SVY-tiedote Helmikuu 2005

Tässä tiedotteessa:

• Uusia verkostoja SVY-toiminnan piiriin
• Neljä suomalaista yliopistoa mukana eLearning-ohjelmasta rahoitetuissa hankkeissa
• Julkaisuja

Ajankohtaista

Valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät 22.-23. maaliskuuta 2005 - ilmoittautuminen alkaa 14. helmikuuta | Kolmannet Valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät järjestetään maaliskuussa Espoon Dipolissa. Päiville kokoontuu verkko-opetuksen ja -osaamisen asiantuntijat, kehittäjät sekä kehityksestä kiinnostuneet vaihtamaan kokemuksiaan. Ohjelma koostuu yhteisistä osuuksista, rinnakkaisista työryhmistä sekä yliopistojen ja yhteistyökumppaneiden tuotteiden ja palveluiden esittelyistä.

Haku valtakunnalliseen TieVie-asiantuntijakoulutukseen käynnistynyt | Elokuussa 2005 alkavaan koulutukseen (15 op) valitaan 80 osallistujaa yliopistoista sekä 20 osallistujaa ammattikorkeakouluista. Koulutus on yliopistojen henkilökunnalle maksutonta. Haku päättyy 30. huhtikuuta. TieVie on valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutusta tarjoava virtuaaliyliopistohanke, joka kouluttaa TVT:n opetuskäytön asiantuntijoita korkeakouluihin.

Verkko-opetuksen kehittämisen laatupalkintoja voi hakea 20. helmikuuta mennessä | Opetusministeriö ja Opetushallitus jakavat verkko-opetuksen kehittämisen laatupalkinnot huhtikuussa ITK-päivillä Hämeenlinnassa. Laatupalkinto jaetaan vuonna 2005 neljännen kerran. Kilpailu on tarkoitettu peruskouluille, lukioille, ammatillisille oppilaitoksille, aikuisoppilaitoksille, ammattikorkeakouluille ja yliopistoille.

ITK'05 tutkijatapaaminen huhtikuussa Hämeenlinnassa - esityspapereita voi ehdottaa 28. helmikuuta saakka | Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa '05 tapahtuman yhteydessä järjestetään tutkijatapaaminen keskiviikkona 20. huhtikuuta klo 10-17. Viidettä kertaa järjestettävässä tutkijatapaamisessa pyritään tukemaan uutta, monitieteistä oppimisympäristöihin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä sekä tarjotaan väylä tutkijoiden ja yrityselämän verkostoitumiselle.

Lisää ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia löytyy portaalin Tapahtumakalenterista ja uutispalstalta.

Tiedotteen alkuun

Uusia verkostoja SVY-toiminnan piiriin

Yliopistojen ja opetusministeriön välisissä tulossopimuksissa on sovittu virtuaaliyliopistohankkeiden rahoituksesta vuodelle 2005. Kokonaisrahoitus hankkeille säilyy yhdeksän miljoonan euron tasolla. Puolet kokonaisrahoituksesta opetusministeriö kanavoi yliopistojen sisäisesti jaettavaksi, niiden itsensä priorisoimaan virtuaaliyliopistotoimintaan. Toisen puolen opetusministeriö käyttää nimeämiensä kansallisten yhteistyöhankkeiden rahoitukseen. Kaikkiaan seitsemän uutta yhteistyöhanketta on rahoituksen piirissä tämän vuoden alusta.

Kansallisia yhteistyöhankkeita on opetusministeriön rahoituksella toiminnassa tänä vuonna kaikkiaan 37. Näistä 25 on eri tieteenalojen valtakunnallisia toimintaverkostoja, joissa yhdistyy useamman yliopiston ainelaitosten tai tiedekuntien asiantuntemus. Uusina tieteenalaverkostoina aloittavat nyt teologian, biotieteiden, kuntoutuksen ja terveystiedon verkostot.

Osassa valtakunnallisia yhteistyöhankkeita kehitetään yliopistojen yhteiskäyttöön opetusta ja opiskelua tukevia verkkotyökaluja, tuotetaan valtakunnallista koulutusta ja muita tukipalveluja. Uusina tukipalveluhankkeina rakennetaan Joensuun yliopiston koordinoimana opinnäytetöiden virtuaaliohjausympäristöä, Oulun yliopiston koordinoimana suunnitellaan Akateemiset opiskelutaidot –verkkokurssin hyödyntämistä eri yliopistoissa ja Helsingin yliopiston koordinoimassa VOPLA-hankkeessa kehitetään yliopistojen verkko-opetuksen ja verkko-oppimisen laadunhallintaa. Nämä kolme hanketta tosin ovat käynnistyneet jo ennen kuin ne tulivat virtuaaliyliopistorahoituksen piiriin tämän vuoden alusta.

Valtakunnallisiin tukipalveluhankkeisiin kuuluu myös SVY:n palveluyksikkö, joka toimii Teknillisen korkeakoulun hankkeena.

Valtakunnalliset virtuaaliyliopistohankkeet ja virtuaaliyliopistorahoituksen jakautuminen yliopistoittain (pdf).

