa vastaan ja käsittelee yliopiston tarjoamiin JOO-opintoihin opinto-oikeutta hakevien opiskelijoiden hakemuksia. Jatkuvassa haussa hakemuksia käsitellään jatkuvasti (huomioitava kuitenkin loma-ajat).

Jos hakuaika on kaksi kertaa vuodessa, hakemuksia käsitellään keskitetysti kaksi kertaa vuodessa 30.4 ja 31.10.. Huhtikuussa voi hakea seuraavana syksynä alkaviin opintoihin ja syyskuussa seuraavan kevään opintoihin.

Opinto-oikeuspäätöksen opiskelija saa noin kuukauden kuluessa hakuajan päättymisestä tai hakemuksen jättämisestä (jatkuva haku). Opinto-oikeus on voimassa korkeintaan kaksi lukuvuotta.

Hakuajat

Yliopistot, joiden tarjoamiin JOO-opintoihin on jatkuva haku: 

• Kuopion yliopisto
• Kuvataideakatemia
• Lappeenrannan teknillinen yliopisto
• Maanpuolustuskorkeakoulu
• Tampereen teknillinen yliopisto
• Teatterikorkeakoulu
• Teknillinen korkeakoulu (paitsi Tietotekniikan osasto)
• Turun yliopisto
• Sibelius-Akatemia
• Svenska handelshögskolan
• Helsingin yliopiston seuraaviin tiedekuntiin: biotieteellinen tiedekunta, farmasian tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, oikeustieteellinen tiedekunta, teologinen tiedekunta, valtiotieteellinen tiedekunta (lukuun ottamatta Svenska social- och kommunalhögskolania)

Yliopistot, joiden JOO-opintohin haku päättyy huhtikuun ja lokakuun lopussa:

• Helsingin kauppakorkeakoulu
• Joensuun yliopisto
• Jyväskylän yliopisto
• Lapin yliopisto
• Oulun yliopisto
• Taideteollinen korkeakoulu
• Tampereen yliopisto
• Teknillinen korkeakoulu/Tietotekniikan osasto
• Turun kauppakorkeakoulu
• Vaasan yliopisto
• Åbo Akademi
• Helsingin yliopiston seuraaviin tiedekuntiin ja yksiköihin: eläinlääketieteellinen tiedekunta, humanistinen tiedekunta, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet.

Tarkista kielikeskusten tarjoamien JOO-opintojen hakuajat yliopistoista. Hakuajat ja -käytännöt saattavat poiketa edellä luetelluista yliopistojen hakuajoista.

Tiedotteen alkuun

Opintoneuvojalta viime käden ohjeet JOO-opiskeluun

JOO-sopimuksen valtakunnallisuus tuo opintoneuvojan vastaanotolle opiskelijoita uusine kysymyksineen. Uuden tilanteen edessä ollaan etenkin hakuaikojen suhteen. Koska yliopistoilla on erilaisia hakuaikoja, tulee opiskelijan huolehtia siitä, että hakemus tulee kotiyliopiston puoltokäsittelyyn riittävän ajoissa.

Uusi asia monessa ylipistossa on myös Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatiminen ennen kuin JOO-hakemusta voidaan puoltaa. Yksi kysymys opintojen suunnittelussa on myös tuleva tutkintorakenneuudistus, miten se vaikuttaa opintosuunnitelman laatimiseen.

Opintoneuvonnassa odotellaan syksyä leppoisin tunnelmin

"Ryhtyessään hakeutumaan JOO-opintoihin opiskelijan kannattaa heti ensimmäiseksi varmistaa hakuaika", muistuttaa opintoneuvoja Kaisa Pesola.

Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan opintoneuvoja Kaisa Pesola odottelee elokuun alkua melko leppoisissa tunnelmissa:

"Meillä Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on tähänkin asti ollut runsaasti sekä tulevia että lähteviä 'joolaisia', joten suurempia mullistuksia tuskin on tulossa. Käytännössä olen opintoasiainpäällikkömme kanssa käynyt läpi erilaisia JOO-sopimukseen liittyviä asioita pitkin talvea. Myös opinto-oppaisiin tulevaa ohjeistusta on päivitetty. Helsingin yliopiston tiedekunnat ovat yhdessä käyneet läpi uuteen sopimukseen liittyviä asioita. Näiden kokousten lisäksi olemme omassa tiedekunnassamme pohtineet JOO-asioissa tapahtuvia muutoksia. Koska suurin osa prosessista meidän osaltamme säilyy hyvin samanlaisena, olemme keskittyneet hiomaan toimintaamme entistä sujuvammaksi".

