SVY-tiedote Joulukuu 2004

Tässä tiedotteessa:

• Yhtenäisillä opetussuunnitelmatiedoilla monia etuja - lopputavoitteena yliopistojen opetustietojen yhteiskäyttö
• JOO-sopimuksen laskutusperuste muuttuu opintopistepohjaiseksi - Rehtorit allekirjoittivat muutoksen JOO-sopimukseen
• SVY:n konsortio linjasi strategiaa - kehittämisyksiköstä palveluyksikkö
• SVY:n portaali uudistuu ja palvelut siirtyvät uudelle palvelimelle
• Julkaisuja

Ajankohtaista

 ONLINE EDUCA BERLIN 30. marraskuuta - 4. joulukuuta 2004  | eOppimisen ja verkottuvan opetuksen eurooppalaiset toimijat kokoontuvat Online Educa Berlin 2004 -tapahtumaan joulukuun alussa. Tapahtuma järjestetään nyt jo kymmenettä kertaa. Osanottajia tapahtumaan odotetaan toistatuhatta yli 60 maasta. Suomen virtuaaliyliopisto on esillä Finland On Line -näyttelyosastolla. SVY:n esite (pdf)

JOO-yhteistyö ja sähköiset palvelut ­seminaari Helsingissä 16. joulukuuta | Päivän tavoitteena on luoda tilannekatsaus liikkuvuuden tukihankkeen palvelujen tuottamiseen sekä tukea järjestelmän käyttöönottoa yliopistoissa. Seminaarin järjestävät Liikkuvuuden tuki -hanke (LiTu) ja SVY.

Quality in e-learning: European and Finnish Perspectives -seminaari 17. joulukuuta Tampereella | Tampereen yliopistossa järjestetään maksuton seminaari 17. joulukuuta, jossa tavoitteena on pohtia verkko-opetuksen laatukysymyksiä korkeakoulutasolla. Seminaarissa tarkastellaan laatuasioita eri toimijoiden kannalta sekä Suomen että laajemmin Euroopan näkökulmista. Ilmoittautuminen 8. joulukuuta mennessä.

Avoimet julkaisuarkistot -seminaari 14. tammikuuta Espoossa | Seminaarin teemana on avoimet julkaisu- ja tutkimusrekisterit jotka palvelisivat niin yliopisto, korkeakoulu, tutkimusyhteisöä kuin laajempaa yleisöä avoimuutensa ansiosta.

Verkko-opetuksen laatuseminaari Helsingissä 10. helmikuuta 2005 | Vopla-hankkeen järjestämän seminaarin tavoitteena on yliopistollisen verkko-opetuksen laatutyön tukeminen. Lisätietoja ohjelmasta tulee tammikuussa 2005.

Valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät 22.-23. maaliskuuta 2005 | VVYOP'05 järjestetään maaliskuussa TKK Dipolissa Espoossa. Teemoina ovat opetuksen, tutkimuksen ja työprosessien laadunhallinta, opintotietojärjestelmäyhteistyö, opiskelijaliikkuvuuden sähköiset palvelut, opetuksen tuen yhteistyö, eettiset kysymykset digitaalisten aineistojen käytössä, oppimateriaaliyhteistyö, verkko-opetuksen toteutus ja lähtökohdat sekä elinkeinoelämän ja yliopistojen yhteistyö. Päivien pääpuhujina ovat Sitran ylijohtaja Esko Aho, opetusministeriön ylijohtaja Arvo Jäppinen, Vaasan yliopiston rehtori, SVY:n johtoryhmän puheenjohtaja Matti Jakobsson, Taideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjö Sotamaa ja Turun yliopiston kansleri Eero Vuorio. Ilmoittautuminen tilaisuuteen alkaa helmikuun puolivälissä.

EDEN-konferenssi Espoon Dipolissa 20-23 kesäkuuta 2005 - call for papers | EDEN - European Distance and E-Learning Network järjestää ensi vuoden konferenssitapahtumansa Espoon Dipolissa 20.-23. kesäkuuta. Suomen virtuaaliyliopisto on TKK Dipolin kanssa konferenssijärjestelyjen pääyhteistyökumppani. Konferenssipapereita voi ehdottaa 1. helmikuuta 2005 saakka joltakin konferenssin teema-alueelta. Ehdotuksia voi tehdä myös työpajojen vetämisestä joltakin tietyltä teema-alueelta.

Yhtenäisillä opetussuunnitelmatiedoilla monia etuja - lopputavoitteena yliopistojen opetustietojen yhteiskäyttö

Määrityshanke käynnistyi opetusministeriön rahoituksella tammikuussa 2004 ja määritysversio 1.0 julkaistiin kesäkuussa. Tämän jälkeen on toteutettu useita määrityksen käyttöönottoa pilotoivia hankkeita ja yliopistokohtaisia arviointeja sekä valtakunnallisia työpajoja. Saadun käyttäjätiedon pohjalta on valmistunut tarkennettu määritysversio 1.1 (pdf), joka lähetettiin yliopistoihin lausunnolle (pdf) 1. joulukuuta. Yliopistoilta saatavan palautteen perusteella määrittely viimeistellään siten, että se olisi kaikkien yliopistojen käytössä kun ne viimeistelevät uusia opetussuunnitelmiaan. Määrityshankkeen editorina työskentelee tutkija Lassi Nirhamo Turun yliopistosta.

