SVY-tiedote Huhtikuu 2005

Tässä tiedotteessa:

• Laatu, etiikka, toimintaprosessit ja kansainvälisyys virtuaaliyliopistopäivien keskiössä
• Työpajoissa uusia avauksia
• Joustavan opinto-oikeuden sähköisen hakujärjestelmän pilotti alkoi
• Konsortiokokous hyväksyi Suomen virtuaaliyliopiston strategian vuosille 2005-2010

Ajankohtaista

 Kuuntele SVY:n johtoryhmän puheenjohtajan haastattelu YLE Mikaelin verkkosivuilta  | Päivi Kapiainen-Heiskasen toimittamassa haastattelussa Matti Jakobssonin pohtii Suomen virtuaaliyliopiston vakiinnuttamisvaiheen haasteita.

Videoteknologian opetuskäytön asiantuntijaluento 7. huhtikuuta | Luento toteutetaan videoneuvotteluna ja sitä voi seurata myös suorana verkkovideolähetyksenä. Luento on osa IT-Peda -verkoston koordinoimaa videoteknologian opetuskäytön koulutusyhteistyötä. 10. maaliskuuta pidetyn luennon taltiointi löytyy nyt IT-Pedan verkkosivuilta.

Valtakunnallinen HOPS-seminaari 13. huhtikuuta Kuopion yliopistossa | Kuopion yliopistossa järjestetään valtakunnallinen HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma) –seminaari 13. huhtikuuta. Seminaari on maksuton.

Crossborder Networking and Learning –konferenssi 18.-19. huhtikuuta Vaasassa | UniZon Kvarken ja UniNet –korkeakoulujen ja yliopistojen välisen yhteistyön asiantuntijoiden järjestämä konferenssi pidetään Vaasan yliopiston Oppimiskeskus Tritoniassa.

Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa (ITK) – konferenssi 20.-22. huhtikuuta Hämeenlinnassa | ITK'05 kysyy, onko koulutuksen kentällä toimittu viime vuosina liikaa teknologian ehdoilla. Konferenssissa etsitään hyviä käytännön esimerkkejä ja opettajanäkökulmaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä ja pedagogisista käytänteistä. Yhtenä alateemana ovat aidosti uudet, innovatiiviset teknologiat, esim. avoimen lähdekoodin mahdollisuudet.

Haku valtakunnalliseen TieVie-koulutukseen päättyy 30. huhtikuuta | Elokuussa 2005 alkavaan koulutukseen (15 op) valitaan 80 osallistujaa yliopistoista sekä 20 osallistujaa ammattikorkeakouluista. Koulutus on yliopistojen henkilökunnalle maksutonta.

EDEN-konferenssi 20.-23. kesäkuuta Espoon Dipolissa | EDEN - European Distance and E-Learning Network järjestää tämänvuotisen konferenssitapahtumansa Espoon Dipolissa. Suomen virtuaaliyliopisto on TKK Dipolin kanssa konferenssijärjestelyjen pääyhteistyökumppani. Ilmoittautuminen 10. kesäkuuta mennessä. Ennen 30. huhtikuuta ilmoittautuneilta peritään pienempi osallistumismaksu.

Lisää ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia löytyy portaalin Tapahtumakalenterista ja uutispalstalta.

Tiedotteen alkuun

Laatu, etiikka, toimintaprosessit ja kansainvälisyys virtuaaliyliopistopäivien keskiössä

Kolmannet valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät keräsivät 22.-23. maaliskuuta Dipoliin ennätysjoukon osallistujia. Lähes kolmesataa virtuaaliyliopistotoiminnan kehittäjää kokoontui kaksipäiväiseen tapahtumaan kuuntelemaan, keskustelemaan, vaihtamaan tietoja ja oppimaan toistensa tekemisistä sekä virtuaaliyliopistotoiminnalle luonteenomaisesti – verkottumaan.

Puheenvuorojen ja työpajojen aihepiirien laajuus kertoo osaltaan virtuaaliyliopistotoiminnan tämänhetkisestä kehitysvaiheesta ja uusista avauksista. Laatu, etiikka, toimintaprosessit ja kansainvälisyys ovat selkeästi nousemassa virtuaaliyliopistotoiminnan keskiöön. Niillä alueilla, joilla on tehty jo pidempään yliopistoyhteistyötä, päästään jo nauttimaan saavutetuista tuloksistakin. Esimerkkinä vaikkapa opintohallinnon yhteistyönä valmisteltu joustavan opinto-oikeuden JOO-sopimus ja sitä tukeva JOOPAS-verkkopalvelu, jota parhaillaan laajennetaan sähköiseksi asiointipalveluksi.

