SVY-tiedote Syyskuu 2005

Tässä tiedotteessa:

• Laatukriteeristö ja arviointityökalu virtuaalikorkeakoulujen verkkoaineistojen arviointiin
• Yhtenäinen opetustietojen kuvaus luo pohjaa yliopistorajat ylittävälle opetusyhteistyölle ja sähköisille asiointipalveluille
• Yhdellä käyttäjätunnuksella korkeakoulujen yhteisiin palveluihin
• Suomen virtuaaliyliopistoa esitetään valtionhallinnon verkkokoulutuksen yhteistyötahoksi
• eOppimisen eurooppalaiset asiantuntijat kokoontuivat Espoon Dipolissa
• Suomen korkeakoulujen osaamista esitellään tietoyhteiskuntahuippukokouksessa Tunisissa marraskuussa
• eLene-TT-hankkeessa kehitetään eurooppalaista verkko-opetuksen resurssikeskusta
• Julkaisuja

Ajankohtaista

SVY:n konsortion kokous 12. syyskuuta Teknillisellä korkeakoululla Espoossa | Asialistalla mm. SVY:n rahoitusmalli vuodesta 2007 eteenpäin.

Verkko-opetuksen laadun teoriasta käytäntöön – työpajat 21. syyskuuta Helsingin yliopistossa | Vopla-hanke esittelee verkko-opetuksen laatukäsikirjan työkaluja. Työpajat on järjestetty laatukäsikirjan käyttäjäpolkujen mukaan opettajien, tukihenkilöiden ja esimiesten työpajoihin. Ilmoittautuminen 15. syyskuuta mennessä.

Opintoasiainpäivät 29.-30. syyskuuta Kuopion yliopistossa | Ohjelmassa mm. opiskelijoiden liikkuvuuteen liittyvät kysymykset ja JOOPAS-verkkopalvelun sähköisen asioinnin kehittäminen. Viimeinen ilmoittautumispäivä 18. syyskuuta.

TieVie-asiantuntijakoulutuksen Pedagoginen muutos -lähiseminaari 27. - 28. lokakuuta Helsingin yliopistossa | Seminaarin asiantuntijapuheenvuorot välitetään verkkoon.

Tietoyhteiskuntahuippukokous World Summit on the Information Society - WSIS 16.-18. marraskuuta Tunisissa. | Suomen tietoyhteiskuntaa ja tietoyhteiskuntaohjelmia esitellään huippukokouksen yhteydessä "ICT for All" näyttelyssä. Korkeakoulujen osallistumista näyttelyyn koordinoi Suomen virtuaaliyliopisto yhdessä TKK-Dipolin kanssa. Lisätietoja: Eija Ristimäki, p. 050 538 8442. TKK Dipoli järjestää Tunisiiin asiantuntijamatkan, lisätietoja Marjukka Englund, p. 050 349 0622.

Pedagogisia verkkoja kokemassa II, Kurui ja muit tiätäji taas Turus -seminaari 23.-24. marraskuuta Kongressi- ja kylpylähotelli Caribiassa | Ilmoittautumiset 24. lokakuuta mennessä.

Lisää ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia löytyy portaalin Tapahtumakalenterista ja uutispalstalta.

Tiedotteen alkuun

Laatukriteeristö ja arviointityökalu virtuaalikorkeakoulujen verkkoaineistojen arviointiin

SVY:n portaalin aineistojen laadunarviointiin on tuotettu laatukriteeristö ja arviointityökalu yhteistyössä Virtuaaliammattikorkeakoulun kanssa. Laatukriteeristö on tarkoitettu Suomen virtuaaliyliopiston ja Virtuaaliammattikorkeakoulun portaaleissa julkaistavien tekstipohjaisten opetus- ja ohjausmateriaalien arviointiin ja kehittämiseen.

Laatukriteeristöä käytetään sellaisissa sisällöntuotantohankkeissa, jotka toteutetaan virtuaalikorkeakoulujen yhteistyönä ja joiden tuotteet on tarkoitus julkaista virtuaalikorkeakoulujen portaaleissa. Laatukriteeristöä voivat käyttää myös muut verkkoaineistojen tuottajat, ylläpitäjät, kehittäjät sekä ulkopuoliset arvioijat.

