SVY-tiedote Kesäkuu 2006
Tässä tiedotteessa:
- Verkko-oppimateriaalien yhteiskäyttöä edistetään virtuaaliyliopistoyhteistyönä
- Haka-käyttäjätunnistusjärjestelmä helpottaa verkkopalvelujen loppukäyttäjien ja ylläpitäjien arkea
- OSKARille Klaara-sisar: Klaara-kyselypankilla helpotetaan yhteisten verkkokyselyiden ja -tenttien laatimista
- VideoFunet-tukisivusto palvelee entistä paremmin loppukäyttäjiä
- Baijerin ja Suomen virtuaaliyliopistot yhteistyöhön opetuksen kansainvälistämiseksi
- Enemmistö yliopistoista kannattaa Teknillistä korkeakoulua SVY:n palveluyksikön sijaintipaikaksi
Ajankohtaista
EDEN-verkoston 15-vuotiskonferenssi Wienissä 14.-17. kesäkuuta | SVY järjestää konferenssin yhteydessä työpajan.
Verkkokoulutusta tutkintojen kehittämisen tueksi – hakuaika päättyy 15. kesäkuuta | W5W järjestää syksyllä 2006 yliopistojen tutkintojen suunnittelun ja ohjauksen kehittämisen tueksi verkkokoulutuksen. Koulutuksessa käsitellään akateemisen opetussuunnitelmatyön ja henkilökohtaisten opintosuunnitelmien välistä yhteyttä oppimisen ja opetuksen laadun kehittämisessä. Koulutuksen kohderyhmänä ovat opetussuunnitelmien, opetuksen ja ohjauksen suunnittelijat, opettajat ja kehittäjät. Koulutukseen otetaan 50 osallistujaa hakemusten perusteella.
EU eLearning Conference 2006 4.-5. heinäkuuta Dipolissa Espoossa | Konferenssin teemat: Digital literacy for all, Research, Foresight and Innovation for learning , Partnerships for lifelong learning. Konferenssiin voi jättää rekisteröitymispyyntöjä 12. kesäkuuta saakka. Komissio tekee pyyntöjen pohjalta lopullisen osallistujien valinnan.
Peda-forum-päivät 24.-25. elokuuta Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella | Aiheena tutkimukseen perustuva opetus, kansainvälistyvä yliopistokoulutus, opettajien ja opiskelijoiden hyvinvointi sekä Bolognan prosessin kolmas sykli. Eurooppalaisessa eLene-TT-hankkeessa tuotettuja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suosituksia esitellään ja arvioidaan ensimmmäisen päivän työpajassa klo 13-15. Suositukset on laadittu ohjeistukseksi opettajille, opettajien kouluttajille ja hallinnon edustajille muun muassa seuraavista teemoista: opettajan ammatillinen kehittyminen, vuorovaikutus, oppimisympäristöt, opiskelija-arviointi, palaute ja evaluointi.
Lisää ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia löytyy portaalin Tapahtumakalenterista ja uutispalstalta.
Verkko-oppimateriaalien yhteiskäyttöä edistetään virtuaaliyliopistoyhteistyönä
Verkko-opetuksen ja oppimateriaalien yhteiskäyttöisyyden edistäminen on yksi Suomen virtuaaliyliopiston (SVY) strategisista tavoitteista. Käytännön työhön on tartuttu kahdessa yliopistojen yhteishankkeessa, joissa kehitetään verkko-oppimateriaalien oikeuksien hallintaa, jakelua, löydettävyyttä sekä laadunarviointia.Verkko-oppimateriaalin yhteiskäyttöä edistävä SVY:n asianomistajaryhmä (AOR2) analysoi viime syksyn toimialansa haasteita ja kehittämiskohteita. Keskeisimmiksi yhteiskäyttöisyyttä ja yhteiskäyttöisten materiaalien tuotantoa vaikeuttaviksi pullonkauloiksi osoittautuivat:
- oppimateriaaleihin liittyvien oikeuksien hallinnan kysymykset,
- aineistojen jakelun ja löydettävyyden puutteet,
- oppimateriaalien tuottajien meritoitumiseen johtavien laatua varmistavien julkaisutapojen ja menettelyjen (referee-toiminta) puutteet.
