Etusivu > Tiedotteet > 2004 > SVY-tiedote Marraskuu 2004

SVY-tiedote Marraskuu 2004

Tässä tiedotteessa:

Ajankohtaista

Sähköisten opetustietojen yhteiskäyttö -työpaja Tampereella 9. marraskuuta | Työpajassa suoritetaan loppuarviointi Tutkinto-, opintokokonaisuus- ja opintojaksokohtaiset tiedot -määritykselle ennen dokumentin lähettämistä yliopistoihin lausuntokierrokselle. Lisäksi käsitellään kurssitietomäärityksen uusi versio. Ilmoittautuminen 8. marraskuuta mennessä.

Peda-forumin 10-vuotisjuhlaseminaari 10. marraskuuta Kuusamossa | Yliopistopedagogisen kehittämistoiminnan juhlistamiseksi Peda-forum ja Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikkö järjestävät kolmipäiväisen valtakunnallisen seminaarin marraskuussa Kuusamossa.

Tekijänoikeus verkko-opetuksessa -seminaari 19. marraskuuta | Tampereen eOppimisen klusteri järjestää opettajille ja muulle oppilaitosten henkilökunnalle tarkoitetun seminaarin tekijänoikeudesta verkko-opetuksessa 19. marraskuuta Tampereen yliopistossa. Ilmoittautuminen 12. marraskuuta mennessä.

Pedagogisia verkkoja kokemassa -seminaari 24. - 25. marraskuuta Turussa | Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen monimuoto-opetuksen kehittämistiimi (MOMU) järjestää marraskuussa seminaarin, jonka tarkoituksena on verkkopedagogisten ratkaisujen kehittämisen hengessä koota yhteinen foorumi kaikille virtuaalioppimisesta kiinnostuneille.

MINDTREK-viikko 5. - 12. marraskuuta Tampereella | Tietoyhteiskunnan ja digitaalisen median toimijat kokoontuvat jo kuudennen kerran Tampereelle juhlimaan MINDTREK-kilpailun voittajia ja punomaan verkkoja tietoyhteiskunnan ja digitaalisen median toimialan vahvistamiseksi.

JOO-yhteistyö ja sähköiset palvelut ­seminaari Helsingissä 16. joulukuuta | Päivän tavoitteena on luoda tilannekatsaus liikkuvuuden tukihankkeen palvelujen tuottamiseen sekä tukea järjestelmän käyttöönottoa yliopistoissa. Seminaarin järjestävät Liikkuvuuden tuki -hanke (LiTu) ja SVY.

VVYOP'05 22.-23. maaliskuuta 2005 | Kolmannet Valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät VVYOP'05 järjestetään 22.-23. maaliskuuta 2005 TKK Dipolissa Espoossa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen helmikuun lopulla.

Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa (ITK) huhtikuussa 2005 - Call for papers | Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi järjestetään 21.-22. huhtikuuta 2005, paikkana Hotelli Aulanko Hämeenlinnassa. Ehdotukset esityksiksi 15. marraskuuta mennessä.

Quality in e-learning: European and Finnish Perspectives -seminaari 17. joulukuuta Tampereella | Tampereen yliopistossa järjestetään maksuton –seminaari 17. joulukuuta, jossa tavoitteena on pohtia verkko-opetuksen laatukysymyksiä korkeakoulutasolla. Seminaarissa tarkastellaan laatuasioita eri toimijoiden kannalta sekä Suomen että laajemmin Euroopan näkökulmista. Ilmoittautuminen 8. joulukuuta mennessä.

Avoimet julkaisuarkistot -seminaari 14. tammikuuta Espoossa | Seminaarin teemana on avoimet julkaisu- ja tutkimusrekisterit jotka palvelisivat niin yliopisto, korkeakoulu, tutkimusyhteisöä kuin laajempaa yleisöä avoimuutensa ansiosta.

Tiedotteen alkuun

EDEN 2005 vuosikonferenssi Espoon Dipolissa - SVY pääyhteistyökumppani

European Distance and E-Learning Network (EDEN) järjestää vuotuisen e-oppimisalan kansainvälisen konferenssin Koulutuskeskus TKK Dipolissa Espoossa 20.-23. kesäkuuta 2005. TKK Dipoli ja SVY ovat konferenssin pääyhteistyökumppanit. 