Työkalu vapaasti saatavissa SVY:n portaalista

Verkkoaineistojen arviointityökalun samoin kuin kriteerien tulostettavan version saa vapaasti käyttöön SVY:n portaalista. Työkalu on toteutettu MS Excel 2000 –versiolla. Käytön ohjaus on sisäänrakennettu itse työkaluun.

Laatukriteeristö määrittelee hyvän verkkoaineiston ominaisuuksia. Kriteeristö sisältää neljä arviointialuetta: käyttö, sisältö, tuottaminen ja hyödyt. Arviointityökalua voi käyttää tukena ja apuna jo verkkoaineiston tuottamisen suunnitteluvaiheessa.

Kriteeristön tavoitteena on pyrkiä varmistamaan verkkoaineiston viestinnällinen selkeys, tekninen toimivuus ja esteetön saavutettavuus. Laadukkaan aineiston on täytettävä myös lainsäädännön asettamat vaatimukset. Verkkoaineiston turvallisuus on myös kiinteä osa laatukriteeristöä.

Toimeksianto koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmalta

Toimeksianto Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikön ja Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämisyksikön yhteistyössä tuottamalle laatukriteeristölle on annettu Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmassa. Tuotettu kriteeristö perustuu valtiovarainministeriön Laatua verkkoon –hankkeen julkisten verkkopalveluiden laatukriteeristölle. Kriteeristöä on muokattu ja täydennetty virtuaalikorkeakoulujen portaaleissa julkaistavien aineistojen arviointiin soveltuvaksi.

Kriteeristöä testattiin keväällä 2005. Testaukseen osallistui neljä testiryhmää (2 yliopistoista, 2 ammattikorkeakouluista.) Testauksessa ilmitulleiden puutteiden ja esitettyjen korjausehdotusten perusteella kriteeristöä ja työkalua muokattiin.

Laatukriteeristö osana laajempaa SVY:n laatupalvelua

Nyt tuotettu verkkoaineistojen laatukriteeristö on osa laajempaa SVY:n laatupalvelua, johon liittyy myös työ Helsingin yliopiston koordinoimassa VOPLA-hankkeessa. Tämä hanke on vastikään julkaissut Verkko-opetuksen laatukäsikirjan Laatukäsikirjan työkaluja esitellään Helsingin yliopistossa 21. syyskuuta järjestettävissä työpajoissa.

Tiedotteen alkuun

Yhtenäinen opetustietojen kuvaus luo pohjaa yliopistorajat ylittävälle opetusyhteistyölle ja sähköisille asiointipalveluille

Yhtenäinen tutkintorakenteiden kuvausmääritys on julkaistu Suomen virtuaaliyliopiston 

SVY:n johtoryhmä hyväksyi määrityksen kokouksessaan 11. toukokuuta ja Suomen yliopistojen rehtorien neuvostolle määritys esiteltiin 1. kesäkuuta. Määrityksen käyttöönottoa varten yliopistoja pyydettiin nimeämään käyttöönoton suunnittelusta vastaavat yhteyshenkilöt 1. syyskuuta mennessä. Tavoitteena on, että määritys on kattavasti saatu käyttöön yliopistoissa vuoden 2007 aikana.

Määrittelytyö jatkuu kurssitietojen ja opintosuoritusten osalta

Yliopistorajat ylittävän opetusyhteistyön ja tietojen vaihdon keskeinen edellytys on, että käytetään yhteisesti hyväksyttyjä ja määriteltyjä käsitteitä. Määrittelytyötä jatketaan edelleen. Yliopistoista on juuri saatu lausunnot ns. , joka antaa pohjan suunnitella ja toteuttaa yliopistojen välistä sähköistä asiointia ns. Joustavan opinto-oikeuden (JOO) osalta. Yhtenäisen määrittelyn pohjalta yliopistojen kurssitiedot saadaan sähköiseen JOO-hakulomakkeeseen ja sähköiseen HOPSiin (henkilökohtainen opintosuunnitelma) suoraan kohdeyliopiston tietokannasta. Määritystyön kolmannessa vaiheessa tuotetaan , mikä mahdollistaa opintosuorituksia koskevan tiedon vaihdon yliopistojen välillä.

