SVY-tiedote Syyskuu 2004

Tässä tiedotteessa:

• Millainen on Suomen virtuaaliyliopisto 2010 - strategiatyö käynnissä
• Nelli-tiedonhakuportaali käyttöön yliopistokirjastoissa - avajaiset 15. syyskuuta
• Tilastokeskus halukas syventämään yhteistyötä yliopistojen kanssa
• Julkaisuja

Ajankohtaista

JOOPAS-verkkopalvelun avoin testiversio julkaistu - anna palautetta | JOOPAS - Joustavan opinto-oikeuden verkkopalvelun testiversio on nähtävillä nyt osoitteessa www.joopas.fi/testijoopas. Palvelun testivaihe kestää syyskuun puoliväliin. Palautetta voi antaa palvelun palautelomakkeella. Testivaiheen aikana yliopistojen opintohallinnon toimijoita pyydetään antamaan palautetta sekä päivittämään oman yliopiston JOO-ohjeita. JOOPAS otetaan laajempaan käyttöön syyskuussa viikolla 39. JOOPAS-palvelun esittelytilaisuudet yliopistoissa jatkuvat syyskuussa.

Oppimisen ja opetuksen tulevaisuus -seminaari 2. syyskuuta Espoon Dipolissa | Oppimisen ja opetuksen tulevaisuus -seminaarin tarkoituksena on arvioida, mitkä muutosvoimat vaikuttavat oppimisen ja opetuksen tulevaisuuteen Suomessa. LEONIE -projekti on kerännyt näkemyksiä oppimisen ja opetuksen evoluutioon vaikuttavista tekijöistä Euroopassa Delphi ja Weak Signals –menetelmillä. Seminaari esittelee projektin tulokset.

IT-Pedan laatuseminaari 13.-15. syyskuuta | IT-Peda järjestää syyskuussa laatuseminaari-risteilyn IT-Peda -yhdyshenkilöille sekä yliopistoissa laatutyötä tekeville. Seminaarin painopiste on verkko-opetuksen ja -oppimateriaalien laatukysymyksissä.

Verkko ohjauksen välineenä -koulutus syksyllä 2004 | Joensuun yliopiston opetusteknologiakeskus, OVI-hanke ja SVY:n kehittämisyksikkö järjestävät syksyllä 2004 "Verkko ohjauksen välineenä" -koulutuksen, joka perehdyttää SVY:n portaalista löytyvän OVI-sivuston ja eHopo -työkalun käyttöön.

Seminaari avointen ohjelmistojen tulevaisuudesta 9. syyskuuta Hämeenlinnassa | Hämeen osaamiskeskuksen ja Suomen eOppimiskeskuksen järjestämässä seminaarissa valotetaan avointen ohjelmistojen taustaa, liiketoimintamalleja, palveluliiketoiminnan edellytyksiä sekä verkko-oppimisen sovellutusten tulevaisuutta.

Lapin tietoyhteiskuntaseminaari 16. - 17. syyskuuta | Seminaarissa käsitellään ja tuodaan esiin tietoyhteiskunnan sekä ICT:n mahdollisuuksia edistää koulutusta, erilaisia julkisia ja yksityisiä palveluja sekä yritystoimintaa Suomessa ja erityisesti pohjoisessa. Seminaari on tarkoitettu opetus- ja koulutuspalvelujen järjestäjille ja opetushenkilöstölle (esiopetuksesta yliopistoon), perusturvapalvelujen tuottajille, elinkeinoelämän edustajille, yrityksille ja tutkijoille.

Koulutusteknologiatori 7. - 8. lokakuuta Oulun yliopistossa | Koulutusteknologiatorin teemoina ovat torstaina koulutuksen tietojärjestelmät ja perjantaina syvennytään koulutuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen mm. globalisaation näkökulmasta.

Peda-forumin 10-vuotisjuhlaseminaari 10. - 12. marraskuuta Kuusamossa | Peda-forum ja Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikkö järjestävät kolmipäiväisen yliopistopedagogisen seminaarin Kuusamossa. Yleisteemana seminaarissa on Tuulta oppimisen purjeissa - yliopistot kehityksen aallon harjalla. 300 ensimmäistä ilmoittautunutta pääsee ilman osallistumismaksua. Ilmoittautuminen on alkanut 30. elokuuta.

Tiedotteen alkuun

Millainen on Suomen virtuaaliyliopisto 2010 - strategiatyö käynnissä

Mustekala, ameba, sienirihmasto, plankton, hämähäkki, leijona, lumikko … Tällaisia mielikuvia Suomen virtuaaliyliopisto synnytti uutta strategiaa pohtineen työryhmän jäsenissä huhtikuisessa ensitapaamisessa. Mielikuvaharjoituksen jälkeen työryhmä on tehnyt tiivistä työtä kevään ja kesän aikana. Työn pohjalta SVY:n johtoryhmä päätti kokouksessaan 25. elokuuta yliopistoille lausuntokierrokselle lähtevästä toiminta-ajatuksesta, visiosta, strategisista päämääristä sekä strategisista toimenpiteistä vuosina 2005-2010. Nämä tuodaan yliopistoyhteisön arvioitavaksi myös kolmessa alueellisessa strategiaseminaarissa Kuopiossa, Oulussa ja Helsingissä.