Tutustu VVYOP´05 esitysmateriaaleihin

Päivien yhteydessä järjestetty VVYOP'05-näyttely kertoi omalta osaltaan toiminnan kehittymisestä. Esillä oli nelisenkymmentä verkkopohjaista hanketta, tuotetta ja palvelua, joita yliopistot ja yhteistyökumppanit ovat vuosien mittaan kehittäneet. Näytteilleasettajat

Joukko yliopistojen yhteistyökumppaneita ja yliopistojen hankkeita esittelivät opetuksen ja opiskelun tuen sovelluksiaan myös Dipolin Takka-kabinetissa. Demot

Tuotejulkistuksina esiteltiin Teknillisen korkeakoulun IT Moon Signus –opintotietojärjestelmä sekä Horizon Wimban ohjelmistoja, joiden pohjalta Officeline on käynnistämässä pilottihanketta, jossa ääni tuodaan monimuotoisesti mukaan verkko-opetukseen.

Seuraavat Valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät järjestetään 28.-29. maaliskuuta 2006.

Tiedotteen alkuun

Kapea-alaisen opetuksen sijaan tulisi kehittää palvelukokonaisuuksia

 "Tämä on hyvä indikaattori tulevaa kehitystä varten", kommentoi ylijohtaja Arvo Jäppinen Valtakunnallisten virtuaaliyliopistopäivien runsasta osanottoa päivien avaussanoissaan. Toimijajoukko on kasvanut alkuvaiheen pioneereista, jotka halusivat tutkia ja kokeilla miten tietotekniikkaa voidaan soveltaa opetukseen. Nyt toiminnassa painottuvat laadun ja prosessien jatkuva kehittäminen. Samoin tasa-arvoa edistävät esteettömät koulutuspalvelut ja oppimisympäristöt ovat olennaisia virtuaaliyliopistotoiminnan tunnuspiirteitä.

Kapea-alaisen opetuksen sijaan yliopistojen tulisi Jäppisen mielestä kehittää palvelukokonaisuuksia, joihin on yhdistetty tutkimusta ja liiketoimintaosaamista. Tämä vaatii yliopistoyhteisöltä kulttuurista muutosta, jossa kenenkään tai minkään ryhmittymän ei pidä eristäytyä.

Kansainvälistyminen asettaa erityisen suuria vaatimuksia. "Suomalaisten yliopistojen pitäisi enenevässä määrin pyrkiä osallistumaan kansainvälisiin tutkimus-, tuotekehitys- ja opetushankkeisiin. Tarvitaan myös suomalaisen osaamisen markkinointia", totesi Jäppinen.

Tiedotteen alkuun

Opetuksen ja tutkimuksen inkunaabelivaihe

 Tutkimus- ja tuotekehitykseen panostaminen oli myös Sitran yliasiamies Esko Ahon viesti päivien osanottajille. Tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja tutkimuskäytön osalta elämme vasta inkunaabeli- eli kehtopainatteen vaihetta. Tekniikan avulla on päädytty tekemään vanhoja asioita uudella tavalla kun pitäisi tehdä uusia asioita uudella tavalla.

Yliopistojen kansainvälistymistä koskevassa keskustelussa Aho on nähnyt samanlaisia piirteitä kuin aikoinaan Suomen EU-jäsenyydestä keskusteltaessa. Ensin tulee torjuntareaktio: meillä on kaikki hyvin. Sitten otetaan suojamekanismit vasta-argumenteiksi. Lopulta kun EU-jäsenyys toteutui yhä useampi totesi, että olipa hyvä, että menimme mukaan.

Yliopistot ovat Ahon mukaan tulossa täysimittaisen kansainvälistymisen piiriin. Jotta yliopistot pärjäisivät kansainvälisessä osaamiskilpailussa, tulisi niiden autonomiaa lisätä. Valtion tilivirastoina toimiminen ei Ahon mukaan anna riittäviä edellytyksiä toimintaan.

ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta tulisi voida periä maksu, jota voitaisiin käyttää opetuksen kehittämiseen. ”Nyt toimimme hölmöläisten tavoin. Emmekö itse usko suomalaisen opetuksen tasoon, kun emme peri maksuja”, kysyi Aho.

Kansainvälistymistä peräänkuulutti myös SVY:n johtoryhmän puheenjohtaja, rehtori Matti Jakobsson. Hän pohti omassa puheenvuorossaan miten kansainvälistä oppimateriaalia saataisiin suomalaisten yliopistojen käyttöön ja vastaavasti miten suomalaisia tuotteita saataisiin kansainväliseen levitykseen. "Tarvitaan ammattimaista osaamista kaupallisten yritysten kanssa", totesi Jakobsson. "SVY:n palveluyksikön asema tulisi saada sellaiselle pohjalle, että se kykenisi solmimaan sopimuksia kotimaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Yliopistot opettavat, virtuaaliyliopisto välittää", kiteytti Jakobsson näkemyksensä SVY-toiminnan suunnasta.