Sanastomäärityksen ydintavoitteena on mahdollistaa yliopistojen välinen, tutkintoon johtaviin opintoihin liittyvä tiedonvaihto, joka toteutetaan opintotietojärjestelmien rajapintojen kautta", toteaa määrityshankkeen johtoryhmän puheenjohtaja, vararehtori Erno Lehtinen.

Yhtenäinen kuvaus mahdollistaa opetussuunnitelmia koskevan tiedonvaihdon

"Määritys on tietoisen vahvasti rajattu, jotta sen käyttöönotto ei edellytä yliopistokohtaisten toimintatapojen ja työprosessien merkittäviä muutoksia. Määritys ei ota kantaa siihen toimintaympäristöön, jossa sitä sovelletaan. Ydintavoitteena on mahdollistaa yliopistojen välinen, tutkintoon johtaviin opintoihin liittyvä tiedonvaihto, joka toteutetaan opintotietojärjestelmien rajapintojen kautta", toteaa määrityshankkeen johtoryhmän puheenjohtaja, vararehtori Erno Lehtinen.

Yhtenäisen kuvailutiedon varmistamisen hetki on juuri nyt kun yliopistot ovat uuden tutkintoasetuksen myötä itse yliopistotasolla linjaamassa ja kuvaamassa tutkintojen yleisiä rakenteita ja tavoitteita.

Laajapohjainen valmistelutyö

 -määritys on luotu yliopistojen tiiviinä ja laajana yhteistyöprosessina. Myös eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ja kansainvälisen standardointityön luomat reunaehdot sekä muut kansalliset määrityshankkeet on määrityksessä otettu huomioon. Työ on toteutettu opetusministeriön toimeksiannosta ja rahoituksella. Ohjaavaa palautetta määrittelytyölle on saatu eri tieteenalojen tutkinnonuudistustyöryhmiltä, yliopistojen opintohallinnon virkamiehiltä ja opintotietojärjestelmien kehittäjiltä.

Asia oli esillä myös Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston kokouksessa 26. lokakuuta. Suomen virtuaaliyliopisto -konsortio on tukenut määrittelyprosessin käytännön toteuttamista. Tarkoituksena on, että yliopistojen lausuntojen pohjalta viimeistelty määritys käsitellään konsortion johtoryhmässä ja rehtorien neuvoston työvaliokunnassa.

Kohti organisaatiorajat ylittävää opetustiedon yhteiskäyttöä

Tutkintorakenteen kuvausmääritys muodostaa ensimmäisen osan siitä Suomen virtuaaliyliopisto -konsortion tuella yhteisesti tuotettavien määritysten sarjasta, joilla luodaan teknisiä edellytyksiä yliopistojen sähköisten opetustietojen laajalle yhteiskäytölle. Nyt lausuntokierrokselle lähtenyt määritys tarjoaa yhteisen perustan  kuvaamiselle.

Saman määrityksen laajennuksena tuotetaan vuoden 2004 loppuun mennessä määritys . Tämä kurssitiedon siirron mahdollistava tekninen määritys valmistuu vuoden 2004 loppuun mennessä ja saatetaan pilotointivaiheen jälkeen yliopistojen arvioitavaksi maaliskuussa 2005. Kolmannen vaiheen tavoitteena on opintojen suoritustietojen siirron yhtenäistävä määritys, joka valmistuu yliopistojen arvioitavaksi elokuussa 2005, mikäli hankkeelle saadaan rahoitus.

Kurssitietomäärityshankkeen johtoryhmä:

• Vararehtori Erno Lehtinen, TY
• Opintoasiain päällikkö Arja Hovila, VY
• Pääsihteeri Tuomo Myllynen, TaY
• Johtaja Hannu Peltola, SVYPA
• Kehityspäällikkö Timo Simell, Tieke ry
• Suunnittelija Jussi Tanner, opm
• Kehittämispäällikkö Totti Tuhkanen, SVYPA (siht.)

Kurssitietohankkeen suunnitelma (pdf)

Tiedotteen alkuun

Linjaus tutkinto- ja opintotietojen rakenteesta Vaasan yliopiston johtosääntöön

Vaasan yliopistossa tutkinto- ja opintotietojen rakenteen yhtenäinen kuvaus nähdään tärkeänä osana koulutuksen ja tutkintojen laatujärjestelmää ja se tullaan sisällyttämään yliopiston tutkintojohtosääntöön, kertoo opintoasiain päällikkö Arja Hovila.

"Yliopiston tasolla tutkintorakenteen ja opintojen kuvaustiedon yhtenäisen, läpinäkyvän rakenteen ja erilaisten julkaisumahdollisuuksien turvaaminen on yksi syy sisällyttää sitä tarkoittavat asiat yliopiston kaikki alat ja tiedekunnat kattavaan tutkintosääntöön. Samalla standardista tulee osa koulutuksen laatujärjestelmää", toteaa opintoasiain päällikkö Arja Hovila.

"Vaikka tutkintojen uudistaminen on ennen kaikkea tiedekuntien asia, on tarpeen linjata esim. tällaisia rakenteellisia asioita yliopiston tasolla. Yliopiston hallituksen päätös selkeyttää uudistuksen konkreettista toteuttamista."

"Vaikka Tutkinto-, opintokokonaisuus- ja opintojaksokohtaiset tiedot -hankkeessa voidaan puhua yksikertaisesti "sanastosta", taustalla on laajoja kehittämistavoitteita, joita valtioiden välisessä yhteistyössä ja kansallisella tasolla on linjattu ns. Bolognan prosessin osana. Sanasto-hankkeessa syntynyt määritys palvelee osaltaan näiden tavoitteiden saavuttamista, jos se kyetään viemään konkreettiseen opetussuunnitelmatyöhön", muistuttaa Hovila.

