SVY-tiedote Marraskuu 2005
Tässä tiedotteessa:
- Arki koittaa - miten toiminnot vakiintuvat?
- Verkko-opetuksen laatukäsikirja - työkalu verkko-opetuksen laadun kehittämiseen
- ProAktori ohjaa TVT:n opetuskäytön strategian arvioinnissa ja uuden tekemisessä
Ajankohtaista
VVYOP'06 Call for papers - esityksiä voi ehdottaa marraskuun aikana | Valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät VVYOP'06 järjestetään 28.-29. maaliskuuta 2006 Dipolissa Espoossa. Iltapäivien työryhmissä esitellään verkko-opetuksen ja –ohjauksen, verkostotyön ja TVT:n hyödyntämisen hyviä käytäntöjä Call for Papers pohjalta. Esityksiä voi ehdottaa 1.-30. marraskuuta.
IT-päivät 2005 | Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto järjestävät yliopistojen ja korkeakoulujen henkilökunnalle tarkoitetut IT-päivät 2.-3. marraskuuta Tampereella.
ISOT 2005 – Itäsuomalaista opetusteknologiaa -tapahtuma 16.-17. marraskuuta Joensuussa |ISOT kokoaa jälleen itäsuomalaiset opetusteknologian osaajat ja muut aiheesta kiinnostuneet kaksipäiväiseen tapahtumaan. Tapahtuma on suunnattu erityisesti opettajille, verkko-opetuksen tukihenkilöille sekä opetusteknologia-alan kehittäjille.
Tietoyhteiskuntahuippukokous World Summit on the Information Society - WSIS 16.-18. marraskuuta Tunisissa. | Suomen tietoyhteiskuntaa ja tietoyhteiskuntaohjelmia esitellään huippukokouksen yhteydessä ICT 4 all -näyttelyssä. Korkeakoulujen osallistumista Pavilion of Finland -näyttelyosastoon koordinoi Suomen virtuaaliyliopisto yhdessä TKK Dipolin kanssa.
Lisää ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia löytyy portaalin Tapahtumakalenterista ja uutispalstalta.
Arki koittaa - miten toiminnot vakiintuvat?
Tällä hetkellä monien virtuaaliyliopistotoimintaa kehittävien mieltä askarruttaa miten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyvä toiminta jatkuu yliopistoissa vuodesta 2007 eteenpäin. Viisasten kiveä asian yksinkertaiseksi ratkaisemiseksi ei löydy Tampereen yliopistostakaan, mutta tilanteen kuvaaminen yhden yliopiston näkökulmasta voi tehdä tilannetta näkyväksi myös muille. Tilanne ei vaikuta täysin toivottomalta, vaikka haasteita asioiden hoitamiseksi näyttääkin riittävän yliopistoja työllistävien muutosten lomassa.
Sami Hautakangas esitteli SVY-yhdyshenkilöpäivillä 25. lokakuuta virtuaaliyliopistotoiminnan vakinaistamista Tampereen yliopiston näkökulmasta.
Nyt yli puolenvälin taittunut kolmivuotiskausi 2004-2006 on ollut Tampereen yliopistossa tieto- ja viestintätekniikan opetuksen järjestelmän kehittämisen aikaa. Tukiyksiköiden toimintatapoja on pyritty kehittämään systemaattisesti ja ainelaitosten hankkeissakin on pyritty löytämään näkökulmaa siihen miten ne voisivat olla hyödyksi myös muille yksiköille tai yhteisen järjestelmän kehittämiselle. Samaan aikaan on jo pidemmälläkin aikavälillä kehitetty yliopiston keskitettyä tietoteknistä infrastruktuuria, joka on opetukseen liittyvissä asioissa vakiintunut opintohallinnon sähköisen asioinnin kehittämisen kautta yleisemminkin verkkopalveluiden kehittämisen tekniseksi perustaksi. Tämän perustaa luovan virkatyön edetessä ovat toimijat kokeneet tärkeäksi myös yliopistojen väliseen yhteistyöhön osallistumisen Suomen virtuaaliyliopiston puitteissa.