Tiedotteen alkuun

Asianomistajaryhmät SVY-toimijoina

SVY:n 8. maaliskuuta hyväksytyssä uudessa strategiassa nostetaan esiin asianomistajaryhmät uusina SVY-toimijoina. Yliopistojen asiantuntijoista koostuvien ryhmien tehtävänä olisi SVY:n strategisten tavoitealueiden kehityksen seuranta yliopistoissa ja yliopistojen yhteistyötä edistävien kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja valmistelu. Virtuaaliyliopistopäivillä asiaa esitteli opetusteknologiapäällikkö Janne Sariola.

Asianomistajaryhmät voisivat toiminnallaan tuoda lisäarvoa seuraaville SVY:n strategisille tavoitealueille:

• joustavan opiskelun edistäminen
• oppimateriaalien yhteiskäyttöisyys ja TVT-tukipalvelut
• yliopistojen kansainvälinen yhteistyö
• yliopistoja palveleva organisoituminen, tulosohjaus ja rahoitusmallit.

Asianomistajaryhmien perustamista on valmisteltu SVY-yhdyshenkilöiden toimesta. Toiminnan käynnistämisen valmistelua jatketaan kevään aikana.

Tiedotteen alkuun

Työpajoissa uusia avauksia

Aamupäivän yhteisosuuksien jälkeen iltapäivällä työskenneltiin tiiviisti rinnakkaisissa työpajoissa. Osassa työpajoja käsiteltiin hankkeita, jotka ovat jo pidempään olleet virtuaaliyliopistotoiminnan painopistealueita. Tällaisia ovat esimerkiksi TVT:n opetuskäytön henkilöstökoulutus yliopistoissa, opintotietopalveluiden kehityshankkeet, opiskelun ohjaus verkossa sekä verkkotyökalujen käyttö opettamisen ja ohjaamisen tukena. Myös kirjastoaineistojen ja digitaalisten oppimateriaalien hallinnan pelisäännöt ovat pitkään olleet keskustelun kohteena.

Työpajoissa tehtiin myös joukko uusia avauksia kuten digitaalisen oppimateriaalin tuotantomalli –hankkeen käynnistys, yliopistoyhteistyö oppimisalustojen käytössä ja tukipalveluissa, eettiset pelisäännöt digitaalisten aineistojen käytössä, SVY-verkostot kehityspolitiikan toimeenpanijoina sekä semanttisen webin mahdollisuudet.

Katso työpajojen esitysmateriaalit.

DoPro-hankkeessa luodaan digitaalisen oppimateriaalin tuotantoon toimivaa mallia

Oulun yliopiston ja Taideteollisen korkeakoulun DoPro-tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteena on luoda digitaalisen oppimateriaalin tuotanto-, projekti- ja prosessimalli, jota yliopistot voivat hyödyntää omassa oppimateriaalituotannossaan. Mallinnukset tulevat kaikkien saataville SVY:n portaaliin ensi syksynä.

Hanke jakaantuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään tutkimus- ja kehitystyötä. Toisessa vaiheessa kehitetään työvälinettä. Kolmannessa vaiheessa keskitytään koulutusyhteistyöhön.

DoPro-hankkeen taustalla on jo pitkään jatkunut kehitystyö. "Oulun yliopistossa on tehty video-opetusmateriaalien tuotantoprosessiin liittyvää kehitystyötä vuodesta 2001 alkaen", kertoo hankkeen toinen vetäjä, kehityspäällikkö Kari Liukkunen. "Taideteollisessa korkeakoulussa puolestaan on vuodesta 2002 kehitetty erityisesti avoimen www-materiaalin tuotantoprosessia", kertoo hankkeen toinen vetäjä, tuotantopäällikkö Eva-Maria Hakola. Materiaalin tuotanto on osa Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) laajempaa monimuoto-opetukseen ja opetuksen kehittämiseen liittyvää tuottajamallia, joka sai kunniamaininnan kun opetusministeriö jakoi vuoden 2003 verkko-opetuksen laatupalkinnot.

