SVY-tiedote Huhtikuu 2006

Tässä tiedotteessa:

• Virtuaaliyliopistohanke loppusuoralla – aika painaa kaasua
• Opintojen suoritustietojen kuvailumääritys lausuntokierroksella
• SVY:n palveluyksiköstä erillislaitos – yliopistoilta pyydetty kannanottoa sijaintipaikasta

Ajankohtaista

ITK - Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi Hotelli Aulangolla Hämeenlinnassa 5.-7. huhtikuuta.

Haku valtakunnalliseen TieVie-asiantuntijakoulutukseen päättyy 30. huhtikuuta.

E-learning-ohjelman hakukierros käynnissä | Hakemusten viimeinen jättöpäivä 19. toukokuuta.

EDEN-verkoston 15-vuotiskonferenssi Wienissä 14.-17. kesäkuuta | Ilmoittauminen edullisemmalla hinnalla 20. huhtikuuta mennessä.

Haka-käyttäjien kokoontuminen 30. toukokuuta Helsingin yliopiston Metsätalossa | Ennen tilaisuuden alkua on esiseminaari, jossa käydään läpi Shibboleth-tekniikan ja Haka-infrastruktuurin periaatteita.

SVY-yhdyshenkilö- ja hankeyhdyshenkilöpäivä 11. toukokuuta Teatterikorkeakoululla Helsingissä | Aiheena virtuaaliyliopistohankkeiden arviointi.

EU eLearning Conference 2006 4.-5. heinäkuuta Dipolissa Espoossa | Konferenssin teemat: Digital literacy for all, Research, Foresight and Innovation for learning , Partnerships for lifelong learning.

Lisää ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia löytyy portaalin Tapahtumakalenterista ja uutispalstalta.

Tiedotteen alkuun

Virtuaaliyliopistohanke loppusuoralla – aika painaa kaasua

Neljännet valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät kokosivat Espoon Dipoliin lähes kolmesataa osanottajaa eräänlaiseen loppukatselmukseen siitä mitä virtuaaliyliopistohankkeessa on saatu aikaan tämän vuoden lopussa päättyvän hankekauden aikana. Iltapäivien rinnakkaisissa ryhmissä esitellyt 40 hanketta oli vahva näyttö siitä, että opetusministeriön kuuden vuoden aikana jakama yhteensä 54 miljoonan erillisrahoitus ei ole valunut hukkaan. Tekijöiden ammattitaito ja näkemys ovat tekemisen myötä vahvistuneet ja työ on saanut vankan pohjan ja suunnan jatkuakseen entistä määrätietoisemmin hankekauden päätyttyäkin. Jyväskylän virtuaaliyliopistohankkeen koordinaattori Antti Auer totesikin päivien avauksessa, että nyt ei ole perunkirjoituksen aika vaan on aika painaa kaasua.

Yhteisten osuuksien esitysmateriaalit

Rinnakkaisten ryhmien esitysmateriaalit

Näytteilleasettajat

Auer palautti mieleen virtuaaliyliopiston vision vuodelle 2010: "Yliopistolaitokseen on syntynyt intensiivinen opetuksen innovaatioiden kehittämisen ja jakamisen kulttuuri." Miten tämä visio kiinnittyy todellisuuteen nyt kun keskustellaan yliopistolaitoksen rakenteellisesta uudistamisesta. Virtuaaliyliopisto voi parhaimmillaan kakkosvaiheeseen siirtyessään olla todellinen vastaus yliopistojen rakenteelliseen uudistamiseen, totesi Auer. Tieteenalojen kilpailukykyä voidaan parantaa vahvalla verkostoitumisella, joka on virtuaaliyliopiston luonteenomainen toimintamuoto.

Myös opetusministeriön edustaja opetusneuvos Marja Kylämä nosti puheenvuorossaan esiin kysymyksen yliopistojen rakenteellisesta kehittämisestä ja siitä, miten virtuaaliyliopisto voi tukea kehittämissuunnitelmissa peräänkuulutettua yhteistyötä.

Jyväskylän yliopiston vararehtori Timo Tiihonen eritteli puheenvuorossaan eri ohjausmallien soveltuvuutta yhteistyön toimintakulttuuriin. Hän muistutti, että paljon puhuttu tulosohjaus ei kata yliopistojen koko toimintavolyymiä vaan itse asiassa ainoastaan 17 prosenttia eli yhden kuudesosan siitä ohjausmekanismista, jolla yliopistoja johdetaan. Tulosohjaus on Tiihosen mielestä kaiken kaikkiaan huono lähtökohta yliopistojen yhteistyölle. Yliopistothan toimivat säännellyillä markkinoilla, joilla on asetettu tutkintojen tuotantokiintiöt. Lue lisää Näkökulma-palstalta.