Ohjelmatoimikunnassa SVY:tä edustavat johtoryhmän jäsenet professorit Erno Lehtinen ja Hannele Niemi. Paikallisessa järjestelytoimikunnassa SVY:tä edustaa tiedotuspäällikkö Eija Ristimäki.

Call for Papers julkaistaan lähiaikoina Edenin verkkosivuilla.

The European Distance and E-Learning Network (EDEN), on vuonna 1991 perustettu verkosto, joka edistää avointa, joustavaa, etä- ja e-oppimista. Sillä on 130 organisaatiojäsentä. Suomesta jäseniä ovat SVY:n kehittämisyksikkö, TKK Dipoli, Helsingin avoin yliopisto ja Turun yliopisto. Lisäksi verkostolla on 650 henkilöjäsentä. Verkoston tärkeimmät toimintamuodot ovat julkaisutoiminta ja vuosittaisten alan konferenssien järjestäminen. Viimevuotinen konferenssi järjestettiin Budapestissa ja siihen osallistui 450 alan asiantuntijaa.

EDEN tukee myös verkkolehden European Journal of Open and Distance Learning (EURODL) julkaisemista.

Tiedotteen alkuun

Eesti e-Ülikool – Viron verkkoyliopisto rakentaa korkeakoulujen välistä yhteistyötä

Viron korkeakoulukenttä muuttuu kohti entistä joustavampia tapoja tuottaa tutkinto- ja täydennyskoulutusta. Jatkossa korkeakouluihin tulee yhä enemmän aikuisopiskelijoita täydennys- ja uudelleenkoulutukseen samalla kun uusien ylioppilaiden osuus vähenee. Tässä tilanteessa syntyvää tyhjiötä täyttämään on vuosi sitten perustettu Viron verkkoyliopisto: korkeakoulujen konsortio, jonka tavoitteena on käynnistää ja helpottaa yliopistojen yhteistyötä verkko-opiskelun toteuttamisessa elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisella tavalla. 

Viron verkkoyliopisto perustettiin 21.2.2003, ja se toimii projektiorganisaationa Viron Informaatioteknologian säätiön alaisena. Konsortion perustajajäsenet ovat:

  • Viron opetus- ja tutkimusministeriö
  • Viron Informaatioteknologian säätiö
  • Tarton yliopisto
  • Tallinnan teknillinen yliopisto
  • Tallinnan Kasvatustieteellinen yliopisto
  • Viron maatalousyliopisto
  • Viron kauppakorkeakoulu
  • Viron informaatioteknologian korkeakoulu

Kumppanuusjäseniä ovat:

  • Akatemia Nord
  • Audentesin yliopisto
Konsortion jäsenet maksavat vuotuista jäsenmaksua. Jäsenmaksu koostuu kahdesta osasta: kiinteästä maksusta sekä suhteutetusta maksusta. Kiinteä jäsenmaksu määrätään vuosittain verkkoyliopiston neuvoston päätöksellä. Suhteutettu maksu lasketaan kertoimella, jossa jäsenyliopistojen kokopäivätoimiset opiskelijat saavat kertoimen 1, kun taas etä-, ilta- ja osa-aikaiset opiskelijat saavat kertoimen 0,75. Jäsenmaksut muodostavat 5 % Viron verkkoyliopiston budjetista, ja niiden tarkoituksena on kattaa hallinnolliset kulut. Jäsenmaksu lisää konsortion jäsenten sitoutumista ja halukkuutta omalta osaltaan edistää Viron verkkoyliopiston jatkuvuutta.

Ene Tammeoru on Viron verkkoyliopiston johtaja. Kuva: Jüri Lõssenko

Viron verkkoyliopiston toiminnasta vastaa (vuoden 2004 alussa) kolme henkilöä, jotka ovat Viron informaatioteknologian säätiön ja yliopistojen yhteisten työryhmien palveluksessa. Toimintaa johtaa verkkoyliopiston neuvosto. Viron verkkoyliopisto käynnistää ja koordinoi yliopistojen välistä yhteistyötä, jonka kohderyhminä ovat korkeakoulut, opettajat, opiskelijat ja muut oppijat.

Korkeakouluopetus ja verkko-opiskelu

Virossa on yli 60 000 opiskelijaa, joista yli 40 000 opiskelee konsortion jäsenyliopistoissa. Noin 25 % opiskelijoista on aikuisopiskelijoita (etäopiskelijoita ja osa-aikaisia opiskelijoita), jotka opintojensa lisäksi muun muassa käyvät töissä. Myös merkittävä osa kokopäivätoimisista opiskelijoista käy töissä. Näiden lisäksi kymmenet tuhannet opiskelijat (arvioiden mukaan 30-40 000) osallistuu yliopistojen antamaan täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden määrän ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa, kun elinikäinen oppiminen tulee yhä tärkeämmäksi ja samanaikaisesti lukio-opiskelijoiden lukumäärä vähenee.