Kaisa Pesolan mukaan opintojen ohjauksen voisi sanoa jopa yksinkertaistuvan: elokuun alun jälkeen JOO-opintoihin voi hakeutua jokaiseen yliopistoon eikä yliopistoja enää jaotella JOO-yliopistoihin ja ei-JOO-yliopistoihin. Toisaalta opintoneuvojien työmäärä voi lisääntyä ennen kaikkea siksi, että uuden JOO-sopimuksen saama julkisuus kasvattaa kyselijöiden määrää. Tässä voi tietysti olla isojakin yliopisto- ja tiedekuntakohtaisia eroja.

Mitä opiskelijan tulee ottaa huomioon?

Opiskelijalle on tarjolla kattavaa informaatiota JOO-opinnoista syksyllä aukeavassa JOOPAS-verkkopalvelussa (www.joopas.fi). Lisäksi ohjeita ja neuvoja on niin tiedekuntien opinto-oppaissa kuin kotisivuillakin.

Ryhtyessään hakeutumaan JOO-opintoihin opiskelijan kannattaa heti ensimmäiseksi varmistaa hakuaika, sillä se on joissakin yliopistoissa kaksi kertaa vuodessa eikä hakuajoista voida tinkiä. Ainakin Helsingin yliopistossa aiotaan yhtenäistää tiedekuntien välillä sinne hakevien hakuaikoja, mikä toivottavasti auttaa sekä opiskelijoita että opintoneuvojia.

JOO-opintohakemuksen liitteeksi tarvitaan ainakin opintosuoritusote. Joissakin yliopistoissa saatetaan haluta myös muita liitteitä kuten opintosuunnitelma. Tämä kannattaa selvittää ajoissa ennen hakemista. Opintosuoritusten rekisteröinti puolestaan hoituu kotiyliopiston tiedekunnan opiskelijapalveluissa. Opiskelija toimittaa opiskelijapalveluihin lomakkeen opintojen hyväksilukemista varten sekä opintosuoritusotteen siitä yliopistosta, jossa JOO-opinnot on suoritettu.

Kaisa Pesola huomauttaa, että kun opiskelija alkaa muotoilla HOPSiaan, JOO-opiskelun mahdollisuus kannattaa pitää mielessä alusta alkaen, sillä ainakin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa JOO-opintojen on mahduttava opiskelijan minimitutkintoon (120 ov HuK ja 160 ov FM). Tarkkaa tietoa ei tietenkään alusta lähtien tarvitse olla, vaan opintosuunnitelmaan voi jättää tilaa yhdelle sivuaineelle, joka täsmentyy sitten myöhemmin.

Syksyllä 2005 Suomen yliopistoissa toteutuu tutkinnonuudistus, jolloin astuu voimaan kaksiportainen tutkintojärjestelmä. Tuolloin kaikkien opiskelijoiden tulee suorittaa ensin kandidaatin tutkinto ja vasta sitten voi edetä maisteriopintoihin. Opintoviikkojen sijaan opintosuorituksia mitataan opintopisteinä. Koulutus voidaan järjestää joko oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmina.

Kaisa Pesolan mukaan tutkinnonuudistus ei tule kovinkaan paljoa haittaamaan kenenkään JOO-opintojen etenemistä, sillä uudistus pyritään viemään läpi niin, etteivät opinnot viivästy tai monimutkaistu sen vuoksi. Mahdolliset ongelmat ratkaistaan sitä mukaa kuin niitä eteen tulee.

Tietoa eri mahdollisuuksista on varmasti tarjolla ja opiskelijan kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä esimerkiksi oman laitoksen amanuenssiin tai tiedekunnan opintoneuvojiin kun omaan tutkintoon sopivia JOO-opintoja on löytynyt.

"Apua on tarjolla, mutta vastuu opintojen suunnittelusta on tietysti viimekädessä opiskelijalla itsellään", Kaisa Pesola muistuttaa.

Opiskelijan muistilista

Joustavan opinto-oikeuden hakeminen 1.8.2004 alkaen

1.8.2004 lähtien voimassa on vain yksi valtakunnallinen JOO-hakulomake, joka on tulostettavissa osoitteesta www.joopas.fi. Lomakkeita saa myös yliopistoista.

Hakulomake käsitellään sekä kotiyliopistossa että kohdeyliopistossa. JOO-hakuprosessiin on hyvä varata riittävästi aikaa (noin 1½ - 2 kuukautta). Hakemus jätetään ensin kotiyliopistoon puollettavaksi.

Hakuprosessin vaiheet:

1. Tutustu aluksi yleisiin JOO-ohjeisiin ja oman yliopiston ohjeisiin JOOPAS-verkkopalvelussa. Laadi opintosuunnitelma kotiyliopistosi ohjeen mukaan ja rakenna JOO-opinnot osaksi Hopsia (jos yliopistosi näin edellyttää).

