SVY-tiedote Helmikuu 2006

Tässä tiedotteessa:

• Asianomistajaryhmien kokoamalle SVY-hankkeistolle 2007-2009 johtoryhmän siunaus
• Asianomistajaryhmien alkumetrit verkko-opetuksen ja -oppimateriaalien yhteiskäyttöä edistävän ryhmän katsannosta
• Joustavan opiskelun asianomistajaryhmä selvittää opiskelijaliikkuvuuden muodot ja laajuuden
• Asianomistajaryhmä 3:n tavoitteena yhteisesti tuotettujen TVT-koulutus- ja -tukipalveluiden kehittäminen
• SVY:n kansainvälisen toiminnan koordinointi käynnistyi asianomistajaryhmä 4:ssä
• SVY:n organisaatiota, toimintatapoja, päätöksentekoa ja rahoitusmallia kehitetään AOR5:ssä
• Julkaisuja

Ajankohtaista

EDEN-verkoston vuosikonferenssi Wienissä 14.-17. kesäkuuta. Esityksiä voi ehdottaa 1. helmikuuta 2006 saakka.

SVY:n konsortion vuosikokous 8. helmikuuta 2006.

Verkko taiteen ja tutkimuksen välineenä -seminaari 13. helmikuuta Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä.

Sähköiset portfoliot taideopetuksessa -seminaari 13. maaliskuuta Teatterikorkeakoululla Helsingissä.

VVYOP'06 | Valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät VVYOP'06 28.-29. maaliskuuta Dipolissa Espoossa. Päivillä esitellään verkko-opetuksen ja –ohjauksen, verkostotyön ja TVT:n hyödyntämisen hyviä käytäntöjä. Päivien ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen alkaa helmikuun puolessa välissä.

ITK - Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi Hotelli Aulangolla Hämeenlinnassa 6.-7. huhtikuuta.

Lisää ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia löytyy portaalin Tapahtumakalenterista ja uutispalstalta.

Tiedotteen alkuun

Asianomistajaryhmien kokoamalle SVY-hankkeistolle 2007-2009 johtoryhmän siunaus

SVY:n asianomistajaryhmät ovat nimenneet tulossopimuskaudelle 2007-2009 tehdyt yliopistojen hanke-esitykset, joiden katsotaan parhaalla tavalla toteuttavan SVY:n strategisia toimintalinjoja. Myös SVY:n johtoryhmä päätti kokouksessaan 19. tammikuuta suosittaa hankkeiden rahoitusta. Konsortiokokous ottaa kantaa hankekokonaisuuteen vuosikokouksessaan 8. helmikuuta.

Viiden asianomistajaryhmän hanke-esitykset on koottu konsortiokokouksen kokousalueelle.

Yliopistot nimesivät asiantuntijansa SVY:n strategisten tavoitealueiden asianomistajaryhmiin (AOR1-AOR5) tiiviillä aikataululla viime vuoden lokakuussa. Tiedossa oli, että opetusministeriön hankerahoitus virtuaaliyliopistohankkeille päättyisi vuoden 2006 lopussa. Yliopistojen oli siis koottava voimansa valtakunnallisen SVY-yhteistyön jatkumiseksi myös seuraavalla tulostavoitekaudella. SVY-hankkeiden rahoituksestahan on käyty neuvottelut osana kunkin hankkeen koordinaatioyliopiston tulosneuvotteluja. Erona edelliseen kauteen on kuitenkin se, että yliopistot eivät enää kaudelle 2007-2009 tee opetusministeriölle virtuaaliyliopistohanke-esityksiä, vaan hanke-esitykset tulee sijoittaa johonkin seuraavista luokista:

• alueellinen tai yhteiskunnallinen vaikuttavuus
• biotekniikka
• kansallinen terveysprojekti
• kansainvälistyminen
• laadunvarmistus
• liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys
• nano-ohjelma
• opettajienkoulutus
• opiskeluprosessien kehittäminen
• rakenteellinen kehittäminen
• tietoyhteiskunta
• yliopistojen yhteishankkeet (ml. verkostot).