Viron yliopistoissa verkkokursseja on tällä hetkellä noin 0-5 % kaikista kursseista. Yleensä verkko-opiskelun elementtejä käytetään perinteisten kurssien ohella. Verkko-opetuksen parissa toimii aktiivisesti vain harvalukuinen harrastajajoukko. Verkkoyliopiston tavoitteena on lisätä verkkokurssien, -moduulien ja -opetusohjelmien osuutta niin, että aikaansaataisiin ”kriittinen massa” Internetin välityksellä opiskeltavia kursseja. Myös verkko-opetukseen osallistuvien opettajien lukumäärän kasvattaminen on keskeistä.

Vuosi on toisaalta kovin lyhyt aika, toisaalta varsin paljon on jo saatu aikaan. Viron verkkoyliopiston toiminta on suunnattu erityisesti työelämässä oleville opiskelijoille, yliopistokaupunkien ulkopuolella asuville sekä vammaisille. Pyrkimyksenä on tehdä yliopisto-opiskelusta helpommin saavutettavaa ja entistä joustavampaa. Toisaalta monet toimintamuodot on suunnattu kaikkien opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksien parantamiseen. Joustavampi opiskeluprosessi helpottaa myös opettajien aikataulusuunnittelua ja eliminoi saman työn toistamisen eri kohderyhmille (esimerkiksi lähi- ja etäopiskelijoille) ja eri paikoissa (eri yliopistoissa tai saman yliopiston eri yksiköissä).

Näin parhaat verkkokurssit, jotka toivon mukaan tuotetaan eri yliopistojen yhteistyönä, tulevat laajemman kohderyhmän saataville. Tämä parantaa sekä opetuksen laatua että sen taloudellisuutta. Viimeksi mainittu on tärkeä näkökohta, kun otetaan huomioon kielialueen suppeus.

Viron verkkoyliopiston toiminta jakautuu viiteen ryhmään:

  • Yliopistojen henkilöstön koulutus ja tuki
  • Verkko-opetuksen sisältöjen kehittäminen
  • Infrastruktuurin kehittäminen
  • Yliopistojen välinen yhteistyö
  • Viron verkkoyliopiston kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen

Yliopistojen henkilöstön koulutus ja tuki

Tärkeänä painopistealueena on henkilöstön koulutus ja uusien opiskelumenetelmien tarjoaminen. Koulutusta on kolmentasoista:

  • peruskoulutus
  • keskitason koulutus
  • asiantuntijoiden ja tutorien koulutus

Yliopistojen henkilökunnalle esitellään uusia mahdollisuuksia hyödyntää tietotekniikkaa opiskeluprosessissa, verkkomateriaalin tuotannon keinoja sekä verkkokurssien toteutuksen menetelmiä. Koulutuksen päätyttyä jokainen osallistuja on tuottanut oman verkkokurssinsa. Vuonna 2004 henkilöstökoulutuksiin osallistuu yli 200 opettajaa. Koulutusohjelmaan osallistuminen on 50 % halvempaa verkkoyliopiston konsortion jäsenyliopistojen henkilöstölle ja peruskoulutus on heille ilmaista.

Yksi verkko-opiskelun mukanaan tuomista muutoksista on opettajan roolin muuttuminen ja työnjaon lisääntyminen yliopisto-opetuksessa. Opetusteknologian asiantuntijoilla on tärkeä rooli pyrittäessä tuottamaan laadukkaita verkkokursseja. Syksyllä 2004 kymmenen uutta opetusteknologian asiantuntijaa aloitti työnsä verkkoyliopiston konsortion jäsenyliopistoissa. Sitä ennen vain kaksi henkilöä hoiti näitä tehtäviä. Suunnitelmissa on kehittää verkko-opetuksen tutoreista tietopankki, josta opettajat voivat palkata omalla erityisalalleen sopivan tutorin.

