Etusivu > Tiedotteet > 2005 > SVY-tiedote Tammikuu 2005

SVY-tiedote Tammikuu 2005

Tässä tiedotteessa:

Ajankohtaista

 Avoimet julkaisuarkistot -seminaari 14. tammikuuta koulutuskeskus Dipolissa Espoossa  | Seminaarin teemana on avoimet julkaisu- ja tutkimusrekisterit, jotka palvelisivat niin yliopisto-, korkeakoulu- ja tutkimusyhteisöä kuin laajempaa yleisöäkin avoimuutensa ansiosta.

Työkaluja tulevaisuuden opetusuunnitelmatyöhön -seminaari 25. tammikuuta Helsingissä | Seminaarissa tarkastellaan Suomessa ops-työn eri vaiheisiin tehtyjä työkaluja opettajien, opiskelijoiden ja opintohallinnon näkökulmista. Ilmoittautuminen 19. tammikuuta mennessä. Seminaarin järjestävät W5W-hanke ja SVY:n palveluyksikkö.

Laatua opetukseen verkko-opetuksen avulla -virtuaaliyliopistoseminaari 20. tammikuuta Lappeenrannassa (pdf) | Ilmoittautuminen 16. tammikuuta mennessä www-lomakkeella.

Verkko-opetuksen laatuseminaari Helsingissä 10. helmikuuta 2005 | Vopla-hankkeen järjestämän seminaarin tavoitteena on yliopistollisen verkko-opetuksen laatutyön tukeminen. Lisätietoja ohjelmasta tulee tammikuussa.

Verkko-opetuksen kehittämisen laatupalkintoja voi hakea | Opetusministeriö ja Opetushallitus jakavat verkko-opetuksen kehittämisen laatupalkinnot huhtikuussa ITK-päivillä Hämeenlinnassa. Ehdotukset palkittavista hankkeista 20. helmikuuta mennessä.

Valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät 22.-23. maaliskuuta 2005 | VVYOP'05 järjestetään TKK Dipolissa Espoossa. Teemoina ovat opetuksen, tutkimuksen ja työprosessien laadunhallinta, opintotietojärjestelmäyhteistyö, opiskelijaliikkuvuuden sähköiset palvelut, opetuksen tuen yhteistyö, eettiset kysymykset digitaalisten aineistojen käytössä, oppimateriaaliyhteistyö, verkko-opetuksen toteutus ja lähtökohdat sekä elinkeinoelämän ja yliopistojen yhteistyö. Päivien pääpuhujina ovat Sitran ylijohtaja Esko Aho, opetusministeriön ylijohtaja Arvo Jäppinen, Vaasan yliopiston rehtori, SVY:n johtoryhmän puheenjohtaja Matti Jakobsson, Taideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjö Sotamaa ja Turun yliopiston kansleri Eero Vuorio. Ilmoittautuminen tilaisuuteen alkaa helmikuun puolivälissä.

 Crossborder Networking and Learning –konferenssi 18.-19. huhtikuuta Vaasan oppimiskeskus Tritoniassa  | Konferenssissa kuullaan Suomen ja Ruotsin kokemuksia siitä, miten TVT:tä voidaan hyödyntää menestyksellisesti opetuksessa tai hankeyhteistyössä. Pari viikkoa ennen konferenssia verkossa alkaa lisäksi virtuaalikonferenssi, jossa esitellään mielenkiintoisia hankkeita. Järjestäjinä toimivat UniZon Kvarken ja UniNet – korkeakoulujen ja yliopistojen välisen yhteistyön asiantuntijat, joilla on pitkä kokemus Suomen ja Ruotsin hankeyhteistyöstä Merenkurkun alueella.

 EDEN-konferenssi Espoon Dipolissa 20-23 kesäkuuta 2005 - call for papers  | EDEN - European Distance and E-Learning Network järjestää tämänv uotisen konferenssitapahtumansa Espoon Dipolissa. Suomen virtuaaliyliopisto on TKK Dipolin kanssa konferenssijärjestelyjen pääyhteistyökumppani. Konferenssipapereita voi ehdottaa 1. helmikuuta 2005 saakka joltakin konferenssin teema-alueelta. Ehdotuksia voi tehdä myös työpajojen vetämisestä joltakin tietyltä teema-alueelta.