Strategian päivitystyötä on tehty kuluvan vuoden aikana tiiviinä prosessina SVY-konsortion johtoryhmän puheenjohtajan Matti Jakobssonin erikseen nimeämässä työryhmässä HAUSin konsulttiapuun, IT-Peda-verkoston strategiapalveluun sekä yliopistojen ja SYL:n asiantuntemukseen tukeutuen. Työn kuluessa luonnosteltua toiminta-ajatusta ja visiota testattiin yliopistoille suunnatulla kyselyllä (pdf).

Johtoryhmän esitys SVY:n toiminta-ajatukseksi on:

• Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) on suomalaisten yliopistojen yhteistyön verkosto-organisaatio.
• SVY edistää verkostoituneiden opetus- ja tutkimuspalvelujen kehittämistä, tuotteistamista ja välittämistä yliopistojen yhteiseen käyttöön ja tarjontaan kansallisesti ja kansainvälisesti.
• SVY hyödyntää uusinta tutkimustietoa kehittämistyössään.

Vuoteen 2010 tähtääväksi SVY:n visioksi johtoryhmä esittää:

SVY on opetuksen innovaatiojärjestelmä, joka kehittää ja tuottaa yliopistoille kansainvälisesti huippulaatuisia tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä opetus- ja tutkimuspalveluja.

SVY:n strategisiksi päämääriksi vuosille 2005-2010 määriteltiin:

• Yliopistolaitokseen on syntynyt intensiivinen opetuksen innovaatioiden kehittämisen ja jakamisen kulttuuri
• Yliopistojen opetuksen palveluista, prosesseista ja tietovarannoista merkittävä osuus on käytettävissä verkossa yhteisesti.
• Opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus ja joustava opiskelu
• Virtuaalisten opintojen tarjonta ja käyttö kattaa kaikki tieteenalat
• SVY tukee yliopistojen koulutustarjonnan kansainvälistä markkinointia
• SVY:n palvelut ovat julkishallinnon, elinkeinoelämän ja tutkimusyhteisöjen hyödynnettävissä
• SVY:n organisaatio, toimintatavat, päätöksenteko ja rahoitusmallit vastaavat verkoston tarpeita.

Strategiaprosessi

Strategiatyötä on ohjannut Suomen virtuaaliyliopiston johtoryhmä. Strategiaa on valmistellut työryhmä, johon on johtoryhmän lisäksi kuulunut eri henkilöstöryhmien ja hallinnonalojen edustajia SVY-konsortion jäsenyliopistoista sekä SYL:stä.

Strategiaprosessissa on käytetty Balanced Scorecard -ajatteluun pohjautuvaa ja julkishallintoon kehitettyä työmenetelmää. Työskentelyä on ohjannut HAUS kehittämiskeskus Oy. Prosessin aluksi HAUS arvioi SVY:n nykyisen strategian 2003-2004 (pdf). Myös yliopistojen TVT:n opetuskäytön strategiat analysoitiin (pdf).

Strategiaprosessin aikataulu:

• Strategiaprosessi käynnistyi 8.3.2004.
• Luonnosteltua toiminta-ajatusta ja visiota arvioitiin yliopistoille suunnatulla kyselytutkimuksella 11.6. - 6.8.2004
• Strategiaesityksen keskeinen sisältö (ppt): SVY:n toiminta-ajatus, visio ja kriittiset menestystekijät esitellään alueellisissa strategiaseminaareissa 31.8.-2.9.2004 sekä opetusministeriössä järjestettävässä strategiaseminaarissa 6.9.2004.
• Yliopistot ja sidosryhmät antavat lausunnon strategiaesityksestä 8.10.2004 mennessä.
• Strategiaesitys tulee konsortiokokouksen hyväksyttäväksi 17.11.2004.

Tiedotteen alkuun

Tukeeko strategia opintojen edistämistä ja tutkintojen kansainvälistymistä?

"Miten strategian täydentäminen parantaa SVY:n kykyä toimia entistä paremmin opintojen edistämiseksi ja tutkintojen kansainvälistymisen edistämiseksi" kysyy Vaasan yliopiston opintoasiainpäällikkö Arja Hovila.