Hovila korostaa tiedottamisen tärkeyttä. Vaasassa sisäinen tiedottaminen tapahtuu yliopiston yhteisen koulutustoimikunnan ja tiedekuntien tutkintorakenneryhmien kautta. Opetussuunnitelmien konkreettista kirjoitustyötä käsitellään myös suunnittelijoiden tapaamisissa. Tiedon "rakenteistamisen" perusta luodaan kuitenkin laitoksilla, ja sen vuoksi yhtenäisen rakenteen edut on kerrottava myös sisällöistä vastaaville opettajille ja tutkijoille.

Yhtenäinen määrittely ei uhkaa akateemista vapautta

Hovila muistuttaa, että yhtenäisen määrittelyn käyttöönotto ei kuitenkaan uhkaa akateemista opetuksen ja tutkimuksen vapautta, koska sisällöt ovat edelleen tieteenalojen ja akateemisen henkilöstön suvereenia aluetta.

"Yhteisesti ymmärretty koulutusjärjestelmän ja opintotiedon kuvaus auttaa myös kansallisen laatujärjestelmän kuvaamisessa kansainvälistä yhteistyötä varten", toteaa Hovila.

Tiedotteen alkuun

Kohti yhteensopivia opiskelijatietojärjestelmiä

Käsitemäärittely palvelee yhtä paljon yliopistojen sisäistä kuin yliopistojen välistä kommunikaatiota, muistuttaa tietojärjestelmäpäällikkö Mikko Markkola.

"Yhteisten käsitteiden määrittely ja käyttö on välttämätön perusta kehitettäessä korkeakoulurajat ylittävää yhteistyötä ja organisaatioiden välistä sähköistä asiointia", toteaa tietojärjestelmäpäällikkö Mikko Markkola. "Käsitemäärittely on kaiken tietojärjestelmätyön perusedellytyksiä ja yliopistoissakin määrittelytyötä on tehty vuosikymmenet. Asioinnin siirtyessä Internetiin vaaditaan kuitenkin lisää käsitteiden tarkkuutta."

Mikko Markkola on yksi yliopistoyhteistyön kantavista voimista kehitettäessä korkeakoulurajat ylittävää yhteistyötä ja organisaatioiden välistä sähköistä asiointia. Hän oli mukana suunnittelemassa joustavan opinto-oikeuden JOOPAS.fi-palvelua, joka otettiin käyttöön yliopistoissa syksyn alussa. JOOPAS.fi-palvelussa on jo pystytty tekemään kaikille yliopistoille yhteinen joustavan opinto-oikeuden hakulomake. Sitä käytetään aluksi paperiversiona, koska toimivaan sähköiseen asiointiin ei ole vielä päästy.

Sanasto-määrittely luo pohjaa joustavan opiskeluoikeuden toteutumiselle ja hallinnoinnille

Yliopistojen rajat ylittävä, opiskelua tukeva ja opiskelun mahdollistava sähköinen asiointi edellyttää, että käytettävät käsitteet ovat täysin sovitettavissa yhteen ja tietojärjestelmien välinen tiedonsiirto onnistuu vaivatta. Tätä varten on tehty tutkintorakenteeseen ja opiskeluun liittyvää sanastotyötä, joka on saatu yliopistoihin lausunnolle.

Seuraavassa vaiheessa määritellään opetuksen tarjontaan liittyvät käsitteet sillä tasolla, että opinto-oikeuden hakemiseen toisesta yliopistosta ja opetukseen osallistumiseen tarvittavat riittävät tiedot pystytään välittämään mm. potentiaalisille opiskelijoille ja muille tiedon tarvitsijoille.

Määritystyön lopuksi varmistetaan, että suoritetut opinnot voidaan toimittaa sähköisesti opiskelijan kotiyliopiston opiskelijatietojärjestelmään yhteisesti hyväksytyllä tavalla. Työskentelyssä pyritään ottamaan huomioon kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus, jotta määritys ei ole ristiriidassa kansainvälisten standardien kanssa.

"Koko sanaston määrittelytyön keskeisenä tavoitteena on määritellä minimimäärä käsitteitä, jolla joustava opiskelu ja opiskelijaliikkuvuus voidaan toteuttaa. Tällä rajauksella ei määritellä täydellistä kaikki nykytarpeet täyttävää ja tulevaisuuden haasteisiin täysin soveltuvaa uutta uljasta opiskelijatietojärjestelmää", muistuttaa tietojärjestelmäpäällikkö Mikko Markkola.

Tiedotteen alkuun

OPSU-työkalulla Tampereen teknilliselle yliopistolle hallittu ja toimiva opetussuunnitelma - valtakunnallinen määrittelytyö otettiin huomioon suunnittelussa

Tampereen teknillisessä yliopistossa on haettu yhteistä käsitystä siitä, mitä opetuksen suunnittelu sisällöllisesti on. Kyse on opetussuunnitelmatyön teoreettisen perustan kehittämisestä. Valtakunnallinen määrittelytyö on tukenut OPSU-työkalun määrittelytyötä, toteaa suunnittelija Kirsi Reiman.