EAEEIE:n vuosikonferenssi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 6.-8. kesäkuuta 2005 | Konferenssi on keskittynyt sähkö- ja tietotekniikan opetuksen, tutkintorakenteiden ja uusien opetusinnovaatioiden esittelemiseen tietokoneavusteista ja verkko-opetusta hyödyntäen. Esityspapereita voi esittää tammikuun loppuun saakka.

Lisää ajankohtaisia uutisia 

Tiedotteen alkuun

TieVie-hanke kouluttaa vuonna 2005 TVT:n opetuskäytön asiantuntijoita

TieVie-hanke toteuttaa vuonna 2005 ope.fi III-tasoa vastaavaa 10 opintoviikon TieVie-asiantuntijakoulutusta. Koulutukseen haku päättyy 30.4. 2005 ja koulutus alkaa elokuussa 2005. Asiantuntijakoulutuksen lisäksi TieVie-hanke tukee koulutuksen vakiinnuttamista osaksi yliopistojen perustoimintaa.

TieVie-hanke tukee yliopistojen välistä verkostoituvaa yhteistyötä koulutuksiin osallistuvien kesken. Hanke edistää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittymistä yliopistoissa tukemalla opetushenkilökuntaa ja muita koulutukseen osallistujia heidän TVT:n opetuskäyttöön liittyvissä kehittämishankkeissaan.

TieVie-virtuaaliyliopistohanke on toteuttanut vuodesta 2001 lähtien valtakunnallista tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäytön koulutusta yliopistojen opettajille sekä kouluttanut TVT:n opetuskäytön asiantuntijoita Suomen yliopistoihin. Koulutusta on järjestetty ope.fi-tavoitteiden suuntaisesti tasoilla II (TieVie-koulutus, 5 ov) ja III (TieVie-kouluttajakoulutus / TieVie-asiantuntijakoulutus, 10 ov).

Vuodesta 2005 lähtien TieVie-hanke ei enää järjestä opettajille suunnattua viiden opintoviikon TieVie-koulutusta , vaan tukee tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutuksen vakiinnuttamista osaksi yliopistojen perustoimintaa. Ope.fi II-tasoa vastaavan koulutuksen vakiinnuttamiseen yliopistoihin on valmistauduttu useamman vuoden ajan kouluttamalla yliopistoihin TieVie-kouluttajakoulutuksessa – ja myöhemmin -asiantuntijakoulutuksessa (10 ov) toimijoita, joilla on asiantuntemusta ja osaamista muun muassa TVT:n opetuskäytön henkilöstö-koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

TieVie-hankkeen tuki TVT:n opetuskäytön koulutuksille yliopistoissa

TieVie-hanke tukee vuonna 2005 tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutuksen vakiinnuttamista yliopistojen perustoimintaan seuraavien toimintamuotojen avulla:

a)  TieVie-hanke järjestää yliopistojen TVT:n opetuskäytön paikallisista koulutuksista vastaaville suunnittelijoille ja kouluttajille 2 - 3 työseminaaria vuonna 2005. Seminaareissa työstetään paikallisten koulutusten keskeisiä kysymyksiä ja ongelmia, jaetaan ideoita, käytänteitä ja hyviä kokemuksia koulutusten järjestämisestä. Koulutusten järjestäjiä kannustetaan tekemään yhteistyötä yli korkeakoulurajojen ja verkostoitumaan ope.fi II -tason koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Työseminaareja voidaan pitää esimerkiksi valtakunnallisten virtuaaliyliopistopäivien, Peda-Forumin tai IT-Peda-verkoston tapahtumien yhteydessä. Paikallisia kouluttajia myös edelleen koulutetaan TieVie-asiantuntijakoulutuksessa.

b)  TieVie-asiantuntijakoulutuksen lähiseminaarit rakennetaan sellaisiksi, että eri yliopistojen paikallisten koulutusten järjestäjät voivat halutessaan integroida niitä osaksi oman yliopistonsa ope.fi II-tasoa vastaavaa TVT:n opetuskäytön koulutusta. Lähiseminaareissa voi olla esimerkiksi kaikille yhteisiä asian-tuntijapuheenvuoroja, rinnakkaissessioita eriytettynä osallistujaryhmien mukaan sekä pienryhmätyöskentelyä myös paikallisten koulutusten osallistujille. Seminaareissa pyritään tukemaan myös osallistujien verkostoitumista eri yliopistojen välillä. Seminaareihin varataan paikallisten koulutusten osallistujille kiintiö.

