Etusivu > Tiedotteet > 2005 > SVY-tiedote Maaliskuu 2005

SVY-tiedote Maaliskuu 2005

Tässä tiedotteessa:

Ajankohtaista

Valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät 22.-23. maaliskuuta 2005 – ilmoittaudu 15.3. mennessä! | Kolmannet Valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät järjestetään maaliskuussa Espoon Dipolissa. Päiville kokoontuu verkko-opetuksen ja -osaamisen asiantuntijat, kehittäjät sekä kehityksestä kiinnostuneet vaihtamaan kokemuksiaan. Ohjelma koostuu yhteisistä osuuksista, rinnakkaisista työryhmistä sekä yliopistojen ja yhteistyökumppaneiden tuotteiden ja palveluiden esittelyistä.

Sähköisten opetustietojen yhteiskäyttö -työpaja VII 4. maaliskuuta Oulun yliopistossa (pdf) | Työpajan aiheena on suunnittelutietomäärityksen loppuarviointi ja tarjontatietomäärityksen pilottien palautteiden käsittely.

Uusien SVY-hankkeiden yhteistyöpäivä 4. maaliskuuta Oulun yliopistossa (pdf) | Tutustutaan käynnistyvien verkostojen suunnitelmiin, toimintaan ja tarpeisiin sekä esitellään SVY-tukipalveluja ja suunnitellaan yhteistyömuotoja.

Teknillisen korkeakoulun Virtuaaliopetuspäivät 7.-11. maaliskuuta | Virtuaaliyliopetuspäivät ovat osa eurooppalaisten yliopistojen yhteistyöverkoston EUNITE:n Virtuaali Erasmus-viikon tapahtumaa. Tapahtumaviikko käynnistyy osallistujayliopistojen yhteisellä videokonferenssilla maanantaina 7.3. Tapahtumat ovat yleisölle avoimia.

Policy Options and Models for Bridging Digital Divides –seminaari 14.-15. maaliskuuta Tampereella | Seminaarin teema on ’Freedom, Sharing and Sustainability in the Global Network Society’. Seminaari pidetään Tampereen yliopiston Pinni-rakennuksessa.

Crossborder Networking and Learning –konferenssi 18.-19. huhtikuuta Vaasassa | UniZon Kvarken ja UniNet –korkeakoulujen ja yliopistojen välisen yhteistyön asiantuntijoiden järjestämä konferenssi pidetään Vaasan yliopiston Oppimiskeskus Tritoniassa. Ilmoittaudu 31. maaliskuuta mennessä.

Lisää ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia löytyy portaalin Tapahtumakalenterista ja uutispalstalta.

Tiedotteen alkuun

WSIS-tietoyhteiskuntahuippukokouksen valmistelut käynnissä

Tunisissa järjestetään 16.-18. marraskuuta tietoyhteiskuntaa käsittelevä huippukokous World Summit on the Information Society – WSIS. Kokoukseen osallistuvat YK:n jäsenmaiden valtion ja hallitusten päämiehet. Huippukokouksen ensimmäinen vaihe järjestettiin joulukuussa 2003 Genevessä.

Huippukokouksessa käsitellään niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita tieto- ja viestintäteknologia antaa kaikille maille ja niiden kansalaisille taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämisessä. Kehitysmaiden asemaan kiinnitetään erityistä huomiota ja pyrkimyksenä on löytää keinoja, jotka edistävät tieto- ja viestintäteknologian hyväksikäyttöä kehitysongelmien ratkaisemisessa ja digitaalikuilun poistamisessa.

WSIS II keskittyy Geneven lopputulosten toimeenpanoon ja seurantaan. Lisäksi pyritään ratkaisemaan avoimeksi jääneet kysymykset koskien Internetin hallinto- ja rahoitusmekanismeja.

Suomen kansallisia valmisteluja koordinoidaan ulkoasianministeriössä, joka on asettanut laajapohjaisen valmisteluryhmän. Siinä ovat edustettuina keskeiset viranomaiset, kansalaisjärjestöt, kansalaisyhteisö, yksityinen sektori ja työmarkkinajärjestöt. Valmisteluryhmä toimii asiantuntijaelimenä laadittaessa Suomen kansallisia linjauksia huippukokouksen asiakysymyksistä ja valmisteltaessa muuten Suomen osallistumista huippukokoukseen. Yliopistosektorilta valmisteluryhmässä on mukana tutkimusjohtaja Antti Kasvio Tampereen yliopiston tietoyhteiskuntainstituutista varajäsenenään professori Tere Vadén.