SVY:n asianomistajaryhmien haasteena oli koota nopealla aikataululla yliopistoista sellaiset hanke-esitykset, jotka parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaisivat SVY:n toimintastrategiaa vuosina 2007-2009. Tässä työssä onnistuttiin ja hankkeet voitiin esitellä johtoryhmälle tammikuun kokouksessa. Johtoryhmä päätti yksimielisesti suosittaa asianomistajaryhmien suosittelemien hankkeiden rahoitusta. Konsortiokokous ottaa hankekokonaisuuteen kantaa vuosikokouksessaan 8. helmikuuta.

Prosessi etenee nyt yliopistoissa osana normaalia tulosneuvotteluprosessia ja lopputulos selviää viimeistään kun opetusministeriö julkistaa yliopistojen tulossopimukset ensi vuodenvaihteessa.

Tiedotteen alkuun

Asianomistajaryhmien alkumetrit verkko-opetuksen ja -oppimateriaalien yhteiskäyttöä edistävän ryhmän katsannosta

SVY:n asianomistajaryhmät ovat saaneet tulikasteensa. Ryhmät koottiin lokakuun lopulla yliopiston nimeämistä asiantuntijoista valmistelemaan SVY:n strategian toimeenpanoa ja toimeenpanon vaatimaa hankekarttaa. Jatkossa ne myös huolehtivat hankkeiden etenemisestä yliopistoissa. Yliopistojen vahvalla asiantuntijaedustuksella pyritään entistä paremmin takaamaan se, että yliopistoyhteistyönä kehitetään juuri niitä virtuaaliyliopiston tehtäväalueita, joista koituu mahdollisimman suuri hyöty jäsenyliopistoille.

Kolme kuukautta työskenneltyään ryhmät saivat valmisteltua yhteisten SVY-hankkeiden kokonaisuuden kaudelle 2007-2009. Kun tämä hankekokonaisuus on nyt siirtynyt jatkokäsittelyyn, on mahdollista arvioida asianomistajaryhmien toimintaa sekä hankevalmistelun että muun tehtäväkentän katsannosta.

Viiden asianomistajaryhmän työskentelyn lähtökohdat näyttivät eroavan toisistaan jonkin verran, mikä on myös vaikuttanut ryhmien etenemistapaan ja työskentelyn intensiteettiin.

• Joustavan opiskelun ja sähköisen asioinnin ryhmässä (AOR1) yhteistyö on jo vakiintunutta ja asianomistajuus on ollut selkeästi yliopistojen perustoimintaan kuuluvilla opintohallinnon yksiköillä.
• Verkko-opetuksen ja –oppimateriaalien yhteiskäyttöisyyden ryhmän (AOR2) lähtökohdat ovat olleet heterogeenisimmät. Tähän laajaan alueeseen liittyvät kysymykset ja vastuut ovat hajaantuneet yliopistoissa hyvin monille toimijoille, sisällöllisesti laitoksille ja tieteenalaverkostoille ja oppimateriaalien hankinnan osalta kirjastoille, mutta useassa uudessa asiassa toimintatavat ovat aidosti avoimia ja työnjako hakee muotoaan.
• TVT-tuki- ja koulutuspalvelujen ryhmässä (AOR3) yhteistyölle on ollut perinteitä IT-Peda-verkoston ja TieVie-koulutusyhteistyön toiminnassa, toisaalta vastuullisten opetusteknologian tukiyksiköiden asema yliopistoissa on ollut vasta vakiintumassa.
• Kansainvälisen yhteistyön ryhmässä (AOR4) toimijat ovat yliopistojen vakiokalustoa, mutta valtakunnallinen yhteistyö tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sektorilla on lähtenyt asianomistajaryhmän myötä laajamittaisemmin liikkeelle.
• Rahoitusmallien ja päätöksenteon ryhmän (AOR5) lähtökohtia työlle voidaan jälkikäteen arvioiden sanoa suhteellisen haasteelliseksi, koska muiden ryhmien näkökulmasta päätöksentekoprosessin ja menettelyiden sekä rahoitukseen liittyvien asioiden olisi ollut tietysti hyödyllistä olla selkeänä jo työtä aloitettaessa.