Valtakunnallisen joustavan opinto-oikeuden toteutuminen ja sitä tukevien asiointipalvelujen käyttöönotto on Suomen virtuaaliyliopiston yksi keskeisistä tavoitteista. Tavoite vahvistui edelleen keväällä 2005 konsortiokokouksen hyväksyessä SVY:n strategian vuosille 2005-2010. Strategiaan kirjattiin viisi tavoitealuetta, joista yksi on kehittää yliopistorajat ylittävää joustavaa opiskelua ja sitä tukevia sähköisiä asiointipalveluja.

Valtakunnallisen JOO-sopimuksen valmistelutyö aloitettiin vuonna 2001. Rehtorit allekirjoittivat sopimuksen kesäkuussa 2003 ja sopimus astui voimaan elokuussa 2004. Joustavan opinto-oikeuden sähköisten palvelujen käyttöönoton ensimmäisessä vaiheessa otettiin käyttöön JOOPAS-verkkopalvelu syksyllä 2004. Palvelua laajennetaan kattavaksi joustavan opiskelun sähköiseksi tukijärjestelmäksi. Yhtenäisten määritysten käyttöönotto yliopistoissa on toimivan valtakunnallisen järjestelmän perusedellytys.

Tulevina vuosina yliopistojen opetusyhteistyö kansainvälisten yliopistojen kanssa tulee lisääntymään. Määrittelytyössä on otettu huomioon eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ja kansainvälisen standardointityön luomat reunaehdot.

Yliopistot yksimielisiä yhtenäisten määritystietojen tarpeellisuudesta

Kesällä lausunnolla ollut  on todettu yliopistoissa tarpeelliseksi ja luovan edellytyksiä yliopistojen yhteistoiminnalle.

"Yhteinen määrittely ja standardointi on kannatettava asia varsinkin opiskelijaliikkuvuuden lisääntyessä", todetaan Joensuun yliopiston lausunnossa. Vertailtavuuden takaaminen on yliopiston mielestä välttämätöntä myös opintoja ja opiskelua koskevan tilastoinnin kannalta.

Taideteollinen korkeakoulu pitää määritystä tarpeellisena ja toteaa, että sillä voidaan tukea yliopistojen välistä yhteistoimintaa. "Erilaisten sähköisten palveluiden lisääntyessä yhteisen, palvelusta ja käyttöympäristöstä riippumattoman määrityksen laatiminen on toimintamallina kannatettava ja ajankohtainen", todetaan Taideteollisen korkeakoulun lausunnossa.

Helsingin yliopisto pitää tärkeänä tavoitteena tutkintoon johtaviin opintoihin liittyvää yliopistojen välistä tiedonvaihtoa ja on sen vuoksi pyrkinyt aktiivisesti osallistumaan SVY:n hankkeeseen.

"Yhtenäisen käsitteistön/termistön luominen on yksi kivijalka, johon yhteisen ja/tai yhtenäisen sovelluskannan rakentaminen perustuu", todetaan Vaasan yliopistosta.

Määritykset käyttöön vaiheittain

Määritysten vaiheittainen käyttöönotto yliopistoissa pyritään toteuttamaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Käyttöönotto tapahtuu osana opintotietopalvelujen kehittämistyötä, ja jokaisen yliopiston kohdalla tulee käyttöönottopolku muodostumaan erilaiseksi. Kuitenkin myös yhdistäviä tekijöitä on runsaasti. Määrityksissä vahvistetun tietorakenteen ja sanaston käytön jalkauttamista voidaan tukea yhteisesti organisoitavilla tukipalveluilla ja aineistoilla. Samaan tuoteperheeseen kuuluvia opintotietojärjestelmiä käyttävät yliopistot (kuten Oodi-konsortion yliopistot) voivat saada synergiaetua yhteisistä ratkaisuista.

Tätä yhteistyötä suunnittelemaan, koordinoimaan ja siitä tiedottamaan on yliopistoittain nimetty yhteyshenkilöt. Tämä yhteyshenkilöiden verkosto vastaa tulevina vuosina myös määritysten päivitystarpeiden raportoinnista SVY:n johtoryhmälle. SVY organisoi tarvittavia kehittämishankkeita yliopistojen raportoiman tarpeen ja käytettävien resurssien mukaisesti.

Määritysten käyttöönoton yhteyshenkilöverkoston toiminta käynnistyy syyskuun aikana. Tiedotus tapahtuu verkoston sähköpostilistalla sekä SVY-portaalin standardointisivuston kautta.