2. Tutustu JOO-opintotarjontaan ja tarkenna opintosuunnitelmaasi valitsemiesi JOO-opintojen aikataululla.

3. Tutustu kohdeyliopiston JOO-ohjeisiin ja tarkista JOO-opintojen hakuajat.

4. Täytä ja toimita hakulomake kotiyliopistoosi puollettavaksi, riittävän ajoissa ennen kohdeyliopiston hakuajan päättymistä tai opintojen alkamista (jatkuvan haun yhteydessä).

• Ilman puoltoa ei hakemustasi käsitellä kohdeyliopistossa. Puoltaessaan hakemustasi kotiyliopistosi hyväksyy suunnittelemasi JOO-opinnot osaksi tutkintoasi.

5. Puoltopäätöksen jälkeen hakemus toimitetaan kohdeyliopistoon. Tarkista, toimitatko sen itse vai lähettääkö kotiyliopistosi sen.

6. Opinto-oikeuspäätöksen saat noin kuukauden kuluessa. Jos sinulle on myönnetty opinto-oikeus, saat myös ohjeet JOO-opintojen aloittamisesta kohdeyliopistossa. Toimi niiden mukaisesti.

Lisätietoja ja opastusta antavat yliopistojen opinto-ohjaajat.

Tiedotteen alkuun

JOO-opintojen suorittamiselle on useita vaihtoehtoja ja motiiveja

Verkko-opiskelu helpottaa merkittävästi JOO-opiskelua. Samoin valtakunnallinen JOO-sopimus yhtenäistää yliopistojen JOO-opintoihin liittyviä toimintatapoja.

Satu Viitasalo, Kaarina Leinonen, Eija Koskenlinna ja Janne Kontkanen ovat JOO-opiskelun konkareita. He ovat kukin omalla tahollaan, erilaisista lähtökohdista päätyneet JOO-vaihtoehtoon opintojensa aikana. Tässä heidän mietteitään JOO-opintojen suorittamisen motiiveista, käytännöistä ja mielekkyydestä.

Satu Viitasalo yhdisti ympäristöoikeuden opinnot biologian opintoihinsa ja on erittäin tyytyväinen JOO-opintomahdollisuuteen.

Satu Viitasalo

Satu on filosofian maisteri, joka on valmistunut Helsingin yliopiston biotieteellisestä tiedekunnasta pääaineenaan akvaattiset tieteet. Hän suoritti JOO -opintoina ympäristöoikeuden 20 ov:n paketin Teknillisellä korkeakoululla. Motiivina hänellä oli se, että ympäristöoikeus oli kiinnostanut häntä aina ja TKK:lla oli sopiva paketti valmiina. Hakeminen oli Sadun mielestä helppoa ja yksinkertaista. Yksi oman professorin allekirjoituksella varustettu kaavake riitti.

Sadun käytännön elämää JOO-opinnot vaikeuttivat hyvin vähän. Ainoastaan rahaa hänellä kului enemmän kuin normaalisti, kun piti matkustaa Helsingin ja Espoon väliä. Hän mahtui kaikille haluamilleen kursseille ja kurssien työmäärä tuntui sopivalta. Kaikki opintojaksot olivat luentokursseja, mutta luennoille ei ollut osallistumispakkoa. Kursseihin liittyi vapaaehtoisia harjoitustehtävätunteja, joihin osallistumalla sai helpotusta kurssiin pakollisena kuuluvassa tentissä. Kokonaisuuden sai suoritettua hyvin lukuvuoden aikana.

Satu on kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväinen JOO-opintomahdollisuuteen. Ainoa ongelmakohta liittyy ympäristöoikeuden paketin rekisteröimiseen Helsingin yliopistolla:

"Opinnot tulivat kyllä heti näkyviin TKK:n rekisterissä mutta Helsingin yliopiston rekisterissä vain merkinnällä 'muualla suoritettuja opintokokonaisuuteen kuulumattomia opintoja'. Lopulta sain TKK:lta kirjallisen todistuksen suoritetusta sivuainekokonaisuudesta. Sen lähetin tiedekunnan kansliaan ja sain FM-todistukseen sivuaineisiin merkinnän 'Ympäristöoikeus'. JOO-sopimus on hyvä idea. Vielä voisi kuitenkin hioa käytäntöä sujuvammaksi, erityisesti omassa yliopistossa opintojen rekisteröimisen suhteen," Satu summaa.

Sadun havaitsemaan puutteeseen onkin tulossa parannus kun valtakunnallinen JOO-sopimus astuu voimaan ja yliopistojen JOO-opintoihin liittyvät toimintatavat yhtenäistyvät.