Tiedotteen alkuun

Verkko-opetuksen tilastointi kuntoon ja opetusmateriaalit yhteiskäyttöön

SVY:n johtoryhmän puheenjohtaja Matti Jakobsson totesi puolestaan, että virtuaaliyliopiston siirtyessä kakkosvaiheeseen tulisi hankekauden kokemusten pohjalta selkeästi määritellä toimintalinjat ja tehdä näillä alueilla keskittyneesti hyvää työtä. Yliopistojen paikallisille opetuksen ja oppimisen tukiyksiköille (oppimiskeskukset, opetusteknologiayksiköt) Jakobsson antoi selkeän tehtävän: verkko-opetuksen tilastointi on saatava kuntoon. Hän myös muistutti sekä paikallisen että kansallisen verkottumisen tärkeydestä.

Yhteistä ja yleistä tunnistautumista korkeakoulurajat ylittäviin sähköisiin palveluihin Jakobsson piti menestystarinana. Hän myös korosti, että oppimateriaalin yhteiskäyttöisyyden tulee olla virtuaaliyliopiston johtava periaate ja materiaalien tulee olla vapaasti saatavilla verkossa. Virtuaaliyliopiston tärkeä tehtävä on pitää myös kansainvälistä oppimateriaalia esillä Suomen yliopistoissa, totesi Jakobsson. Kurssipalvelujen kehittämiseen Jakobsson suositteli avoimen yliopiston toimintatapaa. Maksukäytäntöjä tulee kehittää koulutustarjonnan osalta.

Tiedotteen alkuun

Yliopistolaitosta kehitettävä yhteisönä

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsen Jyrki Kasvi antoi puheenvuorossaan synkän kuvan suomalaisen yliopistolaitoksen tämänhetkisestä tilasta. "Olemme kriisissä, meillä on maailman paras peruskoulu mutta yliopistolaitoksemme on keskinkertainen", totesi Kasvi. Mitä lääkkeeksi? Lääkkeenä ei toimi, se että keskinkertaisille oppilaitoksille luodaan yhteinen hallinto. Sen sijaan yliopistoja on kehitettävä yhteisönä, jossa eri tieteenalat kohtaavat ja jossa tapahtuu jatkuvaa vuorovaikutusta. "Menestyäkseen yliopistot tarvitsevat myös kansainvälistä vuorovaikutusta, mutta missä ovat suomalaisten yliopistojen ulkomaiset opiskelijat, opettajat ja tutkijat", kysyi Kasvi.

Eurooppalaista korkeakoulutusaluetta Kasvi piti ainutlaatuisena mahdollisuutena Suomelle ja suomalaisille, mutta tämä mahdollisuus jää käyttämättä, elleivät yliopistot pysty tarjoamaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä tieteellisen työskentelyn edellytyksiä. Tarvitaan myös kannusteita, jotta suomalaiset lähtisivät ulkomaille opiskelemaan, luennoimaan ja tekemään tieteellistä tutkimusta.

Tiedotteen alkuun

Virtuaalisen opetusverkoston johtamishaasteita

Virtuaalisen opetusverkoston johtaminen oli aiheena paneelissa, jota veti ryhmäpäällikkö Anneli Manninen Teknologiateollisuus ry:stä. Erilaisten organisaatio- ja johtamiskulttuurien yhteensovittaminen, luottamuksen synnyttäminen, avoimuus erilaisille kehittämisvaihtoehdoille, me-hengen ja yhteisen tavoitteen luominen sekä motivaation synnyttäminen ovat yleisiä verkostotyön haasteita. Mutta miten johtamiskysymyksiä on käsitelty SVY-verkostoissa ja Virtuaaliammattikorkeakoulussa. Paneelissa vastaajina olivat Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämisyksikön johtaja Marja Rautajoki, Naistutkimusverkosto HILMAn suunnittelija Aino-Maija Hiltunen sekä Connet-verkoston koordinaattori, professori Pertti Saariluoma. Paneelille esitettiin kolme kysymystä pohdittavaksi.