Tiedotteen alkuun

Yhdellä käyttäjätunnuksella korkeakoulujen yhteisiin palveluihin

Haka-infrastruktuuri – korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä – otettiin käyttöön elokuun alussa. Haka-infrastruktuuri avaa siihen liittyneiden korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilökunnalle myös muiden korkeakoulujen www-palvelut kotikorkeakoulun käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Haka-infrastruktuuri on syntynyt korkeakoulujen IT-keskusten ja tieteen tietotekniikan keskus CSC:n vuonna 2003 alkaneen Shibboleth-tekniikan pilotoinnin myötä.

Korkeakoulujen arjessa on monia tilanteita, joissa käyttäjän pitäisi kirjautua oman korkeakoulunsa ulkopuolella olevaan palveluun. Kyseessä voi olla yhteistyössä naapurikorkeakoulun tai tieteenalaverkoston kanssa tuotettu verkkokurssi tai korkeakoulurajat ylittävän tutkimusryhmän ryhmätyötila. Korkeakoulukirjastoilla on yhteisesti hankittuja palveluita, kuten kirjastojärjestelmä ja tiedonhakuportaali sekä kustantajilta hankitut sähköiset lehdet ja tietokannat. Myös yliopistojen hallinto on ulkoistanut osan palveluistaan palvelukeskuksiin: esimerkiksi ostolaskujen kierrätykseen tarkoitetun Rondo-järjestelmän käyttöpalvelua tarjoaa TietoEnator.

Eroon käyttäjätunnusten ja salasanojen kirjosta

Perinteisen kaavan mukaan uuden palvelun käytön aloittaminen on aina tarkoittanut uuden käyttäjätunnuksen ja salasanan opettelua. Kirjan pitäminen kaikista eri käyttäjätunnuksista käy kuitenkin työlääksi, ja mitä harvemmin palvelua käytetään, sitä vaikeampaa on salasanan palauttaminen mieleen. Palvelun ylläpitäjän näkökulmasta ongelmaksi muodostuu myös käyttäjätietojen ajantasaisuus: kuinka esimerkiksi voidaan varmistaa, että työnantajaa vaihtavan työntekijän tai valmistuvan opiskelijan oikeudet palveluun muistetaan poistaa.

”Kehitimme sähköisen joustavan opinto-oikeuden (JOO) hakujärjestelmän, jonka avulla hakemuksen käsittelijä voi pyytää asianomaiselta opettajalta puoltolausunnon opiskelijan tekemään JOO-hakemukseen. Opettajat kuitenkin mieluummin hoitivat asian hakemuksen käsittelijän kanssa puhelimitse, kuin opettelivat JOO-hakujärjestelmään tarvittavan uuden käyttäjätunnuksen ja salasanan”, kertoo Mari Knuuttila TKK:n tietotekniikan osastolta. Sittemmin TKK onkin luopunut erillisistä käyttäjätunnuksista ja salasanoista, ja siirtynyt käyttämään Haka-infrastruktuuria sähköisen JOO-hakujärjestelmän käyttäjätunnistuksessa.

Päällekkäinen työ vähenee

Haka-infrastruktuurissa käytetty Shibboleth-tekniikka paitsi vähentää käyttäjätunnusten ja salasanojen määrää, myös helpottaa käyttäjän henkilötietojen ja roolitietojen ylläpitoa palveluissa. Korkeakoulun IT-keskuksen asentama kirjautumispalvelin (Shibboleth Identity Provider) linkitetään korkeakoulun opiskelijarekisteriin ja henkilökuntarekisteriin, jolloin perusrekisterien tiedot tulevat myös Haka-infrastruktuuriin kytkettyjen palvelujen saataville. Perusrekisterien tehokkaampi hyödyntäminen palveluissa vähentää päällekkäistä työtä korkeakouluissa, ja tarjoaa loppukäyttäjälle parempaa palvelua.

Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston hypermedialaboratorion ja tietohallinnon pilotissa opiskelijan yhdistäminen oikeaan oppimisalustan kurssiin on automatisoitu. Opiskelija ilmoittautuu kurssille opintotoimiston tarjoamasta www-palvelusta. Tieto kurssiosallistumisesta viedään tietohallinnon Shibboleth-palvelimen ulottuville, ja kun opiskelija kirjautuu hypermedialaboratorion A&O-oppimisalustaan, hänet voidaan automaattisesti yhdistää kyseiseen kurssiin oppimisalustassa.

