Etusivu > Tiedotteet > 2004 > SVY-tiedote Lokakuu 2004

SVY-tiedote Lokakuu 2004

Tässä tiedotteessa:

Ajankohtaista

Opas valtakunnalliseen joustavaan opinto-oikeuteen - JOOPAS-verkkopalvelu avautui | JOOPAS - Joustavan opinto-oikeuden verkkopalvelu on avattu osoitteessa www.joopas.fi. Palvelun ruotsinkielinen versio avataan lokakuussa.

Esitys Suomen virtuaaliyliopiston strategiaksi 2005-2010 lausuntokierroksella | Strategialuonnos on laadittu vuosille 2005-2010. Yliopistojen ja sidosryhmien toivotaan ottavan luonnokseen kantaa lokakuun 8. päivään mennessä. Lausuntojen pohjalta strategiaan tehdään tarvittavat tarkennukset ja muutokset. Korjattu versio lähetetään yliopistoihin ja sidosryhmiin tarkastettavaksi 22.10. - 1.11.2004.

Sähköä ilmassa opintohallinnossa -opintoasiainpäivät lokakuussa Turussa | Korkeakoulujen opintoasioiden hallintopäivät järjestetään Turussa 7. - 8. lokakuuta. Päivien aikana korkeakoulujen hallinnon osaajilla on mahdollisuus tavata toisiaan sekä päivittää tietojaan ajankohtaisista teemoista esimerkiksi: HOPS, tutkintorakenneuudistus, opintohallinnon laatutyö, sähköinen asiointi yliopistohallinnossa ja opiskelijatietojärjestelmän tietojen julkisuus, sähköisen opinto-oppaan projekti jne.

SVY-yhdyshenkilöpäivä 26. lokakuuta Dipolissa | Ilmoittautuminen viimeistään 15. lokakuuta.

Ongelmaperusteinen oppiminen verkossa - opetustoimen henkilöille maksuton koulutus loka-joulukuussa | Tampereen kesäyliopistossa alkaa lokakuussa Opetushallituksen rahoittama, osallistujille maksuton, opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuskurssi ongelmaperusteisesta oppimisesta verkossa (3 ov). Hakuaika päättyy 11. lokakuuta.

Koulutusteknologiatori 7.-8. lokakuuta Oulun yliopistossa | Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut järjestää KT-tori 2004 -tapahtuman lokakuussa. Tapahtuman teemana on Tietojärjestelmät ja koulutuksen kokonaisvaltainen kehittäminen.

Korkeakoulujen atk-päivät 2. - 3. marraskuuta Lappeenrannassa | Tämän vuotiset korkeakoulujen atk-päivät järjestetään Lappeenrannassa otsikolla Willi-IT.

Peda-forumin 10-vuotisjuhlaseminaari 10. marraskuuta Kuusamossa | Yliopistopedagogisen kehittämistoiminnan juhlistamiseksi Peda-forum ja Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikkö järjestävät kolmipäiväisen valtakunnallisen seminaarin marraskuussa Kuusamossa.

Pedagogisia verkkoja kokemassa -seminaari 24. - 25. marraskuuta Turussa | Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen monimuoto-opetuksen kehittämistiimi (MOMU) järjestää marraskuussa seminaarin, jonka tarkoituksena on verkkopedagogisten ratkaisujen kehittämisen hengessä koota yhteinen foorumi kaikille virtuaalioppimisesta kiinnostuneille. Ilmoittautuminen 22. lokakuuta mennessä.

MINDTREK-viikko 5. - 12. marraskuuta Tampereella | Tietoyhteiskunnan ja digitaalisen median toimijat kokoontuvat jo kuudennen kerran Tampereelle juhlimaan MINDTREK-kilpailun voittajia ja punomaan verkkoja tietoyhteiskunnan ja digitaalisen median toimialan vahvistamiseksi.

E-learning -konferenssi 2. - 3. marraskuuta Helsingissä | Kontakti.netin järjestämä E-learning -konferenssi on valtakunnallinen e-learning -tapahtuma, joka järjestetään nyt jo kolmatta kertaa. Konferenssi kerää yrityssektorin asiantuntijat ja alan huippututkijat vuosittain yhteen. Konferenssissa organisaatioiden osaamista ja sen kehittämistä lähestytään hyvin erilaisista ja moninaisista näkökulmista.