Asianomistajaryhmien ensimmäinen toimikausi oli reilu kolme kuukautta ja työskentelyn aikataulu erittäin tiukka. Päätavoitteena oli valmistella vuosille 2007-2009 SVY:n strategisia tavoitteita toteuttava hankekartta niin että SVY:n konsortiokokous voisi vuosikokouksessaan 8. helmikuuta ottaa hanke-esityskokonaisuuteen kantaa ja mahdollisesti suositella hankkeiden rahoittamista. Yhteisten hankkeiden perusteellista valmistelua vaikeutti käytännössä se, että useiden yliopistojen sisäisten tulosneuvottelujen aikataulu oli jo loppusuoralla ryhmien aloitellessa toimintaansa.

Tämä aiheutti päänvaivaa erityisesti edustamassani verkko-opetuksen ja –oppimateriaalien ryhmässä (AOR2), jossa työskentelyn aluksi oli välttämätöntä saada aikaan yhteisesti ymmärrettävä jäsennys siitä, mihin asioihin olemme kiinnittämässä huomiota. Eri toimijoiden lähtökohtiin, jo käynnissä olevaan työhön ja käytännön ongelmiin perehtymiseen meni väistämättä sen verran aikaa, että tunnistettujen kehittämiskohteiden muotoutuminen konkreettisiksi toimenpiteiksi ja hankesuunnitelmiksi meni joulukuulle. Vasta kun asioita saatiin jäsennettyä riittävästi, oli mahdollista keskustella ja ottaa kantaa kuka hankkeissa voisi missäkin roolissa toimia. Tämä vaihe meni yliopistojen ja erityisesti hankekokonaisuuksia koordinoivien yliopistojen kannalta aikataulullisesti hyvin tiukalle. Hyvällä talkoohengellä ryhmä sai kuitenkin rypistettyä suurimmat periaatteelliset asiat valmiiksi jouluksi.

Kun hankesuunnitelmia sitten viimeisteltiin tammikuun puolella, vaikuttivat valmisteluaineisto ja sen perusteella tehdyt rajaukset ja priorisoinnit jo yllättävänkin hyvin jäsentyneiltä verrattuna ensimmäisen tapaamisen monipolviseen keskusteluun ryhmän otsikon kattavasta asiakokonaisuudesta. Työn tuloksena syntyneen hankkeiston (Ks. konsortiokokouksen kokousalueelta SVY-AOR2_Hanke-esitykset_2007-2009.pdf) perusteella ryhmän voidaan hyvinkin sanoa täyttäneen sille asetetut tavoitteet. Aikataulu ei kuitenkaan sallinut asianomistajaryhmien keskinäistä vuoropuhelua siten kuin olisi ollut optimaalista. Hankkeistojen välistä koordinaatiota jouduttiin toteuttamaan pitkälti puheenjohtajien ja sihteerien tiedonvaihdon varassa. Tässä suhteessa oli tärkeää, että kaikissa ryhmissä oli mukana SVY:n palveluyksikön edustaja.

Hanke-esitysten käsittelyprosessia hiottava

Ensimmäisellä kierroksella asianomistajaryhmät priorisoivat strategisten painopisteidensä hankkeita parhaan kykynsä mukaan, eikä valmisteluvaiheen jälkeiselle kaikkia asianomistajaryhmiä koskevalle arvioivalle yhteenvedolle ja asiakysymysten käsittelylle ollut aikaa. Jatkossa tämän vaiheen jäsentyneempi käsittely esimerkiksi hankkeille asetettavien peruskriteerien perusteella voisi olla hyväksi, jotta toimijoiden roolit asiantuntijoina, hankkeiden suunnittelijoina ja hakijoina sekä hanke-esitysten arvioijina olisivat selkeästi erotettavissa.

Varsinaista menettelytapaa täytyy varmasti suunnitella tarkemmin, mutta lopputuloksena tulisi olla koko SVY-foorumin yhteinen näkemys esitettävistä hankkeista käsiteltäväksi SVY:n johtoryhmässä ja edelleen konsortiokokouksessa, jolloin yhteiset esitettävät hankkeet olisivat selvästi SVY-leimattuja. Nykyisessä mallissahan yhteiset SVY-hankkeet on esiteltävä hajautetusti osana kunkin hankkeen koordinaatioyliopiston tulosneuvotteluja, mikä vaikeuttaa SVY-hankkeiston kokonaisuuden esillepääsyä yliopistojen käsittelyprosessissa. Kokonaiskäsitys pitäisi pystyä välittämään selkeästi myös ministeriön vastuuhenkilöille riippumatta siitä mille SVY:n strategiselle tavoitealueelle kukin hankepaketti kiinnittyy.