Verkko-oppimateriaalin yhteiskäyttöä edistäviä hankkeita esiteltiin SVY-yhdyshenkilötapaamisessa 11. toukokuuta.
Tavoitteena on rakentaa pilottijärjestelmä, jolla voidaan huolehtia sähköisesti verkko-oppimateriaalien tekijän- ja käyttöoikeuksien hallinnasta suomalaisissa korkeakouluissa ja parantaa aineiston jakelumahdollisuuksia ja löydettävyyttä sekä kehittää verkko-oppimateriaalien laadunarviointia. Hankkeissa tuotetaan suosituksia ja toimintamalleja verkko-oppimateriaalin yhteiskäyttöä varten.
Paikalliset julkaisukanavat ja kansallinen, keskitetty jakelu
Oikeuksien hallinnan, jakelun ja löydettävyyden kehittämiseksi otetaan huomioon aineistotuotannon ketju tuottamisesta, hyväksymismenettelystä ja teknisestä julkaisemisesta materiaalin käyttöön ja arkistointiin. Lähtökohtana on laajentaa kansalliselle tasolle ns. julkaisukanavan ideaa, jota on kehitetty Jyväskylän yliopistossa. Kanavan avulla voidaan materiaalin kuvailutietojen sekä tekijän- ja käyttöoikeussopimusten muodostaminen liittää materiaalin julkaisemisen yhteyteen. Jokaiselle materiaalityypille voidaan tehdä omanlainen, sitä hallinnoivan organisaation tarpeiden mukainen kanava. Periaatteena on, että kanava ja dokumenttivarastot ovat paikallisia, mutta aineistojen jakelu voi tapahtua keskitetysti kansallisten kirjastopalvelujen eli NELLI-portaalin ja Doria-järjestelmän kautta.
Risto Heikkinen Jyväskylän yliopiston kirjastosta ja ...
Vuonna 2006 tehdään selvityksiä (mm. tekijänoikeustilanne yliopistoissa, mediapalvelimien tilanneselvitys), tarkastellaan yhteyksiä mm. Open Access -toimintaan (OA-JES-hanke) ja osallistutaan digitaalisten oppimateriaalien metatietomallin määritystyöhön (Opetushallituksen FinnMeta-hanke).
Referee-palvelu verkko-oppimateriaalien laadunarviointiin
Verkko-oppimateriaalien laadun varmistamiseksi suunnitellaan, pilotoidaan ja tuotetaan palvelu, jolla toteutetaan yliopistoissa tuotettujen, yhteiseen käyttöön tarkoitettujen verkko-oppimateriaalien laadunarviointi. Laadunarviointipalvelu, ns. referee-palvelu, kytketään osaksi kehitettävää julkaisukanavaa, ja se tuotteistetaan osaksi Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikön (SVYPA) toimintaa. Olemassa olevien portaalien (Nelli ja Doria) kautta tarjotaan näin tietoa korkealaatuisista verkko-oppimateriaaleista, jotka ovat käyneet läpi pedagogisen, sisällöllisen ja välineellisen hyväksymismenettelyn.
... ja Annikka Nurkka Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta olivat tyytyväisiä saamastaan rohkaisevasta palautteesta.
Laadunarviointimenettely hyödyttää sekä verkko-oppimateriaalin tuottajia, käyttäjiä ja arvioitsijoita. Tuottajalle ja arvioitsijalle laadunvarmistusmenettely tarjoaa mahdollisuuden meritoitumiseen akateemisella uralla. Käyttäjälle menettely tarjoaa tietoa verkko-oppimateriaalin korkeasta laatutasosta. Kehitettävää toimintamallia voidaan soveltaa myös muiden digitaalisten oppimateriaalien laadun arviointiin.