c)  TieVie-hanke toimii aktiivisesti yhteistyössä muita korkeakouluopetusta käsitteleviä seminaareja ja tilaisuuksia järjestävien kanssa. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi Peda-forum, Vopla-virtuaaliyliopistohanke ja IT-Peda-verkosto. Näin voidaan TVTt:n opetuskäytön teemojen käsittelyä laajentaa sekä määrällisesti että alueellisesti kohdassa b kuvatun toiminnan lisäksi.

d)  TieVie-hanke on tuottanut vuosien 2001–2004 aikana materiaalia järjestämiinsä koulutuksiin, joita yliopistot voivat hyödyntää omissa koulutuksissaan. Materiaalit tullaan päivittämään ja ne linkitetään sekä SVY-portaaliin että TieVie-portaaliin.

TieVie-hankkeen vuonna 2005 järjestämien seminaarien ajankohdista ja teemoista tiedotetaan tarkemmin alkuvuodesta 2005.

Toiminnan painopistettä siirretään yliopistoihin

Yliopistojen on tärkeää alkaa miettiä, miten ope.fi II-tasoinen koulutus saadaan omassa yliopistossa vakiinnutettua ja siirrettyä osaksi perustoimintaa: miten TVT:n opetuskäytön koulutusta voidaan toteuttaa oman yliopiston opetushenkilökunnalle, voidaanko koulutuksen toteuttamisessa tehdä yhteistyötä ja kenen kanssa yhteistyötä tehdään. Osassa yliopistoja koulutusta järjestetäänkin jo itse tai esimerkiksi pienen verkoston sisällä. Jotkut yliopistot ovat myös ilmaisseet kiinnostusta ostaa koulutuspaikkoja muilta koulutusta järjestäviltä yliopistoilta.

Valtakunnallinen TieVie-koulutus (5 ov) on tarjonnut osallistujilleen mahdollisuuksia verkostoitumiseen, kokemusten vaihtoon ja toisten yliopistojen käytäntöihin tutustumiseen, joten haasteena on, miten tämä virtuaaliyliopistonkin kannalta tärkeä elementti saadaan säilytettyä, kun valtakunnallinen koulutus lakkaa. Yliopistoissa kannattaa huomioida ja käyttää hyväksi TieVie-hankkeen tarjoamaa yllä kuvattua tukea koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Lisätietoja: Merja Ruotsalainen, merja.ruotsalainen@oulu.fi, projektipäällikkö, TieVie - Valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutus

Tiedotteen alkuun

Videoteknologian opetuskäytön koulutusyhteistyön avoimet verkkoluennot alkavat maaliskuussa

Videoteknologian opetuskäytön koulutusyhteistyö on käynnistynyt. Koulutus koostuu oppilaitosten omasta sisäisestä koulutuksesta, yhteistyöryhmän järjestämistä asiantuntijaluennoista sekä oppilaitosten välisestä videoneuvotteluharjoittelusta. IT-Peda -verkosto järjestää ja resursoi videoitse välitettävät yhteiset asiantuntijaluennot. Yhteiset avoimet ja maksuttomat verkkoluennot pidetään 10. maaliskuuta ja 7. huhtikuuta. 

Koulutus on suunnattu opettajille ja muille videoteknologiaa työssään käyttäville ryhmille oppilaitosten henkilöstökoulutuksen kautta. Koulutuksessa käydään läpi videoteknologian eri osa-alueita, mutta mukana kulkee kiinteästi videon opetuskäytön näkökulma ja vaatimukset.

Kaikki halukkaat voivat seurata luentoja verkon kautta streamattuna suorana lähetyksenä tai myöhemmin taltiointina. Linkit videoluentoihin ja materiaaleihin löydät IT-Pedan www-sivuilta lähempänä luentojen ajankohtaa.