Tiedotteen alkuun

Teologia.fi — yliopistorajat ylittävään yhteistyöhön teologisella tieteenalalla

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan TVT-strategian lähtöajatuksena on, että virtuaaliyliopistopalveluiden tulee olla kaikkien saavutettavissa ja niiden tulee olla luonteeltaan muuta toimintaa tukevia. "Tältä pohjalta syntyi suunnitelma teologia-fi-portaalista, jonka tavoitteena on tehdä suomalaista akateemista teologian tutkimusta ja opetusta näkyväksi ja palvella yhtä lailla akateemisen tutkimuksen ja opetuksen harjoittajia kuin ulkopuolisia käyttäjäryhmiäkin. Samalla portaali muodostaa luontevan forumin yliopistorajat ylittävään yhteistyöhön teologisella tieteenalalla", kertoo verkko-opetuksen tukihenkilö Jussi Varkemaa Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Hanke käynnistettiin vuonna 2004 yhteistyötapaamisella, jossa olivat mukana Helsingin yliopiston, Joensuun yliopiston ja Åbo Akademin teologiset tiedekunnat, Kirkon tutkimuskeskus, Kirkon koulutuskeskus, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Suomen ekumeeninen neuvosto (SEN) ja Kirkkopalvelut sekä Credo.net Oy. Hankkeelle perustettiin ohjausryhmä, jossa on edustaja kustakin yhteistyötahosta.

Teologiset tiedekunnat toimivat hankkeessa sisällöntuottajina ja Credo.net Oy toimittaa teologia.fi-portaalin julkaisujärjestelmän. Muut mukana olevat organisaatiot edustavat teologia.fi-verkkoresurssin keskeisimpiä käyttäjäryhmiä.

Hankkeen tarkoituksena on tuottaa verkkoresurssi, johon kootaan ja tuotetaan suomalaista teologian alan opetus-, ja tutkimus- ja tiedotusaineistoa. Näin syntyvässä teologia.fi-portaalissa näyttäytyy suomalaisen akateemisen teologian koko kuva. Samalla hanke luo puitteet alan suomalaisten toimijoiden virtuaaliyliopistoyhteistyölle.

Portaali koekäyttöön syksyllä 2006

Teologia.fi -verkkoresurssin yksityiskohtainen suunnittelutyö tehdään vuoden 2005 aikana. Hankesuunnitelman lähtökohtana on, että teologia.fi -verkkoresurssin sisällöt ja muoto nousevat yhteistyötahojen omien intressien pohjalta. Tällä pyritään siihen, että teologia.fi-verkkoresurssista muotoutuu teologisella tieteenalalle pysyväisluonteinen yhteistyön foorumi, joka jatkaa elämäänsä hankerahoituskauden jälkeenkin. Päävastuu suunnittelutyöstä on projektikoordinaattorilla, joka aloittaa työnsä maaliskuun alussa.

Vuonna 2006 siirrytään suunnittelusta toteutukseen. Ensimmäisessä tuotantovaiheessa luodaan teologia.fi-portaalille rakenne ja toiminnallisuudet, visuaalinen ilme ja käyttöliittymä, sekä sovitetaan nämä yhteen Credo.net Oy:n toimittaman julkaisujärjestelmän kanssa. Samalla käynnistetään ja organisoidaan sisällöntuotanto. Tavoitteena on, että teologia.fi-portaali saadaan koekäyttöön syksyllä 2006 ja että se voidaan julkaista vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä.

Portaalista akateemisen teologian koko kuva

Hankkeen toisessa vaiheessa, vuosina 2007-2009 teologia.fi -portaalia kehitetään kohti monipuolista ja laajalle käyttäjäkunnalle suunnattua verkkoresurssia. Portaalitoimintoja kehitetään luomalla yliopistorajat ylittäviä yhteistyömuotoja kuten verkkokursseja ja tutkimusprojekteja. Portaalitoimintoja on myös tarkoitus täydentää ajankohtaisia teologisia kysymyksiä käsittelevillä artikkeleilla. ”Tavoitteena on tieteen popularisointi tavalla, joka yhtäältä täyttää akateemisen ilmaisun kriteerit ja toisaalta palvelee laajaa käyttäjäkuntaa tiedotusvälineet mukaan luettuna. Sisällöntuottajana toimivat teologisten tiedekuntien asiantuntijat, joilta teologia.fi tilaa aineistoa”, kertoo Varkemaa.

Hankkeen loppuvaiheessa luodaan portaalin ylläpitoon pysyvä organisaatiomalli. "Tarkoitus on, että hankkeen edetessä vastuu siirtyy tätä tarkoitusta varten luotavalle itsenäiselle oikeustoimikelpoiselle säätiölle, yhdistykselle tai vastaavalle, johon taustayhteisöt kuuluvat jäseninä", kuvailee Varkemaa. Portaalille nimetään myös toimituskunta ja päätoimittaja. Hankkeen aikana luodaan myös rahoitusmalli hankerahoituksen jälkeiseen toimintaan.

Hankkeen seuranta ja arviointi toteutetaan vuosittain osana Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan verkko-opetuksen työpajan toimintaa.

Yhteystiedot ja verkkosivut: Teologinen tiedekunta, PL 33, 00014 Helsingin yliopisto | tuula.sunnarborg@helsinki.fi, jussi.varkemaa@helsinki.fi | verkkosivut

Tiedotteen alkuun

Biotieteiden verkkopohjaista perusopetusta seitsemän yliopiston voimin

Vuoden 2005 alusta käynnistyi Suomen virtuaaliyliopiston osahankkeena biotieteiden perusopetuksen verkko-opetuksen kehittämiseen tähtäävä työ. Hankkeen tavoitteena on luoda kaikille avoin solubiologian, histologian eli kudosopin, embryologian eli kehitysbiologian ja patologian eli tautiopin suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen verkkomateriaalikokonaisuus seitsemän yliopiston yhteistyönä.