Jatkosuunnittelu tiiviissä työpajoissa

Koska asianomistajaryhmien tehtävänkuva jatkossa sisältää muutakin kuin hankesuunnitelmien tekemisen, on seuraavaksi mietittävä miten ryhmän toimialan seuranta käytännössä järjestetään ja millä toimintamuodoilla tiedonkulkua ja yhteistyötä toteutetaan. Asianomistajaryhmä 2:n alueella on tärkeää saada suunniteltujen hankkeiden toimijat sekä sidosryhmät hyvin tietoiseksi toisistaan jo vuoden 2006 aikana, että jo tehty ja parhaillaan tehtävä työ saadaan näkyviin ja hyödynnettäväksi 2007 alkavissa hankkeissa. Koska yliopistojen henkilökunnan resurssit vuodelle 2006 ovat pitkälle kiinnitettyjä, on ryhmässä päädytty suunnittelemaan vuoden toimintaa tiiviissä työpajoissa, joiden hyvässä valmistelussa ryhmän ja SVY:n palveluyksikön yhteistyö on tärkeää.

Yleisesti tästä AOR2:n rupeamasta jäi mieleen, että toiminta kannatti jo sen takia, että työssä saatiin jäsennettyä hyvinkin yksimielisesti ne käytännön ongelmat, jotka ovat esteenä tässä vaiheessa erityisesti oppimateriaalien yhteiskäyttöisyyden edistymiselle. Hyödyllistä oli myös selvittää, minkä tyyppisiä erilaisia toimenpiteitä voidaan yhdessä tehdä suositusten tai julkilausumien valmistelusta varsinaisiin hankkeisiin. Työtä tuli tehtyä jakson aikana aika tavalla, mutta uskoisin että se maksaa itsensä takaisin tiiviimmän käytännön yhteistyön kautta. Toimintatapoja vielä jonkin verran täsmentämällä ja ennakoivasti aikatauluttamalla pitäisi jatkossa pystyä työskentelemään vähän tasaisemmalla kuormituksella. Jatkossa asianomistajaryhmillä on myös mahdollisuus ottaa aktiivisempi rooli ja suunnitella yhteistyötä kokonaisvaltaisemmin kuin pelkästään hankehakuun valmistautumisena.

AOR2-kokousmuistiot ja aineistot

Tiedotteen alkuun

Joustavan opiskelun asianomistajaryhmä selvittää opiskelijaliikkuvuuden muodot ja laajuuden

Joustavan opiskelun ja siihen liittyvän sähköisen asioinnin kehittämisen asianomistajaryhmän (AOR1) toiminta-alueella SVY-yhteistyö on jo vakiintunutta ja yhteydenpitokanavat yliopistojen opintohallintoyksiköihin toimivat. Ryhmän 21 jäsentä edustavat 14:ää ylipistoa. Lisäksi Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Maanpuolustuskorkeakoulu ovat edustettuina. Ryhmä on kokoontunut puheenjohtajansa Mikko Markkolan johdolla syksyn aikana yhteensä neljä kertaa.

AOR1 on todennut, että lähivuosina joustavan opiskelun ja siihen liittyvän sähköisen asioinnin kehittämisen painopistealueena on kansallisen yhteistyön toimintamallien ja kansalliseen yhteistyöhön liittyvien palvelujen kehittäminen.

Koska edes kansallisella tasolla ei tällä hetkellä ole kattavaa kokonaiskuvaa joustavasta opintojen ja opiskelijoiden liikkuvuudesta, ryhmä on pitänyt tärkeänä, että ennen konkreettisten hankesuunnitelmien tekemistä tehdään kattava selvitys opiskelijaliikkuvuuden tilasta. Samalla selvitetään yliopistojen näkemyksiä siitä, mihin suuntaan joustavaa liikkuvuutta ja siihen liittyviä palveluja olisi kehitettävä. SVY:n palveluyksikkö tekee selvityksen asianomistajaryhmän tuella vuoden 2006 alkupuolella.