JOO-sopimus kuljetti Kaarina Leinosen opiskelemaan teatteritiedettä Jyväskylästä Helsinkiin. Paikkakunnan väliaikainen vaihtaminen on arkea monelle JOO-opiskelijalle. Verkko-opiskelun laajeneminen tuo helpotusta myös JOO-opiskelijan elämään.

Kaarina Leinonen

Kaarina on puheviestinnän opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Helsingin yliopistoon teatteritieteen opintoihin hänet ajoi se, ettei hänen kiinnostuksen kohdettaan ole mahdollista opiskella Jyväskylässä. Hän sai oikeuden suorittaa teatteritieteestä 20 ov:n laajuiset perusopinnot. Opinnot sijoittuivat hänen opiskelu-urallaan juuri ennen pääaineen syventäviä opintoja. Myös Kaarinan mielestä hakeutuminen JOO-opintoihin on helppoa.

"JOO-hakupaperi toimitetaan täytettynä oman yliopiston tiedekunnan vastaavalle, joka päättää lähteekö hakemus eteenpäin. Kun päätös on tullut, paperit laitetaan hakuyliopistoon liitteenä oma opintosuoritusote ja perustelut, miksi haluaa opiskella kyseistä ainetta. Hakuyliopistossa päätetään, onko oppiaineessa tilaa ottaa ylimääräisiä opiskelijoita kyseisille lukuvuosille. Ei sen monimutkaisempaa".

Koska Kaarina asui JOO-opintojen alkaessa Jyväskylässä, on selvää, että paljon aikaa, rahaa ja energiaa kului etenkin matkustamiseen ja uusien käytäntöjen opiskeluun. Loppuvaiheessa teatteritieteen pakettia hän muutti Helsinkiin, mikä helpotti huomattavasti opintojen suorittamista loppuun. Yliopiston omilla tutkinto-opiskelijoilla oli etusija joihinkin opintoihin, mutta pahempaa ruuhkaa ei kursseille kuitenkaan ollut. Sitä paitsi osa teatteritieteen opinnoista on joka tapauksessa mahdollista suorittaa pelkästään tenttimällä.

Kaarina joutui tekemään puolet opintosuorituksista tentteinä ja esseinä, koska aikataulut muiden opintojen kanssa menivät päällekkäin. Jyväskylässä puheviestinnässä oli huomattavasti enemmän kontaktiopetusta, joten Helsingissä kirjallisten suoritusten määrä hämmensi Kaarinaa aluksi. Työmäärä tuntui hänestä suuremmalta kuin omassa yliopistossa, vaikka käytännössä näin ei kuitenkaan ollut.

"Mielenkiintoista oli huomata, että yliopistojen käytännöt ovat hyvinkin poikkeavia toisistaan. En olisi uskonut, että itse opintokäytäntöjen opettelemiseen menisi niin paljon energiaa. Kärjistetysti voisi sanoa, että Helsingin yliopiston käytännöt ovat vanhan yliopiston käytäntöjä ja Jyväskylän yliopiston käytännöt nuoren yliopiston. Esimerkiksi hierarkia toimii eri tavoin. Vaikka uuden opettelu viekin oman aikansa, on kuitenkin pelkästään hyväksi kokeilla erilaisia, uusia tapoja opiskella", pohtii Kaarina ja suosittelee lämpimästi JOO -opiskelua kaikille.

Eija Koskenlinna

Eija opiskelee kieliteknologiaa Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ja teki aluevaltauksen Helsingin kauppakorkeakouluun suorittamaan JOO-opintoina suomen kielen ja viestinnän sivuaineopinnot (16 ov), suurin piirtein samanaikaisesti oman pääaineensa aine- ja syventävien opintojen kanssa.

Eijan mielestä kauppakorkeakoulun tarjoamat kurssit viestinnän alalta kuulostivat mielenkiintoisilta ja käytännönläheisiltä. Sen lisäksi sivuainekokonaisuus kauppakorkeasta yhdistettynä oman aineen opintoihin oli hänestä hyvä kilpailuetu työmarkkinoilla tulevaisuudessa.

Opintoihin hakeutuminen sujui Eijan mielestä varsin vaivattomasti niin kuin myös sukkuloiminen HKKK:n ja Helsingin yliopiston välillä. Kaikille kursseille mahtui mukaan hyvin, ja toisen yliopiston opiskelijoita ei mitenkään sorsittu. Eija suoritti kaikki opintojaksot lähiopintoina, eli istui uskollisesti luennoilla. Kaikki hänen suorittamansa kurssit olivat 4 ov:n laajuisia, eli suuritöisemmästä päästä. Eija ei kokenut suhteellisten työmäärien välillä eroa Helsingin yliopiston ja Kauppakorkeakoulun välillä.

