SVY-tiedote Syyskuu 2006

Tässä tiedotteessa:

• Sähköisessä JOO-hakujärjestelmässä mukana jo seitsemän yliopistoa
• Verkko-opiskelun kompetenssit, mitoitus ja tilastointi (KoMiTi) -hankkeen esiselvitys julkaistu
• VideoFunet Videoneuvotteluopas ilmestynyt
• Oppimisympäristökäyttäjien käyttäjärinkitoiminta käynnistymässä
• Sähköisten aineistojen yhteiskäyttö suomen kielen ulkomaalaisopetuksessa

Ajankohtaista

SVY-konsortion kokous 26. syyskuuta Teknillisellä korkeakoululla. | Esillä SVY:n palveluyksikkö -laitoksen perustaminen ja SVY-konsortion sääntöjen muutos.

Oppimisympäristöjä kehittämässä –seminaari 28.-29. syyskuuta Oulussa | Ilmoittautuminen 14. syyskuuta mennessä.

Pedagogisia verkkoja kokemassa -seminaari 11. - 12. lokakuuta Turussa | Seminaarissa voi päivittää tietojaan ja osaamistaan mm. viimeisimmästä tutkimuksesta, uusimmista verkkotyökaluista ja langattoman teknologian mahdollisuuksista. Osallistumismaksu on 10. syyskuuta mennessä ilmoittautuneille 175 euroa, tämän jälkeen 200 euroa.

eContentPlus-ohjelman hanke-esitykset jätettävä 19. lokakuuta mennessä.

Opintoasiainpäivät 26.- 27. lokakuuta Helsingissä | Päivillä käsitellään myös SVY:n strategisena tavoitteena olevaa joustavaa opiskelua ja sitä tukevaa sähköistä asiointia.

Konfabulaari 2006: Uuden webin ilmiöt yliopistoissa –(epä)konferenssi 9. - 10. marraskuuta Helsingissä | Osallistava ja keskusteleva (epä)konferenssi, joka käsittelee sosiaalisen webin tekniikoita ja ilmiöitä sekä yliopistojen roolia uuden webin kehityksessä. Konferenssia edeltää lokakuun kestävä verkko-osuus, jonka aikana konferenssin sivuilla julkaistaan konferenssin teemaan liittyviä ohjeita, artikkeleita ja taustamateriaaleja.

 

Lisää ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia löytyy portaalin Tapahtumakalenterista ja uutispalstalta.

Tiedotteen alkuun

Sähköisessä JOO-hakujärjestelmässä mukana jo seitsemän yliopistoa

Svenska handelshögskolanin ja Kuopion yliopiston opiskelijat voivat lokakuun alusta lähtien hakea joustavaa opinto-oikeutta (JOO) käyttämällä sähköistä JOO-hakujärjestelmää. Järjestelmä toimii kaikkiaan jo seitsemän yliopiston kesken. Palvelua kehitetään ja laajennetaan lähivuosien aikana valtakunnalliseksi yliopistorajat ylittäväksi joustavan opiskelun sähköiseksi asiointipalveluksi.

Joustava opinto-oikeus tarkoittaa, että opiskelija voi hakea opinto-oikeutta muidenkin kuin oman kotiyliopistonsa kursseille ja sisällyttää tutkintoonsa näillä kursseilla hyväksyttyjä opintoja. Opiskelijat voivat kirjautua JOO-hakujärjestelmään oman yliopistonsa käyttäjätunnuksilla. Hakulomakkeen perustiedot esitäytetään automaattisesti opiskelijan kotiyliopiston opiskelijarekisteristä. Yliopistorajat ylittävän käyttäjätunnistuksen ja tietojen siirron mahdollistaa Haka-infrastruktuuri ja Shibboleth-tekniikka.

Sähköinen JOO-haku on jo aiemmin ollut Helsingin kauppakorkeakoulun, Helsingin yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden käytössä. Laajennuksen jälkeen JOO-hakujärjestelmä toimii kaikkiaan seitsemän yliopiston kesken.