Verkko-oppimateriaalin yhteiskäyttöä edistäviä hankkeita esiteltiin SVY-yhdyshenkilötapaamisessa 11. toukokuuta ja vastaanotto oli rohkaiseva. Kehittämistyölle on aitoa tarvetta ja innostusta hankkeiden pilotointiin ilmaistiin avoimesti.
Verkko-oppimateriaalien oikeuksien hallinnan, jakelun ja löydettävyyden kehittämishanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto kirjasto. Muita osallistujia ovat Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikkö (SVYPA). Verkko-oppimateriaalien laadunarviointihankkeen koordinoijana toimii Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja hankekumppaneita ovat Joensuun ja Oulun yliopistot, Tampereen teknillinen yliopisto ja SVYPA.
Risto Heikkinen, Jyväskylän yliopiston kirjasto, risto.heikkinen@library.jyu.fi | Annikka Nurkka ja Marja Talikka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, annikka.nurkka@lut.fi ja marja.talikka@lut.fi
Haka-käyttäjätunnistusjärjestelmä helpottaa verkkopalvelujen loppukäyttäjien ja ylläpitäjien arkea
Haka-infrastruktuuri on yliopistojen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, joka helpottaa verkkopalvelujen loppukäyttäjien ja ylläpitäjien arkea. Opiskelijat ja työntekijät voivat kirjautua palveluihin samalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla riippumatta siitä mistä palvelusta on kyse. Korkeakoulujen ATK-keskusten ja tieteen tietotekniikan keskus CSC:n rakentaman tunnistuspalvelun ulottuvilla on jo pääosa yliopistojen loppukäyttäjistä.Verkon käyttäjän arkeen kuuluvat loputtomat käyttäjätunnukset ja salasanat, joita eri puolilla verkkoa oleviin palveluihin rekisteröitymisestä seuraa. Palveluiden ylläpitäjän taakaksi tulee käyttäjätietojen ylläpitäminen ja unohtuneiden salasanojen uusiminen loppukäyttäjille.
Olipa henkilö opiskelija tai työntekijä missä yliopistossa tahansa, ensimmäisiä uuden yliopistolaisen rutiineja on yliopiston ATK-keskuksen tai tietohallinnon antaman käyttäjätunnuksen kuittaaminen. Haka-infrastruktuuri mahdollistaa kirjautumisen kotikorkeakoulun ATK-keskuksen käyttäjätunnuksella ja salasanalla mihin vain korkeakoulukentän www-palveluun, joka on rekisteröity Hakaan. Ensimmäisen lukuvuoden aikana Hakan piiriin on saatu 10 yliopistoa, joiden piirissä on 77 % yliopistojen opiskelijoista ja työntekijöistä. Haka-infrastruktuuri tukeutuu avoimiin standardeihin ja avoimen lähdekoodin Shibboleth-tekniikkaan.
”Käyttäjän ja ylläpitäjän elämä helpottuu”
Haka-käyttäjien kokoontuminen 30. toukokuuta kokosi Helsingin yliopiston Metsätaloon puolensataa Haka-infrastruktuurin palvelujen kehittäjää. Kokoontumisen sovellusistunnossa esiteltiin Haka-kirjautumista hyödyntäviä palveluja.
Tampereen teknillinen yliopisto on edelläkävijä oppimisalustojen ja opetuksen tukityökalujen Shibboleth-integraatiossa. Pasi Häkkinen TTY:n hypermedialaboratoriosta esitteli laboratorion kehittämää Victor-videokommentointityövälinettä ja Klaara-kyselypankkia, joihin kirjautuminen tapahtuu Shibboleth-tekniikan avulla yliopiston Intranet-käyttäjätunnuksella ja salasanalla. "Shibbolointi helpottaa niin käyttäjän kuin sovelluksen ylläpitäjänkin elämää", sanoo Pasi Häkkinen.