"JOO-opiskelu oli todella antoisaa ja antoi uutta näkökulmaa myös opintoihin täällä Helsingin yliopistolla Syntyi oivallus, että 'näinkin asioita voi tehdä'. Kaiken kaikkiaan todella loistavaa, että meillä opiskelijoilla on tällainen mahdollisuus suorittaa opintoja muualla. Ainoa kehitysehdotus, minkä keksin, olisi se, että opintojen suoritusajassa voisi olla hieman joustamisen varaa. Nythän JOO-opinnot tulee saada valmiiksi neljän lukukauden aikana. Itse olin esimerkiksi vaihto-opiskelijana samaan aikaan kun minulla oli jo JOO-opiskeluoikeus, ja siksi yhden lukukauden opiskeluoikeus meni kokonaan 'hukkaan'."

Janne Kontkanen halusi vaihtelua insinööriopintoihinsa. Mieluinen mahdollisuus tähän löytyi filosofian opinnoista Helsingin yliopistolla.

Janne Kontkanen

Janne on Teknillisestä korkeakoulusta tietoliikennetekniikan osastolta valmistunut diplomi-insinööri, joka suoritti JOO-opintoina käytännöllisen filosofian sivuainekokonaisuuden (20ov) Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hän hakeutui JOO-opintoihin aivan opiskelunsa loppuvaiheessa, kun kaikki muu diplomityötä lukuun ottamatta oli itse asiassa jo valmista.

"Kyllästyin lukemaan kursseja samoista aiheista TKK:lla. Hain hyväksynnän TKK:n proffaltani (muistaakseni kahden sivun lomake) ja kiikutin paperin sekä meidän että valtiotieteellisen kansliaan ja asia oli sillä selvä".

Janne kävi samalla töissä koko filosofian kokonaisuuden opiskelun ajan, mutta työn tekeminen ei haitannut, sillä valtiotieteellisen tiedekunnan yleinen tenttipäivä on lauantai. Janne suoritti koko opintokokonaisuuden tenttimällä ja toteaa:

"Valtsikan tentit olivat ehkä vähän helpompia kuin TKK:n. Työmäärä opintoviikkoa kohti jäi melko paljon TKK:n kursseja alhaisemmaksi, koska valtsikan kursseihin ei sisältynyt mitään harjoitustyösählinkiä - pelkkä kirjan lukeminen riitti".

Jannenkin kohdalla ainoa hieman hankaluuksia aiheuttanut seikka liittyy opintojen rekisteröimiseen: Jannella oli diplomityön aiheen hyväksyttämisen hetkellä TKK:n rekisterissä 139 ov ja hyväksyttämiseen tarvittiin 140 ov. Opintoviikkoja oli oikeasti filosofian opiskelun vuoksi enemmän, mutta koska nämä suoritukset olivat vain yliopiston rekisterissä, ne piti käydä hakemassa manuaalisesti yliopistolta ja siirtää TKK:n rekisteriin, ennen kuin aihe voitiin hyväksyä.

Myös Janne kannattaa lämpimästi JOO-opiskelun ideaa, ajatusta siitä, että voi käydä kokeilemassa myös ihan jotain muuta kuin mitä omat pääaineopinnot pitävät sisällään. Vaikkei käytännöllinen filosofia ehkä suoranaisesti olekaan kytköksissä hänen työtehtävissään tarvittavaan osaamiseen, hän pitää sen opiskelua itselleen henkilökohtaisesti tärkeänä juttuna.

Tiedotteen alkuun

JOOPAS - joustavan opinto-oikeuden verkkopalvelu avataan syyskuussa 2004

JOOPAS-verkkopalvelu sisältää:

• valtakunnallisen yleisohjeen
• yliopistokohtaiset ohjeet hakutoimintoineen
• vaiheittaisen ohjausprosessin joustavan opinto-oikeuden hakemiseen
• linkit yliopistojen opinto-oppaisiin sekä tietoa JOO-tarjonnasta
• tulostettavan valtakunnallisen JOO-hakulomakkeen (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi)
• ilmoitustaulun, jossa tiedotetaan ajankohtaisista JOO-asioista
• yliopistojen JOO-opintojen ohjaajien ja hakemusten käsittelijöiden yhteystiedot.

Valtakunnallinen JOO-hakulomake on saatavilla kolmella kielellä osoitteesta www.joopas.fi 2. elokuuta alkaen. Lomakkeita saa myös yliopistoista.

Palvelun testiversio avataan elokuussa

Elokuussa viikolla 35 avataan JOOPAS-verkkopalvelun testiversio.