Käyttöönotto edellyttää liittymistä Haka-infrastruktuuriin

Shibboleth-tekniikan käyttö korkeakoulurajat ylittävässä käyttäjätunnistuksessa edellyttää Haka-infrastruktuuriin liittymistä. Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen muodostama luottamusverkosto, joka on sopinut käyttäjätunnistuksen edellyttämistä toiminnallisista ja teknisistä periaatteista. Korkeakoulun IT-keskuksen tulee esimerkiksi huolehtia käyttäjärekisteriensä tietojen ajantasaisuudesta, ennen kuin Haka-infrastruktuuriin kytketyt palvelut avautuvat korkeakoulun loppukäyttäjille.

Haka-infrastruktuuri on tieteen tietotekniikan keskus CSC:n korkeakouluille tarjoama palvelu, ja siihen liitytään allekirjoittamalla asiaa koskeva sopimus CSC:n kanssa. Haka-infrastruktuuriin liittyvän korkeakoulun IT-keskus asettaa kirjautumispalvelimen, jonka kautta kyseisen korkeakoulun käyttäjät pääsevät infrastruktuuriin kytkettyihin palveluihin. Korkeakoulun yksiköt, kuten hallinto, laitokset ja laboratoriot, voivat avata palvelunsa muiden korkeakoulujen opiskelijoille ja työntekijöille rekisteröimällä palvelunsa infrastruktuuriin.

Tällä hetkellä Haka-infrastruktuurin jäseniksi ovat liittyneet Helsingin ja Oulun yliopistot, Teknillinen korkeakoulu, Åbo Akademi, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Haka-infrastruktuurin kautta avautuvia palveluja on neljä; Sähköisen JOO-hakujärjestelmän ja TTY:n A&O-oppimisalustan lisäksi kotikorkeakoulun käyttäjätunnuksella voi kirjautua kansallisen elektronisen kirjaston FinELibin Nelli-tiedonhakuportaaliin ja CSC:n Funet-asiakassivuille. Yliopistot ovat osoittaneet kiinnostusta Shibboleth-tekniikan käyttämiseen myös omissa sisäisissä palveluissaan.

Lisätietoa

Mikael Linden

Tiedotteen alkuun

Suomen virtuaaliyliopistoa esitetään valtionhallinnon verkkokoulutuksen yhteistyötahoksi

Voimaa verkosta -raportti ehdottaa valtionhallinnon yhteisen verkko-oppimisen portaalin, verkko-oppimisen torin avaamista. Valtionhallinnon yhteistyötahoksi esitetään Suomen virtuaaliyliopistoa.

Valtionhallinnon verkkokoulutusselvitys on osa hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa. Selvityksessä määriteltiin verkko-oppimisen toimintakehikko valtiosektorille, kartoitettiin yhteistyön painopisteitä (esimerkkejä yhteisistä hankkeista) ja tuotiin esiin hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin levittää laajemmin valtionhallintoon. Erityisesti tarkasteltiin yhteistyömahdollisuuksia valtionhallinnon organisaatioiden kesken, luontevia vastuutahoja ja niiden vastuualueita, tärkeimpiä sisältöalueita sekä verkko-oppimisen järjestämistapoja.

Valtionhallinnon henkilöstökoulutuksessa verkko-oppimista hyödynnetään vaihtelevassa määrin. Eniten kehitettävää verkko-oppimiseen liittyvässä osaamisessa ja asioiden tiedostamisessa on seuraavilla osa-alueilla: arviointi ja mittarit, kustannuslaskenta ja budjetointi sekä verkkokoulutuksen rooli, luonne ja tarpeen arviointi strategisesta näkökulmasta.

Raportin mukaan nopeimmin voidaan lähteä liikkeelle yhteistyöhankkeiden kautta jo olemassa olevan osaamisen varassa seuraavissa asioissa: sisällöntuotanto, verkko-oppimisen tuki ja ohjaus, oppimista tukevat teknologia sekä menetelmät ja toimintatavat.

Selvityksen toteutti Datafisher Oy valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian toimesta.