\"Opintohallinnon näkökulmasta SVY:n toiminnan tulee tukea yliopistoille asetettujen opintoja ja tutkintoja koskevien tavoitteiden saavuttamista\", kommentoi Hovila SVY:n strategiaesitystä. \"Esimerkiksi tutkintojen suorittaminen määräajassa; yhden opiskelupaikan idea, tutkintojen laadun varmistaminen ja kansainvälinen vertailtavuus ovat asioita, joiden parissa yliopistot jo nyt ja varmasti jatkossakin painiskelevat. Näihin toivoisin SVY-toiminnalta tukea.\"

"Toinen tärkeä osakokonaisuus, johon SVY:ltä toivoisi jatkossakin tukea liittyy yliopistojen opiskelutietojärjestelmien tietojen vertailtavuuden parantamiseen. Opiskelijaliikkuvuuden kasvaessa pidän tätä jopa välttämättömänä. Nykyään yliopistoilla on esimerkiksi joustavan opinto-oikeuden suhteen erilaisia käytäntöjä. Osa eroavuuksista on varmasti tarpeettomia, jotka voitaisiin hallitusti SVY-yhteistyöllä poistaa", toteaa Hovila, joka on itse ollut mukana mm. joustavan opinto-oikeuden JOOPAS-verkkopalvelun suunnitteluryhmässä.

Opiskelun näkökulmasta SVY:n toiminta-ajatus ja strategiset päämäärät liittyvät Hovilan mukaan ennen kaikkea opiskelumahdollisuuksien laajentumiseen, joustavuuteen opintojen suorittamisessa sekä opiskelua tukevien palvelujen saatavuuteen. Hovila viittaa kesällä tehdyn strategiakyselyn tuloksiin, joissa eniten tukea sai väittämä "SVY-palvelut suunnataan opiskelijoille". "Verkostomaisen toiminnan ja yhteistyön päämääränä on myös toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus", muistuttaa Hovila.

Arja Hovila näkee, että SVY:llä voisi olla erittäinkin merkittävä rooli opetuksen kehittämisen tukena verkostomaisen toiminnan ja jaetun asiantuntijuuden kulttuurin luomisessa ja opetusinnovaatioiden levittäjänä.

Tiedotteen alkuun

Opettaja kaipaa teknistä tukea riittävästi, riittävän usein ja mahdollisimman nopeasti

"Opettajan näkökulmasta resursseja ja virtuaaliyliopistostrategiaa tarvitaan erityisesti opettajan työpöydän lähellä; aikaa, teknistä tukea ja tukea oppimista palvelevan verkko-opetuksen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen", toteaa Marja-Leena Hyvärinen, puheviestinnän pt. tuntiopettaja Kuopion yliopiston kielikeskuksesta.

"Niin verkko-opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen kuin myös verkko-opiskelu ovat erityisosaamista vaativia. Miten siis järjestämme tekniset tukipalvelut niin, että voimme toteuttaa ATK-suunnittelija Pekka Ruipon sanomaa "verkko-opetus on perusteltua, jos se on teknisesti helppokäyttöistä eikä vie sen enempää aikaa kuin ns. normaali opetuskaan, ei opettajalta, eikä opiskelijaltakaan". Tässä mielessä esimerkiksi Oppitupa-hankkeessa tuotetut Lotta-lomakeohjelma ja Onni-oppimispäiväkirja -tyyppiset palvelut ovat erittäin tervetulleita työkaluja "tee se itse -virtuaaliopettajalle". Puhumattakaan siitä, että saamme teknistä tukea riittävästi, riittävän usein ja useimmiten vieläpä mahdollisimman nopeasti", toteaa Hyvärinen.

"Yksi ydinkysymyksistä on, miten takaamme, että opiskelija oppii? Jos kurkkaamme Internetistä löytyviin oppimisympäristöihin, niitä yhdistää tekstivoittoisuus. Pitkiä ohjeita, monotonisia sisältöjä, sekavia, osin vanhentuneita linkkejä…usein värikylläisyydestä tai muista ulkoisista efekteistä ei ole puutetta. Kuinka paljon opettajat käyttävät aikaa tavanomaisen opetusmateriaalin siirtämiseen sähköiseen muotoon? Tapahtuuko tässä siirtoprosessissa mitään muuta? Mitä lisäarvoa virtuaalisuus tuo opetukseen tai opiskeluun? Toki joustavuutta ja monimuotoisuutta, mutta helpottaako tai syventääkö se oppimista tai opetusta? Käykö tässä niin, että suuremmalla työllä päästään pienempiin tuloksiin", kyselee Hyvärinen.

"Opettajan näkökulmasta verkko-opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen vaatii jo teknisesti niin suuria ponnisteluita, että jääkö pedagogiset silmälasit pöytälaatikkoon? Entä miten hyödynnämme verkon visuaaliset mahdollisuudet, kuvat, videot, äänen oppimista innostavalla ja tukevalla tavalla niin, että ne tuovat rytmiä opiskeluun puuduttavien tekstin lukemisten ja tuottamisten sijaan tai ainakin niiden lisäksi? Näidenkin mahdollisuuksien näkeminen saatikka toteuttaminen edellyttävät jälleen erityisosaamista, joita tavallisella opettajalla ei välttämättä ole. Pitäisikö olla" pohtii Hyvärinen.