"Järjestelmä on laaja ja monimuotoinen ja siinä on hyvin otettu huomioon kaikki JOO-hakuun liittyvät asiat, eli järjestelmän toimittaja tuntuu hyvin perehtyneen asiaan", totesi Kuopion yliopiston JOO-opintojen koordinaattori Hanna Turkki syyskuun alun koulutustilaisuudessa. "Harjoitusten alkuvaiheessa systeemi tuntui osin sekavaltakin, koska toimintoja ja toimijoita, käsitteitä ja välilehtiä on paljon, mutta jo lyhyelläkin käytöllä kuitenkin osasin järjestelmää käyttää ja hakemuksen laittaa, joten uskon, että sitten käytännössä JOO-haku tällä systeemillä sujuu kyllä ihan hyvin", arveli Turkki.

"Alkuvaiheessa perehtymistä ja perehdyttämistä yliopistossamme varmasti tulee olemaan, ja nyt käyttööottovaiheessa tämä lisää työtä, mutta käytön normalisoituessa järjestelmä varmasti helpottaa. Ei tarvitse enää lähetellä paperihakemuksia sisäpostissa eikä kopioida hakemuksia. Raportointiominaisuutta odotan innolla. Se tulee helpottamaan työtäni suuresti. Excel-taulukoita ei tarvitse enää itse väsätä vaan tilastoja saa napin painalluksella. Uskon, että opiskelijat ottavat järjestelmän ilolla ja itsestäänselvyytenäkin vastaan. Nykyopiskelijathan ovat jo niin tottuneita sähköiseen asiointiin ja tietotekniikan käyttöön ylipäänsä" ennakoi Turkki.

Sähköisen JOO-hakujärjestelmän käyttöönotto edellyttää, että yliopisto liittyy Haka-infrastruktuuria ylläpitävään luottamusverkostoon. Verkostossa kukin yliopisto vastaa omasta käyttäjähallinnostaan niin, että muut voivat pitää sitä luotettavana. Shibboleth-tekniikka puolestaan mahdollistaa sen, että opiskelija voi kirjautua yliopistorajat ylittävään palveluun kotiyliopistonsa käyttäjätunnuksilla, eikä erillisiä tunnuksia tarvita. Shibboleth mahdollistaa myös yliopistojen välisen tiedonsiirron. Esimerkiksi JOO-hakulomakkeeseen vaadittavat opiskelijan perustiedot voidaan esitäyttää automaattisesti opiskelijan kotiyliopiston opiskelijarekisteristä.

Sähköinen JOO-hakujärjestelmä on osa Suomen virtuaaliyliopiston (SVY) palveluyksikön ylläpitämää joustavan opiskelun JOOPAS-verkkopalvelua. Tämän vuoden alusta yksikkö on käynnistänyt kolmivuotisen opintotoimistopalvelut-hankkeen, jossa joustavan opiskelun sähköisiä asiointipalveluja kehitetään laajana palvelukokonaisuutena ja palvelut laajennetaan koko maan kattaviksi. Tulevaisuudessa koko JOO-hakuprosessi hoituu sähköisesti. Opiskelija tekee hakemuksen verkossa, hakemus siirtyy kotiyliopiston puoltokäsittelyyn ja tämän jälkeen kohdeyliopisto tekee päätöksen opinto-oikeudesta. Myös tiedot opiskelijan opintosuorituksista voidaan tulevaisuudessa siirtää sähköisesti kohdeyliopistosta opiskelijan kotiyliopistoon.

Tiedotteen alkuun

SVY:n johtoryhmä hyväksyi opintosuoritusten yhtenäisen määrityksen

SVY:n johtoryhmä hyväksyi kokouksessaan 15. elokuuta opintosuoritusten yhtenäisen määrityksen eli 

Tietojen siirtoa tarvitaan muun muassa ns. JOO-opintojen kirjaamiseksi eli kun opiskelija suorittaa osan opinnoistaan muualla kuin kotiyliopistossaan tai kun avoimen yliopiston opiskelija siirtyy tutkinto-opiskelijaksi tai jos opiskelija vaihtaa yliopistosta toiseen.