Toimintaa voisi luonnehtia talon rakentamiseksi kahdesta suunnasta: perustoiminnalla on edetty kivijalasta ylöspäin ja hanketoiminnalla on tehty pienempiä kokonaisuuteen sovitettuja elementtejä molempien pyrkiessä yhteisiin työtä ohjaaviin piirustuksiin. Välillä nämä kehityssuunnat ovat kohdanneet, jolloin on suhteellisen yksinkertaisesti pystytty esimerkiksi toteuttamaan verkkopalveluita, jotka käyttävät yliopiston keskitettyä käyttäjähallintaa ja samalla säästämään tukihenkilöiden työpanosta tunnusten avaamista ja sulkemista tärkeämpiin töihin. Joitakin asioita on pystytty tekemään yksinkertaisemmin kuin vuosituhannen taitteessa. Tämä on johtanut siihen, että tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa on viime aikoina lisääntynyt ja muuttunut joissakin muodoissaan käytännön tasolla jo melko arkipäiväiseksi asiaksi.
Tunnuslukuja
Alla olevaan taulukkoon on koottu tunnuslukuja, jotka osoittavat kehityksen suuntaa Tampereen yliopistossa viime vuosina.
Luvut vaativat hieman selitystä. Oppimisympäristöohjelmistojen käyttäjätunnusten määrä antaa tietysti vain karkean kuvan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön yleisvolyymin kehityksestä. Tämän luvun ulkopuolelle jää muiden välineiden käyttö. Luku ei myöskään kerro miten järjestelmiä on käytetty tai miten aktiivista käyttö on ollut. Kehityksen suunnan eli käyttäjämäärien nopean kasvun luku kuitenkin osoittaa selkeästi. Opetusteknologiakeskuksen tarjoamien TVT-koulutusten osallistujamäärä ei myöskään yksinäisenä lukuna kerro kovin paljon. Tällä hetkellä koulutuksiin osallistuu opettajia suunnilleen sen verran kuin nykyisillä koulutusmuodoilla ja koulutusresursseilla voidaan määrällisesti tarjota.
Vuoden 2005 aikana on alettu seurata tukitarpeen arvioimiseksi opetusteknologiakeskuksen tukeman videoneuvottelun käyttömäärien kehittymistä. Keskitettyä tukipalvelua on kuluvana vuonna tarjottu ensimmäistä kertaa. Luku ei sisällä videoneuvotteluja, jotka laitokset hoitavat itsenäisesti oman lähitukensa avulla ja kuvaa vain osaa videoteknologioiden tukeen liittyvistä tehtävistä. Erityisalueena videoteknologioiden käytön kysyntä on lisääntynyt tuntuvasti, varmasti osittain teknisten ratkaisujen luotettavuuden parannuttua asialliselle tasolle.
Osa-aluekohtaista tarkastelua
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tilannetta voidaan tarkastella myös osa-alueittain:
- Opetus ja opiskelu
- Opetukseen ja opintoihin liittyvät hallinnolliset prosessit
- Opetuksessa käytettävien sisältöjen hallinta
- TVT-opetuksen tekninen ja pedagoginen tuki
- Tekninen infrastruktuuri
- Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön integrointi organisaation toimintaan.
Kun osa-alueita käy tarkemmin läpi Tampereen yliopiston osalta, löytyy jokaisesta niistä esimerkkejä, miten asiat ovat menneet käytännön tasolle. Tästä muutamia keskeisiä poimintoja:
- Tietoteknisten välineiden ja verkkopalveluiden opetuskäyttö on lisääntynyt yleisesti ja läpäissyt kaikki tiedekunnat. Tarkemmista käyttötarkoituksista ei ole järjestelmällistä tietoa ennen kuin valtakunnaliseen määritystyöhön nojautuva sähköinen opetustietojärjestelmä on saatu valmiiksi ja käyttöön.
- 98% uusista opiskelijoista on sähköisen asioinnin piirissä. Esimerkiksi kielikeskuksen kursseille ilmoittautui syyskuun alussa 6500 opiskelijaa. Laitoksista yli puolet on siirtynyt sähköiseen tentti-ilmoittautumiseen. Opiskelijoiden palaute sähköisen asioinnin suhteen on ollut positiivista ja keskitettyjen järjestelmien varaan integroidaan lisää toiminnallisuuksia vaiheittain. Valtakunnallinen JOO-sopimus on aktiivisessa käytössä.
- Kirjaston tarjoamat palvelut mm. sähköisten aineistojen hankintaan ovat vakiintuneessa käytössä. Oppimateriaalien ja muiden sähköisten aineistojen hallintaan on käytössä teknisiä osaratkaisuja, mutta kokonaisuus on vasta kehityksen alla. Esimerkiksi oppimateriaalin tuottamisen suhde opettajan työhön ei ole vakiintunut.