Voiko verkostossa olla johtamista ja johtajuutta? Miten valta ja vastuu jakaantuvat ja jaetaan verkostossa?

"Verkosto on asiantuntijayhteisö, jossa toki on johtamista ja johtajuutta, vaikka ei välttämättä selkeästi johtajaa. Johtajuus voi jakautua eri tilanteissa ja tehtävissä eri tavoin. Johtajuus voi olla muodollista tai toiminnallista - verkostoissa jälkimmäinen usein korostuu", totesi HILMAn suunnittelija Aino-Maija Hiltunen. "Tietyntyyppinen kokonaishahmotus ja pelintaju ovat johtajan mutta myös verkoston koordinaattorin vastuulla. Verkoston demokratia ei ole aina enemmistödemokratiaa, eikä kaikki välttämättä jakaudu tasan, mutta tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden tulee sopivalla aikavälillä toteutua työn- ja resurssienjaossa. Toisaalta verkostosta saa aina sitä enemmän, mitä enemmän siihen on valmis antamaan", jatkoi Hiltunen.

"Verkostoyhteistyössä tärkeintä on huolehtia siitä, että kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi", totesi Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämisyksikön johtaja Marja Rautajoki. "VirtuaaliAMK-verkostossa johtajuuspiirteitä on havaittavissa mutta varsinainen johtaminen ei tule kyseeseen. Sen sijaan tarvitaan dialogia, kuuntelua ja nöyryyttä ottaa ideoita vastaan."

"Connet-verkostossa toteutetaan modulaarista johtamista. Sisältöjen tuottamisvastuista sovitaan ensimmäisessä kokouksessa, rahat jaetaan tasan ja asioista sovitaan yksimielisesti", kuvaili koordinaattori Pertti Saariluoma. "Johtajan tehtävänä on sisäisesti hajautetun asiantuntijuuden integrointi."

Mikä on johtajan rooli yhteisöllisyyden syntymisessä verkostotyössä?

"Verkoston johtaja on argumentoiva keskustelija", tiivisti Saariluoma.

"Antiikin yhteisökäsityksen mukaan ihmisyys toteutuu parhaiten suhteessa toisiin, siinä on kyse yhdessä tekemisestä, vuorovaikutuksesta ja huolenpidosta. Ehkäpä verkostojen yhteisöllisyyskin voisi olla juuri tätä, ja johtaja auttaa tämän syntymistä parhaiten omalla esimerkillään. Johtajan sitoutuminen verkostoon ja sen tavoitteisiin heijastuu verkoston toimintaan, verkosto on aina toimijoidensa näköinen. Johtaja voi antaa tilaa ja tilaisuuksia tehdä, luottaa yksittäisten ihmisten kykyyn tehdä järkeviä ja viisaita asioita ja toisaalta muistaa, että verkosto on enemmän kuin osiensa summa. Verkosto rakentaa jaetun toimintakulttuurin ja löytää yhteisen kielen vähitellen. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään vaan tarvitaan työtä ja luottamusta", totesi Hiltunen.

"Johtajan rooli on motivoida, innostaa dialogiin, vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön, joka hyödyttää koko verkostoa. Luottamus synnyttää innovaatioita. Johtaja luottaa verkoston asiantuntemukseen", kuvaili Rautajoki.

Verkostotyö ja kilpailu, mahdoton yhtälökö? Miten löydetään yhteiset tavoitteet?

"Yhteistyö ja kilpailu ovat molemmat väistämättä läsnä verkoston toiminnassa, eivätkä ne sulje toisiaan pois. Niiden yhdistäminen on vaikeaa mutta ei mahdotonta. Parhaimmillaan verkoston sisäinen kilpailu auttaa mukana olijoita kohottamaan oman toimintansa laatua ja tarkentamaan kunkin yksikön omaa tutkimus- ja opetusprofiilia. Toisaalta verkosto voi kilpailla yhteisesti kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Yhteiset tavoitteet löydetään neuvottelemalla. Verkostolla voi myös olla tavoitteita, joita toteutetaan vuorotellen. Kaikki eivät välttämättä hyödy kaikista verkoston tekemisistä samalla tavalla", pohti Hiltunen.