Hankkeessa ovat mukana Kuopion (anatomia/patologia), Oulun (anatomia/patologia), Joensuun (biologia), Jyväskylän (bio- ja ympäristötiede), Tampereen (anatomia/patologia) ja Turun (anatomia/patologia/genetiikka ja fysiologia) yliopistot sekä Åbo Akademi (Institutionen för biologi). Hankkeen koordinaattorina toimii Kuopion yliopiston anatomian laitos.

Hanke koostuu neljästä osasta: solubiologia, histologia, patologia ja kehitysbiologia. Kukin neljä osaa muodostavat oman kokonaisuutensa, mutta osat on tiiviisti linkitetty toisiinsa. Kolme ensimmäistä osaa ovat yhteisiä lääketieteen ja biologian opetuksessa. Patologia kuuluu lähinnä lääketieteeseen.

Materiaali tulee avoimeen ympäristöön, mikä yhdessä suomenkielisyyden kanssa mahdollistaa käytön myös muilla koulutusasteilla, kuten lukioissa ja ammattikorkeakouluissa.

"Verrattuna perinteiseen kirjaan verkkomateriaali tuo monia uusia mahdollisuuksia, kuten animaatioiden käyttö (solubiologian tapahtumat), asioiden linkittäminen (kudosoppi/tautioppi), oppimista testaavat tentit, nopeampi päivitettävyys, laaja-alainen tiedonhaku ja mahdollisuus käyttää suurempaa määrää kuvia", kertoo hankkeen koordinaattori Kari Törrönen. Verkko-oppimateriaalin tarkoituksena on tukea kunkin oppiaineen omaa kontaktiopetusta yliopistoissa, sekä luoda laaja yleistajuinen kokonaiskuva asioista laajempaan käyttöön.

Uutta materiaalia palkitun hankkeen jatkoksi

Uusi materiaali pohjautuu solubiologian ja histologian aineiston osalta Kuopion yliopistossa anatomian laitoksella tuotettuun ja toteutettuun kokonaisuuteen (solubiologia, histologia), jolle opetusministeriö myönsi kunniamaininnan vuonna 2002 verkko-opetusmateriaalien kilpailun yliopistosarjassa.

"Projektissa laajennetaan ja nivotaan tiukemmin toisiinsa tätä kokonaisuutta. Lisäksi luodaan uudet patologian ja embryologian verkkomateriaalit, jotka liitetään solubiologian ja histologian kokonaisuuteen, jolloin muodostuu hyvin laaja monitieteinen biotieteen opintokokonaisuus. Verkkomateriaali tulee koostumaan useamman tasoisesta aineistosta, joista kukin käyttäjä voi valita itselleen sopivan", kuvailee Törrönen.

Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kukin yhteistyöosapuoli täydentää osaltaan Kuopion yliopistolla olevia histologian ja solubiologian verkkomateriaaleja uusilla kuvilla, animaatioilla ja teksteillä. Samalla laajennetaan itsetestauksen kysymysvalikoimaa ja monipuolistetaan testausmahdollisuuksia sekä linkitetään histologia ja solubiologia tiiviisti yhteen.

Toisessa vaiheessa luodaan patologian verkko-oppimateriaali histologian materiaalin mallia apuna käyttäen ja linkitetään se histologiaan ja solubiologiaan. Kolmannessa vaiheessa luodaan embryologian verkko-oppimateriaali ja linkitetään se solubiologian, histologian ja patologian kanssa.

Lisätietoja: Kari Törrönen, apulaisopettaja, Kuopion yliopisto, anatomian laitos, PL 1627, 70210 Kuopio | kari.torronen@uku.fi

Tiedotteen alkuun

Kuntoutuksen virtuaaliopetushankkeessa luodaan laaja-alainen perusopintokokonaisuus koko maahan

Kuntoutuksen virtuaaliopetushankkeessa luodaan verkossa välitettävä laaja-alainen, kuntoutuksen eri osa-alueet ja ammattiryhmät kattava monitieteellinen perusopintokokonaisuus. Kuntoutusta tarkastellaan mm. sosiaalipolitiikan, lääketieteen, hoitotieteen, sosiologian, psykologian ja kasvatustieteiden näkökulmista.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan, Oulun yliopiston koulutus- ja tutkimuspalveluiden avoimen yliopiston, Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sekä Lapin yliopiston avoimen yliopiston kanssa.

Kuntoutuksen perus- ja aineopintoja on tähän asti voinut opiskella sekä Oulun että Lapin yliopistoissa avoimina yliopisto-opintoina. Syksyllä 2004 alkoi Lapin yliopistossa myös kuntoutuksen pääaineopinnot. Opinnot hyväksytään Oulun yliopistossa sivuaineopinnoiksi hoitotieteen, kasvatustieteen ja terveyshallintotieteen opinnoissa sekä Lapin yliopistossa yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteiden opinnoissa.

Kuntoutuksen perus- ja aineopintoja on voinut opiskella Oulun yliopistossa avoimen yliopiston kautta lähiopetuksena sekä yhteistyöpaikkakunnilla videoyhteyksien välityksellä. Lapin yliopistossa opinnot on järjestetty avoimen yliopiston kautta lähiopetuksena sekä Rovaniemellä että yhteistyöpaikkakunnilla. Opintoja suorittaneet ovat olleet yliopiston perusopiskelijoiden lisäksi pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreilla työskenteleviä henkilöitä, kuten lääkäreitä, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, eri alan terapeutteja ja vakuutusvirkailijoita.