"Virtuaaliyliopistotoiminta on tuonut mukanaan mahdollisuuden verkottua mm. valtakunnallisesti. Mutta miten saisimme karsittua päällekkäisyydet ja voimavaramme yhdistettyä", pohtii Hyvärinen. "Monet opettajat toteavat, että heillä ei ole yksinkertaisesti aikaa tutustua muiden tuottamiin materiaaleihin. Ydinkysymys Hyvärisen mielestä onkin, mihin opettajat käyttävät aikansa. "Miten järjestämme työtämme niin, että emme vain nikerrä omissa kopeissamme vaan meillä olisi aikaa tehdä aidosti sellaista verkostotyötä, joka helpottaisi opettajien muutenkin raskasta työtaakkaa ja toteuttaisi visiota kansallisesta ja jopa kansainvälisestä yhteistyöstä virtuaalioppimisen ja -opetuksen saralla?"

Tiedotteen alkuun

Mikä on virtuaaliyliopiston perustehtävä?

"Mikä on virtuaaliyliopiston perustehtävä? Missä virtuaaliyliopiston toiminnan painopisteen tulisi olla", kysyy Lauri Stigell, Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen sihteeri. Stigellin mielestä SVY:n edellisessä strategiassa vastaus hänen kysymykseensä kirjattiin selkeästi: "SVY:n tärkein tehtävä on tuottaa ja tarjota korkealaatuisia ja kilpailukykyisiä palveluja ensisijaisesti jäsenyliopistojen opiskelijoille ja henkilökunnalle." "Minusta se on hyvin sanottu ja tuollaiseen linjaukseen on helppo yhtyä", toteaa Stigell.

Stigell uskoo virtuaaliyliopiston pienentävän jatkossa suomalaisten yliopistojen ennestäänkin varsin pieniä laatueroja. Tätäkin tärkeämpänä Stigell pitää sitä, että eri yliopistojen oppiaineiden oppisisällöistä entistä suurempi osa tulee verkon kautta yliopistoinstituution sisällä yleisesti jakeluun. "Suomalaisten yliopistojen opiskelijat ovat keskenään lähtökohdiltaan eriarvoisessa asemassa. Toisissa, yleensä suuremmissa monialayliopistoissa, opiskelijoille löytyy käytännössä rajattomasti tarjontaa tieteellisesti kiinnostavien ja työmarkkinoilla relevanttien aineyhdistelmien rakentamiseksi. Pienissä yliopistoissa tarjonta on ymmärrettävästikin usein huomattavasti rajallisempaa. Virtuaaliyliopiston kautta rajallisuuden ongelma on kuitenkin mahdollista poistaa joustavasti ja opiskelijan kannalta maksuttomasti", toteaa Stigell.

"Kun oman yliopiston opetustarjonta osoittaa rajallisuutensa, voi opiskelija mutkattomasti kääntyä toisten yliopistojen tarjonnan puoleen ja suorittaa vaikkapa haluamansa approbaturin verkko-opintoina naapurikaupungin yliopiston tarjonnasta" visioi Stigell.. Näin isosta yliopistosta valmistunut kollega ei ole työmarkkinoilla lähtökohtaisesti paremmissa kilpailuasetelmissa kiinnostavamman aineyhdistelmänsä vuoksi. "Jotta tällainen on laajamittaisesti mahdollista ja tulee yleiseksi toimintatavaksi, on hallinnollisten käytänteiden ja verkkokurssien oltava sellaisia, etteivät ne itsessään vaadi opiskelijalta suhteettomasti lisätyötä tavanomaiseen opetukseen nähden", muistuttaa Stigell. "Pitäisin hämmästyttävänä mikäli synergiaetujen saavuttamiseksi eri yliopistojen saman oppiaineen opetussuunnitelmat eivät siinä määrin lähentyisi toisiaan, etteikö ainakin ajoittainen kurssien "ristiin ottaminen" olisi mahdollista", visio Stigell.

"Jotta verkko-opetuksesta saataisiin yksittäisissä yliopistoissa ja valtakunnallisesti mahdollisimman suuri hyöty, on verkko-opetuksesta tultava yksittäisten opettajien sinänsä ansiokkaan pakertamisen sijasta laajasti käytössä oleva opettamisen tapa. Tämä vaatii yhä laajemmalle ulottuvaa kouluttamista, toisin sanoen opetushenkilöstön TVT-valmiuksen ajantasaistamista sekä opiskelijoiden verkko-opiskeluvalmiuksien varmistamista", muistuttaa Stigell.