Opetuksen tukityökaluja nivelletään Shibboleth-tekniikkaan myös muissa yliopistoissa. Kuopion yliopiston oppimiskeskuksessa on käynnissä pilotti, jossa Shibboleth-kirjautuminen toteutetaan Onni-oppimispäiväkirjaan. Shibboleth-tekniikkaa hyödynnetään myös kirjastojen ja yliopiston hallinnon palveluissa.
Seuraava askel on Shibbolethin valjastaminen myös käyttöoikeuksien hallintaan. "Esimerkiksi Klaara-kyselypankki on tarkoitettu vain korkeakoulujen henkilökunnalle. Shibbolethin kautta saatavien roolitietojen avulla voimme huolehtia, että vain korkeakoulujen henkilökunta voi käyttää Klaaraa", sanoo Häkkinen. Haka-infrastruktuurissa käytettävän funetEduPerson-määrityksen attribuutit sisältävät kuvauksen mm. opiskelijoiden ja henkilökunnan rooleista.
Hakaa hyödynnetään oppimisalustoissa ja opintoasiainhallinnon palveluissa
Tampereen teknillisen yliopiston Moodle ja A&O-oppimisalustat ovat olleet mukana Haka-infrastruktuurissa syksystä saakka. Hakaa hyödynnetään myös opintoasiainhallinnon palveluissa: yliopistojen sähköistä JOO-hakujärjestelmää (www.joopas.fi) käyttää Hakan kautta neljä yliopistoa, ja käyttö on ollut vilkasta. Huhtikuussa JOO-hakujärjestelmään kertyi lähes kaksi tuhatta kirjautumista.
Haka-infrastruktuuriin liitytään allekirjoittamalla palvelusopimus CSC:n kanssa. Jotta korkeakoulun loppukäyttäjät voivat käyttää Hakassa mukana olevia palveluja, tulee korkeakoulun ATK-keskuksen asentaa lisäksi Shibboleth Identity Provider -palvelin, jonka kautta korkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta kirjautuvat palveluihin. Palvelun yhteyteen pitää puolestaan asentaa Shibboleth Service Provider -moduuli, joka on ladattavissa verkosta ilmaiseksi.
Mikael Linden, tieteen tietotekniikan keskus CSC
OSKARille Klaara-sisar: Klaara-kyselypankilla helpotetaan yhteisten verkkokyselyiden ja -tenttien laatimista
Virtuaaliyliopistoyhteistyönä laaditaan kuluvan vuoden aikana henkilökunnan käyttöön Klaara-kyselypankki helpottamaan kyselyjen, tasotestien ja verkkotenttien yhteiskäyttöä korkeakoulujen sisällä ja välillä. Kyselyt muokataan ja säilytetään kyselypankissa verkkotenttimuodossa. Näin itse luotu tai vanhasta muokattu kysely saadaan vaivattomasti siirrettyä esimerkiksi korkeakoulun omaan oppimisalustaan opiskelijoiden vastattavaksi.Kyselypankkia kehitetään tämän vuoden aikana IT-Pedan ja SVY:n tuella. Kyselypankkiin kerätään käytössä jo hyväksi todettuja kysymyksiä ja kyselyjä yhteisesti valittavista aiheista (esim. TVT-taidot, tiedonhankinta, informaatiolukutaito), joista opettajat voivat valita itselleen ja omaan käyttötarpeeseensa parhaiten soveltuvat kysymykset ja laatia niistä itselleen oman uuden kyselyn tai tentin. Lisäksi kysymysten ja niistä koostettujen kyselyjen käyttäjät voivat kommentoida niitä ja omia käyttötapojaan tukien siten seuraavia kysymysten käyttäjiä.
Kyselypankki perustuu löyhästi SVY:n portaaliin sijoitetun OSKAR-osaamiskartoitustyövälineen ideaan ja siinä hyödynnetään osittain samoja kysymyssisältöjä. Kyselypankkiin tuotetaan myös muiden alueiden kysymyksiä esim. yliopistojen kirjastojen tuottamia tiedonhankinnan ja informaatiolukutaidon osaamista mittaavia kysymyksiä ja kyselyjä.