Verkko-opetuksen sisällöntuotanto

Verkkokurssien kehittämiseen kannustetaan vuosittaisilla kilpailuilla. Vuoden 2003 kilpailun tulosten pohjalta voidaan kehittää 100,5 opintopistettä vastaava määrä verkkokursseja 1 miljoonan EKK:n hintaan kevät- ja syyslukukaudella 2004 konsortion jäsenyliopistoissa. Valmiit kurssit arvioidaan ja julkistetaan, ja ne ovat tämän jälkeen kaikkien verkkoyliopiston jäsenten opiskelijoiden käytettävissä.

Kaikki verkkokurssit kuuluvat asianosaisille yliopistoille ja nämä ovat vastuussa kurssien sisällöstä. Viron verkkoyliopisto auttaa laadun varmentamisessa ja arvioinnissa kurssien teknologian ja menetelmien osalta.

Henkilöstön koulutus ja tuki, infrastruktuurin kehittäminen, verkkokurssikilpailut ja kurssien arviointi sekä vuodesta 2004 alkaen vuosittain jaettava ”Laadukas verkkokurssi” –palkinto varmistavat verkko-opetuksen laadun. Kaikki edellä mainitut sekä muut toimintamuodot tullaan kokoamaan vuoden 2005 loppuun mennessä verkkoyliopiston laatumalliin, joka kehitetään UNIVe-hankkeessa.

Verkkoyliopiston pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää yliopistojen yhteinen, englanninkielinen verkkoperusteinen opetusohjelma sekä kansainvälinen verkko-opetuksen markkinointikanava. Viron verkkoyliopisto on EADTU:n jäsen, mikä tarjoaa mahdollisuuden osallistua erilaisiin kansainvälisiin työryhmiin.

Infrastruktuuri

Yhtenä verkkoyliopiston tavoitteena on saada toimintaan mukaan uusia kohderyhmiä, kuten vammaisia, kaukana keskuksista asuvia, työssä käyviä sekä venäjänkielisiä. Näiden ryhmien etäopiskelun tukemiseksi ja opiskelun laadun kehittämiseksi keskusten ulkopuolella maaliskuusta 2004 alkaen käynnistettiin 7 Viron verkkoyliopiston oppimiskeskusta.

Oppimiskeskukset toimivat seuraavissa korkeakouluissa: Narvan korkeakoulu, Pärnun korkeakoulu, Türin korkeakoulu, Virumaan korkeakoulu, Kuressaaren korkeakoulu, Rakveren korkeakoulu, Haapsalun korkeakoulu.

Oppimiskeskusten verkostoa on tarkoitus laajentaa muihin maihin vuonna 2005.

Verkkoyliopisto tarjoaa jäsenyliopistoilleen mahdollisuuden käyttää keskitettyjä oppimisympäristöjä. Näitä ovat WebCT ja IVA, joista viimeksi mainittu on kehitetty Tallinnan Kasvatustieteellisessä yliopistossa. Viron verkkoyliopistolla on vuoden 2004 alusta alkaen ollut käytössään oma palvelin. Vuonna 2003 verkkoyliopisto testasi viisi eri oppimisympäristöä (Fronter, Luvit, Edutizer, IVA ja IBM Iotus Learning Space) ja selvityksen tulokset julkaistiin maaliskuussa 2004.

Tällä hetkellä verkkoyliopistolla on hyvin yksinkertainen kurssitietokanta, jossa on noin 300 kurssia. Parhaillaan on kehitteillä yliopistojen yhteinen verkkokurssien tietokanta, joka tulee kattamaan kaikki jäsenyliopistojen opintotietojärjestelmät ja oppimisympäristöt. Kurssitietokannan lisäksi suunnitelmissa on kehittää yhdessä yliopistokirjastojen kanssa oppimateriaalitietokanta, jonka tavoitteena on levittää ja tuoda saataville pääasiassa vironkielisiä materiaaleja. Oppimateriaalitietokantaan kerätään opettajien kehittämiä elektronisia opiskelumateriaaleja, kuten tekstejä, testejä, videoita, kuuntelumateriaaleja ja animaatioita.

Yliopistojen välinen yhteistyö

Tavoitteena on kehittää järjestelmä, joka mahdollistaa jäsenyliopistojen opiskelijoiden osallistumisen muiden yliopistojen kursseille ilman liikaa byrokratiaa ja kannustaa yliopistoja kurssien ja opiskelijoiden vaihtoon.

