SVY-tiedote Joulukuu 2005

Tässä tiedotteessa:

• Verkko-opintojen mitoituskehikko korkeakoulujen yhteistyönä
• Uutta tutkimustietoa virtuaalisen tiimiopiskelun tehostamisesta
• Oppimateriaalien ja portaalien käyttöoikeushallinnan pilotit haussa
• SVY:n pitkäjänteiselle strategiapalvelutyölle kansainvälistä tunnustusta
• Suomi esitteli tietoyhteiskuntaansa Tunisissa
• Kansainvälinen opetusteknologian standardointiin liittyvä kokoussarja Turussa 10.-17. maaliskuuta
• Julkaisuja

Ajankohtaista

SVY:n asianomistajaryhmät (AOR) kokoontuvat Hankenilla Helsingissä 17. tammikuuta.

EDEN-verkoston vuosikonferenssi Wienissä 14.-17. kesäkuuta. Esityksiä voi ehdottaa 1. helmikuuta 2006 saakka.

SVY:n konsortion vuosikokous 8. helmikuuta 2006.

VVYOP'06 | Valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät VVYOP'06 järjestetään 28.-29. maaliskuuta 2006 Dipolissa Espoossa. Päivillä esitellään verkko-opetuksen ja –ohjauksen, verkostotyön ja TVT:n hyödyntämisen hyviä käytäntöjä. Päivien ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen alkaa helmikuun 2006 puolessa välissä.

ITK - Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi Hotelli Aulangolla Hämeenlinnassa 6.-7. huhtikuuta.

Lisää ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia löytyy portaalin Tapahtumakalenterista ja uutispalstalta.

Tiedotteen alkuun

Verkko-opintojen mitoituskehikko korkeakoulujen yhteistyönä

Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä toteutetun Verkko-opintojen mitoituksen arviointi (VerMit) -hankkeen tuloksena on tuotettu yhtenäiset verkko-opintojen mitoitusperusteet ja luotu niiden pohjalta kaikkien korkeakoulujen opettajien käyttöön verkko-opintojen mitoituskehikko. Kehikon käytön tavoitteena on lisätä opintopisteytyksen läpinäkyvyyttä ja opintojen tasavertaisuutta.

"Opiskelijoiden kokemukset verkko-opiskelun mitoituksesta osoittavat verkkokurssien olevan ilman tietoverkkoja toteutettuja kursseja työläämpiä. Vastaavasti jotkut opiskelijat ovat kokeneet saaneensa verkkokursseilla niiden teknisestä luonteesta johtuen "hyvitystä" sisällöllisen laajuuden ja vaativuuden puolella. Opettajien kokemusten mukaan perinteisemmän opiskelun laajuus ja kuormittavuus eroaa usein suuntaan tai toiseen tietoverkkojen avulla toteutetusta kurssista", kertoo VerMit-hankkeen koordinaattori Sari Tervonen Kuopion yliopiston oppimiskeskuksesta. Myös tutkijat ovat todenneet verkko-opetuksen mitoituksen horjuvuuden (esim. Nevgi & Rouvinen 2005, Salmon 2003). "Verkkokurssien mitoituksessa on siis erityiskysymyksiä ja niitä on mielekästä tarkastella erikseen", perustelee Tervonen.

Välineitä mitoituksen tueksi

Näiden erityiskysymysten kartoittamiseksi ja tarkastelemiseksi Kuopion yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu toteuttivat yhteistyössä ja Korkeakoulujen arviointineuvoston tuella vuoden 2005 aikana Verkko-opintojen mitoituksen arviointi (VerMit) -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on ollut edistää verkko-opiskelun suunnittelun ja toteutuksen laatua tuottamalla verkko-opiskelun mitoittamiselle ja sen arvioinnille perusteet ja menetelmät. ”Yhteistyönä toteutettu hanke on laajentanut ja monipuolistanut mitoituksen arviointia sekä edistänyt verkko-opetuksen ja sen laadun hallintaan liittyvää yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä”, kertoo Tervonen.