Tuotantoryhmä opettajan tukena

TaiKin tuottajamallin mukaisessa toimintatavassa opettajia autetaan ja ohjataan pedagogisesti ja didaktisesti TVT:n käyttöön liittyvissä ratkaisuissa. Sekä opettajan henkilökohtaiset tarpeet että opintojakson erityispiirteet huomioidaan tapauskohtaisesti. Opettajan tullessa mukaan tuotantotiimiin voidaan varmistaa, että oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita ja työmäärät ovat hallittavissa. Tukiprosessi luo myös tasa-arvoa, sillä myös ne opettajat, jotka eivät itse hallitse tieto- ja viestintätekniikkaa, voivat tuettuna käyttää TVT-välineitä ja -menetelmiä opetuksessaan.

"Tuotantoryhmä on opettajan tärkeä tuki, joka auttaa opettajaa keskittymään opetuksen sisällön kehittämiseen", totesi rehtori Yrjö Sotamaa esitellessään tuottajamallia virtuaaliyliopistopäivien toisen päivän avauspuheessaan. "Opettaminen on luovaa työtä", hän painotti.

Tavoitteena ’ideaalimalli’ yliopistojen yhteiseen käyttöön

ProDo-hankkeen tavoitteena on luoda yliopistojen yhteiskäyttöön "ideaalimalli", jonka avulla voidaan mm. tunnistaa osaamistarpeet, arvioida työmäärät sekä luoda aikatauluja. Tähän asti oppimateriaalien tuotannossa prosessien kuvaukset ovat usein olleet puutteellisia, samoin kuin laadunvalvonta.

Mallin tarkoituksena on

• toimia pohjana toiminnan aloittamiselle ja kehittämiselle
• ohjata huomio tarpeelliseen ja oleelliseen
• virtaviivaistaa tuotantoja ja näin edesauttaa kustannusten kurissa pysymistä
• varmistaa laatua
• mahdollistaa työn osittaminen yliopistojen välillä
• edesauttaa ammattimaista toimintatapaa.

DroPro-hanke pitää ’ovet auki’ ja on valmis toimimaan eri tahojen kanssa. Laajennusta prosessin yksittäisten osien täydentämiseen on jo tiedossa mm. oppimateriaalin laatuhankkeesta ja FinELibin materiaaliresursseista. Myös tekijänoikeusnäkökulma otetaan mukaan.

Lisätietoja: Kehityspäällikkö Kari Liukkunen, kari.liukkunen@oulu.fi ja Tuotantopäällikkö Eva-Maria Hakola, eva-maria.hakola@uiah.fi

Tiedotteen alkuun

Miten ja milloin SVY mukaan semanttisen webin kehitystyöhön?

Yksi virtuaaliyliopistopäivien uusista avauksista oli keskustelun käynnistäminen semanttisen webin kehitystyöstä. Miten ja milloin SVY:n olisi syytä lähteä kehitystyöhön mukaan? Mitkä ovat semanttisen webin mahdollisuudet ja hyödyt? Näitä kysymyksiä puntaroitiin keskiviikon työpajassa.

Aiheeseen johdatti semanttisen webin uranuurtaja Suomessa, professori Eero Hyvönen Teknillisen korkeakoulun viestintätekniikan laboratoriosta ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta. Hän esitteli laajalti MuseoSuomi –hanketta sekä sen suunniteltua KulttuuriSampo-laajennusta. MuseoSuomi-hankkeessa on kehitetty esineistön ontologiseen kuvailuun perustuva hakujärjestelmä, joka mahdollistaa Suomen museoiden esineistön sisältöperustaisen haun ja metatietojen automaattisen linkityksen toisiinsa semanttisessa web-ympäristössä. "Museoiden esineistötietokannat peilataan semanttiseen www-avaruuteen", kuvaili Hyvönen hankkeen perusideaa.

Kansallinen ontologiakirjasto ONKI kehitteillä

Semanttinen web on seuraavan sukupolven world wide web. Se perustuu ontologioihin, joita kuitenkaan ei vielä suomeksi ole juurikaan olemassa. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja Teknillisen korkeakoulun viestintätekniikan laboratorion vetämänä on käynnissä kansallinen semanttisen webin ontologiahanke. Siinä on mukana lisäksi Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitos, Helsingin yliopiston kielitieteen laitos sekä Helsingin yliopiston kirjasto. Hankkeen ensimmäisen osan budjetti on noin 650 000 euroa ja työn rahoittaa Tekes sekä mukana olevat 14 toimijaa, jotka ovat yrityksiä ja julkisyhteisöjä. Hankkeen jälkimmäiseen osaan on tulossa mukaan yli 30 organisaatiota ja rahoittajaa ja se käynnistyy – mikäli suunnitelma saa sille anotun julkisen tuen - syksyllä 2005. Kansallisen suurhankkeen ydinosan tavoitteena on luoda ensimmäiset versiot joukosta keskeisiä suomalaisia ontologioita ja kehittää kansallinen ontologiakirjasto ONKI. Sen avulla eri asiantuntijaryhmien ontologiatyötä voidaan koordinoida ja hyödyntää ontologioita julkisina web palveluina. Tarkoituksena on myös pilotoida teknologiaa joukossa maamme portaalihankkeita.