- Opetusteknologiakeskus tarjoaa keskitettyjä tukipalveluja välineiden käyttöön ja käytön ylläpitoon liittyen sekä järjestää alueeseen liittyvää henkilöstökoulutusta, myös yhteistyössä yliopistopedagogisista opinnoista vastaavan opetuksen kehittämisyksikön kanssa. Opetusteknologiakeskuksen resursseista tulee tällä hetkellä n. 40% budjettivaroista, 40% hankerahoituksesta ja 20% maksullisista palveluista.
- Keskitetty käyttäjähallinta on tietokonekeskuksen palveluna toimintakunnossa ja HAKA-infrastruktuuriin liittyminen on yliopistossa parasta aikaa työn alla. Käyttöönotettavat verkkopalvelut toteutetaan järjestelmällisesti yhden tunnuksen varaan.
- Virtuaaliyliopisto-hanke on liitetty kiinteästi TVT:n opetuskäytön strategiaan sekä osaksi normaalia kehitystyötä ilman erillistä organisaatiota. SVY-yhteistyöhön on sitouduttu usean toimijan kautta myös perustoiminnan puitteissa.
Kokonaisuutena katsottaessa yhdenkään keskeisen alueen toiminta ei ole täysin retuperällä. Tässä suhteessa tilanne vaikuttaa tällä hetkellä tyydyttävältä, vaikka kehitystyötä tullaan vielä tarvitsemaan lähivuosina. Mikäli ajatellaan perusrakenteiden toimivuutta, ollaan vähitellen lähestymässä tilannetta, jossa täysin verkossa toteutettavia opintojaksoja voidaan ajatella pystyttävän järjestämään ilman mittavia erillisjärjestelyjä. Tästä periaatteellisesta mahdollisuudesta on sitten vielä jonkin verran matkaa siihen, että verkon käytön tavat lähiopetuksen tuesta kokonaan verkossa suoritettaviin opintojaksoihin olisivat osa keskivertolaitoksenkin normaalia repertuaaria.
Haasteita toiminnan jatkuvuudelle
Haasteita toiminnan jatkuvuudelle asettaa mm. se, miten tämän yliopisto-opetuksen osa-alueen kysymyksiä pystytään käsittelemään osana yliopiston suurempia linjauksia kaikissa tarpeellisissa yhteyksissä nyt kun erillinen hankerahoitus tähän tarkoitukseen on päättymässä. Yliopistokokonaisuudessa on kohtalaisen mutkikas yhtälö varmistaa sekä uudenlaisten käytäntöjen, niihin liittyvän tukitoiminnan että kehitystyön jatkumisen vaatimat resurssit tilanteessa, jossa keskustellaan samanaikaisesti henkilöstön vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Erityisesti tieteenalojen verkostot vaikuttavat olevan tiukan tilanteen edessä, koska verkoston toiminnan järjestäminen eittämättä vaatii työtä, joka ei perusopetukseen sisälly.
Teknisten ratkaisujen ja niihin liittyvän tukitoiminnan luonteeseen kuuluu, että niihin ei yleensä juuri kiinnitetä huomiota niin kauan kuin ne toimivat. Samaan aikaan yhä useampi toiminto on, tai on tulossa riippuvaisemmaksi tietojärjestelmistä ja niihin liittyvästä tuesta. Mikäli sattuu käymään niin, että käyttö ja tukitarpeet lisääntyvät koko organisaatiossa ja jokin tukijärjestelmään liittyvä tekijä alkaa yskähdellä, voivat vaikutukset käytännön työhön jo vuonna 2007 olla tuntuvia. Asiaa voi harjoitella jo nyt kuvittelemalla mitä yliopistoissa tapahtuisi, jos esimerkiksi sähköposti olisi pois käytöstä vaikkapa parin viikon ajan kesken kiireisimmän työajan. Sähköinen asiointi alkaa olla jo samassa asemassa sähköpostin kanssa, koska tenttitulosten selailuun tullut parin tunnin katko viime joulun alla sai opiskelijat tarttumaan joukolla puhelimen varteen.