"Tavoitteena on kehittää Oulun ja Lapin yliopistojen yhteistyönä kuntoutuksen perusopintoja ja lisätä opintojen saatavuutta koko maan kattavaksi ja näin vastata olemassa olevaan koulutustarpeeseen. Kuntoutuksen verkko-opinnot voidaan tarjota pää- ja sivuaineopiskelijoiden lisäksi kaikille asiasta kiinnostuneille. Kohderyhmänä ovat eri yliopistojen perusopiskelijat, erityisesti terveystieteiden, lääketieteen, yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteiden opiskelijat, lääkärit, sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä eri kuntoutusalojen työntekijät kuten suunnittelijat, asiakasneuvojat, opettajat, työvoimaneuvojat ja vakuutussihteerit", kertoo hankkeen koordinaattori, suunnittelija Kristiina Simojoki.

"Verkko-opintojen myötä joustavuus sekä opiskelijan että opettajien näkökulmista lisääntyy. Opiskelijan kannalta keskeistä on, että hän voi osallistua opetukseen mistä päin Suomea tahansa ja sellaisena ajankohtana kuin se hänelle parhaiten sopii. Myös vuorovaikutusmahdollisuudet erilaisten keskustelukanavien myötä muiden opiskelijoiden kanssa lisääntyvät ja tällä tavalla tiedon jakaminen ja yhteisten ongelmien pohdinta mahdollistuu. Henkilökohtainen, verkkoympäristön kautta annettava kahdensuuntainen palaute opiskelijan ja opettajan välillä on olennainen osa opiskelua", kuvailee Simojoki.

Lisätietoja: kristiina.simojoki@oulu.fi

Tiedotteen alkuun

Terveystiedon verkko-opetuksella laajennetaan opetus koko maan kattavaksi

Terveystiedon verkko-opetushankkeen tavoitteena on kehittää Kuopion, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen yhteistyönä terveystiedon perusopintoja ja lisätä opintojen saatavuutta maantieteellisesti koko maan kattavaksi. Verkko-opetustarjonnalla pyritään vastaamaan olemassa olevaan koulutustarpeeseen.

Terveystiedon virtuaaliopinnot on suunnattu erityisesti terveystiedon opettajan pätevyyttä tavoitteleville henkilöille, lasten ja nuorten parissa toimiville opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, sivuaineopinnoiksi terveysalan opiskelijoille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Opinnot soveltuvat erityisen hyvin yleissivistäviksi opinnoiksi kaikille lasten ja nuorten terveyden edistämisestä kiinnostuneille.

Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Terveystiedon opetuksella pyritään luomaan edellytyksiä henkilökohtaisen terveysosaamisen kehittämiselle.

"Terveystiedon opetuksen kysyntä on lisääntynyt huomattavasti terveystiedon tultua omaksi oppiaineeksi peruskouluihin, ammatillisiin oppilaitoksiin ja terveystiedon kurssien lisäännyttyä lukiossa. Terveystieto –oppiaineen asema omana oppiaineena sekä sen myötä uudistetut opettajien pätevyysvaatimukset luovat suuren koulutushaasteen", kertoo hankkeen koordinaattori, suunnittelija Kristiina Simojoki.

Terveystiedon perusopintoja on voinut opiskella Jyväskylän ja Kuopion yliopistoissa avoimen yliopiston kautta lähiopetuksena myös yhteistyöpaikkakunnilla. Jyväskylän yliopistossa, liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa opiskelevilla on opinto-oikeus terveystiedon monitieteiseen opintokokonaisuuteen ja opiskelijat ovat voineet vapaasti suorittaa perusopintoja. Oulun yliopistossa terveystiedon perusopintoja on voinut opiskella Oulussa avoimessa yliopistossa lähiopetuksena ja yhteistyöpaikkakunnilla videoneuvottelun välityksellä. Terveystiedon aineopintoja on voinut suorittaa Kuopion, Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa avoimessa yliopistossa lähiopetuksena sekä Jyväskylän opintovaatimusten mukaisesti myös Helsingissä. Opintoja suorittaneet ovat olleet pääasiassa aineen- ja luokan opettajia, terveysalalla toimivia eri ammattiryhmien henkilöitä sekä yliopiston perusopiskelijoita.

Tasavertaisemmat opiskeluedellytykset

"Opintojen virtuaalistamisella on tarkoitus luoda opiskelijoille tasavertaisemmat opiskeluedellytykset. Terveystiedon yliopisto-opetuksen suhteen eriarvoisessa asemassa ovat pienillä paikkakunnilla asuvat opintoja erityisesti pätevöitymiseensä tarvitsevat opettajat sekä opinnoista yleisesti kiinnostuneet henkilöt. Opetusryhmien muodostamiseen tarvitaan yleensä ainakin 10 opiskelijan ryhmä ja tällaista opiskelijamäärää harvoin pieneltä paikkakunnalta löytyy", kertoo Simojoki.

"Virtuaaliopintojen avulla voidaan mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumaton terveystiedon opetus sekä turvata opetuksen laatu pienilläkin paikkakunnilla. Samalla myös joustavuus sekä opiskelijan että opettajien näkökulmista lisääntyy. Opiskelijan kannalta keskeistä on, että hän voi osallistua opetukseen mistä päin Suomea tahansa ja sellaisena ajankohtana kuin se hänelle parhaiten sopii. Myös vuorovaikutusmahdollisuudet erilaisten keskustelukanavien myötä muiden opiskelijoiden kanssa lisääntyvät ja tällä tavalla tiedon jakaminen ja yhteisten ongelmien pohdinta mahdollistuu. Henkilökohtainen, verkkoympäristön kautta annettava kahdensuuntainen palaute opiskelijan ja opettajan välillä on olennainen osa opiskelua", kuvailee Simojoki hankkeen tavoitteita.