Suunnitelmissa on käynnistää 10 yliopistojen yhteistä temaattista verkostoa vuosina 2005-2006. Temaattisen verkoston tavoitteena on käynnistää ja tukea yliopistojen välistä yhteistyötä yhden oppialan puitteissa. Näin pyritään tuottamaan entistä laadukkaampia verkkokursseja ja –moduuleita.

Temaattiset verkostot luovat ympäristön, jossa verkko-opiskelun kehittämisessä ja toteutuksessa keskitytään yhden oppialan tarpeisiin ja yhteisiä moduuleita suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä eri yliopistojen kesken.

Viron verkkoyliopiston kehittäminen ja tunnettuuden edistäminen

Yhtenä ensimmäisten toimintavuosien tärkeänä tehtävänä on edistää opettajien ja suuren yleisön tietoisuutta verkko-opiskelun mahdollisuuksista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi verkkoyliopisto järjestää seminaareja ja keskustelutilaisuuksia, julkaisee artikkeleita ja levittää tietoa muun muassa esitteiden avulla. Varhain keväällä järjestettävä konferenssi on jo muodostumassa tärkeäksi perinteeksi. Vuonna 2004 järjestettiin toinen tällainen konferenssi 11.-12.3. otsikolla ”Verkko-opiskelu – koreakoulutuksen haaste”. Konferenssiin osallistui 230 henkilöä.

Osallistuminen erilaisiin kansainvälisiin hankkeisiin on tärkeällä sijalla verkkoyliopiston tavoitteissa. Parhaillaan verkkoyliopisto koordinoi UNIVe -nimistä hanketta. Sen partnereita ovat EADTU sekä neljä virolaista ja neljä ulkomaista yliopistoa.

Lisätietoja Viron verkkoyliopiston www-sivulta.

Ene Tammeoru, johtaja, Viron verkkoyliopisto

Tiedotteen alkuun

Yhteistyöstä voimaa myös oppimisalustoissa

Viimeisen viiden vuoden aikana yliopistoissa on otettu käyttöön useita oppimisalustaympäristöjä. Järjestelmät on valittu yliopistojen, laitosten, osastojen ja joissain tapauksissa yksittäisten opettajien tarpeiden perusteella. Järjestelmäkanta sisältää sekä koti- että ulkomaisia ratkaisuja joko kaupallisina toteutuksina tai vapaaseen lähdekoodiin pohjautuen. Yhteistä alustoille on, että ne ovat varsin suljettuja ympäristöjä ja useimmiten verkko-opetuksen kannalta kriittisiä. Yhteistä alustoille on myös tukipalvelujen tarve ja mahdollisuus yliopistojen väliseen kattavaan yhteistyöhön. 

Monessa yliopistossa on päädytty usean oppimisalustan rinnakkaiseen käyttöön. Yhdessä alustassa ei ole kaikkia toivottuja ominaisuuksia ja opettajille on annettu mahdollisuus valita omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuva alusta.

Alusta yksinään ei ole riittävä, tehokkaaseen käyttöön tarvitaan toimivat tukipalvelut. Tukipalveluita ovat esimerkiksi alustojen eri kieliversioiden tuottaminen, koulutus, oppi- ja tukimateriaalin tuottaminen sekä käyttäjien tuki. Tukipalveluiden tehokas tuottaminen on osittain ristiriidassa alustojen valinnan vapauden kanssa. Mitä useampi järjestelmä organisaatiossa on käytössä, sitä suuremmat resurssit sitoutuvat tukipalvelujen tuotantoon. Monessa yliopistossa on päädyttykin tuottamaan keskitettyjä tukipalveluja ainoastaan 1-3 alustaan.

Yliopistojen kannalta oppimisalustan valinnassa on kyse tasapainoilusta käyttäjien tarpeiden ja taloudellisten resurssien välillä. Taloudellisten resurssien suuruuteen vaikutusmahdollisuutemme ovat vähäiset, mutta kaikki pystymme vaikuttamaan resurssien käytön tehokkuuteen.

Yleisessä keskustelussa on esitetty näkökantoja, että SVY tai sen kehittämisyksikkö haluaisi ohjata yliopistojen oppimisalustavalintoja. Korostettakoon tässäkin yhteydessä, että emme kehittämisyksikössä halua ohjata valintoja eikä meillä edes olisi siihen käytännön mahdollisuuksiakaan. Tiettyjen alustojen käyttäjät ovat yhteisesti pyytäneet meitä edistämään käyttäjien yhteistyömahdollisuuksia ja luonnollisesti sen teemme mielellämme. Yhteistyön edistämisestä on erittäin pitkä matka valintapäätöksiin yliopistojen puolesta.