Tampereen yliopistossa tilanne ei näytä toimintojen jatkuvuuden suhteen olevan erityisen huono, koska kohtalainen osa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kokonaisuudesta yliopistojen SVY-yhteistyöhön saakka on jo eri yksiköiden vakituisella pohjalla olevan normaalitoiminnan piirissä. Jotta epäjatkuvuuskohtia hankekauden päättyessä pystytään välttämään, tarvitaan sekä yliopistojen yhteistyötä että kunkin yliopiston alueen asiantuntijoiden ”kotitöitä” asioiden valmistelussa ja perustelussa. Yhtenä askeleena tähän suuntaan yliopistojen SVY-yhdyshenkilöt ovat koonneet yliopistokohtaisesti seurattuja tunnuslukuja kokonaiskatsauksen luomiseksi tilanteeseen. Toivotan muillekin yliopistolaisille hyvää menestystä näiden, helposti erillisinä nähtävien asioiden saamisessa esille oikeassa yhteydessään.
Verkko-opetuksen laatukäsikirja - työkalu verkko-opetuksen laadun kehittämiseen
VOPLA - Verkko-opetuksen laadunhallinta ja laatupalvelu –hankkeessa on tuotettu Verkko-opetuksen laatukäsikirja työkaluksi verkko-opetuksen toimijoille. Sen avulla organisaatioiden verkko-opetuksesta vastaavat voivat tehdä näkyvämmäksi laadukasta työtään. Verkko-opetuksen laatukäsikirjan sisällöt on johdettu yleisimmistä laadunhallintamalleista, joita on edelleen kehitetty korkeakoulukontekstiin ja verkko-opetukseen sopiviksi. Verkko-opetuksen laatukäsikirja antaa kokonaisvaltaisen näkökulman verkko-opetuksen laadunhallintaan organisaatiotasolta yksittäisen opettajan tai tukihenkilön työhön.Verkko-opetuksen laatukäsikirja sisältää laadun tarkastelun sisällöt:
- verkko-opetuksen johtamisen
- osaamisen
- resurssit
- prosessit ja
- arvioinnin.
Tämän lisäksi laatukäsikirjasta löytyvät laadunhallinnan vaiheet: nykytilan kuvaus, valinta- ja kehittämisvaiheet. Laadun tarkastelun sisällöistä ja laadunhallinnan vaiheista muodostuu verkko-opetuksen, verkko-oppimateriaalien sekä verkko-opetuksen tukipalvelujen laatumatriisit, jotka sisältävät verkko-opetuksen laadunhallintaan liittyviä kysymyksiä, tarkistuslistoja, laatukriteereitä ja prosessikuvauksia. Nämä toimivat tukimateriaaleina organisaation oman laadunhallintatyön vaiheissa.
Verkko-opetuksen laatukäsikirja tarjoaa käyttäjilleen mm. verkko-opetuksen suunnittelun vaiheet ja tarkistuslistan laaduntekijöistä, auttaa laitosta tai yksikköä hahmottamaan verkko-opetuksen laatua kokonaisuutena sekä auttaa tukipalveluja kehittämään toimintojaan laadukkaan verkko-opetuksen tueksi. Toisaalta se myös helpottaa laadunhallintatyön aloittamista ja tekemistä koulutusorganisaatioissa, tarjoaa yhteisen laadunhallinnan viitekehyksen verkko-opetuksen toimijoille sekä avaa asiakkaille/yhteistyökumppaneille organisaation verkko-opetustoiminnan laadun parantamiseen liittyvät toiminnot.
Tukea myös verkostojen laadunhallintaan
"Verkko-opetuksen laadunhallinta ja laatupalvelu -hankkeessa ei suoranaisesti keskitytä verkostotoiminnan laatunäkökulmiin, mutta laatukäsikirjan sisällöt ja vaiheet voidaan soveltaa myös verkostotoiminnan laadunhallintaan", kertovat käsikirjaa SVY-yhdyshenkilöpäivillä esitelleet Kristiina Karjalainen ja Annika Evälä. Laatukäsikirjasta voi esimerkiksi muokata verkostotoiminnan laatumatriisin sekä tuottaa verkostotoiminnan prosessikuvauksen opetusverkostojen käyttöön. Verkostotoiminnan hyviä käytänteitä voidaan myös koota yhteen erilaisten opetusverkostojen toiminnasta.