Tieto- ja viestintätekniikan käytöllä on Stigellin mukaan kuitenkin oltava opetuksen kannalta jotain lisäarvoa. "Jos se tarjoaa opiskelijalle kaivattua vaihtelua, hyvä. Jos se on opiskelijalle lisämotivaation lähde, hyvä. Jos se mahdollistaa paremmin oppimisen, erinomaista", toteaa Stigell.

"Mielestäni virtuaaliyliopiston koko ajatuksen voi johtaa samasta aihiosta. Jotta virtuaaliyliopisto voi perustella oman olemassaolonsa, on sen tuotava jotain lisää tai sen on tehtävä joku asia paremmin kuin fyysiset yliopistot. Luulen, että jo tällä hetkellä olemme lähellä tilannetta, jossa pystymme osoittamaan virtuaaliyliopiston täyttävän esittämäni vaateet. Ja niiden täyttymisen kautta virtuaaliyliopisto lopullisesti legitimoi itsensä", arvioi Stigell.

Tiedotteen alkuun

Keskitetty käyttäjähallinta perusedellytys yliopistojen verkkopalveluiden yhteiskäytölle

Yliopistojen IT-keskukset ovat avainasemassa kehitettäessä SVY-toimintaa ja -strategiaa. "Yliopistojen IT-keskusten tehtävänä on tarjota perustekniikka ja -palvelut koko yliopistolle. Tämä edellyttää toimivan infrastruktuurin rakentamista ja sen ylläpitoa ja kehittämistä vastaamaan toiminnan muutosten vaatimuksia. IT keskusten tehtävä on varmistaa koko tietoteknisen kokonaisuuden häiriötön toiminta paikallisesti omassa yliopistossa ja yhteisesti koko Suomessa", toteaa Tuomo Myllynen, yliopistojen atk- ja tietohallintojohtajien pääsihteeri.

"IT-palveluiden käyttö on tarkoitettu yliopistoyhteisön jäsenille ja vain osittain suurelle yleisölle. Käyttäjät pitää tunnistaa luotettavasti ja tarjota heille kaikki ne palvelut, jotka kullekin käyttäjäryhmälle on tarpeen. Tähän liittyy oleellisena opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden joustava liikkuminen verkon kautta ja matkustamalla yliopistosta toiseen. Kukin käyttäjä tunnistetaan omassa kotiyliopistossaan ja vierailu toisessa yliopistossa hyödyntää kotiyliopiston käyttäjähakemistoa palveluja tarjotessaan. Tämä ei vielä toimi eli se vaatii keskitettyä käyttäjähallintaa, työtä ja yhteisiä sopimuksia keskinäisestä luottamuksesta kaikissa yliopistoissa", muistuttaa Myllynen arvioidessaan SVY:n tulevaa toimintaa ja strategiaa.

Tiedotteen alkuun

Nelli-tiedonhakuportaali käyttöön yliopistokirjastoissa - avajaiset 15. syyskuuta

Elektronisten aineistojen määrän ja käytön kasvu edellyttää kirjastojärjestelmien kehittämistä. Suomessa otetaan käyttöön Nelli-tiedonhakuportaali, jonka kautta voidaan käyttää kaikkia kirjaston omistamia ja lisensoituja tietokantoja. 

Tietovarantojen käyttöpalveluiden kokoaminen yhteen paikkaan on mainio ratkaisu. Brittiläisessä Loughboroughin yliopistossa tietokantojen käyttö kasvoi keskimäärin kuusinkertaiseksi tiedonhakuportaalin käyttöönoton myötä (Stubbings & Hamblin 2004).

Kansallisen Nelli-tiedonhakuportaalin avajaiset ovat 15. syyskuuta. Se otetaan ensimmäiseksi käyttöön Suomen yliopistokirjastoissa. Yleiset kirjastot, ammattikorkeakoulu- sekä erikois- ja tutkimuslaitoskirjastot tulevat mukaan myöhemmin. Nelli kuuluu kaikille.

Nellin palvelut

Aineistojen järjestäminen on välttämätöntä, sillä yliopistojen käytössä saattaa olla satoja tietokantoja. Nelli-portaalissa voi aineistot järjestää melko vapaasti. Jokainen organisaatio voi tehdä oman muista riippumattoman järjestyksen: yliopistoilla ja kampuksilla voi olla oma tieteenalakohtainen ryhmittely.

Yhteisestä kansallisesta ryhmittelystä luovuttiin, sillä Nelli-portaalin käyttäjäryhmät ovat heterogeenisia, jo pelkästään yliopistokirjastosektorilla olisi ollut vaikea luoda yhteistä kaikkia palvelevaa kategorisointimallia. Jokaisella yliopistokirjastolla on oma Nelli-käyttöliittymä, jonka palvelut määritellään kirjaston asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tarvittaessa jokaiselle kampukselle tai vaikkapa tiedekunnalle voidaan räätälöidä oma Nelli.