Ensimmäinen luento pidetään 10. maaliskuuta kello 13-15. Luennon aiheita ovat:

  •  Videoneuvottelu - piirteitä ja perusteita, Kari Tuononen Helsingin yliopisto. Alustuksessa käsitellään videoneuvottelun perusteita ja erityispiirteitä. Samalla tutustutaan erilaisiin videoneuvotteluihin sekä videoneuvottelun mahdollisuuksiin erityisissä kokous- ja suunnittelutilanteissa sekä koulutuksessa.
  •  Materiaaliensuunnittelu & video-opetus/opiskelu, Eva-Maria Hakola, Taik. Video-opetustilanne muotoilun ja visuaalisen toteutuksen näkökulmasta (tilasuunnittelu, kuva, kuvaus ja kuvakerronta sekä materiaalisuunnittelu ja toteutus).

Toinen luento pidetään 7. huhtikuuta kello 13-15 ja aiheen tuolloin on esiintyminen, vuorovaikutus ja videoneuvottelu- ja sovelluksenjakojärjestelmät.

Oppilaitokset mukaan videoneuvottelun kautta

Luennoille otetaan videoneuvottelun kautta ne oppilaitokset, joilla on oppilasryhmä osallistumassa luennolle. Mukaan voidaan ottaa n. 13 oppilaitosta ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset osallistumisesta videoneuvottelun kautta 26. tammikuuta mennessä sähköpostitse osoitteeseen kkoivu@uta.fi

Oppilaitokset voivat myös keskenään muodostaa pieniä harjoitusryhmiä, joissa videoneuvottelutaitoja voidaan harjoitella aidoissa tilanteissa. Pienryhmiin halukkaat voivat ilmoittautua Katille, joka tiedottaa asiasta ja auttaa ryhmien muodostamisessa. Ryhmät voivat itsenäisesti sopia työskentelynsä aikatauluista ja sisällöistä.

Asiantuntijuus jakoon

Yhteisen koulutuksen suunnittelussa on ollut mukana asiantuntijoita yli kymmenestä yliopistosta, korkeakoulusta ja ammattikorkeakoulusta. Koulutusyhteyshenkilöitä on ilmoittautunut 18 yliopistosta ja korkeakoulusta sekä seitsemästä ammattikorkeakoulusta.

Videoteknologian opetuskäytön koulutusyhteistyöstä keskusteltiin ensimmäisen kerran keväällä 2004 järjestetyssä videopedagogiikka ja -teknologia –seminaarissa. Tuolloin päätettiin suunnitella videoteknologian opetuskäytön rakenteellistettu ja yhdenmukaistettu kurssimalli, jonka kautta on mahdollista jakaa resursseja ja asiantuntemusta yhteiseen käyttöön. Tavoitteena on samalla tukea opettajien ja tukihenkilöiden keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä yli organisaatiorajojen.

Tiedotteen alkuun

HAKA-infrastruktuurin käyttöönotto laajenee – vuoden 2005 pilottien haku käynnissä

Tieteen tietotekniikan keskus CSC on asettanut korkeakouluille ja korkeakouluverkostoille haettavaksi Shibboleth-tekniikkaan perustuvia käyttäjätunnistuspilotteja vuodelle 2005. Pilottien hakuaika päättyy 31. tammikuuta 2005.

Haettavat pilotit liittyvät Suomen korkeakoulujen HAKA-infrastruktuurin käyttöönottoon, joka mahdollistaa käyttäjätunnistuksen korkeakoulujen yhteisiin verkkopalveluihin. Pilotit on tarkoitus toteuttaa aidossa ympäristössä loppukäyttäjien avulla ja niiden on tarkoitus jäädä pilotoinnin jälkeen tuotantokäyttöön. Nyt haettavat pilotit päättyvät vuoden 2005 lopussa.

CSC:llä on usean vuoden kokemus korkeakouluissa toteutettavien käyttäjätunnistuspilottien organisoinnista. Vuosittain toteutettujen pilottien periaate on ollut, että . Vuonna 2001 pilotit syventyivät toimikortteihin, vuonna 2003 mm. kertakirjautumiseen ja metahakemistoihin.