"Kaikilla ammattikorkeakouluilla on yhteinen tavoite kouluttaa ammattitaitoisia ja riittävän laadukkaat valmiudet omaavia osaajia yritys- ja työelämään. Verkostoyhteistyössä tulee olla selkeä päämäärä, tavoitteet ja strategia. Verkostoyhteistyön olisi tuotava etua verkoston jäsenille esimerkiksi päällekkäisen työn välttämiseksi. Yhteisiä tavoitteita tulisi jatkuvasti tarkentaa ja etsiä", tiivisti Rautajoki.

"Yhteisten tavoitteiden määrittely ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on kaiken verkostotyön onnistuminen edellytys", korosti Anneli Manninen paneelin lopuksi. Miten onnistumista sitten mitataan, jäi varmasti seuraavan paneelin aiheeksi.

Tiedotteen alkuun

Asianomistajaryhmät SVY-toiminnan suunnannäyttäjinä

Virtuaaliyliopistopäivillä luotiin myös tiiviit katsaukset ns. asianomistajaryhmien (AOR) toimintaan. Ryhmät ovat SVY:n strategisten tavoitteiden toimeenpanon valmisteluelimiä. Niihin on koottu jäsenyliopistoista sellaisia toimijoita, joiden työsarkaan tavoitteena olevan asiakokonaisuuden edistäminen ensisijaisesti kuuluu (asianomistajuus).

Joustavan opiskelun ja sähköisen asioinnin ryhmässä (AOR1) yhteistyö yliopistojen kesken on varsin vakiintunutta ja asianomistajuus on ollut selkeästi yliopistojen opintohallinnon yksiköillä, kertoi ryhmän puheenjohtaja Mikko Markkola. Keskeisesti mukana on ollut myös opiskelijatietojärjestelmänäkökulma.

Hankekartan valmistelussa on tavoitteena pidetty yhteisen hyödyn näkökulmaa. Taustalla on pidetty kysymystä, mistä yhteistoiminnasta on saatavissa hyötyä nopeimmin kaikille yliopistoille.

Ryhmän toimesta tehtiin kysely yliopistoille opiskelijaliikkuvuudesta. Kyselyllä pyritään kartoittamaan kotimaisen opiskelijaliikkuvuuden nykytila ja kehittämiskohteet. Raportti valmistuu kevään aikana.

Verkko-opetuksen ja verkko-oppimateriaalien yhteiskäyttöisyyden edistämisen ryhmässä (AOR2) painopiste on tänä ja seuraavana vuonna oppimateriaalien hallinnan kehittämisessä. "Kolmena päätavoitteena on aineistojen löydettävyyden, saavutettavuuden ja esteettömyyden olennainen parantaminen Nelli-portaalin kautta", tiivisti ryhmän sihteeri Totti Tuhkanen.

Ryhmä kartoittaa parhaillaan kyselyllä yliopistojen tämänhetkistä tekijänoikeussopimustilannetta sekä sopimusneuvontaan ja sopimusten ylläpitoon liittyviä käytäntöjä. Kyselyn tulosten pohjalta järjestetään tekijänoikeustyöpaja 9. toukokuuta.

Yhteisesti tuotettujen TVT-koulutuspalveluiden ja TVT-tukipalveluiden ryhmä (AOR3) valmisteli vuotta 2007 koskevalle tulosneuvottelukierrokselle kaksi hankekokonaisuutta. Tampereen yliopiston nimissä haettiin rahoitusta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tukipalveluhankkeille ja Oulun yliopisto lähetti hakemuksen TVT:n opetuskäytön koulutuspalvelukokonaisuudesta, kertoi ryhmän puheenjohtaja Kati Koivu.

Kuluvan vuoden aikana ryhmän työlistalla on yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen ATK-ajokorttiopetuksen osalta, TVT-taitojen osaamistasokartoituksen toteuttaminen sekä TieVie-koulutuksen toteuttaminen ja sopimuskäytännöt.

Kansainvälisen yhteistyön asianomistajaryhmä (AOR4) on kartoittanut toimintakenttäänsä yliopistojen kansainvälisten asioiden yksiköille suunnatulla kyselyllä sekä koonnut sellaisia yliopistojen hanke-esityksiä, joiden tavoitteena on kansainvälistymisen tukeminen. "Vaikka virtuaaliyliopistotoiminnan alkuvaiheissa 1990-luvulla, jolloin vielä puhuttiin Finnish Online Universitystä, kansainvälinen toiminta oli vahvasti odotushorisontissa, ei esimerkiksi tieteenalaverkostojen työssä kansainvälistyminen ole näkynyt siinä määrin kuin olisi voinut kuvitella", totesi ryhmän varapuheenjohtaja Matti Lappalainen.