"Tarkoituksena on jakaa hankkeen tulokset kaikkien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen käyttöön virtuaaliyliopiston ja virtuaaliammattikorkeakoulun kautta", toteaa Tervonen. Tiedontuottajina hankkeessa ovat toimineet korkeakoulujen opiskelijat ja kokeneet verkko-opettajat. "Olemme järjestäneet opettajien ja opiskelijoiden yhteisiä työpajoja, joissa on kuvattu ja arvioitu verkkokurssien mitoitusperusteita ja -tarpeita. Hankkeen tulokset täydentävät korkeakoulujen tutkinnonuudistusta ja verkko-opetuksen laadunarviointia ja laadunhallintaa sekä verkko-opetuksen sisältötuotannon kehittämistä", kuvailee Tervonen.

Mitoituskehikkoa testataan Kuopion yliopistossa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa. Kehikon käyttökelpoisuutta ja hyödynnettävyyttä on arvioitu epävirallisemmin myös valtakunnallisilla opintoasiainpäivillä ja TieVie-asiantuntijakoulutuksessa. Mitoitusvälineiden kehitystyö jatkuu Kuopion yliopiston osalta Verkko-opiskelun kompetenssit, mitoitus ja tilastointi (KoMiTi) -hankkeessa vuosina 2006-2007.

Ohjausta ja tukea ajanhallintaan tarvitaan

Onnistuneella verkko-opintojen mitoituksella voidaan ohjata ja tukea opiskelijan ajanhallintaa. Mitoituskehikon työstämisen ohella työpajoissa keskityttiin pohtimaan konkreettisia ajanhallinnan keinoja. Verkkoajan hallintaa voidaan tukea passiivisin ajanhallintakeinoin. Kurssin kokonaisuuden, rakenteen ja toimintojen kuvaaminen opiskelijalle tukee verkkoajan suunnittelua. Myös konkreettinen toimintoihin liittyvä ajantarve tulisi kertoa opiskelijalle. Esimerkiksi: "Varaa tämän oppimistehtävän tekemiseen aikaa kahdeksan tuntia".

Ajanhallintaa tukevan kurssin sisältö etenee vaiheittain ja sisältö on pilkottu pienempiin kokonaisuuksiin, joista muodostuu oppimisprosessin välietappeja. Kurssin oppimistehtäville tulee olla selkeät aikarajat, joista pidetään kiinni. Opiskelijaa voidaan näiden ohjeiden perusteella kehottaa varaamaan ja rauhoittamaan aikaa verkko-opiskeluun. Tehokkaan oppimistoiminnan kannalta oleellista on luonnollisesti, että perusta on kunnossa. "Oppimisen infraan" kuuluvat työaika, -paikka ja -kalut tulee olla kunnossa. Näitä ovat esimerkiksi verkon saatavuuskysymykset sekä yhteensopivat ja toimivat oppimisalustat.

Lisäksi tietotekniikkaa voi hyödyntää aktiivisten ajanhallinnan tukikeinojen muodossa, esimerkiksi hyödyntämällä sähköpostimuistutuksia. Opettajan aktiivisuudella ja kurssin toiminnoilla oppimisprosessin aikana on suuri merkitys. Matala vuorovaikutuskynnys rohkaisee opiskelijaa ottamaan yhteyttä, jos joku ei toimi ja aikaa ei mene hukkaan. Opiskelija voi oman opiskelutahdin määrittämisen tueksi myös arvioida opiskeluun käytettävissä olevan ajan ja jakaa sen luvulla 27, jolloin saa tulokseksi realistisen, suoritettavissa olevan, opintopistemäärän. Tämä tietenkin edellyttää, että opetussuunnittelussa on laadittu realistinen opintojen mitoitus.

Verkkoajan hallinnan taito ja kurssin tuki ajanhallinnalle on osa opiskelijan työkyvyn ylläpitämistä - opiskelukykyä. Näin ajanhallinnalla on merkitystä opiskelijan hyvinvoinnin kannalta. Alustavien selvitysten perusteella (esim. Jutila 2005) näyttäisi siltä, että jo huomion kiinnittäminen omaan ajankäyttöön parantaa opinnoissa menestymistä. "Hyvin suunniteltu verkko-oppimisprosessi antaa aikaa ajatella", muistuttaa Tervonen.