Suoritukset voivat olla opintojaksojen, opintokokonaisuuksien, tutkinto-ohjelmien tai tutkintojen suorituksia. Yhtenäinen tietomalli helpottaa myös muualla suoritettujen opintojen korvaavuuksia koskevaa päätöksentekoa.

Aiemmin SVY:n johtoryhmä on hyväksynyt Tutkinto-, opintokokonaisuus- ja opintojaksokohtaiset tiedot –määrityksen sekä Opintojaksojen toteutusten tiedot -määrityksen.

Tiedotteen alkuun

Verkko-opiskelun kompetenssit, mitoitus ja tilastointi (KoMiTi) -hankkeen esiselvitys julkaistu

Verkko-opiskelulla voidaan kehittää akateemisia kompetensseja, osittain samoja ja osittain erilaisia kuin kasvokkain tapahtuvassa opetuksessa. Mitä nämä kompetenssit ovat ja miten niiden kehittymistä voidaan edistää? Verkko-opiskeluunkin tarvitaan aikaa. Mitä mitoituksessa tulee huomioida? Tilastot kertovat toiminnasta. Miten verkko-opiskelu näkyy ja sen toivotaan näkyvän tilastoissa? KoMiTi-hankkeen tuoreessa 

Opetusministeriön rahoittamaa KoMiTi-hanketta toteutetaan kolmikantayhteistyönä Kuopion yliopiston, Turun yliopiston ja Tritonian kesken. Turun yliopisto vastaa hankkeen kompetenssit-osiosta, Kuopio mitoituksesta ja Tritonia tilastoinnista.

Oppisisällöistä kompetensseiksi

Yliopisto-opintojen perimmäinen tarkoitus on tuottaa kompetensseja. Siitä huolimatta opetussuunnitelmat on yleensä rakennettu eri opintokokonaisuuksien sisältöjen mukaan. Akateemisiin kompetensseihin luetaan perinteisesti tieteen tekoon ja akateemisessa yhteisössä toimimiseen liittyvät taidot, kuten kyky ymmärtää ja tuottaa tieteellistä tekstiä, taito soveltaa ja toteuttaa tieteellistä tutkimusta, tieteellisen ajattelun kehittyminen ja tiedeyhteisön tutkimuksen tekoa koskevien sääntöjen noudattaminen. Kompetensseja tuottamalla pyritään myös vastaamaan työelämän kompleksisten ongelmien aiheuttamiin haasteisiin. Yliopiston kolmannen tehtävän myötä yhteistyötaitoja painotetaan entistä enemmän.

KoMiTi-hankkeessa verkko-oppimisen tavoitteena olevat kompetenssit on jaettu eurooppalaisten Tuning ja DeSeCo-projektien jaotteluja yhdistäen ja mukaellen kolmeen kategoriaan:

• välineellisiin
• yhteistoiminnallisiin ja
• itsenäisen toiminnan kompetensseihin.

KoMiTi-hankkeessa opetuksen suunnittelijoilta kysyttiin, minkälaisia kompetensseja juuri verkossa voidaan tai toisaalta ei ole tarkoituksenmukaista edistää. Verkko-opetuksessa vuorovaikutus jakautui kahtalaisesti. Toisaalta verkko suosii vuorovaikutusta ja mahdollistaa sitä monessa eri muodossa. Toisaalta esimerkiksi erilaisessa kliinisessä työssä tarvittava läheinen ja vastavuoroinen vuorovaikutus sekä välitön palaute myös väärinymmärryksistä ja huonoista malleista ei ole verkon ominta aluetta. Kirjoitetun tekstin ylivalta ja erityisesti opettajien teknisten valmiuksien puute ovat mahdollisia esteitä verkko-opetuksen laajenemiselle.

Verkko-opiskeluunkin tarvitaan aikaa

Verkossa tapahtuvan opiskelun mitoittaminen ei ole helppoa. Aikaa saattaa mennä sellaisiin toimiin ja rutiineihin, joihin sitä ei kulu kasvokkain toteutettavassa lähiopetuksessa. Verkkokurssien opettajat eivät välttämättä tiedä, mihin heidän opiskelijoidensa aika verkossa kuluu. Opiskelijat myös käyttävät eri määrän aikaa opintoihinsa ja vielä jakavat sen eri tavoin. Opettajien on vaikea tietää, mitä mitoituksessa tulisi huomioida.