Semanttisessa webissä haku tapahtuu käsiteperustaisesti. Asiasanoihin perustuvat hakemistot eivät näin ollen sovi hakujärjestelmien pohjaksi vaan tarvitaan ontologioita. Työn alla on mm. Kansalliskirjaston ylläpitämä Yleinen suomalainen asiasanasto (YSA), jota ollaan ontologioimassa Yleiseksi suomalaiseksi ontologiaksi (YSO). Tavoitteena on kehittää YSO:sta keskeinen sisällön kuvailun ja tiedonhaun apuväline suomalaiseen semanttiseen webiin.

Miten yliopistot mukaan kehitystyöhön?

Miten sitten yliopistojen tulisi lähteä liikkeelle semanttisen webin kehitystyössä? Mitä pitäisi tehdä, jotta esimerkiksi verkkokurssien tai laajemmin muun opetustiedon haku voisi sisällön kuvailuun perustuen semanttisessa web-ympäristössä onnistua? "Ensin täytyisi luoda opetusalan ontologia ja metadatamalli, jonka suunnittelun perustana on analyysi siitä millaista tietoa oppisisällöistä tarvitaan ja miten niitä helpoiten voitaisiin hakea", luetteli Hyvönen ja suositteli oman opetusalan hankkeen käynnistämistä. Esimerkiksi Tekesin Fenix-ohjelmasta voisi hankkeelle hakea rahoitusta. Suomalaiset semanttisen webin ontologiat –hankkeen jälkimmäisessä osassa on jo mukana joitain opetusalan edustajia, kuten Yleisradio, Opetushallitus sekä Opintoluotsi-portaali.

Työpajan keskustelussa nostettiin esiin ontologioiden laatimisen vaativuus. Toisaalta nähtiin, että ontologian kehittäminen voisi tuoda yhteistä kieltä laajemminkin yliopistokenttään. Sanastotyötä on tehty yliopistoissa jo pitkään ja kaikki tehty työ varmasti palvelee ontologioidenkin laadintaa. Opetusteknologiasanasto tosin toistaiseksi puuttuu. Tämän laatimiseen peräänkuulutettiinkin SVY-yhteistyötä.

Keskustelu semanttisesta webistä jatkuu mm. Aineistot verkossa –työryhmän ylläpitämänä. Lisätietoja Aineistot verkossa –työryhmästä antaa vastaava suunnittelija Annikka Nurkka, annikka.nurkka@lut.fi

Ks. myös Semanttisen webin kehittäjäverkoston sivu SVY:n ekstranetissä.

Tiedotteen alkuun

SVY:n Eettisen verkoston toiminta käynnistyi

Tietoverkoissa saatavilla olevien digitaalisten lähdeaineistojen käyttöön tutkimuksessa ja opetuksessa kohdistuu nykyään paljon epätietoisuutta. Hämmennystä lisää se, että asiantuntijakäsityksetkin digitaalisten aineistojen käytön juridisista ja eettisistä perusteista saattavat painottua eri tavalla. Tätä problematiikkaa avattiin virtuaaliyliopistopäivien paneelikeskustelussa, jota johdatteli Turun yliopiston kansleri ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Eero Vuorio.

Aamupäivän paneelissa avattua keskustelua jatkettiin iltapäivällä työpajassa, jossa pohdittiin yliopistojen koulutus- ja tiedotusyhteistyön tarpeita digitaalisten lähdeaineistojen eettisesti ja juridisesti oikean käytön tukemiseksi.

Paneelin ja työpajan pohjalta käynnistettiin SVY:n "Eettinen verkosto", joka toimii yliopistojen yhteistyöverkostona tietoverkon yli jaeltavien aineistojen eettiseen käyttötapaan liittyvän tiedottamisen, neuvonnan ja koulutuksen tehostamiseksi. Verkosto tukee olemassa olevien toimijoiden, kuten Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ja tiedealakohtaisten ja paikallisten eettisten neuvottelukuntien työtä.

Eettinen verkosto kerää aineistoa sekä ongelmallisiksi että hyviksi koetuista käytännöistä. Valtakunnallisissa työpajoissa työstetään näitä aineistoja ja valmistellaan esityksiä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja yliopistojen arvioitavaksi. TENK ja yliopistot voivat esitysten pohjalta antaa suosituksia eettisiksi toimintatavoiksi, joita voidaan käsitellä osana tieteenalakohtaista tutkimus- ja aineistojenhallintakoulutusta.