Voimaa verkosta –selvitys (pdf)

Tiedotteen alkuun

eOppimisen eurooppalaiset asiantuntijat kokoontuivat Espoon Dipolissa

Espoon Dipolissa oli juhannusviikolla koolla yli viisisataa eurooppalaista eOppimisen asiantuntijaa kun Etä- ja eOppimisen verkosto EDEN (European Distance and E-Learning Network) piti vuosittaista konferenssiaan ensi kertaa Suomessa. Nelipäiväisen tapahtuman aikana asiantuntijat pohtivat eOppimisen nykytilaa ja tulevaisuutta osana yhä laajenevaa elinikäistä ja työssä oppimista.Elinikäinen oppiminen on vahvassa nousussa eurooppalaisessa koulutuspolitiikassa. Tämä näkyy erityisesti Euroopan unionin koulutuspoliittisissa linjauksissa kun se on uusimassa koulutusohjelmiaan vuosille 2007-2013. Tavoitteena on lisätä koulutuspalvelujen saatavuutta tuottamalla entistä enemmän tieto- ja viestintäteknologialla tuettuja koulutuspalveluja kaikilla koulutusaloilla. Euroopan komission Koulutus ja kulttuuri pääosaston näkemyksiä ja linjauksia esitteli yksikön johtaja Maruja Gutierrez-Diaz.

Koulutuspoliittisten linjausten lisäksi konferenssissa pohdittiin millaisia strategioita ja toimenpiteitä tarvitaan, jotta eOppiminen saadaan onnistuneesti nivottua elinikäiseen työssä oppimiseen. Britannian ja Katalonian avoimilla yliopistoilla on eurooppalaisittain pisin kokemus etäopetuksen alalta. Näiden kokemusten pohjalta eOppimisen tulevaisuutta pohtivat Ormond Simpson ja Tony Bates.

Konferenssin avasi EDEN-verkoston johtaja Ingeborg Bø ja kansanedustaja, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Jyrki Kasvi. Juhlapuheen pitävät Nokian tutkimuskeskuksen tutkija, professori Henry Tirri Helsingin yliopistosta sekä OECDn vanhempi taloustieteilijä Gregory Würzburg.

Suomen virtuaaliyliopiston osahankkeet hyvin esillä

Aamupäivien avausjaksojen lisäksi konferenssissa oli iltapäivisin useita kymmeniä rinnakkaisia esityksiä yhteensä 35:sta maasta. Konferenssiesitykset käsittelivät alan tutkimustuloksia, politiikkatoimenpiteitä sekä kansallisia ja organisaatiokohtaisia työssä oppimisen toteutuksia eri Euroopan maissa.

Suomen virtuaaliyliopiston osahankkeista esiteltiin IQ Form -tuoteperhe, VOPLA-hanke, TieVie-koulutushanke sekä Verkosto-Vatti. Suomen virtuaaliyliopistolla, Virtuaaliammattikorkeakoululla ja eOppimiskeskuksella oli myös yhteinen näyttelyosasto.

EDEN-konferenssin järjestelyistä Suomessa vastasi TKK Dipoli yhteistyössä Suomen virtuaaliyliopiston ja CEDEFOPin ( European Centre for the Development of Vocational Training) kanssa.

EDEN-verkosto on 90-luvun alussa perustettu verkosto, jolla on jäseniä 49:stä maasta. Verkoston sihteeristö on Budapestissa.

Tiedotteen alkuun

Suomen korkeakoulujen osaamista esitellään tietoyhteiskuntahuippukokouksessa Tunisissa marraskuussa

Tietoyhteiskunahuippukokous World Summit on the Information Society - WSIS järjestetään Tunisissa 16.-18.11.2005. Huipppukokouksen ensimmäinen osa oli Genevessä 10.-12.12.2003. Huippukokous kokoontuu korkeimmalla poliittisella tasolla. Suomen tietoyhteiskuntaa ja tietoyhteiskuntaohjelmia esitellään huippukokouksen yhteydessä järjestettävässä "ICT for All" näyttelyssä. Korkeakoulujen osallistumista näyttelyyn koordinoi Suomen virtuaaliyliopisto yhdessä TKK Dipolin kanssa.

Huippukokouksessa käsitellään niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita nykyaikainen tieto- ja viestintäteknologia antaa kaikille maille ja niiden kansalaisille taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämisessä. Kehitysmaiden asemaan kiinnitetään erityistä huomiota ja pyrkimyksenä on löytää keinoja, jotka edistävät tieto- ja viestintäteknologian hyväksikäyttöä kehitysongelmien ratkaisemisessa ja ns. digitaalikuilun poistamisessa.