Työkalu nimettiin Opetussuunnitelma-työkaluksi (OPSU), joka sisältää kuvailutietojen lisäksi opintojaksojen mitoituslaskurin. Mitoituslaskurilla opettajien on mahdollista mitoittaa ydinaineksen, opetusmuotojen ja oppimateriaalin käyttötarkoituksen pohjalta opintojaksonsa. Mitoituslaskuri tuottaa ydinainesanalyysin pohjalta arvion opintojakson laajuudesta, joka pohjautuu ECTS-pisteytykseen. Mitoituslaskurin ohjeistus perustuu periaatteisiin, jotka on esitetty Oulun Yliopiston Opetuksen kehittämisyksikön julkaisussa "Anna aikaa ajatella - Suomalaisten yliopisto-opintojen mitoitusjärjestelmä" sekä TTY:n opettajien omiin kokemuksiin mitoittamisesta mm. harjoitustöiden ja oppimateriaalien suhteen.

"Opetussuunnitelma-työkalu on tarkoitettu ensisijaisesti opetuksen suunnittelun ja laadun kehittämisen välineeksi. Opetussuunnitelma-työkalu toimii myös opinnoista tiedottamisen ja opintoneuvonnan välineenä, kun haetaan tietoa esimerkiksi opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan", kertoo suunnittelija Kirsi Reiman.

"OPSU-työkalu toimii myös tietoperustana TTY:n sähköisille ja painetuille opinto-oppaille. OPSU-työkaluun kuvataan kaikki TTY:n koulutusohjelmat, opintokokonaisuudet ja opintojaksot ja sen tietoja voivat lukea kaikki opettajat ja opiskelijat. Opetussuunnitelma-työkalu sisältää sekä teknisiä käyttöohjeita että sisällöllisiä täyttöohjeita mm. mitoittamisen ja opetussuunnitelmatyön osalta. Työkalua käännetään myös englanninkieliseksi, mikä palvelee mm. kansainvälisiä opiskelijoita ja opettajia", kuvailee Reiman.

Kyse on yliopisto-opetuksen opetussuunnitelmatyön teoreettisen perustan kehittämisestä

OPSU- työkalun määritystyö aloitettiin tammikuussa 2004 ja itse työkalu valmistui kesäkuussa 2004. Työkalun kehittämistä jatketaan kokemusten ja palautteiden pohjalta. Määritystyöhön osallistui eri alan asiantuntijoita kuten opetushenkilöstöä, opiskelijoita, tietohallinnon, opiskelijapalvelujen ja opetuksen kehittämispalvelujen henkilöstöä. Erityisen tärkeä rooli on ollut ohjelmiston valmistaneella yrityksellä, jonka vahva tekninen osaaminen sekä TTY:n opetuksen ja vastaavanlaisten sähköisten järjestelmien tuntemus mahdollistivat työkalun synnyn niinkin nopeasti kuin puolessa vuodessa.

"Määrittelytyön alkuvaiheessa tarkennettiin yhteistä käsitystä siitä, mitä on opetuksen suunnittelu ja miten se tuodaan näkyväksi opetukseen ja miten oppimista voidaan edistää. Kysehän on yliopisto-opetuksen opetussuunnitelmatyön teoreettisen perustan kehittämisestä", toteaa Reiman.

TTY:llä on ollut jo useamman vuoden ajan käytössä sähköinen opinto-opasohjelma, johon on kerätty opetuksen perustietoja. OPSU- työkalua kehitettiin kuitenkin opinto-opasohjelmaa kattavammaksi opetussuunnitelmaideologiaan perustuvaksi työkaluksi. Kehitystyön pohjaksi arvioitiin myös Walmiiksi Wiidessä Wuodessa -projektin tuottama EditCore-alustaa, jota käytetään opetussuunnitelmaprosessin tukena. EditCore -alusta ei kuitenkaan sellaisenaan soveltunut TTY:lle. OPSU-työkalussa haluttiin huomioida paremmin tekniikan alan opetuksen luonne ja tuoda selkeästi näkyviin koko tutkintorakenne.

Valtakunnallinen määrittelytyö otettiin huomioon OPSUn suunnittelussa

Kehitystyötä tehdessä implementointiin myös huhtikuun 2004 aikana "Tutkinto-, opintokokonaisuus- ja opintojaksokohtaiset tiedot" määrityksen 1.0 beta-versiota ja määritystyötä täydennettiin itse tarvittavin osin mm. tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osalta. Valtakunnallinen määrittelytyö on Reimanin mukaan tukenut OPSU-työkalun määrittelytyötä ja terminologiaa, jolloin OPSU- työkalusta saatavat tiedot ennakoivat myös tulevaisuuden vaatimuksia sähköisten opinto-oppaiden suhteen. Parhaillaan TTY:llä työstetään kuvauksia ja valmistaudutaan uuden tutkintorakenteen toimeenpanoon.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että OPSU- työkalun kautta halutaan muodostaa TTY:lle hallittu ja toimiva opetussuunnitelma, jossa on selkeät kuvaukset opinnoista esitietovaatimuksineen, tavoitteineen, sisältöineen ja toteutustapoineen. Tavoitteet on kirjattu yleisistä tutkinnon tavoitteista aina yksittäisten opintojaksojen tavoitteisiin, jolla havainnollistetaan tutkintojen vaatimuksia ja asiantuntijuuden kasvun kehittymistä. Oppimisen periaatteet ja pedagogiikka sekä arvioinnin perusteet on tuotu näkyväksi, mikä osaltaan edesauttaa oppimisen kannalta tärkeiden tietojen näkyvyyttä.