Huippukokouksen yhteydessä on runsaasti oheistapahtumia ja laaja näyttelyosasto. Genevessä joukko suomalaisia korkeakouluja esitteli hankkeitaan eLearning Finland –näyttelyosastolla. Suomalaisten korkeakoulujen yhteisesiintymisestä Tunisissa keskustellaan Valtakunnallisten virtuaaliyliopistopäivien työpajassa työpajassa ’Tietoyhteiskunta osana kehityspolitiikkaa - SVY-verkostot mukaan kansainväliseen kehitystyöhön’.

WSIS, Suomen kehityspoliittinen ohjelma ja korkeakoulut

Geneven huippukokouksessa hyväksyttiin uusi toimintaohjelma ja erityinen digitaalisen solidaarisuuden agenda yhteistyöpuitteeksi. Pääperiaatteena on, että tieto- ja viestintäteknologia sekä muut tietoyhteiskuntakehityksen osa-alueet pitäisi valtavirtaistaa kahdenväliseen ja monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön sekä rakentaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeita. Tämä periaate on kirjattu myös Suomen kehityspoliittiseen ohjelmaan, josta valtioneuvosto antoi periaatepäätöksensä viime vuonna.

Suomalaisia yliopistoja ja korkeakouluja kannustetaan ohjelmassa hakeutumaan vastavuoroiseen yhteistyöhön kehitysmaiden organisaatioiden kanssa sekä vahvistamaan kehityskysymysten opetus- ja tutkimusresursseja.

Ulkoasiainministeriössä on lisäksi valmisteltu viime syksystä lähtien linjausta tieto- ja viestintätekniikan soveltamisesta kehitysyhteistyössä. Linjauksessa tarkennetaan ja havainnollistetaan Suomen kehityspoliittisen ohjelman ja Genevessä joulukuussa 2003 pidetyn YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen ensimmäisen vaiheen suosituksia ja päätöksiä. Linjauksen tavoitteena on tuoda esille suomalainen lisäarvo tietoyhteiskuntaan liittyvissä kehityskysymyksissä. Lisäksi se asettaa tärkeysjärjestykseen käytännön toimia, joiden avulla tieto- ja viestintätekniikan hyödyt saadaan kehitysmaiden käyttöön Suomen kehitysyhteistyössä.

Linjausluonnosta on käsitelty kahdessa seminaarissa, joihin on kutsuttu yritysten, yliopistojen, yhteisöjen sekä kansalaisjärjestöjen edustajia. Ensimmäinen seminaari järjestettiin Oulun yliopistossa viime vuoden lokakuussa ja toinen Helsingin Säätytalolla marraskuussa.

Linjausluonnos on esillä myös edellä mainitussa Valtakunnallisten virtuaaliyliopistopäivien työpajassa, jossa sitä esittelee tietoyhteiskunta- ja kehityskysymysten neuvonantaja Jyrki Pulkkinen ulkoministeriön kehityspoliittiselta osastolta.

NORTH-SOUTH-liikkuvuusohjelma tukee Kehityspoliittisen ohjelman päämääriä

Kehityspoliittiseen ohjelmaan on myös kirjattu, että Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO kehittää liikkuvuusohjelmia suomalaisten ja kehitysmaiden asiantuntijoiden yhteistyön edistämiseksi.

Yksi liikkuvuusohjelmapilotti on jo käynnistynyt. Vuosina 2004-2006 toteutetaan NORTH-SOUTH Higher Education Programme, joka tukee Suomen uuden Kehityspoliittisen ohjelman ja YK:n vuosituhatjulistuksen päämääriä.