Opiskelijoiden oikeusturvan mukaista ja kaikkien etu kuitenkin on, että mitoitus on oikeansuuntaista ja samoihin periaatteisiin tukeutuvaa eri oppikokonaisuuksissa. Ajan tarve riippuu opiskelijoiden valmiuksista, tottumuksista ja tavoitteista, mutta myös opetuksen ja ohjauksen laadusta. Mitoituksen määrittämisen tueksi tarvitaan tietoa siitä, miten paljon aikaa nykyisten kurssien suorittaminen vie. Tosin viime kädessä mitoituksen rajoja pitäisi etsiä oppimisen tavoitteista eikä siitä, miten nykyisten kurssien suorittaminen toteutuu.

Tilastot kertovat toiminnasta

Tällä hetkellä ei voida juurikaan sanoa, kuinka paljon verkko-opetusta yliopistoissamme järjestetään. Vaikeudet juontuvat mm. siitä, ettei ole yhtäläistä käsitystä siitä, miten verkko-opetus määritellään. Miten suuri osa opetuksesta järjestetään verkossa, vaikuttaa siihen, samoin se, onko verkossa tapahtuva tiedonvaihto vastavuoroista vai käytetäänkö verkkoa vain opetusmateriaalin ja -informaation jakelukanavana.

Verkko-opetuksen suunnittelijoilta, opettajilta ja opintohallinnon edustajilta kysyttiin, miten verkko-opetusta pitäisi tilastoida ja minkälaista tietoa tilastoinnilta odotetaan. Vastaukset toivat esille monien eri tahojen tarpeita, jotka kuitenkin olivat yllättävänkin yhtäläisiä. Tilastoinnissa on pakko tasapainoilla yleisen tiedonintressin ja toiminnan työläyden välillä. Tarvitaan myös tietoa siitä, millä tavoin ja keneltä mitäkin tietoa tulisi kysyä. Tilastoinnilta toivotaan ennen kaikkea valtakunnallista yhdenmukaisuutta ja vertailtavuutta. Kaikkea tietoa ei kuitenkaan tarvitse kerätä yleisen tilastoinnin kautta, vaan tutkimustyöllä ja kartoituksilla on sijansa silloin, kun tiedonkeruulle ei tarvita pitkää ajallista jatkumoa.

Tiedotteen alkuun

KKA:n julkaisussa esitellään verkko-opintojen mitoituskehikko

Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) julkaisussa 

Julkaisussa esitellään Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyössä toteuttama Verkko-opintojen mitoituksen arviointi -hanke (VerMit). Hankkeen tuloksena syntyi verkko-opintojen mitoituskehikko, joka on kaikkien korkeakouluopettajien käyttöön tarkoitettu verkko-opetuksen suunnittelun työväline. Verkko-opintojen mitoituskehikko tukee opiskelijan oppimisprosessin suunnittelua ja lisää opintojen läpinäkyvyyttä. Se auttaa opettajaa hahmottamaan verkko-opiskelun työmuotojen kirjoa ja herättää pohtimaan mitoituksen perusteita ja merkitystä.

VerMit-hanke toteutettiin järjestämällä verkko-opintojen mitoituskoulutus Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun opettajille. Mitoituskoulutuksen tavoitteena oli kehittää kokeneiden verkko-opettajien ja opiskelijoiden kanssa yhteistyössä verkko-opiskelun mitoittamiselle ja sen arvioinnille perusteet ja menetelmät. Koulutuksen aikana oli tarkoitus selvittää ja kuvata verkko-opiskelussa käytettävät opiskelumuodot ja tuottaa niiden mitoituksen arvioinnille kriteeristö, mitoituksen arviointikehikko. Hanke toteutettiin Korkeakoulujen arviointineuvoston tuella.