Eettisen verkoston seuraava työpaja on Helsingin yliopistossa 26. toukokuuta klo 11-15 hallintorakennuksen 4. kerroksen neuvotteluhuoneessa. Ohjelmasta tiedotetaan viikolla 18.

Työpajassa

• tutustutaan Helsingin yliopiston TVT-ajokorttiin sisältyviin eettisiin toimintaohjeisiin
• aloitetaan eettisiä toimintaohjeita koskevien hyvien käytäntöjen määrittely
• aloitetaan ohjeistuksiin liittyvän "kipupistekartan" kokoaminen (tulkinnanvaraiset, tapakäytäntöön liittyvät toiminnan alueet).

Käynnistyvästä yhteistyöstä ja toimijoista, rinnakkaishankkeista, aineistoista ja julkaisuista tiedotetaan Eettisen verkoston kotisivulla.

Lue myös aiheeseen liittyvä professori Jukka Kemppisen Näkökulma-kolumni.

Tiedotteen alkuun

UniPiD-verkoston ja SVY:n yhteistyö kehityspolitiikan kysymyksissä

Valtakunnallisten virtuaaliyliopistopäivien yksi uusista avauksista oli kehityspolitiikan näkökulman mukaan tuominen SVY-toimintaan. Kehityspolitiikan aihepiiri on toistaiseksi ollut suhteellisen vieras tyypilliselle SVY-toiminnassa mukana olevalle. Myös yleisemmin yliopistoissa kehityspolitiikan kysymykset ovat olleet joko yksittäisten tutkijoiden tai laitosten kiinnostuksen kohteena. Laajempaa yliopistoyhteistyötä on herätelty UniPiD-verkoston (Finnish Universities Partnership) puitteissa.

Virtuaaliyliopistopäivien työpajassa kehityspolitiikan kysymyksiin johdatteli neuvonantaja Jyrki Pulkkinen ulkoasiainministeriöstä. Hän on ollut valmistelemassa Suomen kehityspoliittista linjausta tieto- ja viestintätekniikan soveltamisesta kehitystyössä.

"Ulkoasianministeriön tavoitteena on edistää kokonaisvaltaista ja kestävää tietoyhteiskuntakehitystä kumppanimaissaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tieto- ja viestintätekniikan hyötyjä haetaan kaikilla elämänaloilla, eikä tekniikkaa edistetä itseisarvoisesti. Koska kysymys on viimekädessä tiedosta ja ihmisten osaamisesta eikä pelkästään tekniikasta, muutos vie paljon aikaa", kertoi Pulkkinen. "Tällainen kehitys on mahdollista vain kehitysmyönteisessä toimintaympäristössä. Entistä enemmän vastuun kehityksestä nähdään olevan yhteistyömailla itsellään. Olisikin pyrittävä sellaiseen yhteistyöhön kehitysmaiden kanssa, jossa maat itse priorisoivat tieto- ja viestintätekniikan osana kansallista kehitystrategiaansa."

Myös kehitysyhteistyörahoitus kanavoituu entistä useammin suoraan yhteistyömaiden budjetin kautta. Perinteisten projektien osuus on vähentynyt, vaikkakin erilaisia rahoitusintsrumentteja mm. yrityksille ja yhteisöille on edelleen olemassa. Pienempiä paikallisia hankkeita ulkoasiainministeriö edelleen rahoittaa mm. edustustojensa välityksellä.

Yhtenä työryhmätyöskentelyn konkreettisena toimenpiteenä ehdotettiin kartoituksen tekemistä siitä, millä tavalla yliopistot ovat nyt mukana kehityshankkeissa ja millaisiin hankkeisiin esim. SVY:n tieteenalaverkostot haluaisivat tarjoutua mukaan. Kartoitus voitaisiin tehdä verkkoon sijoitetulla lomakkeella ja tietokantasovelluksella. Kehitystyötä toivottiin mukaan myös opetusministeriön tulosneuvottelukriteereihin. Kysyttiin myös sitä, mikä voisi olla SVY:n ja UniPiDin keskinäinen suhde. UniPID:in rooli suhteessa muihin järjestöihin, verkostoihin ja organisaatioihin tulisi olla selkeä, todettiin työpajassa.

UniPiD-verkoston tavoitteeksi on luonnosteltu Johannesburgin Kestävän kehityksen huippukokouksessa hyväksytyn institutionaalisen kumppanuuden konseptin toteuttaminen tutkimus- ja koulutusyhteistyössä.