Hankkeen koordinaattorina toimii Oulun yliopiston koulutus- ja tutkimuspalveluiden avoimen yliopiston suunnittelija Kristiina Simojoki.

Lisätietoja: kristiina.simojoki@oulu.fi

Tiedotteen alkuun

Opinnäytetöiden ohjausympäristö verkkoon

Joensuun yliopiston koordinoimalla verkostohankkeella on tavoitteena luoda eri yliopistojen yhteistyönä virtuaalinen ja erilaisiin tarpeisiin mukautuva opinnäytetöiden virtuaaliohjausympäristö, jonka tarkoitus on tukea opinnäytetöiden ohjausta verkkopohjaisilla resursseilla.

Vuoden 2005 alussa käynnistyneeseen OPM:n rahoittamaan kaksivuotiseen virtuaaliyliopistohankkeeseen on kutsuttu mukaan toimijoita, joilla on kiinnostusta sekä kehittämishankkeita opinnäytetöiden ohjauksen alueella. Yhdistämällä eri yliopistojen virtuaaliohjauksen kehittämisen kokemuksia ja käytänteitä on tavoitteena luoda verkkoympäristö opinnäytetöiden ohjauksen tueksi.

Verkostohankkeen toimijat muodostuvat koordinoivasta yksiköstä Joensuun yliopiston Opetusteknologiakeskuksesta sekä neljästä paikalliskoordinaattorista. Paikalliskoordinaattorit edustavat Helsingin yliopiston Mikkelin maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskusta, Lapin yliopistoa, TekPeda-verkostoa Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä W5W-Waasa-hanketta Vaasan yliopistosta. Lisäksi ympärillä olevaan laajempaan verkostoon kuuluu joukko yliopistoja ja edustajia, jotka ovat halukkaita kuulemaan, kommentoimaan, sekä mahdollisesti tuottamaan materiaalia ja pilotoimaan ympäristöä.

Verkostohankkeessa kehitetään sekä ohjaajien että opiskelijoiden käyttöön opinnäytetyön ohjaamisen ja tekemisen työvälinettä. Kehitettävän ympäristön on tarkoitus tukea opinnäytetyön tekemistä monipuolisen tiedon saatavuudella sekä vertaistuen avulla. Lisäksi verkon avulla tapahtuva ohjauskeskustelu ja palaute helpottavat muun muassa maantieteellisistä välimatkoista johtuvia vaikutuksia opinnäytteen tekemiseen. Ympäristön kehitystyössä keskeiset kysymykset liittyvät opiskelijan opinnäytetyöprosessiin, prosessin vaiheisiin, ohjauskäytänteisiin sekä ohjausprosessiin. Ympäristössä pyritään huomioimaan myös erityiskysymyksiä monitieteisten sekä yhteistyössä tehtävien opinnäytetöiden tekemiseen liittyen.

Ympäristö muodostuu opinnäytetyön tekemiseen ja ohjaamiseen liittyvistä erilaisista välineistä ja kommunikaatiotyökaluista (keskustelufoorumit ja chat-työvälineet) sekä erilaisista materiaalivarannoista. Kehitettäviä työvälineitä rakennetaan siten, että ne toimivat verkkosivuilla tavallisia selaimia käyttämällä eikä yliopistoilta edellytetä erillisiä ohjelmahankintoja.

Ympäristön laadunvarmistus ja sen osana käytettävyystutkimus on kiinteä osa kehittämishanketta. Ympäristöä kehitetään yhteistyössä opetusteknologiakeskuksen virtuaaliympäristöjen tutkimuslaboratorion kanssa ja ympäristön käytettävyyttä testataan laboratoriossa.

Hankkeen verkkosivut

Lisätietoja: Projektipäällikkö Sari H. Pitkänen, sari.h.pitkanen@joensuu.fi, Projektikoordinaattori Sari Hakkarainen, sari.hakkarainen@joensuu.fi

Tiedotteen alkuun

Verkosto-Vatti laajentaa Akateemiset opiskelutaidot –kurssin useamman yliopiston käyttöön

Verkosto-Vatti–hankkeen idea syntyi kun kolme suomalaista yliopistoa käytti Akateemiset opiskelutaidot –kurssia omien opiskelijoidensa alkuohjaukseen. Yhteistyössä huomattiin, että alkuohjausta voidaan toteuttaa tehokkaasti verkossa yhdessä sen sijaan että kukin yliopisto laatisi oman ohjausmateriaalin ja toteuttaisi kurssin itsekseen. Mukaan saatiin kaksi yliopistoa lisää ja vuodesta 2003 lähtien kurssia ja sen toimintamallia on kehitetty virtuaaliyliopistohankkeena viiden yliopiston muodostaman verkoston voimin.

Verkoston koordinaattorina toimii Oulun yliopisto. Hankkeessa ovat mukana lisäksi Lapin ja Vaasan yliopistot, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu. Verkostoon kuuluvat yliopistot ovat keskenään hyvin erilaisia, isoja ja pieniä, monitieteisiä tai yhden tieteenalan yliopistoja.

"Vuonna 2005 hankkeen tavoitteena on päivittää ja täydentää oppimateriaalia siten, että se soveltuu mahdollisimman hyvin erityyppisten yliopistojen opiskelijoiden tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on laajentua verkostona sekä avata oppimateriaali yleiseen käyttöön. Tavoitteena on tarjota oppimateriaalia sekä toimintamallia sovellettavaksi osaksi yliopistojen opiskelijoiden alkuorientointia tai opettajatuutorointia. Kurssin oppimateriaali on käännetty englanniksi, joten kurssi soveltuu myös vaihto-opiskelijoiden orientointiin", kuvailee hankkeen koordinaattori Katja Pura.