Tiedotteen alkuun

VideoFunet Videoneuvotteluopas ilmestynyt

 tarjoaa ajantasaista tietoa videoneuvottelussa tarvittavasta tekniikasta sekä videoneuvottelun suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon otettavista asioista. Opas auttaa videoneuvottelun järjestämisessä ja on tarkoitettu kaikille videoneuvottelun käyttöä suunnitteleville tai videoneuvotteluun osallistuville henkilöille.

"Loppukäyttäjälle tarpeellinen tuki- ja ohjeistus on muokattu VideoFunetin videoneuvotteluoppaaksi, johon on kerätty hajallaan ollut tieto ja ohjeistus videoneuvottelusta yksiin kansiin kaikille vapaasti käytettäväksi", kertoo VideoFunet-hankkeen projektipäällikkö Mika Paakkanen.

Videoneuvotteluopas jakautuu kahteen osaan. Tietoa videoneuvottelusta -osuudesta löytyy keskeiset tiedot videoneuvottelussa tarvittavista laitteista sekä kuvaukset videoneuvottelun keskeisistä käsitteistä ja sanastosta. Toteuta videoneuvottelu -osuudesta löytyy ohjeita videoneuvottelun suunnittelun ja toteuttamisen tueksi.

"VideoFunet-palvelusivustosta on käännetty tarpeelliset osiot englannin kielelle, mikä mahdollistaa paremman kansainvälisen tiedottamisen ja palvelun", kertoo Mika Paakkanen hankkeen kuulumisina. Englanninkielinen osio sisältää perustiedot VideoFunet–hankkeesta, yhteyshenkilötiedot eri organisaatioista, kuvaukset teknisistä kehityshankkeista, linkit eri organisaatioiden videoteknologiasta vastaaviin yksiköihin sekä uutispalstan. "Uusia osioita käännetään tarpeen mukaa englanniksi", lupaa Paakkanen.

Tiedotteen alkuun

Videoteknologia opetuksessa ja tutkimuksessa -konferenssin Call for papers tulossa

Ensi vuonna 10. – 11. toukokuuta Tampereella järjestettävän VideoFunet-konferenssin päätavoite on esitellä videoteknologian käyttöä korkeakouluissa Suomessa ja ulkomailla. Konferenssi kokoaa hyviä käytänteitä ja uusia innovaatioita videoteknologian soveltamismahdollisuuksista. Tavoitteena on tarjota uutta tietoa ja kansainvälisiä kokemuksia laajalle joukolle alan asiantuntijoita ja opettajia ja näin parantaa videoteknologian hyödyntämistä opetuksessa ja tutkimuksessa.

Konferenssi on suunnattu korkeakoulujen opettajille, teknisille ja pedagogisille tukihenkilöille, videoteknologian asiantuntijoille sekä muille valtionhallinnon ja Funet-verkon organisaatioiden asiantuntijoille.

Konferenssi koostuu keynote-puhujien esityksistä, kahdesta rinnakkaissessiosta ja posteriosastosta. Ensimmäinen sessio keskittyy videoteknologian uusiin innovaatioihin ja hyviin käytänteisiin ja toinen sessio videoteknologian pedagogiseen hyödyntämiseen. Kaksipäiväisen konferenssin aikana on mahdollisuus kuulla noin kolmeakymmentä esiintyjää ja tutustua esitysten lisäksi järjestettävään posteri/videoposteri näyttelyyn sekä sponsoreiden osastoihin.

Konferenssin kaikki esitykset suoratoistetaan verkkoon ja tallennetaan myöhempää katsomista varten. Osa esityksistä on mahdollista pitää videoneuvottelun välityksellä esiintyjän niin halutessa. Konferenssikielenä on englanti.

Keynote-puhujat kutsutaan konferenssiin ja muut esitykset arvioidaan lokakuussa käynnistyvän Call for Papersin perusteella. Tarjolla on 25 minuutin ja 50 minuutin puheenvuoroja sekä videoposteri-/ posteriesittelyjä. Tarkemmat tiedot Call for Papers:stä ja konferenssista tulevat VideoFunetin sivuille syyskuun aikana.