Yhteistyötä kannattaa tiivistää

Yliopistot hyötyvät oppimisalustoihin liittyvästä yhteistyöstä usealla eri tavalla. Käyttäjät ja tukipalvelujen tuottajat voivat vaihtaa kokemuksiaan ja kehittää omaa osaamistaan muiden tuella. Resurssien käytön tehokkuutta voidaan kasvattaa sopivalla yhteistyöllä. Tukipalvelujen laatu ja ajallinen kattavuus ovat yhdessä tehden parempia kuin jos jokainen työskentelee yksinään. Yhteistä neuvotteluvoimaa voidaan käyttää ohjelmistojen ja oheistuotteiden yksikköhintojen laskemiseksi. Yhteistyö voi mahdollistaa myös yliopistoissa useamman alustan ylläpidon niin haluttaessa.

Helposti toteutettavia yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi käyttäjäryhmien muodostaminen ja yhteistyö tukipalvelujen tuottamisessa. Käyttäjäryhmien aktivoiminen vaatii ainoastaan tietyn alustan käyttäjien yhteisen tiedonvaihtomenetelmän luomisen. Tukipalveluissa voidaan tehdä pitkällekin menevää yhteistyötä. Esimerkiksi yliopistot voivat jakaa tukipalveluiden tuotantovastuita keskenään kunkin yliopiston omiin vahvuusalueisiin pohjautuen.

Keskinäistä yhteistyötä voidaan laajentaa tarpeiden mukaisesti. Mahdollista on neuvotella useamman yliopiston väliset yhteislisenssit. Alustapalvelut voidaan myös tuottaa sovellusvuokrausperiaatteella useammalle käyttäjälle yhdessä paikassa. Vapaaseen lähdekoodiin pohjautuvista alustoista voidaan kehittää yhteinen kansallinen ratkaisu. Mikään ei myöskään estä kehittämästä vaikka kokonaan omaa alustaa, jos se koetaan tärkeäksi.

Oppimisalustayhteistyön ei tarvitse rajoittua pelkkään yliopistojen väliseen yhteistyöhön. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa oppimisalustat ovat laajassa käytössä ja samat yhteistyötarpeet on tunnistettavissa myös niissä.

Aloitteet ja ideat tervetulleita

Haluaisin esittää haasteen kaikille yliopistojen oppimisalustakäyttäjille: ideoikaa ja kertokaa SVY:n kehittämisyksikölle millaisia yhteistyömuotoja koette tarpeelliseksi. Voimme kehittämisyksikössä tukea yliopistojen välistä yhteistyötä monella tavalla myös oppimisalustoihin liittyen.

WebCT-käyttäjien osalta yhteistyömuotoja onkin jo alustavasti ideoitu. Seuraava askel on 18. marraskuuta Helsingin yliopiston oppimiskeskus Aleksandriassa pidettävä työpaja, jossa käsitellään muun muassa tukipalveluyhteistyön toteuttamista. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumistiedot tulevat portaaliin lähipäivinä.

Hannu Peltola, johtaja, SVY:n kehittämisyksikkö

Tiedotteen alkuun

SVY:n strategiaa linjataan edelleen konsortion syyskokouksessa 17. marraskuuta

SVY:n johtoryhmän esityksestä Suomen virtuaaliyliopiston strategiaksi 2005-2010 on saatu yliopistojen ja sidosryhmien lausunnot. Johtoryhmä on käsitellyt saatua palautetta ja päättänyt, että saatuja kommentteja käsitellään edelleen 17. marraskuuta pidettävässä konsortiokokouksessa. Kokouksessa on tarkoitus käydä keskustelua yhteisen näkemyksen luomiseksi siten, että strategia voitaisiin hyväksyä 8. maaliskuuta 2005 pidettävässä konsortion vuosikokouksessa. 

Strategialuonnoksesta saaduissa lausunnoissa korostuivat erityisesti:

  • tarve SVY-toimijoiden roolien ja vastuiden määrittämiseen,
  • kysymykset toiminnan tavoitteista ja strategian toimeenpanosuunnitelmasta sekä
  • kysymykset toiminnan resursoinnista ja organisoinnista.