Monihaku ja OpenURL

Monihaun voi kohdistaa useaan aineistoon samanaikaisesti. Sen sijaan, että asiakas kahlaisi läpi tietokantoja yksitellen, hän voi yhdellä monihaulla hallita kymmeniä tietokantoja.

Tiedonhakuportaalien käyttö on monimutkaista tai jopa vaikeaa. Nelli-portaalissa haun haasteellisuus on ratkaistu tarjomalla eri tasoisia monihakuvaihtoehtoja: pikahaku, laajenettu pikahaku ja kohdennettu haku. Tavoitteena on luoda mahdollisimman helppokäyttöinen Googlen kaltainen hakukäyttöliittymä.

Nelli-portaalissa on aina myös linkki kohdetietokannan omaan hakuliittymään, joka saattaa olla entuudestaan asiakkaalle tutumpi ja helppokäyttöisempi. Käyttäjä voi aloittaa tiedonhaun monihaulla haravoimalla laajasta tietokantamäärästä olennaisimmat tietokannat ja tarkentaa hakua siirtymällä kohdetietokannan omaan hakuliittymään.

Tiedonhakuportaalien persoonallisin piirre on OpenURL-linkityspalvelu. OpenURL:lla tehdään linkki elektronisesta dokumetista sen toiseen olomuotoon: esimerkiksi viitteestä alkuperäiseen artikkeliin. OpenURL mahdollistaa haun toistamisen ilman uutta hakulausetta. Tiedonhakuportaalit eivät toimi ilman OpenURL-sovelluksia.

Nellissä asiakkaat voidaan tunnistaa LDAP:lla (Lightweight Directory Access Protocol). Sen käyttö vaatii organisaatiolta LDAP-asiakashakemistorakenteen. Tätä kirjoitettaessa vain muutamassa suomalaisessa korkeakoulussa on sellainen käytössä.

Nelliin voi tunnistautua myös ulkoisen tunnistamisohjelmiston avulla. Suomessa yliopistojen ja korkeakoulujen IT-johtajat ovat liputtaneet Shibboleth-autentikointijärjestelmän puolesta. Se takaa LDAP:a turvallisemman tunnistamisen.

Shibboleth on Internet2/MACE -projektin kehittämä standardeihin perustuva arkkitehtuuri, jolla on avoin lähdekoodi. Se on suunniteltu erityisesti organisaatioiden rajat ylittävän käyttäjähallinnan tarpeisiin. Shibboleth mahdollistaa yhden kirjautumisen kaikkiin kotiorganisaation tarjoamiin palveluihin. Sen käyttö edellyttää, että kotirganisaation käyttäjähallinto on hoidettu ryhdikkäästi ja käyttöoikeusrekisterit ovat kunnossa.

Turvallisen tunnistamisen lisäksi Shibboleth mahdollistaa kertakirjautumisen. Kertaalleen autentikoidun asiakkaan ei tarvitse kirjautua uudelleen siirtyessään palvelusta toiseen, sillä Shibboleth-tekniikalla voidaan välittää tiedot autentikoidusta henkilöstä.

Shibbolethia voitaisiin käyttää myös elektronisten aineistojen käyttöoikeuksien hallinnassa. IP-osoitteiden sijasta asiakkaiden käyttöoikeudet voidaan tarkistaa attribuuttien (organisaatio ja asiakkaan rooli) avulla. Ainakin muutamat merkittävät kaupalliset toimijat ovat jo testanneet Shibolethia, sillä joustavammasta käyttöoikeuksien hallinnasta hyötyvät myös kustantajat.

Yhteensopivuus

Tiedonhaunportaali on osa laajempaa teknistä kirjastoinfrastruktuuria, Triangelia. Triangeli koostuu kolmesta sovellusohjelmasta: Nelli-tiedonhakuportaalista, Linnea- kirjastojärjestelmästä ja dokumenttiarkistosta. Vielä nimeämätön dokumenttiarkisto taipuu erittäin hyvin eri metatietoformaattien alustaksi, mikä tekee siitä välttämättömän tulevaisuuden kirjastopalveluissa. Kokonaisuus pysyy koossa standradirajapaintojen avulla.

Erilliset järjestelmät tarjoavat hyvät mahdollisuudet kehittää kansallisia kirjastopalveluita. Modulirakenne ja standardirajapintojen käyttö mahdollistaa järjestelmien joustavan päivittämisen ja uusien osien lisäämisen ilman, että koko Triangelia tarvitsee vaihtaa.

Kirjastosovellusten on sovittava hyvin yhteen myös kotiorganisaation sovellusohjelmien: yliopistoportaaalien ja eoppimisalustojen kanssa. Tiedonhakuportaalista on voitava sujuvasti siirtyä muihin järjestelmiin ja niistä vastavuoroisesti tiedonhakuportaaliin.