Millainen kurssi?

Akateemiset opiskelutaidot –verkkokurssi (2 ov) on alun perin kehitetty Oulun yliopistossa eri yksiköiden yhteistyönä. Kurssi on ollut avoimen yliopiston tarjonnassa vuodesta 1998 lähtien ja se on toteutettu alusta alkaen "puhtaana" verkkokurssina, jolloin lähitapaamiset puuttuvat kokonaan. Koko oppimateriaali on laadittu verkkoon ja opiskelijoiden tukena ovat kolmen eri sisältöalueen koulutetut tuutorit noin kahden viikon pituisilla jaksoillaan. Tähän mennessä kurssia on toteutettu yli 30 kertaa ja kokonaisopiskelijamäärä on jo yli 3000. Kurssikohtaiset opiskelijamäärät ovat vaihdelleet 25 ja 500 opiskelijan välillä. Suurin osa opiskelijoista on ollut yliopiston uusia perusopiskelijoita tai avoimen yliopiston opiskelijoilta.

Opintojakson tavoitteena on tukea opiskelijaa löytämään oma roolinsa tiedeyhteisön jäsenenä ja perehdyttää hänet yliopistoon ja omaan tieteenalaansa. "Kurssilla tuetaan ja ohjataan opiskelijaa kehittämään omia oppimaan oppimisen taitoja, joita ovat mm. tiedeyhteisöllisyys, suunnitelmallisuus, aktiivisuus oman oppimisen suhteen, yhteistoiminnallisuus ja ryhmätyö, tiedonhaku, tiedon arviointi ja soveltaminen, oppimisstrategiat ja –tyylit, lukutekniikat ja erilaiset kirjoitelmat. Lisäksi kurssin aikana opiskelija perehtyy verkko-opiskeluun ja WWW-pohjaisen oppimisympäristön käyttöön", kuvailee Pura kurssin sisältöä.

Kuhunkin moduuliin liittyy oppimistehtäviä, jotka moduulin tuutori tarkastaa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelijat antavat ryhmälleen lukuoikeuden omiin oppimistehtäviinsä ja että opiskelijat perehtyvät toistensa tuotoksiin. "Näin opiskelijat voivat laajentaa näkökulmaansa asiasta. Opiskelija saa lähes kaikista oppimistehtävistä henkilökohtaisen kirjallisen palautteen. Opintojakson toteutukseen liittyvät myös moduulikohtaiset, kunkin sisältöalueen tuutorin ohjaamat teemakeskustelut. Niiden tavoitteena on tukea opiskelijan oppimista mm. tuomalla esiin muiden opiskelijoiden sekä tuutorin näkökulmia, ajatuksia ja kokemuksia asiasta. Kurssilla pyritään siihen, että opiskelija voi rakentaa omaa tietoaan hyödyntäen myös ryhmän näkökulmia, ideoita ja johtopäätöksiä verkossa olevan oppimateriaalin ohella", kertoo Pura.

Verkosta verkostoon – haasteita ja suuntaviivoja tulevaan

Nyt on verkoston aika laajentua ja saattaa monipuolinen verkko-oppimateriaali mahdollisimman laajaan käyttöön. Vuosien 2005 ja 2006 aikana rekrytoidaan tuutoreita ja muita toimijoita eri yliopistoista, joiden tehtävänä on suunnitella heidän yliopistonsa ohjaukseen sopiva toimintatapa.

"Suurena haasteena näemme sen, että eri yliopistojen alkuohjaus ja opettajatuutorointi ovat hyvin erilaiset keskenään ja sen, miten upea vuosien aikana kehitetty oppimateriaali voitaisiin ottaa hyötykäyttöön tukemaan uusien opiskelijoiden alkuhankaluuksista selviytymistä", toteaa Pura.

"Tavoitehan on, että opintojen alussa opiskelijaa ohjataan ja tuetaan aktiivisesti, jolloin hänen opiskeluvalmiutensa kehittyvät siten, että suunnitelmallinen, itsenäinen ja aktiivinen opiskelu on mahdollista. Haasteena näemme myös vaihto-opiskelijoiden perehdyttämisen suomalaiseen yliopistoon ja opiskeluun. Tähän haasteeseen vastaamista helpottaisi myös ulkomaisten pilottiryhmien mukaan saaminen", pohtii Pura.

Kurssin verkkosivut

Lisätietoja: Katja Pura, Katja.Pura@oulu.fi

Tiedotteen alkuun

VOPLA-hankkeessa kehitetään yliopistojen verkko-opetuksen ja verkko-oppimisen laadunhallintaa

Helsingin yliopiston koordinoiman VOPLA-hankkeen eli verkko-opetuksen laatuhankkeen tavoitteena on tukea ja edistää suomalaisten yliopistojen verkko-opetuksen ja verkko-oppimisen laadunhallintaa ja kehittää yliopistojen henkilöstön laatutietoisuutta ja –asiantuntemusta sekä sitoutumista laatutyöhön.

VOPLA käynnistyi viime vuoden alkupuolella ja sen tuloksia – mm. hankkeen alkuraportti - on jo saatavissa hankkeen verkkosivuilta.

Torstaina 10. helmikuuta VOPLA-hanke järjestää verkko-opetuksen laatuseminaarin Helsingissä. Lisäksi kevään aikana VOPLA järjestää kaksi kansallista verkko-opetuksen laatutyöpajaa.

Lue myös VOPLAsta aiemmin kertoneet SVY-tiedotteet: toukokuu 2004 ja lokakuu 2004.