Juuri päättyneet vuoden 2004 pilotit ovat laajentaneet Shibboleth-tekniikan käyttöä mm. oppimisalustoihin ja erilaisiin opetuksen tukityökaluihin. Loppukäyttäjät ovat olleet tyytyväisiä pilottijärjestelmiin, koska ovat voineet käyttää samalla tietokonekeskuksen peruspalveluiden käyttäjätunnuksella myös laitosten ja muiden yksiköiden järjestelmiä, jolloin muistettavien salasanojen määrä on vähentynyt. Shibboleth on myös osoittautunut varsin vakaaksi tekniikaksi. Pilottien loppuraportit julkaistaan 17. tammikuuta CSC:n verkkosivuilla.

"Vuosittain toteutettujen HAKA-pilottien periaate on ollut, että yksi korkeakoulu kokeilee uutta asiaa kaikkien puolesta," kertoo Mikael Linden. Kuva: Mervi Korpiaho

Vuoden 2005 pilottihaussa on haettavana: 

  • Kurssiroolipilotti oppimisalustoihin liittyen
  • Kirjaston asiakkaan tunnistaminen Voyager-kirjastojärjestelmään
  • Käyttäjän tunnistaminen korkeakoulujen verkostoissa (esim. alueelliset tai tieteenalojen verkostot)
  • Henkilötietojen luovutuksen (ARP) hallinnointi WWW-liittymän kautta
  • Muu korkeakoulun ehdottama pilotti

Kurssiroolilla tarkoitetaan tietoa loppukäyttäjän – esimerkiksi opiskelijan – osallistumisesta tietylle kurssille. Shibboleth-tekniikkaan yhdistettynä se mahdollistaa kurssiin liittyvien käyttöoikeuksien automaattisen ylläpidon.

Opiskelija esimerkiksi ilmoittautuu kurssille verkossa korkeakoulun kurssi-ilmoittautumissovelluksesta, ja voi sen jälkeen kirjautua kurssin kotisivulle tai oppimisalustassa olevaan ryhmään ilman että kurssin vastuuhenkilön tarvitsee erikseen liittää häntä kyseiseen ryhmään.

Samalla periaatteella esimerkiksi oikeustieteen tieteenalaverkostot voivat avata verkkopalvelun, johon vain oikeustieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat eri yliopistoissa voivat kirjautua.

Pilottien tavoite on edistää HAKA-infrastruktuurin käyttöönottoa

  • laajentamalla HAKA-infrastruktuurin käyttöä uusille sovellusalueille ja synnyttämällä lisää infrastruktuuriin tukeutuvia palveluja
  • synnyttämällä lisää osaamista ja levittämällä sitä korkeakouluissa
  • lisäämällä korkeakoulurajat ylittävän käyttäjätunnistuksen tunnettavuutta korkeakouluissa.

CSC tarjoaa pilotteihin rahoitusta 50/50-periaatteella toteutuneiden kulujen mukaan, kuitenkin enintään pilottihakemuksessa esitetyn summan verran. Loppuosa rahoituksesta jää pilotin järjestävän korkeakoulun vastuulle.

Pilottihakemukset lähetetään 31. tammikuuta 2005 mennessä sähköpostitse osoitteeseen mikael.linden@csc.fi.

Lisätietoa piloteista ja hakukäytännöistä HAKA-projektin verkkosivuilta.

HAKA-infrastruktuurin käyttöönotto laajenee vuonna 2005

HAKA-infrastruktuurin tekninen toteutus perustuu Internet2:n Shibboleth-väliohjelmistoon, jonka avulla käyttäjän henkilötietoja voidaan noutaa hänen kotikorkeakoulunsa käyttäjätietokannasta. Siirrettävät henkilötiedot, kuten käyttäjän nimi ja roolitiedot, on määritelty  funetEduPerson-skeemassa.