Pilottivaiheeseen osallistuvat Suomen lisäksi Saharan eteläpuolisen Afrikan maat sekä Egypti ja Peru. Afrikan maista yhteistyön ulkopuolelle jäävät Marokko, Algeria, Tunisia ja Libya. Ohjelman budjetti pilottivuosille on 2,5 miljoonaa euroa. Rahoitus tulee ulkoasianministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista. Ohjelman hallinnosta vastaa CIMO ja käytännön toteutuksesta suomalaiset korkeakoulut.

NORTH-SOUTH-ohjelmalla tuetaan kahden tai useamman korkeakoulun vastavuoroista opettaja- ja opiskelijavaihtoa. Opettajavaihdot ovat 2-8 viikon ja opiskelijavaihdot 1-2 lukukauden mittaisia. Pilottivaiheen tavoitteeksi on asetettu 220 opiskelijan ja 65 opettajan saapuminen Suomeen ja vastaavasti 140 suomalaisen opiskelijan ja 45 opettajan lähettäminen kohdemaiden korkeakouluihin.

Ohjelmassa tuetaan myös verkostoyhteistyötä valmistelevia vierailuja, joiden tarkoituksena on paitsi sopia hankkeen akateemisesta sisällöstä myös käsitellä yhteistyön kehittämiseen liittyviä käytännön asioita (kurssit, opintojen hyväksilukeminen, opiskelumateriaalit, opiskelijoiden asumisjärjestelyt jne). Vierailuapurahat on tarkoitettu pääasiassa opetushenkilöstöön kuuluville. Hakuaika niihin on jatkuva.

Tiedotteen alkuun

Yliopistojen langattomien kampusten kehittämiseen peräänkuulutetaan pedagogista näkökulmaa

Useimmissa Suomen yliopistoissa langattomat palvelut rajoittuvat peruspalveluihin mikä tarkoittaa Internetiin ja sen kautta esimerkiksi Webmail-palveluun pääsyä langattomasti. Langattomien kampusten palveluiden kehittämiseen tulisikin jatkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Tuoreessa Suomen virtuaaliyliopiston selvityksessä peräänkuulutetaan erityisesti pedagogisten tukipalveluiden kehittämistä.

"Langattomien palveluiden kehitys edellyttää vuoropuhelua sekä tietohallinnon että muiden ryhmien kuten opettajien, opiskelijoiden ja tutkimushenkilökunnan välillä. Tämän vuoropuhelun järjestämiselle ja palveluiden kehittämisen koordinoinnille on tarvetta", toteaa selvityksen toinen tekijä, opetusteknologiapäällikkö Janne Sariola Helsingin yliopistosta.

Sariola ehdottaakin mobiilipalveluiden asianomistajaryhmän perustamista Suomen virtuaaliyliopiston alaisuuteen vauhdittamaan mobiilien ratkaisujen kehittämistä. Ryhmään tulisi saada toimijoita paitsi atk-keskuksista myös yliopistojen viestintäyksiköistä, jotka vastaavat yliopistojen verkkopalveluportaalien kehittämisestä. "Opetusteknologiakeskuksilla ja muilla yliopistojen tuki- ja erillisyksiköillä kuten esimerkiksi CSC:llä ja kirjastoilla tulee olla rooli pedagogisten palveluiden ja sisältöjen tuottamisessa ja koordinoinnissa," toteaa Sariola.

Yleisesti ottaen Suomen yliopistoilla ei ole langattoman kampuksen kehittämisen yleistä linjausta tai strategiaa. Yliopistoissa pohditaankin tulisiko odottaa langattomuuden tarpeiden nousemista ennen langattomaan kampukseen panostamista vai olisiko toimittava ennen kuin tarpeet ovat selvillä. Käytäntö tosin on osoittanut, että langattomien kampusten käytön yleistyessä on tarpeitakin alkanut löytyä.

Parhaina toteutusesimerkkeinä selvityksessä nostetaan esiin Oulun yliopiston sekä Turun alueen yliopistojen (Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu ja Åbo Akademi) langattomat verkkoratkaisut. Näissä myös palveluiden kehittäminen on pisimmällä. Lisäksi hyvin edenneitä hankkeita ovat Lappeenrannan teknillisen yliopiston langaton kampus, Vaasan yliopiston langaton kampus, Teknillisen korkeakoulun Otaverkko sekä Tampereen teknillisen yliopiston ja Helsingin yliopiston langattoman kampuksen kehitystyö.