Huippukokous on myös merkityksellinen YK:n vuosituhatjulistuksen toimeenpanossa. Julistuksessa mm. päätetään varmistaa, että uusien teknologioiden, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian, hyödyt ovat kaikkien saatavissa. Huippukokouksella pyritään myös edistämään kumppanuuksia yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, mikä on eräs keskeisistä keinoista saavuttaa YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteet.

Korkeakoulujen tietoyhteiskuntaosaaminen esille

Suomen tietoyhteiskuntaa ja tietoyhteiskuntaohjelmia esitellään huippukokouksen yhteydessä järjestettävässä "ICT for All" näyttelyssä Kram Palexpossa 15.-19.11.2005. Suomen virallisesta näyttelystä vastaavat ulkoasiainministeriön viestintä- ja kulttuuriosasto sekä valtioneuvoston kanslia. Korkeakoulujen osallistumista näyttelyyn koordinoi Suomen virtuaaliyliopisto yhdessä TKK Dipolin kanssa.

TKK Dipoli järjestää Tunisiin asiantuntijamatkan. Matkajärjestelyjen osalta yhteydenotot: Marjukka Englund, etunimi.sukunimi@dipoli.tkk.fi, p. 050 349 0622.

Tiedotteen alkuun

eLene-TT-hankkeessa kehitetään eurooppalaista verkko-opetuksen resurssikeskusta

eLene-TT-hanke (e-Learning Network for Teacher Training) piti välikokouksensa Teknillisellä korkeakoululla kesäkuussa. Hankkeessa kartoitetaan seitsemässä eri maassa toimivien hankeosapuolten kehittämät verkko-opetuksen tuen työvälineet ja resurssit. Parhaat käytännöt kootaan verkossa toimivaan eurooppalaiseen resurssikeskukseen.Resurssikeskus tulee tarjoamaan verkko-opettajille ja opettajien kouluttajille tukea, työvälineitä ja resursseja tehokkaaseen verkko-oppimiseen. Resurssit ja käytännön työvälineet liittyvät mm. verkkokurssien suunnitteluun, verkossa tapahtuvan opiskelun ohjaukseen sekä yhteistoiminnalliseen oppimiseen ja arviointiin.

Hankkeen aikana kehitetään korkea-asteen opettajien taitoja opettaa verkkoperustaisissa ympäristöissä käytännössä toteutettavilla koulutusjaksoilla. Kesäkuun hankekokouksessa suunniteltiin eri maissa pidettävien koulutusjaksojen sisältöjä. Suomessa eLene-TT–hankkeen tuloksia, mm. verkko-opetusta helpottavia ja tehostavia työvälineitä esitellään Helsingin yliopiston Ope.fi–koulutukseen osallistuville yliopisto-opettajille ja Viikin opetuksen kehittämispalveluiden Miten opetan verkossa? –kurssilla.

Kunkin maan omien koulutustilaisuuksien lisäksi hankeosapuolet järjestävät yhteistyössä kahden päivän mittaiset työpajat Puolan Lublinissa ja Lontoossa. Työpajojen sisällöt räätälöidään paikallisten opettajien tarpeita vastaaviksi.

EU:n eLearning-ohjelmasta rahoitettavan hankkeen vetovastuu on ranskalaisella Nancyn yliopistolla. Suomesta hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos ja Teknillinen korkeakoulu SVY:n palveluyksikön kautta. Helsingin yliopisto vastaa hankkeessa mukana olevien yliopistojen kartoittamien työvälineiden ja resurssien arvioinnista ja valinnasta pilottikäyttöön.

Lisätietoa eLene-TT-hankkeesta

Tiedotteen alkuun

Julkaisuja

University Partnerships for International Development. Finnish Development Knowledge | Olli Hietasen toimittama UniPID-verkoston (Finnish Universities Partnership for International Development) ensimmäinen julkaisu, joka antaa kokonaiskuvaa Suomen yliopistojen osaamisesta kehityspolitiikan alalla. Kirjaan sisältyy myös Antti Auerin analyysi virtuaaliyliopistotoimintamalleista. 

Tiedotteen alkuun