HAKA-infrastruktuuri palvelee erityisesti

  • verkkoon tukeutuvan opetuksen tarjoajia (oppimisympäristöt, opetuksen tukityökalut)
  • korkeakoulujen kirjastoja (sähköiset aineistot)
  • korkeakoulujen verkostoitumista (opettajien, tutkijoiden ja kehittäjien verkostot)
  • korkeakoulujen yhteisten palvelujen tuottajia (kansalliset portaalit ja järjestelmät esim. opiskelijaliikkuvuuden sähköinen järjestelmä)

HAKA-infrastruktuuri on CSC:n tarjoama palvelu, joka mahdollistaa korkeakoulurajat ylittävän käyttäjätunnistuksen niistä korkeakouluista, joiden tietokonekeskukset ovat rakentaneet tarvittavan liittymän käyttäjätietokantaansa. Lisäksi käyttäjätietokannan tietojen ajantasaisuudesta tulee olla huolehdittu, mihin CSC tarjoaa tukea mm. 24. tammikuuta alkavassa käyttäjähallintokoulussa.

Tällä hetkellä Shibboleth-palvelin on asennettu Helsingin ja Kuopion yliopistoissa sekä Tampereen teknillisessä yliopistossa. Muidenkin korkeakoulujen odotetaan liittyvän järjestelmään tuotantokäyttöön siirtymisen myötä.

HAKA-infrastruktuurin tuotantokäyttö edellyttää mm. yliopistojen välisiä sopimuksia henkilötietojen käsittelystä. Tarvittavat sopimukset saataneen valmiiksi tammikuun kuluessa.

Lisätietoja: Mikael Linden, mikael.linden@csc.fi

Tiedotteen alkuun

WebCT-käyttäjärinki käynnistyi

WebCT-oppimisalustaa käyttävät yliopistot ovat perustaneet käyttäjäringin, jonka tavoitteena on lisätä yliopistojen välistä yhteistyötä liittyen WebCT:n käyttäjätukeen ja uusien versioiden käyttöönottoon.

Käyttäjäringin suunnittelussa ovat olleet mukana Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Kuopion yliopisto, Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Svenska Handelshögskolan, Tampereen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto.

Marko Mäkilä antamassa WebCT-koulutusta. Kuva: Keijo Viljakainen

Puheenjohtajuus kiertää yliopistoittain vaihtuen puolivuosittain. Ensimmäisenä puheenjohtajan nuijaa heiluttaa atk-suunnittelija Marko Mäkilä Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta. "Yhteistyöllä ei tässä vaiheessa vielä pyritä yhteislisenssiin", kertoo tuore puheenjohtaja. "Tavoitteenamme on tekninen yhteistyö. Pedagoginen rinki tarvitaan varmasti erikseen", toteaa Mäkilä.

Yhteistyöringin toiminnan tavoitteet määrittyvät tarkemmin sopimustekstissä, jota parhaillaan työstetään Joensuun yliopiston toimesta.

Heinäkuun alusta puheenjohtajan nuija vaihtuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston suunnittelijan Sami Jokelaisen käsiin. Vuoden 2006 ensimmäisen vuosipuoliskon puheenjohtajuus on Helsingin yliopistolla ja syyskauden puheenjohtajan nuijaa heiluttelee projektikoordinaattori Pasi Karvonen Kuopion yliopistosta.

Käyttäjäringin on tarkoitus pitää vähintään neljä kokousta vuodessa. Tapaamiset pyritään ajoittamaan valtakunnallisten tapahtumien yhteyteen kuten tänä vuonna VVYOP’05-tapahtuman, ITK-päivien ja yliopistojen IT-johtajien tapaamisen yhteyteen.

Toimintamallin täsmentyessä käyttäjärinki voi toimia mallina myös muiden oppimisalustojen käyttäjärinki-yhteistyölle.

Lisätietoja: Marko Mäkilä, marko.makila@utu.fi

Tiedotteen alkuun

JOO-yhteistyö ja sähköiset palvelut valtakunnallisen seminaarin aiheena

Liikkuvuuden tukihanke (LiTu) ja SVY:n palveluyksikkö järjestivät JOO-yhteistyötä, valtakunnallisen JOO-sopimuksen kokemuksia ja opiskelijaliikkuvuutta tukevien palvelujen kehittämiseen käsittelevän seminaarin 16. joulukuuta. Helsingin yliopistossa. Seminaarissa käsiteltiin liikkuvuuden tukihankkeen palvelujen tuottamisen tilannetta ja etenemistä sekä järjestelmän käyttöönottoon liittyviä asioita.