Tiedotteen alkuun

Laadunvarmistus eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ydinkysymys

Korkeakoulutuksen laatu on osoittautunut muotoutuvan eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ja sen myötä tavoiteltavan laajan liikkuvuuden ydinkysymykseksi. Tarvitaan keinoja laatujärjestelmien riittävään vertaisarviointiin. Laadunvarmistukseen liittyvää kehittämis- ja dokumentointityötä tehdäänkin parhaillaan sekä paikallisesti yliopistoissa ja korkeakouluissa että kansallisella ja Euroopan tasolla.

Yliopistojen ja korkeakoulujen autonomian periaatteen mukaisesti päävastuu korkeakoulutuksen laadunvarmistuksesta kuuluu kullekin yliopistolle ja korkeakoululle itselleen. Kehikko on kuitenkin annettu Euroopan opetusministereiden toimesta Berliinin seurantakokouksessa. Sen mukaan vuonna 2005 kansallisiin laadunvarmistusjärjestelmiin tulisi kuulua:

  • asianomaisten elinten ja laitosten välinen vastuunjako
  • koulutusohjelmien tai korkeakoulujen arviointi, mukaan lukien sisäinen arviointi, ulkoinen arviointi, opiskelijoiden osallistuminen arviointiin sekä tulosten julkistaminen
  • akkreditointi-, sertifiointi- tai muu vastaava järjestelmä
  • osallistuminen kansainväliseen toimintaan, yhteistyöhön ja verkostoihin.

Euroopan tasolla ministerit ovat antaneet laadunvarmistamisen standardien, toimintamenetelmien ja ohjeistojen kehittämisen arviointiin erikoistuneiden yksiköiden yhteiselimen ENQAn (European Network for Quality Assurance in Higher Education) vastuulle. ENQAn odotetaan laativan minimikriteerit kansallisille laadunvarmistusjärjestelmille. Työn tulokset raportoidaan Bergenin ministerikokouksessa toukokuussa 2005. Valmistelutyö tapahtuu läheisessä yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen eurooppalaisten yhteiselinten - EUA (European University Association), EURASHEn (The European Association of Institutions in Higher Education) ja ESIB (The National Unions of Students In Europe) kanssa.

Vaatiiko verkkovälitteisyys omat laatukriteerinsä

Yliopistojen ja korkeakoulujen laatutyössä mukana olevat kyselevät nyt itseltään tulisiko verkko-opetus ja verkossa välitettävät oppimateriaalit ottaa kehittämistyössä erityistarkasteluun. Kysymystä pohditaan mm. kolmen yliopiston välisessä VOPLA - Verkko-opetuksen laadunhallinta ja laatupalvelu -hankkeessa. Hankkeessa verkko-opetuksen laadunhallintaa tarkastellaan kolmesta näkökulmasta:

  • opetuksen ja oppimisen laatu (Helsingin yliopisto)
  • tukipalveluiden laatu (Kuopion yliopisto)
  • verkko-oppimateriaalin laatu (Lappeenrannan teknillinen yliopisto).

Tavoitteena on mm. suunnitella ja toteuttaa verkko-opetuksen laatupalvelu SVY:n portaaliin.

Myös opetusministeriö on nostanut verkko-opetuksen laatukysymykset esiin Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmassa 2004-2006. Ohjelma asettaa sekä SVY:lle että Virtuaaliammattikorkeakoululle kaksi selkeää laatuun liittyvää tehtävää:

  • kehittämisyksiköiden tulee laatia portaaleissaan julkaistavan aineiston laatukriteerit vuoden 2004 aikana ja
  • korkeakoulujen tulee laatia korkeakoulujen välisissä verkostoissa laadittavien oppimateriaalien laadunvarmennusmenettelyt vuoden 2005 aikana.

Tehtäväksi antoa pohtivat parhaillaan sekä SVY:n että VirtuaaliAMK:in kehittämisyksiköt kummatkin tahoillaan sekä myös yhteistyössä.