Tiedotteen alkuun

Uutta tutkimustietoa virtuaalisen tiimiopiskelun tehostamisesta

Virtuaalinen opiskelu ja tiimityöskentely ovat suosittuja etäopiskelun muotoja, mutta ne eivät välttämättä johda laadukkaaseen oppimiseen. Onnistunut yhteisöllinen oppiminen edellyttää oman motivaation ja emootioiden säätelyä, vastuun jakamista sosiaalisissa tilanteissa sekä yhteistyön tekemistä näkyväksi esimerkiksi havainnollistamalla eriäviä mielipiteitä. Tämä ilmenee Suomen Akatemian Life as Learning (LEARN) -tutkimusohjelman ECOL-hankkeessa tehdyistä tutkimuksista.ECOL-hankkeessa (Ecology of Collaboration: Collaboration as Motivated and Co-ordinated Activity in Learning at Higher Education and Work-Place Contexts) on tutkittu korkeakouluissa ja työelämässä mitä yhteisöllisessä oppimisessa tapahtuu ja miten sitä voisi tehostaa. Apuna on käytetty erilaisia verkko-oppimisen teknologiaympäristöjä. Tutkimushanke pohjautuu professori Päivi Häkkisen (Jyväskylän yliopisto) ja professori Sanna Järvelän (Oulun yliopisto) tutkimusryhmien aiempiin tutkimuksiin, joissa on analysoitu virtuaalisen vuorovaikutuksen laatua oppimisen näkökulmasta.

Aiempien tutkimustulosten mukaan opiskelijoilla verkko-oppimiseen liittyvä vuorovaikutus on usein pinnallista ja vastavuoroista ymmärrystä on vaikea saavuttaa. Työyhteisöjen virtuaalisessa tiimityössä eri toimipaikkojen osapuolten on vaikea ymmärtää asioita yhteisellä tavalla ja aito yhteisöllinen työskentely on harvinaista. Yhteisöllisen oppimisen edellytykset, kuten ajattelua herättävät kysymykset, erimielisyyden esittäminen ja niistä neuvotteleminen sekä yhteinen kriittinen pohdinta, ovat verkossa vähäisiä.

ECOL-tutkimus tuotti uutta perustietoa paitsi yhteisöllisen oppimisen realismista myös siitä, kuinka erilaista teknologiaa voidaan hyödyntää yhteisöllisen oppimisen prosessin tehostamisessa. Oppimista tutkittiin muun muassa yhteistä ongelmanratkaisua vaativan tietokonepelin avulla. "Koulutuksesta ja työssä oppimisesta näyttävät vielä puuttuvan sellaiset kehittyneemmät teknologiset ratkaisut, jotka tukisivat virtuaaliselle oppimiselle tarpeellista vastavuoroisen ymmärryksen syntymistä ja yhteistyön koordinointia", sanoo professori Sanna Järvelä. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kehittämällä pedagogisia ratkaisuja, jotka mallintavat ryhmän jäsenten yhteistä työskentelyä ja sellaisia teknologisia välineitä, jotka muuttavat virtuaalisen yhteisön vuorovaikutusprosesseja näkyviksi.

Yhteistyön kehittäminen edellyttää haastavien tilanteiden tietoista kontrollointia

Onnistuneeseen vuorovaikutukseen ja oppimiseen tarvitaan yhteistä ymmärrystä. Se syntyy parhaiten kiinnittämällä tietoisesti huomiota yhteisen tietoperustan rakentamiseen ja yhteisöllisyyden tunteen vahvistamiseen. Järvelän mukaan virtuaalisen yhteistyön osapuolia tulisi kannustaa tiedostamaan paitsi toistensa läsnäolo myös oman ja toisten osallistumisen vaikutus ryhmän toimintaan: "Olisi tärkeää ohjata oppimaan tehokkaita yhteisöllisen oppimisen periaatteita, kuten selityksiä hakevien kysymysten esittämistä, neuvottelemista, argumentointia ja palautteen antamista."

Laadukkaan ja ymmärtävää oppimista palvelevan vuorovaikutuksen aikaansaamisessa on tärkeää myös yhteisen työskentelyn tekeminen näkyväksi. Työskentelyyn osallistuvat eivät tarvitse tietoa pelkästään työskentelyn kohteena olevasta ongelmasta vaan tietoa myös ongelman ratkaisuun osallistuvista henkilöistä. Kun erilaiset yksilöt työskentelevät yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, syntyy sosiaalisten ja emotionaalisten ongelmien vuoksi haastavia tilanteita. Onnistuneessa yhteisöllisen oppimisen tilanteessa opiskelijat säätelevät omaa motivaatiotaan ja emootioitaan, mutta myös jakavat vastuuta haastavien tilanteiden kontrolloinnista. Havainto ryhmän yhteisestä säätelystä on uusi tulos, jota voidaan hyödyntää sekä motivaation tutkimuksessa että ryhmän oppimisen käytännön toteuttamisessa.