Tiedotteen alkuun

Neljä suomalaista yliopistoa mukana eLearning-ohjelmasta rahoitetuissa hankkeissa

Euroopan komissio on valinnut 25 hanketta eLearning-ohjelman rahoituksen piiriin vuosiksi 2005-2006. Suomalaisia yliopistoja on mukana neljässä rahoitetussa hankkeessa. Kaikkiaan komissio sai 309 hakemusta, joista 289 täytti hakukriteerit.

eLene-TT-hankkeessa kehitetään ja tuetaan opettajien TVT-valmiuksia

eLene-TT-hanke (e-Learning Network for Teacher Training) on yksi rahoituksen piiriin päässeistä. Hankkeen tavoitteena on

• kehittää oppimisprosessin laatua ja tehokkuutta opiskelijakeskeisessä korkea-asteen opettajien TVT:n opetuskäytön koulutuksessa Bolognan prosessin viitekehyksessä
• kehittää korkea-asteen opettajien taitoja opettaa verkkoperustaisissa ympäristöissä käytännössä toteutettavilla koulutusjaksoilla
• kehittää opetushenkilökunnan oppimisprosessia.

Tavoitteena on luoda toimiva malli verkossa toimivasta resurssikeskuksesta, joka tarjoaa verkko-opettajille ja opettajien kouluttajille tukea, työvälineitä ja resursseja tehokkaaseen verkko-oppimiseen. Resurssit ja käytännön työvälineet liittyvät mm. verkkokurssien suunnitteluun, verkossa tapahtuvan opiskelun ohjaukseen, yhteistoiminnalliseen oppimiseen ja arviointiin.

Hankkeen vetovastuu on ranskalaisella Nancyn yliopistolla. Suomesta hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos ja Teknillinen korkeakoulu SVY:n palveluyksikön kautta. Helsingin yliopisto vastaa hankkeessa mukana olevien yliopistojen kartoittamien työvälineiden ja resurssien arvioinnista ja valinnasta pilottikäyttöön.

E-xcellence-hankkeessa kehitetään e-oppimisen laatustandardia

E-xcellence-hankkeen tavoitteena on luoda Bolognan prosessin viitekehyksessä e-oppimisen laatustandardi, jonka avulla ulkopuolinen voi arvioida yliopiston e-opetuksen tason ja varmistaa, että se täyttää joko vähimmäislaatuvaatimukset tai erinomaisen laadun kriteerit. Tavoitteena on kehittää laadunarviointiin työkalu, jota opettajat ja verkko-opetuksen suunnittelijat voivat hyödyntää sekä laatujärjestelmä, jota laitokset voivat hyödyntää toimintansa laadun parantamiseksi. Lisäksi kehitetään huippulaadun akkreditointityökalu.

Hankkeen vetovastuu on EADTU-verkostolla (European Assoication of Distance Teaching), jonka kautta hankkeessa on välillisesti mukana useita satoja eurooppalaisia yliopistoja. Suomesta hankkeen aktiivitoimija on Oulun yliopisto.

Oulun yliopiston johdolla toteutetaan eurooppalaisen laatutoiminnan nykytilan arviointi ja sen pohjalta laaditaan ensimmäinen versio laatustandardiksi. Projektin seuraavissa vaiheissa testataan ja pilotoidaan tätä mallia. Pilotointi toteutetaan Hollannin avoimen yliopiston johdolla yhteistyössä muiden, mm. suomalaisten yliopistojen kanssa.

VICTORIOUS-hankkeessa analysoidaan virtuaaliliikkuvuutta

VICTORIUS-hankkeessa (Virtual Curricula ThrOugh Reliable InterOperating University Systems) analysoidaan virtuaaliliikkuvuuden nykytilaa Euroopassa ja laajemminkin. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensin kartoitetaan hankeosapuolten käyttämät virtuaaliliikkuvuutta tukevat työkalut. Toisessa vaiheessa tunnistetaan ja määritellään esteet, jotka täytyy poistaa, jotta virtuaaliliikkuvuus voisi laajasti toteutua. Kolmannessa vaiheessa pilotoidaan laajamittaisen liikkuvuuden mahdollistavia prosessimalleja.

Hankkeen vetovastuu on Coimbra-ryhmällä (36 eurooppalaisen yliopiston ryhmittymä). Suomesta hankkeessa on mukana Turun yliopisto.

REVE-hankeessa kehitetään virtuaaliliikkuvuutta Erasmus-ohjelman pohjalta

Reve-hankkeen (Real Virtual Erasmus) tavoitteena on lisätä Erasmus-vaihto-ohjelman vaikuttavuutta ja tehokkuutta laajentamalla ja tukemalla virtuaaliliikkuvuutta. Tavoitteena on, että Erasmus-vaihdossa oleva opiskelija voisi osallistua kotiyliopistonsa opetukseen verkon välityksellä olleessaan vaihto-opiskelijana ulkomailla. Lisäksi hankkeessa kehitetään verkostopohjaista e-oppimisen ja –opetuksen yhteistyötä yli kansallisten rajojen. Myös teknisiä, pedagogisia ja organisatorisia palveluja kehitetään liikkuvuuden tueksi.

Hankkeen vetovastuu on EuroPACE 2000 –verkostolla. Suomesta hankkeessa on mukana Teknillinen korkeakoulu.

Kaikki e-Learning-ohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät  komission verkkosivuilta.