Tiedotteen alkuun

e-Quality-hanke - eurooppalainen ulottuvuus verkko-opetuksen laatuun

Bolognan prosessissa painotetaan opiskelijoiden liikkuvuuden helpottamista, jossa tietoverkkoja hyödyntävällä opetuksella on tärkeä rooli. Suomalaisissa yliopistoissa verkko-opetus on eräs tutkinto-opetuksen muodoista, joten myös sen laatu tulisi varmistaa. Opetusmenetelmästä riippumattahan tavoitteena on opiskelijan oppiminen. Niin opettajien kuin opiskelijoidenkin kohdalla tietotekniikan käyttö tuo kuitenkin opetukseen paljon uusia piirteitä, jotka vaikuttavat opetuksen laatuun. Näiden näkökulmien pohjalta käynnistyi lokakuussa 2003 EU:n Sokrates-Minerva ohjelmaan kuuluva e-Quality-hanke.

e-Quality-hanke pyrkii tuomaan tietoa etä- ja avoimen opetuksen laadusta monikulttuurisessa Euroopassa. Hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopiston lisäksi osallistujia Ranskasta, Espanjasta, Puolasta ja Sveitsistä.

Hankkeessa tavoitteena on:

  • tehdä vertaileva analyysi etä- ja avoimen opetuksen laadusta ja laadun arvioinnin tilanteesta partnerimaissa
  • luoda malli laatuprosessista etä- ja avoimessa opetuksessa kulttuuriset erityispiirteet huomioiden
  • luoda metodologinen viitekehys
  • tuottaa dokumentteja ja työvälineitä laatutyöhön.

Suvi Junes ...

Hankkeessa käytetään laatuun vaikuttavien tekijöiden määrittelyssä ja havainnollistamisessa opiskelijan opintopolkua (student's lifecycle). Opintopolku ymmärretään opiskelijan etenemisenä opintojen alusta valmistumiseen, jolloin laatuun vaikuttavat myös koko organisaation rakenteet, kuten toimiva infrastruktuuri sekä tukijärjestelmät.

Organisatorisen näkökulman lisäksi tarkastelu kohdistuu myös opiskelijan opintopolun yksittäisiin oppimistapahtumiin (learning event), itse opetuksen ja oppimisen ytimeen. Oppimistapahtumalla tarkoitetaan opetussuunnitelman tavoitteisiin perustuvaa tapahtumaa, kuten opintojaksoa tai vaikka opintojakson yhtä tapahtumaa, kuten verkkoluentoa, seminaarityöskentelyä, oppimateriaalin opiskelua, tehtävänantoa ja -palautusta.

ja Merja Snellman esittelivät e-Quality-hanketta IT-Pedan laatuseminaarissa.

Oppimistapahtuman kolme keskeistä elementtiä ovat opetusstrategiat ja menetelmät, vuorovaikutus ja oppimisen tuki sekä oppimateriaali. Näiden lisäksi oppimistapahtuman laatuun erityisesti verkko-opetuksessa vaikuttavat tukijärjestelmät, kuten hallinnolliset järjestelmät, teknologiset järjestelmät sekä tietojärjestelmät. Opettajan ja opiskelijan lisäksi opiskelijan opintopolkua ovat rakentamassa monet eri toimijat, jotka kaikki jakavat vastuun kokonaisuuden onnistumisessa ja laadussa.

e-Quality-hanke jatkuu vuoteen 2006 asti ja hankkeen edetessä tavoitteena on lisätä ymmärrystä eri maiden laadun arvioinnin tavoist$ sekä luoda pohjaa eurooppalaiselle laatutyölle.

Hankkeen puitteissa järjestetään kansainvälinen Quality in eLearning -seminaari 17. joulukuuta Tampereella. Seminaarin ohjelmasta ilmoitetaan hankkeen verkkosivuilla lähiaikoina.