 VideoFunet projektipäällikkö Mika Paakkanen, mika.paakkanen@ee.oulu.fi, p. +358 40 54 98 572

Tiedotteen alkuun

Oppimisympäristökäyttäjien käyttäjärinkitoiminta käynnistymässä

IT-Peda-verkosto ja SVY:n asianomistajaryhmä AOR3, jonka tarkoituksena on edesauttaa yhteisesti tuotettujen TVT-koulutuspalveluiden ja TVT-tukipalveluiden tuottamista yliopistoille, järjestävät 15. syyskuuta tapaamisen verkko-oppimisympäristöjen käyttäjille. Yhteisen tapaamisen tarkoituksena on käynnistää oppimisympäristökäyttäjien verkosto.

Verkoston toiminta-ajatus olisi edistää oppimisympäristöjen käyttöä kaikissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Pääasiallinen toimintamuoto olisi materiaalien, hyvien käytänteiden ja kokemusten jakaminen verkoston toimijoiden kesken verkoston sivuilla, verkoston tapaamiset ja yhteiset koulutukset.

Verkoston mallina on WebCT-käyttäjärinki, joka koostuu eri yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Tapaamisessa tutustutaan WebCT-käyttäjäringin toimintaan ja kootaan oppimisympäristökohtaiset ryhmät.

Verkoston yhteinen tapaaminen järjestetään 15. syyskuuta klo 10.00 – 13.00. Tapaamiseen voi osallistua videoneuvottelulla suoraan Helsingin yliopiston siltaan tai tulemalla seuraaviin videoneuvottelua varten varattuihin kokoontumispisteisiin:

• Helsingin yliopisto (431 oppimiskeskus Aleksandria 4. krs.)
• Tampereen yliopisto (Tampereen yliopisto, Pinni B, Hypermedialaboratorio, kokoushuone 0019)
• Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Oppimiskeskus, videoneuvotteluhuone 7515).

Ilmoittautumiset Kati Koivulle, kkoivu@uta.fi.

Tiedotteen alkuun

Sähköisten aineistojen yhteiskäyttö suomen kielen ulkomaalaisopetuksessa

SVY:n asianomistajaryhmä AOR4, jonka toiminnan tavoitteena on virtuaaliyliopistotoiminnan kansainvälistäminen, järjestää 22. syyskuuta Tampereen yliopistossa tapaamisen, jossa keskustellaan sähköisten aineistojen käytöstä suomen kielen ulkomaalaisopetuksessa, itseopiskelussa tai ohjatussa opiskelussa eli kontaktiopetuksen tukena. Tapaamiseen toivotaan mahdollisimman laajaa suomen kielen ulkomaalaisopetuksesta vastaavien yksiköiden edustusta.

Tapaaminen tarjoaa mahdollisuuden kartoittaa alustavasti niitä aineistoja, joita on tuotettu suomen kielen opiskelun tueksi (suomi vieraana kielenä, Finnish for Foreigners jne.). Kokouksen yhteydessä voidaan myös arvioida, millaista yhteistyötä on mahdollista ja tarkoituksenmukaista tehdä sekä millaisia konsortioita hankkeiden suunnittelua ja toteutusta varten voidaan koota.

Kokouksessa on tarkoitus käsitellä suomen kielen ulkomaalaisopetuksen nykytilaa ja lähitulevaisuutta muun muassa seuraavista näkökulmista:

• verkkoaineistojen käytön nykytila ja kehitysnäkymät
• tekijänoikeuskysymykset (aineistojen käyttö ja modifiointi)
• tarvekartoitus eli millaiseen käyttöön aineistoa mahdollisesti tarvitaan: esim. a) itseopiskelu vai ohjattu opiskelu sekä b) mille tasolle aineistoa tuotettaisiin
• yhteistyön tarve tai tarkoituksenmukaisuus

Tilaisuus järjestetään perjantaina 22. syykuuta klo 10:30 alkaen Tampereen yliopiston Linna-laitosrakennuksessa, sali K 110, käyntiosoite Kalevantie 5.

Ilmoittautumiset joko Tenho Takalolle tenho.takalo@uta.fi tai Eija Ristimäelle eija.ristimaki@vy.fi 18. syyskuuta mennessä.

Tiedotteen alkuun