OPSU-työkalussa on mahdollista tehdä ydinainesanalyysi ja mitoittaminen yhdessä sekä käyttää mitoituslaskuria opintojakson laajuuden määrittelyssä. OPSU-työkaluun kerätään myös koko yliopiston laajuudelta tietoa siitä, miten tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään opetuksessa eli saadaan kuva ns. virtuaaliyliopistotoiminnasta. OPSU-työkalu antaa myös reaaliaikaista tietoa siitä, miten tutkintouudistus etenee yliopistolla ja opetus on mahdollista suunnitella uuden tutkintorakenteen aikarajat huomioiden. Opetuksen suunnittelu on osa opetuksen laatua ja työkalussa on mahdollista määritellä, miten laatua kehitetään tutkinnoissa, opintokokonaisuuksissa ja opintojaksoissa.

Opiskelijoille personoitu portaali

OPSU-työkalu on järjestelmäprojekti, mutta erityisesti myös toiminnan kehittämisprojekti. Tulevaisuuden haasteina on muun muassa kehittää opiskelijoille suunnattu personoitu portaali, jossa tarjotaan opiskelijoille kaikki opiskeluun ja yliopistoelämään liittyvät välineet ja tieto yhden järjestelmän sisällä. Portaalin osa-alueita ovat HOPS ja oppimisen hallinta, vuorovaikutus, sähköinen asiointi ja tiedottaminen. Lisäksi suunnitteilla on kehittää havainnollistavia graafisia esityksiä mm. opintojen rakenteesta, joiden avulla edistetään opintojen sujuvuutta ja opetuksen suunnittelua.

Lisätietoja: Opetussuunnitelma -työkalu, Opiskelun ja opetuksen kehittämispalvelut, TTY, Kirsi Reiman p. 03- 3115 3886 / 040- 849 0461, kirsi.reiman@tut.fi

Opiskelijan personoitu portaali, Opiskelijapalvelut, TTY, Leena Ronimus p. 03- 3115 2444, leena.ronimus@tut.fi

Tiedotteen alkuun

Yliopistojen sähköisten opetustietojen yhteiskäyttö VI -työpaja 9. joulukuuta Turussa

Työpajassa on mahdollisuus kysyä tutkintorakennekuvausmäärityksestä editori Lassi Nirhamolta. Nirhamo lupaa myös tulla yliopistoihin keskustelemaan määrityksen käyttöönottoon liittyvistä kysymyksistä, mikäli tarvetta ilmenee.

Työpajassa keskustellaan yliopistojen lausuntokierrokselle lähetetystä tutkintorakenteen kuvaus -määrityksestä. Iltapäivällä käsitellään kurssitietomääritystä ja sovitaan sen käyttöä tammi-helmikuussa pilotoivat hankkeet.

Ilmoittautuminen 8. joulukuuta mennessä osoitteella meri.forsstrom@virtuaaliyliopisto.fi. Viestin otsikoksi "Turku 0912-04".

Työpajan ohjelma (pdf)

Tiedotteen alkuun

Työkaluja tulevaisuuden opetusuunnitelmatyöhön - seminaari opetusministeriössä 25. tammikuuta

Opetussuunnitelmatyöllä on monta tekijää ja opetussuunnitelmalla monta käyttäjää korkeakoulujen toteuttaessa perustehtäviään. Tämän kokonaisuuden ja sen osien hallitsemiseksi on eri toimijaryhmille kehitetty myös omia ohjelmia ja sovelluksia. W5W-hankkeen ja Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikön organisoimassa seminaarissa esitellään ja arvioidaan näitä työvälineitä opettajien, opiskelijoiden ja opintohallinnon tarpeiden näkökulmista. Samalla pohditaan kysymystä tarvittavien määritysten, ohjelmistojen ja opintotietojärjestelmiin liittyvien palvelujen tulevaisuuden näkymistä ja kehittämisedellytyksistä.

Seminaarin tarkempi ohjelma löytyy tammikuun alussa SVY-portaalista ja W5W-hankkeen verkkosivuilta.

Tiedotteen alkuun

JOO-sopimuksen laskutusperuste muuttuu opintopistepohjaiseksi - Rehtorit allekirjoittivat muutoksen JOO-sopimukseen

Rehtorit allekirjoittivat Kuopiossa järjestetyn opetusministeriön ja yliopistojen johdon tapaamisen yhteydessä muutoksen joustavan opinto-oikeuden sopimukseen. Allekirjoitusvuorossa Sibelius-Akatemian rehtori Gustav Djupsjöbacka.

Voimassa olevan sopimuksen mukaan yliopisto, jossa opiskelija suorittaa JOO-sopimuksen mukaisia opintoja, laskuttaa opiskelijan suorituksista tämän kotiyliopistoa opiskelijan suorittamien opintoviikkojen perusteella. 1. elokuuta 2005 voimaan tulevan tutkintoasetuksen mukaan opintoviikoista luovutaan ja otetaan käyttöön opintopisteet. Näin ollen myös JOO-sopimukseen kirjattuja laskutusperiaatteita on tarpeen muuttaa.

1.1.2006 lukien suoritetuista opinnoista laskutetaan 50 euroa per opintopiste. Nykyisen mitoitusjärjestelmän mukainen korvaus on 80 euroa per opintoviikko. Lisäksi opiskelijan kotiyliopisto korvaa myönnetyistä uusista opinto-oikeuksista kohdeyliopistolle hallinto- ja ohjauskuluina 20 euroa per opinto-oikeus. Opiskelijalle toisessa yliopistossa opiskelu on maksutonta.