Helsingin yliopiston HUPnet:ssa, Turun kauppakorkeakoulun ja yliopiston SparkNet:ssa sekä Tampereen teknillisen yliopiston langattoman verkon ratkaisuissa on huomioitu myös kiinteät yhteydet. Esimerkiksi jos tarvitaan parempia yhteyksiä, on opetustiloissa, käytävillä ja kirjastoissa tarjolla seinärasioita, joista saa saman palvelun langallisena.

Yliopistojen tulisikin tulevaisuudessa pystyä tarjoamaan jatkuva pääsy verkkoon yhteystyypistä riippumatta kehittämällä erilaisten sekä kiinteiden että langattomien verkkojen yhteistoimintaa, todetaan selvityksessä. Myös yliopistojen välisten verkkovierailuiden kehittämisen jatkuminen tulisi taata, koska ilman sitä Suomen virtuaaliyliopiston asettamat työn ja opiskelun liikkuvuutta ja langattomuutta koskevat tavoitteet eivät voi toteutua.

Langaton kampus Suomen yliopistoissa –selvitys (pdf)

Tiedotteen alkuun

Opiskelijoiden alkuohjauksen tukihankkeeseen etsitään uusia yliopistotoimijoita

Opintojen alkuohjauksen yliopistokohtaisten toteutusmallien suunnittelua ja toteutusta tuetaan keväällä alkavalla alkuohjauksen suunnittelun tukihankkeella VerkosTu! Hanke on osa Verkosto-Vatti-hanketta, jossa kehitetään akateemisen opiskelun alkuohjauksen toimintamallia ja Akateemiset opiskelutaidot (3 op) verkkokurssin sisältöä vastaamaan yhä useamman erilaisen yliopiston alkuohjauksen tarpeita. VerkosTu! -hanke käynnistyy maaliskuussa 2005 ja siihen toivotaan mahdollisimman monen yliopiston osallistumista.

Viisi suomalaista yliopistoa toteuttaa vuosina 2005-2006 Verkosto-Vatti-virtuaaliyliopistohankketta, jossa kehitetään alun perin Oulun yliopistossa suunniteltua . Akateemiset opiskelutaidot (3 op) verkkokurssin sisältöä vastaamaan yhä useamman erilaisen yliopiston alkuohjauksen tarpeita. Oulun lisäksi hankkeessa ovat mukana Lapin ja Vaasan yliopistot, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Taideteollinen korkeakoulu.

Vuosien 2005-2006 aikana on tarkoitus saada hankkeeseen mukaan uusia yliopistoja ja toimijoita, joiden tehtävänä on suunnitella oman yliopiston tai laitoksen alkuohjausta. Tavoitteena on, että yliopistojen alkuohjaus, opiskelutaitojen kehittäminen ja opettajatuutorointi integroituisivat entistä tiiviimmin yhteen. Opintojen alussa opiskelijaa tulee ohjata ja tukea aktiivisesti kehittämään opiskeluvalmiuksia mm. suunnitelmallisuutta, ajan hallintaa, tiedonhakua ja itsenäisen työskentelyn edellyttämiä opiskelutaitoja. Tämän työn pohjaksi tarjotaan Verkosto-Vatti-hankkeessa vuosien aikana kehitetty ja hyväksi todettu oppimateriaali.

Tukihakkeeseen osallistumisesta kiinnostuneista yliopistoja, laitoksia, opettajia tai suunnittelijoita pyydetään ottamaan yhteyttä hankkeen yhteyshenkilöihin maaliskuun 15. päivään mennessä. Hanketta esitellään myös Valtakunnallisilla virtuaaliyliopistopäivillä Dipolissa 22.-23.3.2005, jolloin tukihanke käynnistetään.

Lisätietoa hankkeista:

Tiedotteen alkuun

Vuoden 2005 HAKA-pilotit valittu

Tieteen tietotekniikan keskus CSC asetti vuoden vaihteessa korkeakouluille ja niiden muodostamille verkostoille haettavaksi käyttäjän tunnistamiseen liittyviä pilotteja vuodeksi 2005. Hakuaika päättyi 31. tammikuuta. HAKA-infrastruktuurin ohjausryhmä on valinnut ja käynnistänyt viisi Shibboleth-tekniikkaan liittyvää pilottia.