Tavoitteena olisi

1) pitkäkestoisen, kumppanuuden periaatteelle sekä pysyviin henkilö- ja instituutioyhteyksiin rakentuvan tutkimus- ja koulutusyhteistyön vakiinnuttaminen Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja Suomessa sijaitsevien yliopistojen ja tutkimuslaitosten välille tukemaan kestävää kehitystä Afrikassa sekä

2) kestävää ja tietoyhteiskuntakehitystä Afrikassa tukevan kehitysmaatutkimuksen ja -opetuksen verkostomallisen osaamiskeskittymän perustaminen Suomeen.

Tiedotteen alkuun

Joustavan opinto-oikeuden sähköisen hakujärjestelmän pilotti alkoi

Joustavan opinto-oikeuden JOOPAS-verkkopalvelussa on avattu Liikkuvuuden tuki (LiTu) –hankkeen ensimmäisen vaiheen toteuttama sähköinen JOO-hakujärjestelmä, jota pilotoidaan kolmessa yliopistossa kevään 2005 aikana. Pilottijärjestelmä mahdollistaa JOO-hakulomakkeen sähköisen täyttämisen ja lähettämisen sekä käsittelyn koti- ja kohdeyliopistossa. Pilotissa ovat mukana Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston valtiotieteellinen, teologinen ja humanistinen tiedekunta. Pilotti alkoi 29. maaliskuuta ja kestää kesäkuun loppuun.

Helsingin kauppakorkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin yliopiston humanistisen, valtiotieteellisen ja teologisen tiedekunnat opiskelijat, jotka hakevat johonkin edellä mainittuun yliopistoon tai tiedekuntaan, täyttävät ja lähettävät JOO-hakemuksen kirjautumalla JOO-hakujärjestelmään. Muiden yliopistojen opiskelijat käyttävät toistaiseksi edelleen paperista JOO-hakulomaketta (myös jos hakevat pilotissa mukana oleviin yliopistoihin). Lisätietoja pilottiyliopistojen kevään hakukäytännöistä löytyy JOOPAS-verkkopalvelusta pilotissa mukana olevien yliopistojen JOO-ohjeista ja yliopistojen verkkosivuilta.

LiTu-hanke siirtyy syksyn 2005 aikana hankkeen toiseen vaiheeseen, jonka tavoitteena on toteuttaa JOO-opintosuoritusten käsittelyä, siirtoa ja laskutusta tukevat palvelut.

Alustavia käyttökommentteja kerättiin hyväksymistestauksen yhteydessä

Ennen JOO-hakujärjestelmän pilotointia pilottiyliopistojen opintohallinnon virkailijat osallistuivat järjestelmän hyväksymistestaukseen ja käyttökoulutukseen. Hyväksymistestaus suoritettiin kahden päivän ryhmätestauksena. Ensimmäisenä testauspäivänä kiinnitettiin huomiota erityisesti järjestelmän käytettävyyteen. Toisen testauspäivän aikana arvioitiin käytettävyyden lisäksi myös järjestelmän soveltuvuutta pilottiyliopistojen JOO-prosessin hoitamiseen ja järjestelmän valmiutta pilottiin.

Testauspäivät tuottivat paljon kommentteja, keskustelua ja alustavia käyttökokemuksia. Järjestelmä todettiin toimivan vaatimusten mukaisesti, mutta käytettävyyteen kohdistui paljon parannustoiveita. Osa esiin tulleista kommenteista on jo toteutettu järjestelmän pilottiversioon.

JOO-hakujärjestelmä tukee Shibboleth-kirjautumista

JOO-hakujärjestelmä on toteutettu tukemaan Shibboleth-kirjautumista. Tavoitteena on, että kaikki järjestelmää käyttävät henkilöt voivat käyttää oman yliopistonsa käyttäjätunnuksia järjestelmään kirjautuessaan. Pilottivaiheessa Shibboleth on käytössä Helsingin yliopistossa. Käytännössä siis Helsingin yliopiston opiskelijat ja opintohallinnon virkailijat kirjautuvat järjestelmään samoilla käyttäjätunnuksilla kuin mitä käyttävät Helsingin yliopiston tietojärjestelmiin kirjautuessaan. Myös Teknillinen korkeakoulu on saamassa Shibboleth-kirjautumisen käyttöön. Muut pilottikäyttäjät rekisteröityvät ensin käyttäjäksi ja kirjautuvat sen jälkeen järjestelmään.