ECOL-tutkimushanke: Ecology of Collaboration: Collaboration as Motivated and Co-ordinated Activity in Learning at Higher Education and Work-Place Contexts. Yhteisöllisen oppimisen prosessi: Tietoa tuottavat mekanismit ja opiskeluun sitoutuminen korkeakoulun ja työelämän oppimisympäristöissä. Professori Sanna Järvelä, sanna.jarvela@oulu.fi, professori Päivi Häkkinen, phakkine@cc.jyu.fi

ECOL-hanke on yksi Suomen Akatemian Life as Learning -tutkimusohjelman 17:stä hankkeesta. Ohjelman puitteissa järjestettiin Interlearn 2005 -konferenssi Finlandia-talolla Helsingissä 1. - 2. joulukuuta.

Tiedotteen alkuun

Oppimateriaalien ja portaalien käyttöoikeushallinnan pilotit haussa

Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, joka tuo oppimateriaalit ja oppimisympäristöt yhden käyttäjätunnuksen periaatteen piiriin. Haka-infrastruktuurin avulla voidaan myös rajata www-selaimella käytettävien palvelujen käyttöoikeuksia. Haka-infrastruktuuri tukeutuu avoimen lähdekoodin Shibboleth-tekniikkaan.

Haka-palvelupilottien tarkoituksena on niveltää Shibboleth-tekniikka (Shibboleth Service Provider, SP) uudenlaisiin palveluihin, joita käytetään yli korkeakoulurajojen. Korkeakoulurajat ylittävää käyttäjätunnistamista hyödyntäviä palveluja voivat käyttää Haka-infrastruktuurin kotikorkeakoulujen käyttäjät. Pilottihaun alkaessa tällaisia korkeakouluja on Helsingin ja Oulun yliopistot, Teknillinen korkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto ja Åbo Akademi.

"Yliopistoilla on paljon sellaista opetuksessa käytettävää aineistoa, jota ei sen sisällön luonteen vuoksi voida jakaa avoimesti verkossa. Jotta tämäntyyppistä, usein tieteenalaan kiinteästi liittyvää aineistoa pystyttäisiin jakamaan yliopistojen kesken tietyille käyttäjäryhmille, tarvitaan luotettavaa tapaa hallita pääsyoikeuksia. Ratkaisuja tarvitaan erilaisille aineistoille yksinkertaisista tiedostoista esimerkiksi videoaineistoihin", sanoo Sami Hautakangas SVY:n oppimateriaalien yhteiskäyttöisyyden edistämisen asianomistajaryhmästä.

Ulkomailla Shibboleth-tekniikkaa käytetäänkin jo verkossa olevien materiaalien käyttöoikeuksien hallintaan. Esimerkiksi Sveitsissä yliopistot ovat vieneet lääketieteen opetuksen aineistoa verkkoon. Koska aineisto sisältää mm. sensitiivisiä tapauskuvauksia ja valokuvia, sen käyttöoikeudet on rajattu Shibbolethin avulla vain eri yliopistojen lääketieteen tiedekuntien opiskelijoille.

Suomessa Shibboleth-tekniikkaa on käytetty yhden käyttäjätunnuksen periaatteen toteuttamiseen oppimisalustoissa. Käyttäjän ei tarvitse rekisteröityä erikseen palveluun, vaan hän voi käyttää oman kotikorkeakoulunsa ATK-keskuksen käyttäjätunnusta ja salasanaa palveluun kirjautumiseen. Sen sijaan käyttöoikeuksien rajaamisessa on Suomessa runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia.