Testiversiolla kerätään kuukauden ajan käyttäjäpalautetta, järjestetään palvelun esittelytilaisuuksia yliopistoissa sekä ohjataan JOO-yhteyshenkilöt yliopistojen ohjeiden ja palvelun ilmoitustaulun ylläpitoon.

JOOPAS-verkkopalvelu avataan koko laajuudessaan syyskuussa viikolla 39.

Palvelun sisällöllisessä toteutuksessa ja suunnittelussa ovat toimineet JOO-soveltamisryhmä sekä Hely Lahtinen ja Julian Lindberg SVY:n kehittämisyksiköstä.

Palvelun käyttöliittymä, ulkoasu ja tekniikka on toteutettu CSC:llä.

Sisältöjä ylläpidetään hajautetusti

Verkkopalvelun Ilmoitustaulun ja yliopistokohtaisten JOO-ohjeiden päivityksestä vastaavat yliopistojen opintohallinto. Elokuussa viikoilla 35 - 37 pidettävissä palvelun alueellisissa esittelytilaisuuksissa jaetaan yliopistoille käyttäjätunnukset ja opastetaan ohjeiden ja ilmoitustaulun sisältöjen päivityksessä.

Ylläpitotyökaluna toimii SVY:n portaalin ylläpitoon kehitetty sisällönhallintajärjestelmä VypEdit.

Tiedotteen alkuun

JOOPAS on ensimmäinen palvelu, joka käyttää SVY:n portaalin uutta teknistä alustaa

Sovelluskehityksen suunnittelu ja toteutus aloitettiin kesällä 2003. Tällöin kehitystyölle asetettiin kolme keskeistä vaatimusta:

• portaalissa esitetty tieto on rakenteista eli portaalin tietosisältö, ulkoasu ja toiminnallisuudet on eriytetty. Lisäksi esitettävään tietoon tulee voida lisätä metatietomerkintöjä.
• portaalin sisällön tuottaminen, päivittäminen ja ylläpito on mahdollista tehdä selainkäyttöliittymällä, ilman erityisiä ohjelmointitaitoja.
• portaalissa on keskitetty käyttäjähallinto, palveluihin voi kirjautua kertakirjautumisperiaatteella ja portaali tukee organisaatiorajat ylittävää käyttäjätunnistusta (Shibboleth-tekniikka).

Ensimmäisen vaatimuksen tarkoitus on huolehtia siitä, että portaalissa oleva tieto on mahdollista esittää valitussa esitysmuodossa ja kontekstissa. Kaksi seuraavaa vaatimusta mahdollistavat palvelun helpon ylläpidon ja tarvittaessa ylläpito on myös mahdollista hajauttaa muihin organisaatioihin.

Sovelluskehyksen toteutuksessa pyrittiin siihen, että järjestelmä voidaan hajauttaa usealle eri palvelimelle. Sisällöt tallennetaan järjestelmään XML-muodossa ja palvelu tukee Web Services -tekniikoin toteutettuja rajapintoja.

JOOPAS on ensimmäinen SVY:n palvelu, jossa sovelluskehys on tuotantokäytössä.

Lisätietoja: juha.kervinen@csc.fi 

Tiedotteen alkuun

Joustavan opinto-oikeuden tukijärjestelmiä kehitetään edelleen

Joustavan opinto-oikeuden hakuprosessi toteutetaan sähköisesti JOOPAS-verkkopalveluun lukuvuoden 2004-2005 aikana. Sähköisen haun tietojärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan vuoden 2004 alussa käynnistyneessä Liikkuvuuden tuki -projektissa (LiTu).

LiTu-projektin myöhemmissä vaiheissa tuotetaan ja otetaan käyttöön valtakunnallinen tietojärjestelmä, jolla tuetaan opiskelijoiden liikkuvuuden hallintaa sisältäen liittymät yliopistojen omiin järjestelmiin.

Sähköisen opinto-oppaan kehittämishankkeita on yliopistoissa runsaasti. Suunnittelun yhteistyöllä voidaan saavuttaa ajallisia ja laadullisia etuja. Yliopistojen sisäisen, yliopistojen välisen ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen koulutusyhteistyön lisääntyminen luo tarvetta ajantasaisen ja riittävän vakiomuotoisen opetustiedon välittämiselle.

Tiedotteen alkuun

Liikkuvuuden Tuki -projektin määrittelytyö on toteutettu kevään aikana

LiTu-projektiryhmä vastaa projektin suunnitelman mukaisesta toimeenpanosta ja seurannasta sekä projektin laadun valvonnasta. Kuvassa (vas.) Mikael Linden CSC, Mikko Markkola TaY, Raija Halonen OY, Riitta Hekkala OY, Hely Lahtinen SVYky, Ilkka Bordi Solenovo. Projektiryhmään kuuluvat lisäksi: Maikki Naarala, HY Irja Satri TaY, Eija Zitting TKK, Katja Huotari HKKK, Mika Kivilompolo CSC.