Selvityksen pohjalta asianomistajaryhmä voi asettaa SVY-puitteissa tehtävät sähköisten palvelujen kehittämis- ja tukihankkeet kiireellisyysjärjestykseen. Tarkoituksena on kehittää palveluita, jotka joustavoittavat opiskelijoiden liikkumista ja helpottavat yliopistojen välistä yhteistyötä uuden tutkintojärjestelmän toimeenpanossa ja rakenteellisessa kehittämisessä.

Joustavan opiskelun ja siihen liittyvän sähköisen asioinnin hankekartta

AOR1 valmisteli johtoryhmälle ja edelleen konsortiokokoukselle esiteltäväksi hankekartan vuosille 2006-2009. (Ks. konsortiokokouksen kokousalueelta SVY-AOR1_Hanke-esitykset_2007-2009.doc) Hankekartassa pyritään tuomaan esiin joustavan opiskelun ja siihen liittyvän sähköisen asioinnin kehittämisen hankekokonaisuus yliopistoissa. Se sisältää sekä SVY:n hallinnoimia ja SVY:n palveluyksikön koordinoimia hankkeita että yliopistojen hallinnoimia ja koordinoimia hankkeita. Osa hankekartassa olevista hankkeista on jo käynnistynyt ja osaa hankkeista esitetään uusina seuraavissa tulosneuvotteluissa.

Vaikka ryhmä ei varsinaista priorisointia hankkeiden osalta tehnytkään, niin SVY-opintotoimistohanketta pidettiin koko ryhmän toimeksiannon kannalta välttämättömänä toteuttaa. Puheenjohtaja Mikko Markkola ilmaisee asian jopa niinkin voimakkaasti, että koko AOR1-ryhmän toiminnan voi lopettaa, jos hanke-esitys ei mene lävitse.

AOR1-kokousmuistiot ja aineistot

Tiedotteen alkuun

Asianomistajaryhmä 3:n tavoitteena yhteisesti tuotettujen TVT-koulutus- ja -tukipalveluiden kehittäminen

Asianomistajaryhmä 3:n tavoitteena on SVY:n strategian mukaisesti yhteisesti tuotettujen TVT-koulutus- ja tukipalveluiden laaja käyttöönotto suomalaisissa yliopistoissa. Ryhmän ensimmäisessä tapaamisessa tähdennettiin, että tuki- ja koulutuspalveluiden on lähdettävä tuettavien tarpeesta. Ensimmäisen toimintakauden ydintavoitteeksi muotoutuikin palvelujen, asiantuntijoiden ja tarpeiden kartoitus. Vuoden 2005 loppupuolella toteutettiin pienimuotoinen 

AOR3-ryhmästä löytyy laaja-alaista osaamista ja kokemusta. Ryhmä edustaa myös varsin kattavasti suomalaisia yliopistoja - 22 jäsentä 17:sta eri yliopistosta, Suomen ylioppilaskuntien liitosta (SYL) ja SVY:n palveluyksiköstä. Ryhmä on tavannut neljä kertaa ja työskennellyt tapaamisten lisäksi sähköpostin ja puhelinneuvottelujen välityksellä.

Ensimmäisen toimintakauden työskentelyä on leimannut kiire ja vielä jäsentymättömät toimintatavat. Uusia tuki- ja koulutuspalveluratkaisuja ei vielä ole ehditty kattavasti pohtia, mutta asioiden eteenpäin viemistä on helpottanut se, että TVT:n opetuskäytön koulutus- ja tukipalvelualueilla on jo ennestään toimivat ja laajat yhteistyöverkostot. Vuodesta 1999 toiminut yliopistojen opetusteknologian tukitoimien IT-Peda–verkosto ja vuodesta 2001 toiminut valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön virtuaaliyliopistohanke TieVie ovat olleet aktiivisesti mukana AOR3:n toiminnan kehittämisessä. Vuosien 2007-2009 hankekarttaa laadittaessa onkin lähdetty jatkamaan ja kehittämään näiden verkostohankkeiden työtä eteenpäin.