Pilottien 2006 hakuohjeet

Haka-infrastruktuuri

SVY-tiedote syyskuu: Yhdellä käyttäjätunnuksella korkeakoulujen yhteisiin palveluihin

Tiedotteen alkuun

SVY:n pitkäjänteiselle strategiapalvelutyölle kansainvälistä tunnustusta

IT-Pedan ja SVY:n yhteinen strategiapalvelu on toiminut viisi vuotta. Tarve palvelun perustamiseen syntyi vuonna 2001, jolloin opetusministeriö pyysi yliopistoja laatimaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat vuoden 2002 loppuun mennessä. Strategiapalvelun työ on ollut pitkäjänteistä ja kasvuhakuista. Myös tulokset ovat olleet rohkaisevia. Viimeisin osoitus työn jäljestä on se, että artikkeli "ProAktori. A Management Tool For ICT Strategy Processes in Universities" sai E–Learn 2005 konferenssissa, Vancouverissa Outstanding Paper Award –palkinnon noin 800:n artikkelin joukosta.

Aluksi IT–Pedan tuella yliopistoista koottu työryhmä kehitti strategiapalvelun ideaa ja toimintamallia. Toiminta-ajatuksen kiteytyksen jälkeen työryhmä kokosi asiantuntijaverkoston ja hankki rahoituksen TVT:n opetuskäytön strategiatyötä tukevan verkkopalvelun kehittämistä varten.

Vuonna 2002 avattiin strategiapalvelun portaali ja se sisälsi yliopistojen strategiatyön tueksi laadittuja artikkeleita, malleja ja työkaluja. Palvelua markkinoitiin alueellisten strategiaseminaarien ja megakonferenssien kautta. Seminaareja ja työpajoja järjestettiin myös yliopistokohtaisesti. Tätä kautta avattiin keskustelu tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyön merkityksestä ja tavoitteista.

Vuoden 2003 aikana strategiapalvelun portaaliin koottiin kaikki opetusministeriön ja yliopistojen laatimat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat sekä muut keskeiset asiakirjat. Samalla sivustoon liitettiin kokemuspankki ja virtuaalikirjasto. Laadittujen strategioiden ja pidettyjen seminaarien kautta luotiin alan toimijaverkosto.

Vuoden 2004 aikana strategiapalvelu teki yliopistojen TVT-strategioiden arvioinnin. Sen perusteella yliopistojen TVT-strategioiden havaittiin olevan kovin yleisiä ja heikkoja erityisesti toimeenpanon kuvauksen osalta. Parantaakseen tilannetta strategiapalveluryhmä kehitti Proaktori-toimintamallin (ks. marraskuun SVY-tiedote) ja sitä tukevan verkkotyökalun vuonna 2005. Konseptia voidaan käyttää sekä valmiiden strategioiden tarkistukseen että uusien strategioiden laadintaan.

Vuoden 2006 aikana on tarkoitus käynnistää Proaktori–konsulttien koulutus ja luoda toimintaa tukevaa materiaalia ja kääntää Proaktori-työkalu ruotsin kielelle. Strategiapalvelua on tarkoitus tarjota myös muiden alan kehityshankkeiden käyttöön. Vuoden 2006 aikana tavoitteena on myös käynnistää parhaiden käytänteiden vertailut (bench marking), joiden pohjalta pyritään myöhemmin luomaan TVT–strategioiden yleiset laatukriteerit ja auditointijärjestelmä.

Tutustu SVY:n strategiapalveluun

Tiedotteen alkuun

Suomi esitteli tietoyhteiskuntaansa Tunisissa

YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen toinen vaihe pidettiin Tunisissa 16. - 18. marraskuuta. Kokouksen yhteydessä järjestettiin suuri tietoyhteiskuntaan ja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvä näyttely ICT 4 all. Suomen osastolla esittäytyivät muun muassa suomalaiset korkeakoulut SVY:n koordinoimana.

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mari Kiviniemi ja varapuheenjohtajana liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen. Valtuuskuntaan kuului niin ikään presidentti Martti Ahtisaari, joka osallistui kokouksen yhteydessä järjestettävään paneelikeskusteluun tieto- ja viestintätekniikan merkityksestä konfliktien estämisessä ja kriisinhallinnassa.

Tietoyhteiskuntahuippukokouksen ensimmäinen vaihe pidettiin Genevessä joulukuussa 2003. Se hyväksyi periaatejulistuksen ja laajan toimintaohjelman, joka tähtää tieto- ja viestintätekniikan kaikinpuoliseen valjastamiseen YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamiseksi.