Yliopistojen resurssien ratkettua tulosneuvotteluissa ryhmä pitää touko-kesäkuun vaihteessa suunnittelupäivän, jossa linjataan tulevaa toimintaa ja konkreettisia yhteistyöhankkeita. Selvästi on jo noussut esiin yhteistyön tarve Suomen kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan verkkokokonaisuuden tuottamiseksi niin että kaikki yliopistot pääsisivät sitä hyödyntämään.

SVY:n organisaation, toimintatapojen, päätöksenteon ja rahoitusmallien kehittämistä pohtivassa ryhmässä (AOR5) pääpaino on ollut SVY:n rahoitusmallin edelleen kehittämisessä, kertoi ryhmän puheenjohtaja Hannu Peltola. Erityisesti on suunniteltu vuonna 2007 käyttöön tulevan konsortion jäsenmaksun käyttökohteita ja toimintapolitiikkaa. Tänä vuonna on keskitytty SVY:n palveluyksikön organisointiin erillislaitokseksi ja SVY:n mittariston kehittämiseen.

Ryhmä ei varsinaisesti valmistellut omia hanke-esityksiä, mutta ryhmässä todettiin, että Kuopion yliopiston koordinoima Jopo-hanke voisi hyvin tukea myös SVY:n johtamismallien kehittämistä.

Tiedotteen alkuun

Opintojen suoritustietojen kuvailumääritys lausuntokierroksella

SVY:n palveluyksikkö on lähettänyt yliopistoihin lausunnolle opintojen suoritustietoja koskevan kuvailumäärityksen. Suoritukset voivat olla opintojaksojen, opintokokonaisuuksien, tutkinto-ohjelmien tai tutkintojen suorituksia. Määrityksen tavoitteena on mahdollistaa suoritustietojen vaihto yliopistojen kesken.

Yhtenäisen tietomallin käyttöönotto on välttämätöntä, jotta opiskelijan suoritustietoja voidaan siirtää sähköisesti yliopistosta toiseen. Tiedon siirtoa tarvitaan muun muassa JOO-opintojen suoritustietojen kirjaamisessa, avoimessa yliopistossa hyväksyttyjen opintosuoritusten siirrossa tutkinnon myöntävän yliopiston rekisteriin sekä jos opiskelija vaihtaa yliopistosta toiseen.

Määritys on osa laajempaa opintotietojen M-määrityshankkeistoa, jota tehdään SVY:n tukemana yliopistoyhteistyönä. Aiemmin hankkeessa on valmistunut Tutkinto-, opintokokonaisuus- ja opintojaksokohtaiset tiedot –määritys sekä Opintojaksojen toteutusten tiedot –määritys.

Suoritusten tiedot –määrityksestä on pyydetty lausunnot 20. huhtikuuta mennessä.

Lausuntopyyntö ja Suoritusten tiedot -määritys.

M-määritysten käyttöönottoa pilotoivia hankkeita yliopistoissa 2006.

Tiedotteen alkuun

SVY:n palveluyksiköstä erillislaitos – yliopistoilta pyydetty kannanottoa sijaintipaikasta

Suomen virtuaaliyliopiston (SVY) palveluyksikön toiminta vakinaistetaan ensi vuoden alusta. Teknillisen korkeakoulun hankkeena toiminut palveluyksikkö muuttuu yhden yliopiston erillislaitokseksi. Laitoksen kotiyliopistosta on pyydetty SVY:n jäsenyliopistojen kannanottoa 28. huhtikuuta mennessä.

Suomen virtuaaliyliopisto -konsortion vuosikokous päätti 8. helmikuuta valtuuttaa SVY:n johtoryhmän valmistelemaan palveluyksikön vakinaistamista. Jokaiselle yliopistolle tarjotaan mahdollisuus toimia perustettavan erillislaitoksen kotiyliopistona. Kannanottoja erillislaitoksen sijaintipaikasta on pyydetty 28. huhtikuuta mennessä. SVY:n johtoryhmä tekee esityksen kotiyliopistosta SVY-konsortiolle konsortion syyskuun 2006 kokoukseen.

SVY:n palveluyksikkö sijaitsee tällä hetkellä hallinnollisesti Koulutuskeskus Dipolin alaisuudessa Teknillisessä korkeakoulussa.

Tiedotteen alkuun

Teksti: Eija Ristimäki | Kuvat: Kalle Virta