Toimivaltaan ja asemaan selkeyttä

Vuoden 2006 aikana jatketaan yliopistojen TVT:n opetuskäytön koulutus- ja tukipalvelutarpeiden kartoitusta ja työstetään hankekarttaa selvitystyön pohjalta eteenpäin. Asianomistajaryhmän on myös luotava itselleen sopiva toimintamalli ja –tavat, jotka mahdollistavat yliopistoissa ja sidosryhmissä olevan asiantuntemuksen tehokkaan hyödyntämisen. AOR3 haluaa toimintaansa mukaan laajasti osaajia TVT-tukipalvelujen ja –koulutuksen kaikilta osa-alueilta. Hanketoiminnan lisäksi arvokkaana pidetään tuki- ja koulutushenkilöiden keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä yli organisaatiorajojen.

Ryhmä näkee toimintansa onnistumisen edellytyksenä, että AOR-ryhmien toimivalta ja asema selkiytyvät tulevaisuudessa. On luotava selvät säännöt esim. siitä, miten AOR-ryhmien lausuntoja käytetään ja mikä niiden vaikutus päätöksenteossa on. Myös AOR-ryhmien yhteisen elimen, SVY-foorumin, toiminta on käynnistettävä. Välttämätöntä on myös saada ryhmien ja foorumin toiminta aikataulullisesti sopimaan yliopistojen tavoiteneuvotteluiden rytmiin.

Ryhmää tai sen toimialuetta koskevissa kysymyksissä voi kääntyä ryhmän puheenjohtajan Lauri Saarisen (lauri.saarinen@hse.fi) tai valmistelijan Kati Koivun (kkoivu@uta.fi) puoleen.

AOR3-kokousmuistiot ja -aineistot.

Tiedotteen alkuun

SVY:n kansainvälisen toiminnan koordinointi käynnistyi asianomistajaryhmä 4:ssä

SVY:n kansainvälisen toiminnan strategia-alueen asianomistajaryhmään saatiin varsin laaja yliopistoedustus. Ryhmässä on kaikkiaan 20 jäsentä 17:stä yliopistosta sekä SVY:n palveluyksikön edustaja. Ensimmäisessä tapaamisessaan ryhmä valitsi puheenjohtajakseen osastopäällikkö Tenho Takalon Tampereen yliopistosta ja varapuheenjohtajiksi (sihteereiksi) opetuksen kehittämispäällikkö Matti Lappalaisen Turun yliopistosta ja oppimiskeskuksen johtaja Tuula Heiden Kuopion yliopistosta. Ryhmä on kokoontunut neljä kertaa.

Heti työn alussa ryhmä totesi, että SVY:n strategiassa ja AOR4:lle määritelty tehtäväkenttä "virtuaaliyliopistotoiminnan integroiminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen" on varsin laaja eikä sen operationaalistaminen ole ihan yksinkertaista. Tilannekuvan hahmottamiseksi päätettiin tehdä kartoitus yliopistojen sellaisesta kansainvälisestä toiminnasta ja opetuksesta, johon liittyy TVT:n opetuskäyttö tai www-pohjaiset palvelut sekä kysyä yliopistojen kansainvälisten asioiden yksiköiltä millaista SVY-yhteistyötä yliopistot voisivat kansainvälistymisen osalta tehdä.

Ryhmän puheenjohtaja lähetti yliopistojen kansainvälisten yksiköiden päälliköille kyselyn, jossa pyydettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

• mitä kansainvälisten opiskelijoiden käyttöön suunnattua oppimateriaalia tai kursseja yliopistoissa on sähköisenä tarjolla
• millaisia kursseja tai oppimateriaalia yliopistojen mielestä tulisi tuottaa ulkomaisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden käyttöön
• mitä muuta sähköistä aineistoa suomalaisten korkeakoulujen olisi SVY-yhteistyötä hyödyntäen tarjottava Suomessa opiskelua suunnitteleville tai täällä opiskeleville kansainvälisille opiskelijoille
• missä asioissa virtuaaliyliopistoyhteistyönä voitaisiin tukea yliopistoja eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen (EHEA) liittyvissä kysymyksissä.