Tämä LiTu-projektin vaihe on nyt päättymässä ja sen perusteella on alkamassa toinen vaihe, jossa suunnitellaan ja toteutetaan LiTu1 eli liikkuvuusprosessia tukevan tietojärjestelmän ensimmäinen osa, jonka avulla opinto-oikeuden haku ja myöntäminen voi tapahtua sähköisesti. Kun opinto-oikeus on myönnetty, opiskelija suorittaa kurssin omassa aikataulussaan ja huolehtii opintosuoritustietojen viemisestä kotiyliopistoon kuten tähänkin asti.

Määrittelytyössä on ollut mukana kaksi toimittajaa, Solenovo ja CSC, sekä projektiryhmä, jossa on opintohallinnon edustaja Helsingin yliopistosta, Helsingin kauppakorkeakoulusta, Teknillisestä korkeakoulusta ja Tampereen yliopistosta sekä asiantuntijat SVY:stä ja Oulun yliopistosta.

Kesällä 2004 käynnistyy suunnitteluvaihe

Kesän aikana alkaa suunnitteluvaihe, jossa keskitytään LiTu1-vaiheeseen. Suunnittelussa on tarkoitus käyttää hyväksi JOOPAS-palvelusta saatuja kokemuksia, joita kertyy tulevan lukuvuoden aikana. Tähänastisten suunnitelmien mukaan LiTu1 on pilotoitavissa keväällä 2005, kun on saatu jo ensimmäisiä kokemuksia valtakunnallisesta liikkuvuudesta. LiTu-projektille on vain eduksi, että valtakunnallinen JOO-hakuprosessi kokeillaan ensin paperiversiolla.

Myöhemmässä vaiheessa tietojärjestelmää kehitetään edelleen siten, että koko liikkuvuuteen kuuluva toiminnallisuus löytyy rakennetusta tietojärjestelmästä.

OPM on myöntänyt LiTu-hankkeelle määrärahan myös ensi vuodeksi. Valmis tietojärjestelmä pilotoidaan nykysuunnitelmien mukaan kolmessa yliopistossa ja pilotoinnista saatavien kokemusten perusteella on oletettavaa, että tietojärjestelmää pitää vielä kehittää ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön kaikissa halukkaissa Suomen yliopistoissa.

eOpinto-opashanke määrittelee opetustietoja yhteiskäyttöisen hakupalvelun tarpeisiin

eOpinto-opashanke käynnistyi Valtakunnallisilla virtuaaliyliopistopäivillä Espoossa 23.4.2004. Ensimmäisessä työpajassa kartoitettiin kysymystä, . Kysymys todettiin erittäin kriittiseksi: opinto-opas on keskeisin perusta opiskelun suunnittelu- ja tietopalveluille. Näistä sähköisen opinto-opastiedon päälle rakentuvista palveluista käsiteltiin HOPSin, Portfolion sekä opetussuunnitelmatyötä organisoivien CSM-järjestelmien kehittämishankkeita.

Työpajassa todettiin yleinen innokkuus osallistua opetussuunnitelmatyötä, opiskelun suunnittelua, opinto-ohjausta ja opetuksen organisointia tukevan sähköisen opinto-oppaan verkostomaiseen tuotekehittelyyn. Ks. työpajan aineistot.

Yliopistojen sähköisten opetustietojen yhteiskäyttö

Hankkeen toisen työpajan teemoina 20. huhtikuuta Tampereen yliopistossa olivat  ja sen pohjalta johdettu tavoitteenasettelu jatkotyöskentelylle sekä opinto-opaspalvelun eri osien ja liittymien priorisointi.

Yliopistoja yhdistäviksi päätavoitteiksi todettiin tuki tutkintorakenteen uusitustyölle ja elokuussa voimaanastuvan JOO-sopimuksen toimeenpanolle. Erityisen haasteelliseksi osa-alueeksi arvioitiin kansainvälisten opiskelijoiden opinto-opaspalvelut, koska tämän opiskelijaryhmän on ennakoitava ja suunniteltava opintojaan jo ennen kunkin lukuvuoden opintovaatimusten vahvistamista. Opintovaatimusten määrittelyprosesseja olisi siis aikaistettava, nopeutettava ja yhtenäistettävä.