Joustava opiskelu virtuaaliyliopistotoiminnan keskeinen tavoite

Suomen virtuaaliyliopisto -konsortio käynnisti valtakunnallisen JOO-sopimuksen valmistelun vuonna 2001. Valmistelutyö tehtiin tiiviissä yhteistyössä yliopistojen opintohallinnon asiantuntijoiden kanssa. Konsortio hyväksyi sopimuksen asiasisällön kokouksessaan 6. helmikuuta ja yliopistojen rehtorit allekirjoittivat sopimuksen 11. kesäkuuta 2003.

Opiskelijoiden liikkuvuuden lisääminen eri yliopistojen välillä on yksi yliopistojen hyväksymistä virtuaaliyliopistotoiminnan kehittämiseen liittyvistä strategisista tavoitteista. Yliopistorajat ylittävät, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät opiskelujärjestelyt antavat opiskelijoille perinteisiä opetusmuotoja laajemmat mahdollisuudet käyttää hyväksi koko maan yliopistojen erityisosaamista ja asiantuntemusta. Virtuaaliyliopistoyhteistyönä tuotetuille opintojaksoille opiskelijat voivat osallistua ajasta ja paikasta riippumatta.

Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen ja yliopistojen oppiaineiden verkostoituminen edesauttavat merkittävällä tavalla yliopistojen keskittymistä omiin vahvuusalueisiinsa. Verkostoituminen ja omiin vahvuusalueisiin keskittyminen ovat tärkeitä koulutuspoliittisia kilpailutekijöitä myös eurooppalaisella korkeakoulutusalueella toimittaessa.

Tiedotteen alkuun

SVY:n konsortio linjasi strategiaa - kehittämisyksiköstä palveluyksikkö

Tietohallintojohtaja Markku Kuula Helsingin kauppakorkeakoulusta, vararehtori Timo Tiihonen Jyväskylän yliopistosta, vararehtori Olavi Nevanlinna Teknillisestä korkeakoulusta ja osastopäällikkö Matti Jussila Tampereen yliopistosta SVY:n konsortiokokouksessa 17. marraskuuta.

Johtoryhmä jatkaa strategian valmistelua saatujen lausuntojen ja konsortion evästyksen pohjalta varmistaen, että yliopistojen asiantuntijoilla on mahdollisuus vaikuttaa ja kommentoida tarkennettua esitystä. Tarkennettu johtoryhmän esitys tuodaan SVY:n konsortion vuosikokouksen käsittelyyn 8. maaliskuuta 2005, jolloin strategia on tarkoitus hyväksyä.

Kokouksessa keskusteltiin myös niistä SVY-toiminnan valtakunnallisista painopisteistä, joihin uudelleen nimetyn palveluyksikön tulisi toimintansa yliopistoyhteistyön edistämiseksi keskittää tulevina vuosina. Konsortio oli yksimielinen kolmesta päälinjasta, joihin toiminta keskitetään:

• joustavan opiskelun mahdollistaminen
• oppimateriaalin yhteiskäyttöisyyden edistäminen
• yhteistyön ja yhteisen infrastruktuurin kehittäminen.

Palveluyksikkö jatkaa toimintaansa nykyisessä laajuudessa.

Tiedotteen alkuun

SVY:n portaali uudistuu ja palvelut siirtyvät uudelle palvelimelle

ESR-hankkeena toteutettu SVY:n portaalin kehittämishanke päättyy vuoden vaihteessa, jolloin siirrytään jatkuvan ylläpidon vaiheeseen. Portaalin kehittäminen aloitettiin vuonna 2001 SVY:n kehittämisyksikön ja tieteen tietotekniikan keskus CSC:n yhteistyönä. Tammikuussa portaalin sisältöjen ylläpito jatkuu hajautetusti SVY:n palveluyksikön hallinnoimana. Tekninen ylläpito siirtyy CSC:ltä Teknilliselle korkeakoululle.

Portaali uudistuu ja siirtyy uuteen sisällönhallintaympäristöön

Portaaliuudistuksen yhteydessä on tehty entistä selkeämpi sisältöjaottelu SVY:n pääportaalin ja Verkostopalvelu-nimellä toimivan SVY:n extranetin välillä. SVY:n osahankkeina toteutetut verkkopalvelut muodostavat pääportaalin keskeisen sisällön. Uutena sisältönä julkaistaan muun muassa kattava verkko-opetuksen tekijänoikeusopas.

Verkostopalvelussa ylläpidetään ajantasaisia sivustoja SVY-yhteisössä meneillään olevista kehittämishankkeista.

Uudistuksen myötä SVY:n kolmikielinen portaali, Verkostopalvelu ja Kurssitarjonta siirretään uuteen hajautetun ylläpidon mahdollistamaan julkaisujärjestelmään, joka on kehitetty hankkeen aikana.

Palvelut siirtyvät uudelle palvelinkoneelle - ylläpitokatkoja joulukuussa

Kaikki SVY:n portaalin yhteydessä ylläpidettävät verkkopalvelut siirretään uudelle palvelinkoneelle marras-joulukuun aikana. Siirto tapahtuu vaiheistetusti ja pääosin kaikki palvelut ovat siirrosta huolimatta käytössä.