Vuonna 2005 järjestettävien pilottien päämäärä on edistää HAKA-infrastruktuurin käyttöönottoa

  • laajentamalla HAKA-infrastruktuurin käyttöä uusille sovellusalueille ja synnyttämällä lisää infrastruktuuriin tukeutuvia palveluja,
  • synnyttämällä lisää osaamista ja levittämällä sitä korkeakouluissa ja
  • lisäämällä korkeakoulurajat ylittävän käyttäjätunnistuksen tunnettavuutta korkeakouluissa.

Käynnistyneet pilotit:

Kurssiroolin tuominen oppimisalustaan Shibbolethin yli | Tampereen teknillisen yliopiston pilotissa Shibbolethia käytetään opiskelijan kurssiosallistumisen automaattiseen tuomiseen yliopiston hallinnon järjestelmistä hypermedialaboratorion A&O-oppimisympäristöön.

Käyttäjän tunnistus Voyager-kirjastojärjestelmän asiakasliittymään (WebVoyage) | Tampereen ammattikorkeakoulun pilotissa kirjaston asiakas voi käyttää tietotekniikkakeskuksen käyttäjätunnusta kirjautuakseen kirjastojärjestelmän asiakasliittymään (WebVoyage). WebVoyage on kirjastojärjestelmän loppukäyttäjälle avautuva palvelu, josta hän voi mm. uusia lainojaan ja tehdä varauksia.

Henkilötietojen luovutuslupien (ARP) hallinnointi WWW:ssä  | Helsingin yliopiston tietotekniikkaosasto kehittää loppukäyttäjää varten joustavaa välinettä omien luovutuslupien hallinnointiin. Shibboleth-tekniikka tarjoaa monipuoliset välineet sen kontrolloimiseksi, mitä henkilötietoja kotikorkeakoulu luovuttaa kustakin loppukäyttäjästä eri palveluihin (attribute release policy, ARP).

Optima-oppimisalustan Shibboleth-integraatio | Oulun yliopisto (ja Discendum Oy) pilotoi Optima-oppisalustan käyttäjän tunnistuksen Shibbolethin avulla.

Viranomaisroolin siirtäminen sähköisen asioinnin järjestelmään | Teknillisen korkeakoulun (eAGE-hankkeen) pilotissa Shibboleth-tekniikkaa käytetään viranomaisroolin siirtämiseen asiakirjan hallinnan ja kierrätyksen järjestelmään. Loppukäyttäjän oikeus asiakirjan käsittelyssä johdetaan hänen roolistaan.

Lisätietoa HAKA-hankkeesta ja piloteista löytyy CSC:n verkkosivuilta.

Tiedotteen alkuun

OSKARilla osaajaksi videoseminaarit 9. maaliskuuta ja 4. huhtikuuta

OSKARilla osaajaksi -videoseminaarit jatkuvat. Seminaarit pidetään 9. maaliskuuta klo 10-13 ja 4. huhtikuuta klo 12-15. Videoseminaarit on suunnattu OSKAR-osaamiskartoitustyövälineen käyttäjille ja kouluttajille yliopistoissa. Ensimmäinen seminaari pidettiin 16. helmikuuta.

Seminaarien tavoitteena on muodostaa OSKAR-työkalun käyttäjistä ja ylläpitäjistä mahdollisimman tiivis käyttäjärinki. OSKARin avulla voidaan kartoittaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyviä tietoja ja taitoja. Se on tarkoitettu mm. ammatillisten taitojen reflektoinnin tueksi opettajille ja henkilöstökoulutuksen suunnittelijoille.

OSKAR-koulutusseminaarit järjestetään monipistevideoneuvotteluina. Maaliskuun tilaisuuteen tulee ilmoittautua viimeistään 3. maaliskuuta ja huhtikuun tilaisuuteen viimeistään 29. maaliskuuta osoitteeseen pasi.hakkinen@tut.fi.

Ohjelma 9. maaliskuuta (pdf) | Ohjelma 4. huhtikuuta (pdf)

Videoseminaarit järjestää IT-Peda-verkosto ja SVY:n palveluyksikkö.