Kyselypankkia voivat hyödyntää muun muassa yliopistojen TVT-tukipalveluja tuottavat henkilöt ja verkkokyselyjä käyttävät opettajat. Kyselypankin työstämistä tukeva seuraava työpaja järjestetään 14. kesäkuuta klo 12-16 Tampereen teknillisellä yliopistolla.
Kyselypankin teknisestä toteutuksesta vastaa Tampereen teknillisen yliopiston Hypermedialaboratorio ja se tullaan sijoittamaan SVY:n portaalin yhteyteen.
Lisätietoja kyselypankista antaa Pasi Häkkinen, pasi.hakkinen@tut.fi, p. 040-849 0171.
VideoFunet-tukisivusto palvelee entistä paremmin loppukäyttäjiä
Korkeakoulujen henkilöstöä palveleva videoteknologian tukisivusto Teknisistä kehityshankkeista Gatekeeper tulee käyttöön vuoden 2006 aikana. Gatekeeper -arkkitehtuuri muuttaa videoneuvottelulaitteiden IP -osoitteet puhelinnumeromallin mukaisiksi numeroiksi. Lisäksi kansallinen gatekeeper autentikoi Funetin videoneuvottelulaitteet ja helpottaa siltaoperaattoreiden työtä kokousten pystyttämisessä. Toinen loppukäyttäjän työtä helpottava hanke eli monipisteneuvottelujen keskitetyn varausjärjestelmän toteutus aloitetaan kesän aikana.
Mika Paakkanen (vas.) Oulun yliopistosta toimii VideoFunet-hankkeen projektipäällikkönä ja Kari Tuononen koulutusyhteistyöhenkilönä Helsingin yliopistossa. - Kuva: Kalle Virta.
VideoFunet – projektin toinen vuosi on tuonut toimintaan mukaan ammattikorkeakoulut ja laajentanut projektiryhmää useisiin uusiin organisaatioihin. Alkuvuoden aikana pidetyt työpajat ja seminaarit ovat tuoneet hankkeeseen kaivattua laajempaa näkökulmaa videoteknologiaan – pedagoginen puoli on saatu paremmin esille. Kesän aikana suunnitelmissa on palvelukuvausten laatiminen laajemmasta palvelukokonaisuudesta. Hankkeesta muodostetaan osakokonaisuuksia, joiden ylläpito voidaan tarvittaessa hajauttaa useamman toimijan kesken.
Baijerin ja Suomen virtuaaliyliopistot yhteistyöhön opetuksen kansainvälistämiseksi
Baijerin ja Suomen virtuaaliyliopistot solmivat 18. toukokuuta yhteistyösopimuksen edistääkseen tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) hyödyntävän opetuksen ja osaamisen vaihtoa Suomen ja Baijerin alueen korkeakoulujen välillä. Puitesopimus on lähtölaukaus muun muassa verkkokurssien, kurssimoduulien ja verkko-oppimateriaalin vaihtoon.Puitesopimus allekirjoitettiin Baijerin virtuaaliyliopiston 6-vuotiskonferenssissa Münchenin teknillisellä yliopistolla. Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) –konsortion puolesta sopimuksen allekirjoitti SVY:n johtoryhmän puheenjohtaja, Vaasan yliopiston rehtori Matti Jakobsson.
SVY:n johtoryhmän puheenjohtaja Matti Jakobsson ja VHB:n puheenjohtaja Godehard Ruppert allekirjoittivat virtuaaliyliopistojen yhteistyön käynnistävän puitesopimuksen.
"Puitesopimus on merkittävä päänavaus Suomen virtuaaliyliopisto -konsortion roolin vahvistamiseksi yliopistojen tuottaman verkko-opetuksen ja verkko-oppimateriaalien kansainvälisen vaihdon välittäjänä", toteaa Matti Jakobsson. Kiinnostuksen ilmaisuja opetuksen vaihtoon on jo tullut esimerkiksi Teknillisestä korkeakoulusta. Kumppanuuksia etsitään myös muilta aloilta kuten kauppatieteistä sekä lääketieteen ja oikeustieteen aloilta.