Ylläpitokatkoja esiintyy joulukuun puoliväliin saakka JOOPAS-verkkopalvelussa, Kurssitarjonnassa, Kokousympäristössä ja Akateemisella kohtauspaikalla. Katkoista kerrotaan etukäteen palvelujen ylläpitäjille.

JOOPAS-verkkopalvelun Ilmoitustaulun ja JOO-ohjeiden ylläpito on estetty 10. - 16.12. Kurssitarjontapalvelun kurssitietojen ylläpito on estetty 10.12. -16.12. Akateeminen kohtauspaikka suljetaan kokonaan ajaksi 29.11. - 16.12. Kokousympäristön kokoustietojen ja dokumenttien lisääminen on estetty 1. -16.12.

Uudistus muuttaa myös joidenkin portaalipalvelujen ja SVY:n portaalin sivujen urleja. Muutoksista tiedotetaan joulukuussa viikolla 51.

Lisätietoja: Totti Tuhkanen, SVY:n palveluyksikkö totti.tuhkanen@virtuaaliyliopisto.fi, p. 040 502 2526

Tiedotteen alkuun

Julkaisuja

Julkaisu virtuaalikampuksen kehittämisestä

Joensuun yliopiston Opetusteknologiakeskus (Optek) on julkaissut "Kampukselle virtuaalisesti ­ virtuaalikampuksen portaalipalveluiden kehittämisestä" selosteen. Julkaisu on Opetusteknologiakeskuksen selosteita -julkaisusarjan 6. osa ja liittyy vuonna 2003 päättyneeseen ESR-rahoitteiseen Paikallisportaali-hankkeeseen.

Julkaisussa kuvataan Paikallisportaalihankkeen tuloksia sekä kehitystyöhön liittyviä haasteita. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa ja mallintaa Joensuun yliopistolle Suomen virtuaaliyliopiston keskusportaalin yhteyteen paikallisportaali, josta löytyvät paikalliset virtuaaliyliopistotoimintaa tukevat palvelut. Konkreettina tuloksena hankkeessa tuotettiin Joensuun yliopiston virtuaalikampus, joka toimii osoitteessa http://www.joensuu.fi/virtuaaliyliopisto.

Julkaisusta on saatavilla verkkoversio Optekin kotisivuilta (pdf). Julkaisun paperiversiota voi tiedustella Joensuun yliopiston Opetusteknologiakeskuksesta.

Selvitysmies Rantasen raportti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuksen rakenteellisesta kehittämisestä

Selvitysmies Jorma Rantanen on pohtinut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuksen rakenteellista kehittämistä. Raportti on osa valtion tiede- ja teknologianeuvoston käynnistämää julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteiden selvitys- ja arviointityötä. Selvitysmies luovutti raporttinsa opetusministeri Tuula Haataiselle 10. marraskuuta.

Selvityksen mukaan Suomen yliopistotutkimuksen voimavarat, osaaminen, infrastruktuuri, tieteellinen tuotteliaisuus ja tutkimuksen laatu ovat kansainvälisestikin arvioiden korkealla tasolla. Järjestelmä on alueellisesti kattava, mutta tuleviin haasteisiin nähden pirstoutunut, sen voimavarat paikoin liian ohuet ja sen kansainvälistymisaste voisi olla korkeampi. Myös huippututkimusta kaivataan enemmän.

Selvitysmiehen mukaan yliopistojärjestelmää ei tule enää laajentaa eikä hajauttaa, vaan tulevassa kehittämisessä tulee painottaa sisällön, laadun ja vaikuttavuuden vahvistamista. Kaikessa yliopistotutkimuksessa tulee tavoitella huippulaatua. Kansainvälisiä huippututkimuksen instituutioita tulee myös aktiivisesti pyrkiä hankkimaan Suomeen.

Suurten ja monialaisten yliopistojen tulee keskittyä kansainväliseen huippututkimukseen ja kansainvälisen kilpailukykynsä kehittämiseen. Tämä edellyttää perustutkimuksen voimistamista, mm. lisäämällä huippuyksikköjä, luomalla kansainvälisiä tutkimusalliansseja, laajentamalla tutkijanvaihtoa ja tukemalla kansainvälisiin tutkimushankkeisiin osallistumista. Perustutkimusta tulee kohdentaa tärkeisiin strategisiin kohteisiin ja sen kilpailutettua rahoitusta tulee lisätä.

Osa yliopistoista voi suuntautua tukemaan tutkimuksellaan toisaalta kansallista kehitystä ja toisaalta antaa tutkimustukea alueelliselle kehittämistyölle. Yliopistojen odotetaan tutkimuksellaan tukevan myös suoraan yritysten syntyä ja kehittämistyötä ja erityisesti PK-yritysten kehittämistä. Näitä toimintoja voidaan tehostaa yliopistojen kolmannen tehtävän puitteissa.

Yliopistojen ryhmittyminen verkostoiksi on suositeltavaa hajautumisen haittojen vähentämiseksi. Verkottumisperustana voi olla alueellinen, toiminnallinen, aihekohtainen tai kansainvälinen toiminta ja tavoite. Pitkällä aikavälillä tulee kokeilla uudentyyppisiä suurempiin kokonaisuuksiin ryhmittyneitä yliopistojen organisaatiomuotoja, mm. alueellisia tai paikallisia yliopistokonserneja tai maakuntayliopistorakennetta kehittämällä. Tätä varten tulee käynnistää kokeiluhankkeita.