Vopla-hankkeessa esiin tulleita verkostotoiminnan hyviä käytänteitä ovat esimerkiksi: hyvä koordinaatio ja johtaminen, asiaan sitoutuneet ja motivoituneet hanketoimijat, yhteinen ja selkeä päämäärä ja tavoitteet, säännölliset työpajat ja videoneuvottelupalaverit, jaettu asiantuntijuus sekä tiimissä ja tiimiltä oppiminen.
Laatukäsikirja on luonnosvaiheessa ja sitä kehitetään käyttäjien kommenttien ja toiveiden sekä asiantuntijakommenttien pohjalta syksyn 2005 aikana.
Verkko-opetuksen laatupilottien haku käynnissä
VOPLA-hanke hakee pilotteja verkko-opetuksen laadunhallinnan kehittämiseen vuodelle 2006. Pilotoinnin tavoitteena on tuottaa ja koota kokemuksia verkko-opetuksen laadunhallinnasta sekä tukea verkko-opetuksen laadunhallintaa, laadun arviointia ja kehittämistä yliopistoissa. Pilotoinnissa testataan Vopla-hankkeessa tuotetun laatukäsikirjan työkalujen soveltumista käytäntöön.
Pilotiksi voivat hakea
- yliopistojen tiedekunnat, laitokset, osastot laboratoriot tai muut verkko-opetusta tuottavat yksiköt
- verkko-opettajat tai verkko-opettajatiimit
- verkko-oppimateriaalien tuottajat tai tuottajatiimit
- verkko-opetuksen tukipalveluyksiköt ja tukihenkilöt
- verkko-opetuksen tukipalveluyksikön ja opettajan/opettajien muodostamat ryhmät.
Vopla-hankeryhmä valitsee hakemusten perusteella enintään 6 pilottia. Vopla-hanke tarjoaa piloteille koulutusta ja tukea verkko-opetuksen laatutyön kehittämiseen sekä verkko-opetuksen laatukäsikirjan sisältöjen ja työkalujen ohjattua käyttöä. Valittuja pilotteja tuetaan 5000 euron suuruisella toimintamäärärahalla.
Pilotiksi haetaan sähköisellä lomakkeella. Hakuaika päättyy 2. joulukuuta.
ProAktori ohjaa TVT:n opetuskäytön strategian arvioinnissa ja uuden tekemisessä
SVY:n strategiapalvelutyöryhmä on tuottanut ProAktori-työkalun, jota voidaan käyttää joko TVT:n opetuskäytön strategian arvioinnissa tai uuden strategian tekemisessä. Käyttöprosessi on aina sama, mutta sisältö muokkautuu tekijän tarpeiden mukaan. Työkalua voidaan käyttää myös muiden kuin TVT-strategioiden työstämisessä.
Kari Tuononen esitteli ProAktori-strategiatyökalua SVY-yhdyshenkilöpäivillä Tampereella.
Työvaiheet ovat näkyvissä palvelun välilehdillä. Myös ohjelma itsessään ohjaa käyttäjää vaiheesta toiseen. Eteneminen tapahtuu seuraavasti:
- käyttäjä kirjaa perustiedot strategiadokumentista, organisaatiosta ja itsestään
- johdannossa perustellaan strategiatyöhön ryhtymistä ja kuvataan muutosvoimia sekä toimintaympäristöä
- määritellään missio, visio ja nykytila
- tarkennetaan näkökulmia ja menestystekijöitä
- konkretisoidaan strategian tavoitteet ja niiden suuntaiset toimenpiteet. Mittareilla seurataan tavoitteiden toteutumista.
- arvioidaan strategian toteutumista ja tehdään johtopäätöksiä eteenpäin
- valmistunut kuvaus TVT-strategian toteuttamisesta voidaan tallentaa joko omaan käyttöön ja/tai halutessa julkaista sen verkossa.
Työkalulla voidaan tuottaa samaa strategia-asiakirjaa yhteistoiminnallisesti, ryhmätyönä osa-aluevastuita jaellen tai se voi olla yksittäisen henkilön työväline ko. strategian arvioinnissa. Tuotantomalli on lineaarinen, mutta välitallennukset ja sitä kautta joustava työskentely ovat mahdollisia.
Yhteydenotot: ProAktori - sisältö: janne.sariola@helsinki.fiProAktori- tunnukset ja käyttöönotto: kari.tuononen@helsinki.fi
Kuvat: Kalle Virta
© Suomen virtuaaliyliopisto