Tiedotteen alkuun

Virtual University Education and Co-operation in the Baltic Sea Area –seminaari 21. maaliskuuta

Suomen virtuaaliyliopisto ja opetusministeriö järjestävät 21. maaliskuuta Itämeren alueen virtuaaliyliopistoseminaarin Virtual University Education and Co-operation in the Baltic Sea Area. Seminaarissa kartoitetaan Itämeren alueen virtuaaliyliopistotoiminnan nykytilaa ja tulevaisuuden yhteistyönäkymiä erityisesti Luoteis-Venäjän ja Baltian maiden kanssa.

Seminaarissa arvioidaan erilaisia virtuaaliyliopiston toimintamalleja ja esitellään käytännön esimerkkejä. Tavoitteena on kartoittaa mahdollisia yhteistyöalueita nykyisen toiminnan pohjalta. Seminaarissa alustavat mm. professori, TVT-asiantuntija Viacheslav Shkodyrev ja professori, etäopetuskeskuksen johtaja Igor Tsykin, Pietarin teknillisestä valtionyliopistosta, johtaja Ene Tammeoru Viron eYliopistosta sekä professori Maris Treimanis Latvian yliopistosta.

Seminaarin taustalla on Itämeren neuvoston tietoyhteiskunta-asioista vastaavien ministereiden sekä EU:n komission hyväksymä pohjoisen e-ulottuvuuden toimintaohjelma Northern eDimension Action Plan (NeDAP), jonka tavoitteena on vahvistaa Itämeren alueen asemaa tietoyhteiskunnan toteutumisen näkökulmasta. Tämän vuoden alusta ohjelmaan tuli mukaan myös pohjoismaiden ministerineuvosto. Suomi ja Saksa ovat toimintalinjan e-taidot ja e-oppiminen (eSkills, eLearning) puheenjohtajamaita.

eSkills ja eLearning -toimintalinja keskittyy seuraaville alueilla:

  • virtuaalikampukset (Virtual Campuses)
  • yleiseurooppalaisen tutkintojen tunnustamista koskevan kehyksen ja opintojen mitoitusjärjestelmän soveltaminen (Following the application of recognition and validation schemes (ECTS) on eLearning)
  • virtuaaliyliopistot täydennyskoulutuksen toteuttajina (Virtual universities for continuous training and professional development)
  • Itämeren alueen e-oppimisen mahdollisuuksien arviointi (Stocktaking of e-learning opportunities in the Baltic Sea region)

Pääpaino on rajat ylittävällä yhteistyöllä erityisesti Venäjän kanssa.

Seminaari järjestetään Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksen tiloissa.

Ilmoittautumiset 15. maaliskuuta mennessä sähköpostiosoitteeseen eija.ristimaki@virtuaaliyliopisto.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava nykyinen toimi ja mitä organisaatiota edustaa. Seminaari on ilmainen. Osallistujamäärä on rajoitettu 30:een. Seminaarin kieli on englanti.

Seminaarin ohjelma (pdf)

Tiedotteen alkuun

Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) -konsortio kokoontuu vuosikokoukseen 8. maaliskuuta

Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) -konsortion vuosikokous pidetään Teknillisellä korkeakoululla 8. maaliskuuta. Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä SVY:n strategia vuosille 2005-2010, jota on valmisteltu viime vuosikokouksesta lähtien johtoryhmän ohjauksessa avoimena prosessina yhdessä jäsenyliopistojen kanssa.

Kokouksessa käsitellään lisäksi konsortion vuoden 2005 toimintasuunnitelma sekä toimintakertomus vuodelta 2004.

Kokouksessa valitaan myös SVY:n johtoryhmä seuraavaksi toimintavuodeksi. Johtoryhmän puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä valitaan konsortioedustajien keskuudesta. Johtoryhmään kuuluu lisäksi opetusministeriön nimeämä edustaja ja palveluyksikön johtaja. Suomen ylioppilaskuntien liitto nimeää yhden asiantuntijajäsenen ja johtoryhmä kutsuu itse muut mahdolliset asiantuntijajäsenet.

Tiedotteen alkuun