Selvitysmiehen mukaan uusiin haasteisiin vastaaminen edellyttää yliopistojen budjettirahoituksen lisäämistä. Budjettirahoitusta esitetään vahvistettavaksi 90 miljoonan euron vuotuisella lisäyksellä: strategisen huippututkimuksen kehittämiseksi (30 milj. euroa), infrastruktuurin vahvistamiseksi (30 milj. euroa) ja kansainvälisen toiminnan tehostamiseksi ja laajentamiseksi (30 milj. euroa). Lisärahoitus tulee kohdentaa strategisesti ja soveltuvin osin kilpailuttaa.

Yliopistojen sisäistä hallintoa tulee kehittää konsernihallinnon suuntaan. Sitä vahvistetaan sekä strategiatyöllä että johtamis- ja esimieskoulutuksella. Yliopistojen perushallintomalliksi ehdotetaan itsenäistä julkisoikeudellista yhteisöä.

Selvitysraportti Yliopistojen ja Ammattikorkeakoulujen tutkimuksen rakenneselvitys on opetusministeriön www-sivuilla (pdf).

Globaali kilpailu haastaa Suomen yliopistot

Sitran julkistama kirja  pyrkii viemään keskustelua yliopistojen asemasta eteenpäin. Kirja käsittelee yliopistojen asemaa ja kansainvälisiä haasteita. Poleemisen puheenvuorokirjan on kesän 2004 aikana Sitralle työstänyt professori Karl-Erik Michelsen Lappeenrannan yliopistosta.

Suomalainen korkeakoulujärjestelmä elää Michelsenin mukaan keskellä ulkoisia paineita, joita aiheuttavat globalisaatio, kansainvälistyminen, informaatioyhteiskunta, Euroopan poliittinen integraatio sekä edelleen voimistuva tieteellisen tiedon ja teknologian tulva. Sisäisesti korkeakouluihin kohdistuu voimakasta taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista painetta.

Kansainvälistyvä tiede ja eurooppalaista yliopistojärjestelmää yhtenäistävä ns. Bolognan prosessi asettavat kovat vaatimukset yliopistoissa ja korkeakouluissa annettavalle tieteelliselle opetukselle. Vuoden 2005 jälkeen voimaan astuva Bolognan prosessi antaa opiskelijoille mahdollisuuden vaihtaa opiskelupaikkaa alemman korkeakoulututkinnon jälkeen. Tämä mahdollisuus lisää liikkuvuutta, mutta samalla se myös avaa ovet yliopistojen ja korkeakoulujen väliselle kilpailulle. On todennäköistä, että ainakin lahjakkaimmat opiskelijat hakeutuvat maisterikoulutukseen Euroopan huippuyliopistoihin.

Massayliopistot ovat Michelsenin mukaan tulleet tiensä päähän. Kansainvälistyvä maailma tarvitsee joustavampia akateemisia instituutioita, joilla on kyky kouluttaa sekä suuria määrä korkeatasoisia asiantuntijoita että pitkälle erikoistuneita tutkijoita. Massayliopisto ei pysty täyttämään kumpaakaan tavoitetta, koska se on rakennettu palvelemaan teollistumista ja rajoitettuja kansallisia tavoitteita.

Professori Karl-Erik Michelsen kiteyttää kirjan suositukset seuraaviin kuuteen teesiin:

1. Suomessa olisi luovuttava yleisestä maisterikoulutuksesta ja panostettava voimavarat Bolognan prosessin mukaisesti alemman eli noin neljässä vuodessa suoritettavan kandidaatintutkinnon kehittämiseen. Se olisi ilmainen ja avoin kaikille ylioppilaille. Uudistettu kandidaatintutkinto antaisi laajan yleissivistyksen sekä valmiudet julkisen ja yksityisen sektorin työtehtäviin.

2. Yliopistoille olisi annettava täydellinen vapaus kehittää maisteriohjelmia, jotka ovat a) kansainvälisiä, b) monitieteellisiä, c) tutkimuksellisesti kunnianhimoisia ja d) suoraan kytkettyjä kansainvälisen tason tohtoriohjelmiin.

3. Yliopistoille olisi annettava täydellinen taloudellinen autonomia eli niille olisi annettava oikeus hankkia, säilyttää ja kumuloida omaa varallisuutta.

4. Yliopistoille olisi annettava oikeus järjestää maksullisia maisteriohjelmia, joihin voidaan rekrytoida maksavia opiskelijoita kotimaasta ja ulkomailta.

5. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kandidaattiopinnot olisi yhdistettävä lukion opintoihin, jolloin valintakokeista ja välivuosista päästäisiin eroon.

6. Yliopistojen, korkeakoulujen ja opetusministeriön suhde olisi määritettävä uudelleen. Nykyisen tulosohjauksen sijaan opetusministeriö voisi ostaa yliopistoilta ja korkeakouluilta eriasteisia tutkintoja. Laadun varmistamiseksi opetusministeriö voisi kilpailuttaa yliopistoja ja korkeakouluja ja ostaa tarvittaessa tutkintoja myös ulkomailta.

Kansainvälistyvä yliopisto - Suomalaisen yliopistojärjestelmän haasteet, Karl-Erik Michelsen, Sitra 270, ISBN 951-37-4333-0, ISSN 0785-8388 (Sitra), 103 sivua, Edita Publishing Oy. Helsinki 2004. Ovh 22 euroa.

Myynti: Edita-asiakaspalvelu ja kirjakaupat.

Tiedotteen alkuun