Suvi Junes ja Merja Snellman, Tampereen yliopisto

Lisätietoja hankkeen verkkosivuilla.

e-Quality työryhmä Tampereen yliopistossa:

  • Juha Holma, juha.holma@uta.fi
  • Suvi Junes, suvi.junes@uta.fi
  • Simo Ruottinen, simo.ruottinen@uta.fi
  • Merja Snellman, merja.snellman@uta.fi

Tiedotteen alkuun

Ruotsissa Nätuniversitet määrittelee laatukriteereitä

Ruotsissa niin kuin Suomessakin verkko-opetuksen laatu on yliopistojen ja korkeakoulujen omalla vastuulla. SVY:n ruotsalainen sisarorganisaatio 

Valtakunnallinen verkko-opetusta koskeva laatutyö käynnistyi Ruotsissa Nätuniversitetin toimesta syksyllä 2002. Seuraavan vuoden keväällä julkaistiin raportti "Kvalitet i IT-stödd distansutbildning, en rapport från arbetsgruppen för kvalitetskriterier". Raportissa ehdotetaan joukko verkko-opetuksen laatukriteereitä organisatoristen edellytysten, toteutusprosessin sekä tulosten ja seurannan näkökulmasta.

Vajaan vuoden työpanos osoittautui kuitenkin riittämättömäksi ja hankkeen jatkotyö käynnistettiin tämän vuoden helmikuussa 2004. Tuloksia on odotettavissa ensi vuoden keväällä.

Tiedotteen alkuun

Kansainvälinen historian verkko-opetuksen kehittämishanke käynnistyi Turun yliopiston koordinoimana

Turun yliopiston historian laitoksella on aloitettu 1. syyskuuta merkittävä historian verkko-opetuksen kehittämis- ja arviointihanke eHLEE (eHistory Learning Environment and Evaluation), joka kestää 30. huhtikuuta 2006 asti. Historian laitoksen koordinoiman projektin rahoittajana toimii Euroopan komissio ja se on osa E-learning aloitetta. eHLEE on E-learning aloitteen ainoa historia-alan hanke.

eHLEEssä on Turun yliopiston historian laitoksen lisäksi mukana seitsemän partneria: historian laitokset Uppsalan, Hannoverin, Bolognan, Pisan ja Alcalán yliopistoista sekä englantilainen julkaisualan yritys Primrose Publishing ja Historian valtakunnallinen verkko-opetushanke.

eHLEEn tavoitteena on kerätä tietoa ja arvioida eurooppalaisten yliopistojen historian verkko-opetusta sekä kehittää ja tehdä sitä tunnetuksi koko Euroopan alueella.

Syksyllä 2005 järjestään kaikkien partneriyliopistojen yhteinen verkkokurssi: "Culture and identities in European history: Construction, distraction and integration". Kurssi alkaa lokakuun alussa 2005 ja se kestää tammikuun loppuun 2006. Kurssilla kokeillaan käytännössä hyväksi havaittuja historian verkkotuetun opetuksen tapoja. Näin selvitetään teorian ja käytännön avulla, miten historiaa voidaan opettaa verkossa parhaalla mahdollisella tavalla.

Hankkeessa päästään käytännössä kokeilemaan eurooppalaisen yhteistyön mahdollisuuksia historian opetuksessa. Yhteinen kurssi testaa myös Bolognan prosessin mukaista opetussuunnitelmien vertailukelpoisuutta. Verkko-opetus tarjoaa mahdollisuuden opiskelijaliikkuvuuteen virtuaalisesti, mikä vastaa eurooppalaisen korkeakoulualueen toiveita.

eHLEE tekee yhteistyötä historian laitosten temaattisen Sokrates-verkoston CLIOHnetin kanssa. CLIOHnetin jäsenyliopistot ovat hankkeen tärkein vertaisryhmä antaen palautetta ja levittäen tietoa historian verkko-opetuksen tavoista.

Suomessa on kehitetty yliopistotasoista verkko-opetusta jo monen vuoden ajan. Turun yliopiston historian laitoksella on eHLEEn lisäksi aikaisempaa kokemusta verkko-opetuksesta: se koordinoi Suomen virtuaaliyliopiston historian valtakunnallista verkko-opetusta.

Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta

Tiedotteen alkuun

Opetusteknologia-alan asiantuntijakoulutus käynnistyy kansainvälisenä yhteistyönä Joensuun yliopistossa

Opetusteknologia-alan asiantuntijakoulutus käynnistyy kansainvälisenä yhteistyönä Joensuun yliopistossa. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja Kasvatustieteen laitoksen yhteisen jatkokoulutusohjelman tavoitteena on paitsi tuottaa alan yliopistollisia jatkotutkintoja, myös räätälöidä jatkossa yritysten kehittämistehtävissä oleville avainhenkilöille soveltuvaa jatkokoulutusta.

Lisätietoja ohjelmasta ja tulevasta opiskelijavalinnasta hankkeen verkkosivuilta.

Tiedotteen alkuun

IT-Peda ­verkosto koordinoi videoteknologian opetuskäytön koulutusyhteistyötä

IT-Peda ­verkosto ja tieteen tietotekniikan keskus CSC järjestivät toukokuussa 2004 

Yhteistyöverkostossa on mukana jo yli kaksikymmentä yliopistoa, korkeakoulua ja ammattikorkeakoulua. Kesäkuussa pidetyssä palaverissa suunniteltiin alustava kurssimalli, jota oppilaitokset voivat hyödyntää opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kurssimallin mukaisessa koulutuksessa käydään läpi videoteknologian eri osa-alueita, mutta mukana kulkee kiinteästi videon opetuskäytön näkökulma ja vaatimukset. Koulutus toteutetaan ensimmäisen kerran keväällä 2005. Kaikille yhteiset luento-osuudet järjestetään maalis- ja huhtikuussa 2005.

Kurssisuunnitelmaan ja palaverien muistioihin voi tutustua IT-Pedan verkkosivuilla

Koulutusyhteistyöhön voi ilmoittautua mukaan IT-Peda ­koordinaattori Kati Koivulle, kkoivu@uta.fi. Katilta voi kysellä myös lisätietoja koulutusyhteistyöstä.

Tiedotteen alkuun

Liikkuvuuden tuki (LiTu) -hankkeessa pilotoidaan sähköistä JOO-hakuprosessia ja suoritustietojen automaattista siirtoa yliopistojen välillä

Syyskuussa avattu JOOPAS-verkkopalvelu on joustavan opinto-oikeuden sähköisten tukijärjestelmien ensimmäinen vaihe. Seuraavassa vaiheessa JOO-hakuprosessi toteutuu sähköisesti ilman paperilomakkeita ja myöhemmin suoritustiedot siirtyvät automaattisesti yliopistojen järjestelmien välillä. Sähköistä hakuprosessia ja suoritustietojen siirtojärjestelmää pilotoidaan vuoden 2004 alussa käynnistyneessä Liikkuvuuden tuki -hankkeessa (LiTu). 

LiTu on Helsingin yliopiston koordinoima hanke, jota opetusministeriö rahoittaa virtuaaliyliopistohankkeena. LiTu-tietojärjestelmää toteuttamaan on valittu kaksi toimittajaa. Solenovo Oy toimii päävastuullisena toimittajana ja CSC Tieteellinen Laskenta Oy tuo projektiin asiantuntijuutensa erityisesti käyttäjähallinnon ja JOOPAS-LiTu-rajapintojen osalta. Hanke on jatkoa vuosina 2002-2003 Oodi-konsortion ja SVY:n yhteistyönä toteutetulle Opiskelijaliikkuvuuden hallinnan tuki -määrittelyhankkeelle.

Sähköinen hakuprosessi pilotoidaan ensimmäisessä vaiheessa

LiTu-tietojärjestelmä toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa, keväällä 2005 pilotoidaan sähköistä JOO-opintojen hakuprosessia käsittäen opiskelijan hakemuksen, siihen liitettävän kotiyliopiston puoltopäätöksen sekä kohdeyliopiston myöntöpäätöksen. Mukana ovat Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu, joilla on käytössä Oodi-opintotietojärjestelmä. Lisäksi mukana on Tampereen yliopisto tuoden esille Oodin ulkopuolisten yliopistojen näkökulmaa. Käyttäjätunnistuksessa käytetään Shibboleth-tunnistusta yliopistojen omista käyttäjätiedoista.