Kyselyn tulosten perusteella ryhmä lähti etsimään sellaisia yhteistyöalueita, joille voitaisiin tehdä hanke-esityksiä kaudelle 2007-2009. Ryhmän jäsenet olivat yksimielisiä siitä, että kaikkien yliopistojen tarvitsemaa suomen kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan opetusta olisi järkevää tuottaa yliopistoyhteistyönä esimerkiksi 20-30 opintopisteen opintokokonaisuutena, jota kaikki yliopistot voisivat hyödyntää. AOR4 otti yhteyttä virtuaalikielikeskusverkostoon, jonka koordinaattori onkin nyt kokoamassa laajaa toimijajoukkoa eri yliopistoista opintokokonaisuuden tuottamiseksi.

Ryhmässä suunniteltiin ja valmisteltiin myös laaja, useista osahankkeista koostuva FIDE - Fields of Excellence -hankepaketti, joka toteutuessaan tarjoaisi keskitetyn informaatiovarannon suomalaisen korkeakouluopetuksen kansainvälistymisen tueksi. Osahankkeet on tarkoitus toteuttaa valtakunnallisena korkeakouluyhteistyönä hankekohtaisissa asiantuntijaryhmissä. Liikkeellelähtö tapahtuisi nykytilaa ja tulevaisuuskuvia koskevilla selvityksillä sekä kansallisella seminaarisarjalla. Kohderyhmänä ovat kaikki kansainvälistä yhteistyötä tai opetusta suunnittelevat korkeakoulutoimijat (yliopistot, ammattikorkeakoulut), joiden toimintaan sisältyy tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen sekä opetuksen että opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden tukena. Kohderyhmään kuuluvat siten sekä yhteistutkintoja tuottavat että kansainvälisiä maisteri- tai tutkijankoulutusohjelmia tuottavat tahot. Hankekokonaisuutta koordinoisi Turun kauppakorkeakoulu.

AOR4:n tietoon tuli lisäksi kaksi Olun ylioiston koordinoimaa hanke-esitystä, joiden rahoitusta ryhmä saattoi lämpimästi suositella. Toisessa on tarkoituksena kehittää Verkosto-Vatti-hankkeessa tuotettua Akateemiset opiskelutaidot oppimateriaalia ja verkko-opetuksen toimintamallia soveltuvaksi vaihto-opiskelijoiden orientointiin sekä muiden eurooppalaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Toisen esitetyn hankkeen tarkoituksena on kehittää valtakunnalliseen TVT:n opetuskäytön henkilöstökoulutukseen englanninkielisiä osioita ja materiaalia, jotta OPE.FI II-tason koulutusta (4-8 op) voitaisiin tarjota myös suomalaisten yliopistojen englanninkieliselle henkilökunnalle.

Neljäntenä hankkeena AOR4 päätti suosittaa Joensuun yliopiston koordinoimaa hanke-esitystä, jossa on tarkoitus toteuttaa virtuaalinen kohtaamispaikka kansainvälisten opiskelijoiden, vaihtoon lähtevien ja harjoittelussa olevien opiskelijoiden tarpeisiin, edistää opiskelijoiden kotikansainvälistymistä, edesauttaa kansainvälisten opiskelijoiden sitouttamista sekä tehostaa kansainvälisten palveluiden toimintaa.

Synergiaetua löytyi - ryhmän työ jatkuu kokemusta rikkaampana

Ryhmän varsin tiivis työskentelyperiodi antoi selviä merkkejä siitä, että AOR-toiminta luo synergiaetua ja antaa voimaa yhteistyön muodossa. Hankevalmistelun käytäntöjä on kuitenkin vielä selkiytettävä. Aivan selkeää ei ole muun muassa se millä tavoin SVY-laatuleiman antaminen hankkeille käytännössä tapahtuu. Myöskään tiedonkulun varmistaminen ei ole aivan ongelmatonta. Miten varmistaa, että yliopistojen tulosneuvotteluihin osallistuvat ovat tietoisia yksittäisistä hanke-esityksistä, niiden liittymäpinnoista asianomistajaryhmien edustamiin strategisiin teema-alueisiin tai ylipäätään SVY-hankkeistosta kokonaisuutena.

Ryhmässä nousi esiin myös kysymys siitä, miten eri yliopistoissa valmistelussa olevat AOR4:n toimialaan liittyvät hanke-esitykset saadaan ryhmän tietoon ja millä luottamuksen tasolla pystytään puhumaan valmistelussa olevista hanke-esityksistä.