Tiedotteen alkuun

Julkaisuja

Verkko-opetuksen laatu yliopisto-opetuksessa (pdf). Verkko-opetuksen laadunhallinta ja laatupalvelu -hankkeen raportti 1. Toim. Janne Sariola ja Annika Evälä | Raportti on verkko-opetuksen laadunhallinta – ja laatupalveluhankkeen, VOPLAn ensimmäinen julkaisu. Hanke käynnistettiin Helsingin yliopiston (HY), Kuopion yliopiston (KuY) sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTY) yhteistyönä tammikuussa 2004. Raportin sisältö koostuu neljästä osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan verkko-opetuksen laadunhallinnan haasteita. Toisessa osiossa määritellään, mitä on verkko-opetus ja verkko-opetuksen laatu yliopistoissa. Kolmannessa osassa verkko-opetusta tarkastellaan tukipalveluiden, oppimateriaalien sekä opetuksen laadun näkökulmista. Neljännessä osassa esitellään hankkeen käynnistysvaiheen tuloksia ja johtopäätöksiä seuraavaan kauteen 2005–2007.

Yhteisöllisen verkko-oppimisen rakenteita -tutkimus (pdf). | Millaista on yhteisöllinen tiedonrakentaminen verkkoympäristössä? Minkälaiset oppimisympäristön rakenteet tukevat oppimista? Millä tavalla opettaja voisi tukea oppimista verkossa? Millä tavalla yhteisöllisen verkko-oppimisen pedagogisia haasteita voitaisi arvioida? Tutkijat KM Jiri Lallimo ja KT Marjaana Veermans tarkastelevat muun muassa edellä mainittuja kysymyksiä Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston julkaisemassa tutkimuksessa "Yhteisöllisen verkko-oppimisen rakenteita". Painettu versio on myynnissä (10 EUR) Helsingin avoimen yliopiston toimistossa.

Opetusteknologiakeskusten toimintaa koskeva selvitys 2004 (pdf). | Yliopistojen opetusteknologiakeskukset ovat tärkeä tuki virtuaaliyliopistotoiminnan kehittymiselle sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Keskukset edustavat ja tuovat esille valtakunnallista virtuaaliyliopistotoimintaa ja verkostoja omissa yliopistoissaan. Virtuaaliyliopistohanke on monelle keskukselle myös keskeinen toimintojen rahoittaja. Keskukset toimivat tukiorganisaatioina tavoitteenaan edistää opetusteknologian käyttöä ja tutkimusta ja siten parantaa yliopisto-opiskelun ja –opetuksen laatua. Tiedot käyvät ilmi IT-Peda-verkoston tekemästä selvityksestä.

Digitaalitekniikka opetuskäytössä - Digitaalisen aineiston kopiointi sekä www-sivujen käyttö –selvitys (pdf). | Opetusministeriön ja Kopiosto ry:n tiedotus- ja selvitysprojekti tutkittiin opettajille suunnatun kyselylomakkeen avulla peruskouluissa ja lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa sekä korkeakouluissa digitaalisen aineiston käyttöä opetuksessa.

IT Universitas –verkkolehti nro 7 | Tammikuu lopussa julkaistussa numerossa mm. kokemuksia vuoden 2004 HAKA-piloteista, alkavasta Informaatio-oikeudelliset pelisäännöt yliopistohallinnossa –hankkeesta, laadusta yliopistojen IT-työssä, yhteiskunnallisesta tietoarkistosta ja video-opetuksesta. Lehdessä myös kysytään, olisiko jo aika perustaa Yliopistotelevisio. IT Universitas on yliopistojen ATK-keskusten ja tietohallinnon verkkolehti, joka ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa.

Agricolan Tietosanomien teemanumero historian verkko-opinnoista | Agricolan Tietosanomien uusin numero käsittelee historian verkko-opintoja. Vuoden ensimmäinen numero on koostettu yhteistyössä kahden historian verkko-opetusta koordinoivan ja tutkivan hankkeen Historian valtakunnallisen verkko-opetushankkeen ja eHLEE-projektin kanssa.

Tietoyhteiskunta: Myytit ja todellisuus. Antti Kasvio, Tommi Inkinen ja Hanna Liikala (toim.) | Tampere Univeristy Press on julkaissut artikkelikokoelman tietoyhteiskunnan eri alueisiin liittyvistä myyteistä ja todellisuudesta. Lähinnä tamperelaisista tutkijoista koostuva kirjoittajaryhmä kirjassa pyritään hahmottamaan median luomien mielikuvien takaa paljastuvia tietoyhteiskunnan todellisia kehitystrendejä. Mukana on artikkeleita mm. työelämän muutoksista, ihmisen ja tietotekniikan vuorovaikutuksesta sekä verkko-oppimisen laadusta. Julkaisua myy Tampereen yliopiston tiedekirjakauppa TAJU sekä Verkkokirjakauppa Granum. Hinta 27 EUR

Transforming a Learning Society: The Case of Finland | Joensuun yliopiston sosiologian laitoksella sijaitseva Koulutuksen yhteiskunnallis-kulttuurisen tutkimuksen yksikkö on koonnut laajan artikkelikokoelman muuttuvasta suomalaisesta oppimisyhteiskunnasta. Kasvatussosiologian professori Ari Antikaisen toimittama teos on monipuolinen katsaus koulutuspolitiikkaan ja koulutuksen merkitykseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Teoksen kirjoittajina on sekä varttuneita tutkijoita ja professoreja että nuoria tutkijoita ja opettajia seitsemältä Joensuun yliopiston laitokselta. Lisäksi kirjoittajakuntaan kuuluu jäseniä Jyväskylän ja Lapin yliopistoista sekä Itä-Suomen työkoulusta. Kirjan johdanto | Kirjan tilaus kustantajan verkkosivulta

Tiedotteen alkuun