LiTu1-pilotoinnista saatujen kokemusten perusteella tehdään tietojärjestelmään tarvittavat muutokset ennen sen käytön laajentamista. Tässä vaiheessa on saatu runsaasti kokemuksia myös JOOPAS-verkkopalvelusta sekä yhtenäisestä JOO-hakulomakkeesta, joka on ollut yliopistojen yhteiskäytössä syyskuusta 2004 lähtien. On mahdollista, että LiTu1-pilotoinnin antamien onnistuneiden käyttökokemusten rohkaisemana sitä tarjotaan muidenkin kuin pilottiyliopistojen käyttöön jo ennen koko tietojärjestelmän toisen vaiheen valmistumista. Kynnyskysymys kuitenkin on, millaisella aikataululla yliopistoilla on Shibboleth-valmius.

Opintosuoritustietojen sähköinen siirto pilotoidaan toisessa vaiheessa

LiTun toisen vaiheen pilottina toteutetaan opintosuoritustietojen sähköinen siirto yliopistojen välillä. Myös JOO-opintojen laskutuksessa voidaan käyttää LiTu-tietojärjestelmään kertyneitä tietoja. Toisen vaiheen määrittely, suunnittelu ja toteutus on tarkoitus aloittaa välittömästi LiTu1-osan pilotoinnin jälkeen. Osa suunnitelmista on ajankohtaisia jo LiTu1-vaiheen aikana. LiTu2-vaiheen aikana kasvaa myös yhteistyön tarve Oodi-opintotietojärjestelmän suunnittelijoiden kanssa. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan LiTu on kokonaisuudessaan pilotoitavissa vuoden 2006 aikana.

Tavoitteena valtakunnallinen järjestelmä - seminaari joulukuussa

LiTu-hankkeessa pyritään etsimään ratkaisuja, jotka mahdollistavat JOO-opiskelijatietojen liikkuvuusjärjestelmän valtakunnallisen toteutuksen. Tavoitteena on järjestelmä, jonka avulla opiskelijoiden yliopistorajat ylittävä opiskelu voisi toimia nykyistä sujuvammin ja laajemmin ja joka tukisi opiskelijaliikkuvuuden valtakunnallista hallinnointia yliopistoissa. Tästä näkökulmasta järjestetään seminaari joulukuussa Helsingin yliopistossa. LiTu-hanketta esitellään myös Turussa järjestettävillä opintoasiainpäivillä 8. lokakuuta.

LiTu-hankkeen projektipäällikkö: Raija Halonen, Oulun yliopisto

LiTu-projektiryhmä:

  • Katja Huotari, Teknillinen korkeakoulu
  • Hely Lahtinen, SVY:n kehittämisyksikkö
  • Teemu Lukkari, Helsingin kauppakorkeakoulu
  • Maikki Naarala, Helsingin yliopisto
  • Irja Satri, Tampereen yliopisto

LiTu-johtoryhmä:

  • Ari Heiskanen, Oulun yliopisto
  • Marja Kylämä, Opetusministeriö
  • Anneli Lappalainen, Teknillinen korkeakoulu
  • Julian Lindberg, SVY:n kehittämisyksikkö
  • Mikko Markkola, Tampereen yliopisto
  • Päivi Pakkanen, Helsingin yliopisto, puheenjohtaja
  • Margareta Soismaa, Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisäksi projektin käytössä on laatutukiryhmä, johon kuuluvat Riitta Hekkala, Kai Lindberg ja Olavi Lotvonen Oulun yliopistosta.

Tiedotteen alkuun

OSKAR kartoittaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Opettajille ja koulutuksen suunnittelijoille tehty osaamisen kartoitustyökalu OSKAR on julkaistu SVY:n portaalissa. OSKARin avulla opettaja voi arvioida oman taitotasonsa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä ja digitaalisessa sisällöntuotannossa laajasti ja monipuolisesti. 

Arviointityökalun lisäksi OSKAR sisältää organisaation oman kurssikalenterin, josta se osaa suositella vastaajalle sopivaa täydennyskoulutusta. Tarvittaessa OSKAR kertoo koko organisaation osaamisen tasosta.