Toisen vaiheen tarkoituksena oli sopia Geneven toimintaohjelman toimeenpanosta ja seurannasta. Lisäksi Tunisiin ratkottaviksi jäivät rahoituskysymykset ja Internetin hallinto.

Kehitysmaat ajoivat Tunisissa Internetin perusrakenteiden alistamista valtioiden väliseen valvontaan. Yhdysvallat taas piti tiukasti kiinni omasta keskeisestä roolistaan verkkotunnusten haltijana. Käytännössä tunnuksia hallinnoi kalifornialainen voittoa tuottamaton yhtiö ICANN (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers). Kompromissina päätettiin käynnistää YK:n pääsihteerin johdolla neuvotteluprosessi "tehostetusta kansainvälisestä yhteistyöstä". Pääsihteeri myös kutsuu ensi vuonna koolle Internetin hallinnosta keskustelevan foorumin.

Uutena rahoitusinstrumenttina päätettiin perustaa digitaalinen solidaarisuusrahasto, joka toimisi vapaaehtoispohjalta. Sen roolina tulee olemaan pienten, innovatiivisten hankkeiden rahoitus. Suuret hankkeet rahoitetaan edelleen olemassa olevien kanavien kautta. Monet kehitysmaat olisivat toivoneet pidemmällekin meneviä sitoumuksia köyhien ja rikkaiden maiden välisen digitaalisen kuilun umpeen kuromiseksi.

Tiedotteen alkuun

Kansainvälinen opetusteknologian standardointiin liittyvä kokoussarja Turussa 10.-17. maaliskuuta

Turun yliopistolla järjestetään kansainvälinen opetusteknologian standardointiin liittyvä kokousten sarja 10.-17. maaliskuuta 2006. Turussa pidetään ISO/IEC JTC1 SC36 yleis- ja työryhmäkokoukset ja niihin osallistuu yli viisikymmentä opetusteknologian standardoinnin huippuosaajaa eri maanosista.

SC36 (Standards for Learning, Education and Training) on viisi vuotta toiminut organisaatio, jonka varsinainen työ tapahtuu seitsemässä eri työryhmässä (WG, workgroup) ja muutamassa väliaikaisessa ryhmässä (RG, Rapporteur Group ja Ad Hoc Groups). Työryhmäkokousten tarkkaa aikataulua ei ole vielä sovittu, mutta yleiskokous pidetään kahdessa osassa 13. päivä maanantaina aamupäivällä ja 17. päivä perjantaina koko päivän. Alustavasti on sovittu, että WG4 aloittaa jo 10. päivä perjantaina ja se kokoontuu myös viikonloppuna ja muutamana päivänä seuraavalla viikolla. Loput työryhmät kokoontuvat alkaen 13. päivä maanantaina iltapäivällä ja jatkaen tiistaina, keskiviikkona ja torstaina. Työryhmien kokoukset pidetään osittain samaan aikaan. Kaikkien kokousten työkieli on englanti.

Työryhmät pähkinänkuoressa:

WG1 Vocabulary

Sanastoryhmän edellisen kokouksen pöytäkirja. Suomi on ollut aktiivinen toimija tässä työryhmässä.

WG2 Collaborative Technology

Edellisen kokouksen päätökset. Äänestyksessä Text of FCD 19778-1, Collaborative Technology - Collaborative Workplace - Part 1: Data Model (äänestysaika loppuu 2006-02-19). Äänestyksessä Text of FCD 19780-1, Text-based Collaborative Learning Communication (äänestysaika loppuu 2006-02-27). Kiinnostavasta nimestä huolimatta ei kovin merkityksellinen työryhmä Suomen kannalta.

WG3 Participant Information

Edellisen kokouksen päätökset. Aloitti edellisessä kokouksessa mm. kompetensseja käsittelevän työn (Conceptual Reference Model for Competencies and Related Objects). Suomi ei ole voinut olla resurssipulasta johtuen kovin aktiivinen toimija tässä työryhmässä.

WG4 Management and Delivery

Edellisen kokouksen päätökset. Äänestyksessä CD 19788-1, Metadata for Learning Resources - Part 1: Framework (äänestysaika loppuu 2006-01-19). Käsittelyssä FPDISP 24725-2, Profile of Rights Expression Language (REL). Suomi on ollut aktiivinen toimija tässä työryhmässä.