Ehtona näiden päätavoitteiden toteutumiselle on . Työpajassa käsiteltiinkin intensiivisesti tutkija Lassi Nirhamon luonnosta opintojen suunnittelua, opintojaksoa ja opintokokonaisuutta kuvaavan sanaston määritykseksi. Tuen organisointi tämän määrittelydokumentin viimeistelylle asetettiin opinto-opaskehittäjien ykköstavoitteeksi.

Opetustietojen yhteiskäytölle rakentuvista liittymäpalveluista kiireellisimmäksi todettiin HOPS. Tehdyn kartoituksen mukaan n. 2/3 yliopistoista käyttää tai on juuri ottamassa käyttöön jonkin sähköisen HOPS-ratkaisun, loput valmistelevat perusmäärittelyjä. Päätettiin eriyttää HOPSin yhteinen määrittelytyö omaksi juonteekseen eOpinto-opashankkeessa. Ks. työpajan aineistot.

Sanastosta tietorakenteeseen

Turun yliopiston vararehtori Erno Lehtinen ehdottaa sanaston käytettävyyden testaamista pilottihankkeissa.

Kolmas tapaaminen järjestettiin 24. toukokuuta Turun yliopistossa. Työpajassa katselmointiin Lassi Nirhamon opetusministeriölle valmistelema Tutkinto-, opintokokonaisuus- ja opintojaksokohtaiset tiedot -määritystä (v_1.0 Beta). Versio 1.0 luovutetaan tilaajalle ja yliopistojen yhteiseen käyttöön kesäkuun alussa.

Turun yliopiston vararehtori Erno Lehtinen toi julkistamiskeskusteluun kaksi kriittistä kysymystä: miten määritys saadaan laajaan käyttöön ja miten sen ensimmäisestä versiosta saadaan kootuksi täsmällisesti dokumentoituja kokemuksia seuraavaa kehitysversiota varten? Päivitystarve arvioidaan vuoden vaihteessa - tämän jälkeen pyritään olennaisesti pidempiin sykleihin. Lehtinen ehdotti perustettavaksi hankkeita, jotka pilotoisivat sanaston käyttöä.

Projektisuunnittelija Mari Husu antoi Turun tapaamisessa tilannekatsauksen opintorakennetyön etenemisestä parissakymmenessä valtakunnallisessa koordinaatioryhmässä. Kuuntelemassa Hely Lahtinen, Antti Auer ja Lassi Nirhamo.

Työpajassa aloitettiin neljän pilotin valmistelu. Pilotoivia yliopistoja ovat alustavasti Svenska Handelshögskolan, Jyväskylän yliopisto, Teatterikorkeakoulu sekä Tampereen yliopisto yhteishankkeella Turun yliopiston kanssa.

Pilotit rakennetaan siten, että ne yhdessä kattavat mahdollisimman laajan alan sanaston käyttötapauksista. Osa piloteista toteuttaa prosessin perinteisesti "paperilla", osa opetustietojärjestelmän tuella. Pilottien ohjausryhmiin kutsutaan hankkeen tieteenalaa edustavia jäseniä eri yliopistoista, jotta pilotoitavan määrityksen edut ja ongelmat voidaan käsitellä laaja-alaisesti. Hankkeiden kokemukset raportoidaan Opintohallinnon päivillä Turussa 7.-8. lokakuuta.

Toukokuussa valmistuvaa sanasto- ja tietorakennemääritystä on tavoitteena täydentää opetusjärjestelyjä kuvaavalla instanssitiedolla sekä kuvauksen XML-sidonnalla seuraavien kuukausien aikana. Kattava kurssitietomääritys on yliopistojen käytössä vuoden lopulla. Ks. työpajan aineistot.

eHOPS - yhteinen asia -työpaja Svenska handelshögskolanissa 9. kesäkuuta

Kesäkuun työpajassa perehdytään Joensuun yliopiston OVI-hankkeen HOPS-palveluun ja sen laajan yhteiskäytön haasteisiin. Lisäksi pohditaan HOPSien käyttöönoton kipupisteitä ja vaihtoehtoisia etenemisteitä monialaisten yliopistojen toimintaympäristöissä. Ks. työpajan aineistot.

Elokuussa määritellään opastiedon tuotantoprosessia ja kehittämistä

Elokuussa pidetään Valtakunnallisen eOpinto-opas-hankkeen työpaja Jyväskylässä. Teemana on opastiedon tuotantoprosessin kuvaaminen ja kehittäminen. Tarkempi ajankohta ja ohjelma löytyvät heinäkuulla hankkeen kokousalueelta Verkostopalvelusta.

Lisätietoja hankkeesta ja työpajojen materiaalit ovat saatavilla Verkostopalvelussa. Lisätietoja antaa myös: totti.tuhkanen@virtuaaliyliopisto.fi 

Tiedotteen alkuun