OSKAR on kehitetty opettajille ja henkilöstö- tms. koulutuksen suunnittelijoille. Tieto- ja viestintätekninen sekä digitaalisen sisällöntuotannon osaaminen kartoitetaan tietokantapohjaisilla kyselylomakkeilla erittäin monipuolisesti. Käyttäjä voi syventyä osaamisensa kartoittamiseen osa-alueittain, esimerkiksi kuvankäsittelyn, ohjelmoinnin tai asenteiden osalta. Aihealueita koskevat kysymykset ovat yksityiskohtaisia, ja sellaisina hyvin käytännönläheisiä. Kysymyksiä on mahdollista myös lisätä.

Vastausten perusteella OSKAR muodostaa vastaajan oman taitoprofiilin. Sen perusteella se suosittelee tarjolla olevista koulutusmahdollisuuksista juuri vastaajalle sopivantasoista täydennyskoulutusta.

OSKARilla voidaan kartoittaa koko organisaation tai vaikka valtakunnallisten kohderyhmien osaamistaso. Yksittäisistä mittauksista OSKAR muodostaa tilastollisesti vertailtavissa olevan tuloksen, jonka avulla organisaation koulutustarpeet selviävät. Samalla organisaatiosta löytyvät myös osaajat, jotka voivat kouluttaa tai toimia koulutuksen vertaistukena muulle henkilöstölle.

OSKARin on tuottanut IT-Peda-verkosto. Sen sisällöntuotannosta ovat huolehtineet Kuopion yliopiston oppimiskeskus, Tampereen yliopiston opetusteknologiakeskus ja Tampereen teknillisen yliopiston Digitaalisen median instituutin hypermedialaboratorio, joka vastaa myös teknisestä toteutuksesta.

OSKAR-hankkeen verkkosivut 

Lisätietoja: Erikoistutkija Kirsi Silius, TTY/DMI/hypermedialaboratorio, p. 040 835 4619

Tiedotteen alkuun

Softaräätäli auttaa opetusteknologian käyttötarpeiden kartoittamisessa

SVY:n portaalissa on avattu opettajille suunnattu työkalu Softaräätäli, jonka avulla opettaja voi kartoittaa omia opetusteknologisia tarpeitaan. Softaräätäliä käytetään opetusta suunniteltaessa. Se soveltuu hyvin VerkkoVelhon, opetuksen pedagogisen suunnitteluympäristön, rinnalla käytettäväksi. 

Softaräätäli on kysymysmatriisi, joka esittää kysymyksiä koskien:

  • kurssin perustamista
  • opetussisällön hallintaa
  • oppimisprosessin tukea ja ohjausta
  • tehtävien ja arvostelun toteutusta
  • vuorovaikutuksen ja viestinnän teknisiä ratkaisuja sekä
  • käyttäjätukea.

Kriteerien merkitys arvioidaan asteikolla tarpeeton(/neutraali) - tarpeellinen - välttämätön. Vastausten pohjalta Softaräätäli tulostaa käyttäjälle "tarveprofiilin" omaa sisältösuunnitelmaa tukevalle opetusalustatekniikalle. Tämän profiilin pohjalta voi opettaja ja TVT-tukiorganisaatio suunnitella ja mitoittaa opetusteknologian käyttötavat ja valinnoista seuraavat tuotannon ja opetuksen TVT-tuen palvelut.

Softaräätälin toteutus pohjautuu SVY:n toteuttamaan määrittelyhankkeeseen, jossa mallinnettiin opetusteknologian valintapäätösprosessi, tuotettiin teknologian arviointi- ja valintakriteerit sekä suoritettiin yliopistoissa käytössä olevien opetusalustaohjelmien kattava tekninen vertailu. Lisätietoja Opetusteknologian valintakriteeristö Suomen virtuaaliyliopistossa -julkaisusta (pdf).

Toinen arviointikriteeristöä käyttävä palvelu on opetusteknologian valintatyökalu, joka toteutetaan vuonna 2005. Tulevan palvelun Excel-pohjainen kokeiluversio on käytettävissä osoitteessa www.vy.fi/softa/valintatyokalu.xls.

Tiedotteen alkuun