Strategiaesitys ja siitä saadut lausunnot olivat myös 26. lokakuuta järjestetyn SVY-yhdyshenkilötapaamisen aiheena. Seminaarissa etsittiin tarkennusta erityisesti SVY-toimijoiden rooliin ja työnjakoon valtakunnallisesti ja paikallisesti. Tavoitteena oli myös nimetä sellaisia valtakunnallisia SVY-palveluja, joita yliopistot voisivat yhdessä tuottaa ja hyödyntää paikallisessa toiminnassa.

Saatujen palautteiden ja konsortion syyskokouksen linjausten pohjalta strategiaesitystä tullaan edelleen jatkotyöstämään strategiatyöryhmässä ja tarkennettu strategiaesitys lähetetään yliopistoihin ja sidosryhmiin lausunnolle vuodenvaihteessa. Tavoitteena on, että uusi strategia voitaisiin vahvistaa SVY-konsortion vuosikokouksessa 8. maaliskuuta 2005.

Tiedotteen alkuun

Informaatiolukutaidosta valtakunnallinen opintosuunnitelmasuositus

Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma –hankkeessa on tuotettu suositus yliopistoille informaatiolukutaidon oppiainesten sisällyttämiseksi uusiin tutkintorakenteisiin (pdf). Opintosuunnitelmasuosituksen tarkoituksena on muistuttaa tiedonhankintataitojen merkityksestä tutkintorakenneuudistustyötä tehtäessä ja osaltaan edistää tiedonhankintataitojen opetuksen turvaamista kaikille opiskelijoille kaikissa Suomen yliopistoissa. 

Suosituksessa on määritelty informaatiolukutaidon keskeiset elementit ja sen avulla pyritään kehittämään informaatiolukutaidon oppiainesten sisältöä yliopistoissa. Suositus kuvaa informaatiolukutaidon tavoitteita minimitasolla. Jotkut yliopistot ovat jo edenneet paljon tätä tasoa pidemmälle. Opintosuunnitelmasuosituksen sisällyttäminen kaikkien yliopistojen opintoihin edistäisi osaltaan tutkintojen vertailtavuutta ja opintosuoritusten siirrettävyyttä yliopistosta toiseen.

Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma –hankkeen suunnittelija Anne Lehto pitää tärkeänä, että ainelaitokset ja tiedekunnat ovat tietoisia tiedonhankintataitojen merkityksestä opintojen menestyksellisen suorittamisen edellytyksenä. ”Suosituksen käytäntöön soveltaminen on kuitenkin yliopistojen sisäinen asia. Suositus on herättänyt kiinnostusta yliopistoissa ja suunnitelmia sen soveltamiseksi on käynnissä. Muun muassa Helsingin yliopistossa tiedonhankinnan/informaatiolukutaidon perusteiden osuus tulee sisältymään uusille opiskelijoille suunnattuun TVT-ajokorttiin, jonka sisällyttämisestä omiin opintoihinsa syksyllä 2005 tiedekunnat päättävät lähiaikoina”, toteaa Lehto.

Opiskelijoiden informaatiolukutaitoja eri maissa kartoitetaan kyselyllä

Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma –hankkeessa ajankohtaista on tällä hetkellä myös uusille yliopisto-opiskelijoille suunnattu eurooppalainen kysely, jonka avulla kartoitetaan opiskelijoiden informaatiolukutaitoja eri maissa. ”Kyseessä on eurooppalaisen EnIL-verkoston toteuttama pilottikysely, jonka teknisestä toteutuksesta vastaa verkoston puheenjohtajamaa Italia”, kertoo Lehto, joka koordinoi kyselyn toteutusta Suomessa. Kysely on avoinna 31. joulukuuta 2004 asti.

Tiedotteen alkuun

Julkaisut

Ilomäki, Liisa (toim.) (2004). Opi ja onnistu verkossa - aihiot avuksi.  Käsikirja opettajille, kouluttajille ja tekijöille. Helsinki: Opetushallitus.

Oppimisaihiot ovat yhä keskeisempi osa verkko-opetusta ja -oppimista, ja ne tuovat opettajille ja kouluttajille kauan kaivattua digitaalista oppimateriaalia helpottamaan tietotekniikan soveltamisessa. Kirjassa tarkastellaan oppimisaihioita useasta näkökulmasta, ja kirjoittajat edustavat laaja-alaisesti oppimisaihioiden tutkimuksen uusinta asiantuntemusta Helsingin ja Turun yliopistoista.

Lisätietoja Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskuksen verkkosivuilta.

Tiedotteen alkuun