Eoppimisalustoista tulee päästä vaivattomasti kurssimateriaaleihin. Kurssin ylläpitäjän pitää pystyä määrittelemään oppimateriaalien lisäksi myös aiheeseen liittyviä tiedonhakuja ja aineistoja, jotta opiskelijat voisivat hyödyntää oppimateriaaleja ja saisivat opettajan tekemät haut käyttöönsä.

Yliopistoportaalissa tulisi kertakirjautumisen kautta olla saavutettavissa verkko-oppimisympäristöt, tiedonhakupalvelut, oppimateriaalipalvelut, opetusteknologiapalvelut ja muut opiskelussa tarvittavat tiedot.

Käytönopetus

Nelli-tiedonhakuportaalin käytettävyys taataan lisäämällä tiedonhakuportaalien käytön opetusmodulin tuottaminen osaksi informaatiolukutaitohankkeita. Nelli-opetusmodulit tehdään eri yliopistojen yhteistyönä. Ne tulee olla kaikkien käytössä maksutta ja niistä tulee voida räätälöidä omalle organisaatiolle sopivia.

Informaatiolukutaito on perustellusti välttämätön osa opiskelua. Työelämässä hyvät tiedonhallintataidot säästävät yritysten ja yhteisöjen resursseja. Tavoitteena on lisätä informaatiolukutaidonopetus osaksi tutkintovaatimuksia. Joissakin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa siinä on onnistuttu.

Nelli-tiedonhakuportaalin tärkeimmät ominaisuudet ovat laadukkaiden sisältöjen ja palvelujen tarjoaminen. Virtuaaliyliopistopalvelut ja Nelli-tiedonhakupalvelu muodostavat yhdessä toimvan elektronisia palveluja hyödyntävän oppimisympäristön.

Ari Rouvari

Stubbings, R., and Hamblin, Y. 2004: How to make your e-resources earn their keep. Serials, 17(1), March.

Tiedotteen alkuun

Tilastokeskus halukas syventämään yhteistyötä yliopistojen kanssa

Tilastokeskus on halukas syventämään yhteistyötä yliopistojen kanssa tilasto-opetuksen ja verkko-oppimisympäristöjen maailmassa. Tilastokeskuksen tehtävänä on edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista tilastotointa sekä yhdistää tilastoaineistot ja asiantuntemus tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin. Opetussektori on tilastojen aktiivinen käyttäjä ja tärkeä sidosryhmä Tilastokeskukselle. Tilastot ovat tarpeellisia muun muassa yhteiskunnan trendien seuraamisen ja tutkimuksen tekemisen kannalta. 

Viimeisen kahden vuoden aikana Tilastokeskus on tehnyt yhteistyötä tilastojen käytön opetuksen ja verkko-oppimateriaalien saralla ammattikorkeakoulujen kanssa. Toiveena on yhteistyön syventyminen entisestään myös yliopistojen kanssa. Viime vuosina Tilastokeskuksen oppilaitosten kanssa tekemä yhteistyö on keskittynyt sähköisten verkko-oppimateriaalien saralle.

Uusi koulutuspalvelu Verkkokoulu

Tilastokeskuksen uusi koulutuspalvelu, Verkkokoulu, tarjoaa oppimateriaaleja eri tilastoalan aiheista veloituksetta. Verkkokoulu sisältää monipuolista tilastoalan tietoa: tilastolliset peruskäsitteet tulevat tutuksi ja samalla selvitellään tilastollisen tutkimuksen taustoja sekä tilastoaineistojen käyttömahdollisuuksia. Verkkokoulussa voi opiskella tilastollisen ajattelun perusteita, tilastojen luku- ja käyttötaitoa, tilastografiikkaa sekä tilastotiedon esittämistä kartalla. Lisäksi voi opiskella väestötiedettä, kansantalouden tilinpitoa, tutustua työmarkkinatilastoihin sekä indekseihin. Verkkokoulussa saa myös ohjeita ja vinkkejä tilastotiedon hakuun. Verkkokoulussa on käsitetietokanta sekä linkkejä ja vinkkejä muuhun tilastoalan materiaaliin.

Verkkokoulun Internet-sivut: www.tilastokeskus.fi/verkkokoulu 

Verkkokoulun ohella Tilastokeskus on jo vuosia järjestänyt tilastoihin liittyvää koulutusta keskeisille asiakas- ja sidosryhmilleen.

Ota yhteyttä, niin ideoidaan yhdessä tulevaisuuden koulutusyhteistyömahdollisuuksia yliopistonne ja Tilastokeskuksen välillä!