"Seminaari vastasi todella hyvin sille asetetut tavoitteet – tieto JOO-opintojen sähköisen hakuprosessin etenemisestä levisi monelle sellaiselle, jolle asia ei ennestään ollut tuttu. Lisäksi saimme kommentteja, joiden perusteella LiTu-hankkeessa voidaan uskoa oltavan oikealla asialla eli tehdään oikeanlaista työtä", toteaa projektipäällikkö Raija Halonen.

Hankkeen jatkoa ajatellen on Halosen mielestä tärkeätä riittävän ajoissa selvittää eri osapuolille, minkälaisia toimenpiteiltä LiTu-järjestelmään liittyviltä yliopistoilta edellytetään. Tavoitteena on järjestelmä, jonka avulla opiskelijoiden yliopistorajat ylittävä opiskelu voisi toimia nykyistä sujuvammin ja laajemmin ja joka tukisi opiskelijaliikkuvuuden valtakunnallista hallinnointia yliopistoissa.

Paljon keskustelua herätti yliopistojen noudattamat erilaiset JOO-opintojen hakuajat, jotka aiheuttavat monenlaista käytännön hankaluutta. Sähköisen järjestelmän käyttöönoton myötä yhtenäisistä hakuajoista ja hakemuksen käsittelyn aikatauluraameista sopiminen selkeyttäisi hakuprosessin hallinnointia. Kohdeyliopiston yhtenäiset hakuajat ja kotiyliopiston puoltokäsittelyn keston tarkempi tieto auttaisivat opiskelijaa tietämään helpommin milloin hakemus on jätettävä käsittelyyn.

Seuraava konkreettinen askel LiTu-hankkeessa on järjestelmän testaus, jonka jälkeen alkaa pilotointi. Ensimmäisessä vaiheessa 2005 pilotoidaan sähköistä JOO-opintojen hakuprosessia käsittäen opiskelijan hakemuksen, siihen liitettävän kotiyliopiston puoltopäätöksen sekä kohdeyliopiston myöntöpäätöksen. Pilotoinnissa ovat mukana Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu, joilla on käytössä Oodi-opintotietojärjestelmä sekä Tampereen yliopisto tuoden esille Oodin ulkopuolisten yliopistojen näkökulmaa.

JOO-sopimuksen mukaisen opiskelun kokemuksista oli tilaisuutta varten tehty selvitys, jonka mukaan syksyllä avattu JOOPAS-palvelu on tavoittanut hyvin opiskelijat. Valtakunnallista lisämarkkinointia JOOsta tai JOOPAS-palvelusta ei juuri toivottu.

Yhteenveto JOO-opiskelun toteuttamisesta yliopistoissa (pdf)

Seminaarin esitykset ja pienryhmien yhteenvedot

Tiedotteen alkuun

Eurooppalainen säätiö edistämään eOppimisen laatua

Berliinin Online Educa –tapahtuman yhteydessä julkistettiin uusi eurooppalainen aloite eOppimisen laadun edistämiseksi. Kyseessä on kolmen eri hankkeen pohjalta syntynyt säätiö The European Foundation for Quality in E-Learning (EFQUEL).

Euroopan unionin rahoittamat eOppimisen laatuhankkeet, joiden työn pohjalta säätiö on syntynyt ovat EQO - European Quality Observatory, SEEL - Supporting Excellence in E-Learning ja SEEQUEL Sustainable Environment for the Evaluation of Quality in E-Learning. Säätiö toimii Euroopan komission ja Cedefop’in - European Centre for the Development of Vocational Training tuella.

Säätiön portaalin on tarkoitus toimia eOppimisen laatukysymysten resurssipisteenä. Se tarjoaa ajankohtais- ja asiantuntijatietoa, suosituksia ja strategiatietoa.

Portaalin lisäksi säätiö tulee kehittämään yhtenäisen eurooppalaisen e-oppimisen laatumerkin.

Säätiön työhön pääsee osalliseksi kirjoittamalla osoitteeseen info@qualityfoundation.org

Tiedotteen alkuun

Julkaisu

Oppimisympäristöjen tutkimus ja alan tutkimuksen edistäminen Suomessa

40 s. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:38. ISBN 952-442-846-6 (PDF). Muistiota ei ole julkaistu painettuna.Julkaisu pdf-tiedostona (726 kt). Kuvailulehti 

Tiedotteen alkuun