Ryhmän oli kuitenkin helppo yhtyä puheenjohtajansa Tenho Takalon ajatuksiin siitä, että eri yliopistoista tulevat jäsenet ovat alansa asiantuntijoita eivätkä kilpailemassa keskenään. Suomi on pieni maa, on usein hoettu toteamus. Mutta varsinkin yliopistojen kansainvälistymistä ajatellen meidän on syytä yhdistää voimamme yhteisten käytäntöjen luomiseksi niin että kukin yliopisto ja ainelaitos voi keskittyä oman vahvuusalueensa kehittämiseen ja sen esille tuomiseen (vrt. FIDE - Fields of Excellence -hanke-esitys).

AOR4-kokousmuistiot ja -aineistot.

Tiedotteen alkuun

SVY:n organisaatiota, toimintatapoja, päätöksentekoa ja rahoitusmallia kehitetään AOR5:ssä

Asianomistajaryhmä 5 (AOR5) eli SVY:n organisaation, toimintatapojen, päätöksenteon ja rahoitusmallien kehittämiseen keskittyvä ryhmä aloitti toimintansa järjestäytymiskokouksella 24. lokakuuta Tampereen teknillisellä yliopistolla. Vuoden 2005 aikana ryhmä kokoontui kolme kertaa. Pääteemoja vuoden 2005 työskentelyssä olivat konsortiomaksun käytön suunnittelu, johtamismallin kehittäminen ja SVYn strategian toteuttamista edistävien hanke-esityksien käsittely.

Toimintaa käynnistettäessä haasteena oli, että monet ryhmän jäsenistä olivat ensimmäistä kertaa mukana Suomen virtuaaliyliopiston toiminnassa. Ryhmän toiminta käynnistyi kuitenkin hyvin ja ryhmä saavutti toiminnalle asetetut tavoitteet vuonna 2005. Vuonna 2006 ryhmä kokoontuu suunnitelmien mukaisesti kuusi kertaa. Tavoitteina on suunnitella erityisesti SVY:n palveluyksikön organisoitumismuotoa ja kehittää SVY-toiminnan seurannan mittareita.

Havaittuja kehityskohteita toiminnassa ovat muun muassa toimikauden pituus ja riittävä tapaamisten valmistelu. Alkuperäinen AOR-ryhmien toimikausi oli suunniteltu SVY:n konsortion vuosikokoukseen 8.2.2006 saakka. Asianomistajaryhmä 5:ssä toimikausi on liian lyhyt tehokkaan toiminnan kannalta. Ryhmän toiminta tehostui selkeästi kokous kokoukselta ja ryhmä olisi nyt alkuperäisen toimikauden loppuessa valmis kattavampaankin työhön. Kokousten laajemmalla ennakkovalmistelulla voidaan tehostaa ryhmän työskentelyä, mikä huomioidaan ryhmän vuoden 2006 työskentelyssä.

AOR5-kokousmuistiot ja -aineistot.

Tiedotteen alkuun

Julkaisuja

Oppiva opettaja 3: Verkko-opetusta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 2005. Lappeenrannan teknillisen yliopiston hallinnon julkaisuja 155. ISBN 952-214-163-1.

Virtuaaliyliopistohankkeissa mukana olleet kertovat kokemuksiaan verkko-opetuksen kehittämisestä opettajien, opiskelijoiden sekä tukipalveluyksikön näkökulmasta. Julkaisua on saatavilla LTY:n oppimiskeskuksesta Kristiina Karjalaiselta, p. 05-6217023.

Literacies in the Digital Age - Digitaalisen ajan lukutaidot. Kokoomateos. Toim. Marja Heinonen. ISBN 951-784-337-2. 68 s.

Kirja tarjoaa lyhyitä sukelluksia digitaalisen ajan lukutaitojen moniin maailmoihin - teollisuudessa, mainonnassa, eri kulttuurien välillä, lasten kanssa, pelien parissa... Kirja auttaa ymmärtämään, miten läpitunkevaa informaatio- ja viestintäteknologia on ajassamme - ja miten monella alueella tarvitaan uudenlaisia lukutaitoja. Kirja on osittain suomen- ja osittain englanninkielinen. Maksutonta kirjaa voi tilata Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Tiedotteen alkuun

Kuvat: Kalle Virta