Koulutusyhteyshenkilöt: 

Kehittämispäällikkö Reija Heleniusreija.helenius@tilastokeskus.fi  p. (09) 1734 3677

Projektipäällikkö Heli Haapkyläheli.haapkyla@tilastokeskus.fi  p. (09) 1734 3503

Tiedotteen alkuun

Julkaisuja

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat yliopistoissa

 -julkaisussa esitellään ja analysoidaan SVY:n strategiapalvelusivuston strategiapankkiin kertynyttä aineistoa. Selvityksessä käydään aineisto läpi yliopistoittain ja pyritään näin luomaan kuva yliopistojen TVT-strategioiden kokonaisuudesta ja sisällöstä.

Raporttia voidaan hyödyntää yliopistojen omien strategiaprosessien tukena, erityisesti haettaessa vertailukohtia muiden yliopistojen kokemuksiin ja strategiakäytäntöihin. Lisäksi se on toiminut Suomen virtuaaliyliopiston uuden strategiakauden 2005-2010 valmistelun taustamuistiona.

Selvitystä voidaan käyttää muutoinkin yliopistoissa tehtävän strategisen suunnittelun apuna. Tämäntyyppiselle strategioiden rinnakkaistarkastelulle ei ole suomalaisessa yliopistolaitoksessa pitkiä perinteitä. Selvityksessä toteutettavan vertailtavuuden ja verkostokulttuurin levittämisen kautta saadaan synergiaa yliopistojen strategisen ajattelun kehittämiseen. Selvityksellä haetaan myös palautetta sille, miten vertaileva tarkastelutapa koetaan yliopistojen näkökulmista.

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat (pdf)

Opetusteknologian valintakriteeristö Suomen virtuaaliyliopistossa

Suomen virtuaaliyliopiston keskeisiin tehtäviin kuuluu tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehittäminen. Ennen kuin TVT:n käytön kehittämistä voidaan tukea, on otettava kantaa itse tekniikkaan. Erityisesti opetusalustaohjelmat herättävät jatkuvaa keskustelua siitä, miten sisällön, toiminnan ja laadun hallinnan prosessit tulisi nivoa toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tätä tärkeää keskustelua on vaikeuttanut yhteisten kriteerien puute: samoja ilmiöitä on arvioitu monilla nimillä ja toisaalta monet olennaiset kysymykset ovat jääneet keskustelun ulkopuolelle.

Opetusalustateknologian arviointi- ja vertailukriteerien määrittelytyö aloitettiin vuonna 2002 ja kriteeristö valmistui huhtikuussa 2003.  -raportti sisältää määrittelyprojektin tulokset.

Opetusteknologian valintakriteeristö Suomen virtuaaliyliopistossa (pdf)

Luento verkossa? Verkkoluento - perusteita, piirteitä ja pedagogiikkaa

Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksen tuore julkaisu  valottaa kokemuksia, joita on saatu Helsingin yliopiston verkkoluentohankkeesta. Hankkeen tehtävänä on ollut verkkoluennon selvitys- ja määrittelytyö. Raportissa tuodaan esille pohdintaa ja ajatuksia siitä, mitä käsitteellä verkkoluento tarkoitetaan, ja miten se voidaan ymmärtää.

Kirjoittajatyöryhmän jäsenet, Heikki Kynäslahti, Raimo Parikka, Kalle Romanov ja Kari Tuononen, ovat kokeneita verkkopedagogeja, jotka ovat pääosin vuoden 2003 aikana osallistuneet verkkoluentojen pedagogisten sovellusten kehittämiseen ja pilotointiin. Hankkeen tavoitteena on selvityksen ja määrittelyn lisäksi ollut se, että hankkeessa kehitettävät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sovellukset ovat levitettävissä ja hyödynnettävissä Helsingin yliopiston kaikkien tiedekuntien verkko-opetuksessa.

Luento verkossa? Verkkoluento - perusteita, piirteitä ja pedagogiikkaa -raportissa kirjoittajat toteavat, että verkkoluentoa ei ole tarkoituksenmukaista suunnitella ja toteuttaa vain yhtä käyttökertaa varten, vaan toistettavuus on verkkoluennon olennainen ominaisuus; että myös teknisesti ja pedagogisesti yksinkertainen verkkoluento voi olla antoisa ja tarkoituksenmukainen ja että verkkoluentojen saavutettavuus voi olla edelleen ongelma, mikä on huomioitava materiaalin jakelun organisoinnissa. Työryhmä on päätynyt hankkeessa saatujen kokemusten nojalla suosittamaan tuetun verkkoluentotuotannon käynnistämistä Helsingin yliopistossa kampustasolla ja samanaikaisesti ratkaista yliopistotasolla keskitetyt koulutus- ja tukipalvelut sekä pedagogiikan että teknologian osalta.

Lisätietoa ja raportti Helsingin yliopiston verkkosivuilta.

Tiedotteen alkuun