WG5 Quality Assurance

Edellisen kokouksen päätökset. SC36:n laatustandardi: FDIS 19796-1, Quality Management, Assurance and Metrics – Part 1: General Approach. Suomi ei ole voinut olla resurssipulasta johtuen aktiivinen toimija tässä työryhmässä. Lisätietoja Lassi Nirhamolta ja Rolf Lindneriltä.

WG6 Standardized Profiles

Edellisen kokouksen päätökset. Ei kovin tuloksekas työryhmä.

WG7 Culture/Language/Human-Functioning Activities

Edellisen kokouksen päätökset. Äänestyksessä FCD 24751-1, Individualized Adaptability and Accessibility in E-learning, Education and Training Part 1: Framework (äänestysaika loppuu 2006-03-03). Äänestyksessä FCD 24751-2, Individualized Adaptability and Accessibility in E-learning, Education and Training Part 2: Access For All Personal Needs and Preferences Statement (äänestysaika loppuu 2006-03-03). Äänestyksessä FCD 24751-3, Individualized Adaptability and Accessibility in E-learning, Education and Training Part 3: Access For All Digital Resource Description (äänestysaika loppuu 2006-03-03). Suomi ei ole voinut olla resurssipulasta johtuen aktiivinen toimija tässä työryhmässä. Lisätietoja Lassi Nirhamolta ja Erlend Øverbyltä.

Osallistuminen maksutonta

Osallistuminen SC36:n toimintaan on maksutonta, mutta koska se on ISO:n alainen organisaatio, osallistumisen edellytyksenä on Suomen standardointia koordinoivan tahon (Suomen standardisoimisliitto, SFS) kautta lähetettävä tieto virallisista kokouksiin osallistujista. Kyseessä on lähinnä muodollisuus ja mikäli haluatte lisätietoja SC36:ta tai osallistuminen kiinnostaa, ottakaa yhteyttä Suomen edustajaan Lassi Nirhamoon Turun yliopiston opetusteknologiayksikköön, p. +358 40 7667887.

SC36:n kotisivu

SFS:n standarditietoa

Turun kokouksen infoa

Tiedotteen alkuun

Julkaisuja

Satu Nurmela ja Riitta Suominen. Verkko-opettajaksi viikossa. 2005. Nid., 93 s. ISBN 951-29-2896-5. Sarja A:90. Hinta 25,90 mk.

Verkko-opettajaksi viikossa on suunnattu kaikille verkkoa työssään hyödyntäville opettajille. Kirjan luvut ohjaavat verkko-opettajaksi ryhtyvää seitsemän viikonpäivän ajan, ja kullekin päivälle on varattu oma tehtävänsä: verkkomateriaaleihin tutustuminen, verkkotoiminnan ja vuorovaikutuksen suunnittelu, materiaalin laatiminen jne. Moniäänisyyttä kirjaan tuovat haastattelut, sananselitykset sekä kommentoidut linkki- ja kirjavinkit. Opas toimii parhaimmillaan samoin kuin hyvä puheenvuoro: se ei päätä prosessia vaan aloittaa sen. Verkko-opettajaksi viikossa on syntynyt suunnittelija Satu Nurmelan (Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus) ja viestintäkouluttaja Riitta Suomisen (Yksityinen kielitoimisto) yhteistyönä. Molemmat ovat toimineet pitkään verkko-opettajien kouluttajina, kurssien suunnittelijoina ja muissa alan asiantuntijatehtävissä.

Nummenmaa Anna Raija, Lairio Marjatta, Korhonen Vesa & Eerola Satu (toim.): Ohjaus yliopiston oppimisympäristöissä. 2005. Kirjaa voi tilata (27eur) Tampere University Pressistä 

Kirja tuo esiin ohjauksen muuttuneet tarpeet yliopiston toiminnan monimuotoisuudessa. Yliopisto-ohjauksen tarve on kasvanut yhteiskunnan ja työelämän muutosten myötä ja siten ohjaus on keskeinen osa yliopistojen henkilökunnan osaamista. Kirjassa tarkastellaan ohjausta eri oppimisympäristöissä ja se tutustuttaa useisiin ohjauksen menetelmiin, mm. verkko-ohjaukseen.

Tiedotteen alkuun