Sähköisen JOO-haun pilotti | LiTu-hankkeen vaiheet ja organisaatio

Lisätietoja: projektipäällikkö Raija Halonen, raija.halonen@oulu.fi

Mervi Korpiaho, CSC

Tiedotteen alkuun

Konsortiokokous hyväksyi Suomen virtuaaliyliopiston strategian vuosille 2005-2010

Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) –konsortio hyväksyi vuosikokouksessaan 8. maaliskuuta SVY:n strategian vuosille 2005-2010. Kokous päätti myös, että SVY:n johtoryhmä jatkaa seuraavan toimintavuoden entisessä kokoonpanossaan. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii rehtori Matti Jakobsson Vaasan yliopistosta.

Hyväksytyn strategian mukaan SVY-toiminta on yliopistorajat ylittävää opiskelun, opetuksen ja opetuksen tuen kehittämistä, yhteisten sähköisten palvelujen tuottamista ja verkostoituneen työn tukemista. Toiminta tapahtuu valtakunnallisesti, yliopistojen välillä sekä paikallisesti kunkin jäsenyliopiston omana toimintana. SVY-toiminnan tuloksena syntyvien palveluiden, toimintatapojen ja tuotteiden loppukäyttäjiä ovat opiskelijat, opettajat ja yliopistojen muu henkilökunta.

Hyväksytyssä strategiassa SVY-toiminnalle asetetaan viisi tavoitetta:

• Joustavan opiskelun ja sitä tukevan sähköisen asioinnin kehittäminen
• Verkko-opetuksen ja oppimateriaalien yhteiskäyttöisyyden edistäminen
• Yhteisesti tuotettujen TVT-koulutuspalveluiden ja TVT-tukipalveluiden laaja käyttöönotto
• Virtuaaliyliopistotoiminnan integrointi eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen ja muu kansainvälinen yhteistyö
• SVY:n organisaatio, toimintatavat, päätöksenteko ja rahoitusmallit vastaavat verkoston tarpeita.

Strategian mukaan yliopistojen välinen opiskelijaliikkuvuus kasvaa ja suuri osa yliopistojen opetuksesta saadaan strategiakauden aikana valtakunnallisen JOO-sopimuksen piiriin. Valtakunnallisena yhteistyönä koordinoiduissa hankkeissa kehitetään ja tarjotaan jäsenyliopistoille laadukkaita opintotoimistopalveluita ja monipuolisia sähköisen asioinnin palveluita liikkuvuuden tueksi.

Strategiakauden päättyessä merkittävä osuus yliopistojen opiskelun ja opetuksen palveluista, prosesseista ja tietovarannoista on käytettävissä verkossa yhteisesti. Aineiston tuottamiseen ja ylläpitoon sekä kuvailuun, mitoittamiseen ja laadunarviointiin on tarjolla yhteisiä käytäntöjä joustavan koulutusyhteistyön perustaksi.

Valtakunnallisena yhteistyönä toteutettu TVT-koulutus tavoittaa kaikki kohderyhmät koulutustarvetta vastaavasti. Valtakunnallisena yhteistyönä toteutettuja TVT-tukipalveluja hyödynnetään osana yliopistojen paikallista tukipalvelutarjontaa. Neuvontapalvelujen saatavuus varmistetaan yliopistojen yhteistyösopimuksilla ja yhteisillä palvelumalleilla.

SVY:n johtoryhmä organisoi kansainvälisen yhteistyön tavoiteohjelman valmistelun. Tavoiteohjelmassa määritellään virtuaaliyliopistotoiminnan vahvuusalueiden ja kärkihankkeiden markkinointi, kansainvälisten aineistojen hankinta sekä muu kansainvälinen yhteistyö.

Strategiakauden kuluessa SVY-toiminta saa vakiintuneen muodon ja pitkäjänteisen kehittämistyön edellyttämän rahoituspohjan. SVY:n palvelut, toimintatavat ja tuotteet ovat kilpailukykyisiä ja ne tukevat aidosti yliopistojen innovatiivista toimintaa. SVY:n toiminnan kehittämiseen ja koordinointiin osallistuu laaja yliopistotoimijoiden verkosto. Osana strategian toimeenpanoa perustetaan asianomistajaryhmiä valmistelemaan yhteisesti toteutettavia kehityshankkeita. Valmistelevien ryhmien asiantuntijat kutsutaan SVY-toimintaan liittyvistä yliopistojen sidosryhmistä. Pääsääntöisesti perustetaan yksi asianomistajaryhmä kutakin strategista tavoitetta kohden.

SVY:n strategia 2005-2010 (pdf) | Strategian liitteet (pdf)

Tiedotteen alkuun

VVYOP'05 kuvat: Kalle Virta | Teksti: Eija Ristimäki