Baijerin osavaltiossa toimiva Virtuelle Hochschule Bayern (VHB) perustettiin vuonna 2000 toteuttamaan Baijerin korkeakoulujen yhteistä tavoitetta lisätä ja koordinoida sellaista opetuksen ja oppimisen kehittämistyötä, jossa monipuolisesti hyödynnetään uuden teknologian mahdollisuuksia. Samansuuntaista tavoitetta toteuttamaan perustettiin Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) vuonna 2001. SVY:llä ei kuitenkaan ole koordinoivaa roolia yliopistojen tarjoaman verkko-opetuksen järjestämisessä.
Nyt syntyneen sopimuksen puitteissa etsitään yhteistyömuotojen kehittämisen lisäksi SVY:lle sopivaa kansainvälisen verkko-opetuksen ja verkko-oppimateriaalin välittäjän roolia. Puitesopimuksen pohjalta syntyvien yhteistyöhankkeiden pohjalta pyritään ratkaisemaan opetuksen vaihtoon liittyvät hallinnolliset, tekniset ja tietoturvaan liittyvät kysymykset.
"Toivon, että yhdessä löydämme menettelytavat, jotta suomalaiset opiskelijat pääsevät osallistumaan Baijerin virtuaaliyliopiston järjestämille kursseille ja vastaavasti baijerilaiset opiskelijat voivat osallistua suomalaisten järjestämille kursseille. Kahdenvälisestä yhteistyöstä syntyvä kokemus antaa merkittävää pohjaa eurooppalaisten ja globaalien virtuaalikampusten kehittämiseen", toteaa Matti Jakobsson.
Molemmat sopijapuolet ovat tyytyväisiä saadessaan vahvan kansainvälisen yhteistyöosapuolen. Baijerin virtuaaliyliopistoyhteistyössä on mukana 36 korkeakoulua Baijerin alueelta. Suomen virtuaaliyliopisto –konsortiossa ovat mukana kaikki Suomen yliopistot.
Enemmistö yliopistoista kannattaa Teknillistä korkeakoulua SVY:n palveluyksikön sijaintipaikaksi
Enemmistö Suomen virtuaaliyliopiston (SVY) jäsenyliopistoista kannattaa erillislaitoksena ensi vuoden alusta aloittavan SVY:n palveluyksikön sijoittamista Teknillisen korkeakoulun yhteyteen. Palveluyksikkö on hankekauden 2001-2006 aikana toiminut Teknillisen korkeakoulun virtuaaliyliopistohankkeena.Suomen virtuaaliyliopisto -konsortion vuosikokous päätti 8. helmikuuta valtuuttaa SVY:n johtoryhmän valmistelemaan palveluyksikön vakinaistamista. Kaikille yliopistoille tarjottiin mahdollisuus toimia perustettavan erillislaitoksen kotiyliopistona. Kannanottoja erillislaitoksen sijaintipaikasta pyydettiin 28. huhtikuuta mennessä.
Teknillinen korkeakoulu ilmoitti itse kiinnostuksensa toimia kotiyliopistona kannanottoonsa sisältyvien ehtojen puitteissa. Muut yliopistot eivät ilmoittaneet halukkuuttaan toimia kotiyliopistona.
Yksitoista yliopistoa kannatti suoraan palveluyksikön sijoittamista Teknillisen korkeakoulun yhteyteen. Lisäksi kahdella yliopistolla ei ollut huomauttamista nykyiseen järjestelyyn. Kaikkiaan 19 SVY:n 21:sta jäsenyliopistosta ilmoitti kantansa. Saatujen kannanottojen pohjalta johtoryhmä tekee esityksen kotiyliopistosta SVY-konsortiolle konsortion syyskuun 2006 kokoukseen.
© Suomen virtuaaliyliopisto