Pedagogisia verkkoja kokemassa -seminaari 11. - 12. lokakuuta Turussa | Seminaarissa voi päivittää tietojaan ja osaamistaan mm. viimeisimmästä tutkimuksesta, uusimmista verkkotyökaluista ja langattoman teknologian mahdollisuuksista.
eContentPlus-ohjelman hanke-esitykset jätettävä 19. lokakuuta mennessä.
Opintoasiainpäivät 26.- 27. lokakuuta Helsingissä | Päivillä käsitellään myös SVY:n strategisena tavoitteena olevaa joustavaa opiskelua ja sitä tukevaa sähköistä asiointia.
TieVie-asiantuntijakoulutuksen II lähiseminaari 26. - 27. lokakuuta Helsingissä | Seminaarissa valotetaan TVT-opetuskäyttöön liittyvää pedagogista muutosprosessia osana laajempaa korkeakouluopetuksen kehittämistyötä. Osa seminaarin asiantuntijapuheenvuoroista näkyy suorana verkossa.
Valtakunnalliset yliopistojen ja korkeakoulujen IT-päivät 1. - 3. marraskuuta Oulussa | SVY-palveluista esitellään joustavan opiskelun sähköisen asioinnin järjestelmä sekä kaksi hanketta, joissa kehitetään verkko-oppimateriaalien oikeuksien hallintaa, jakelua, löydettävyyttä sekä laadunarviointia. Ilmoittautumiset viimeistään 18. lokakuuta.
Konfabulaari 2006: Uuden webin ilmiöt yliopistoissa (epä)konferenssi 9. - 10. marraskuuta Helsingissä | Osallistava ja keskusteleva (epä)konferenssi, joka käsittelee sosiaalisen webin tekniikoita ja ilmiöitä sekä yliopistojen roolia uuden webin kehityksessä. Konferenssia edeltää lokakuun kestävä verkko-osuus, jonka aikana konferenssin sivuilla julkaistaan konferenssin teemaan liittyviä ohjeita, artikkeleita ja taustamateriaaleja.
European Symposium: Teacher Training and the Innovative Use of ICT in Higher Education 23. marraskuuta Pariisissa | eLene-TT-hankkeen loppusymposiumissa esitellään Teacher Training Centre, johon on koottu eri Euroopan maissa kehitettyjä TVT-tuetun opetuksen välineitä ja suosituksia sekä keskustellaan laajemminkin miten korkea-asteen opettajia on koulutettu tieto- ja viestintätekniikan innovatiiviseen käyttöön Euroopan eri maissa. Rekisteröitymismaksu 50 euroa.
Lisää ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia löytyy portaalin Tapahtumakalenterista ja uutispalstalta.

SVY:n palveluyksikkö -erillislaitoksen perustaminen on Teknillisen korkeakoulun hallituksen asialistalla 30. lokakuuta, kertoi TKK:n rehtori Matti Pursula (vas.) SVY:n konsortion kokouksessa.
Palveluyksikön toiminnan suuntaamisesta ja keskeisistä hankkeista päättää johtokunta. Johtokuntaan kuuluu viisi jäsentä, joista neljä nimeää neuvottelukunta ja yhden palveluyksikön kotiyliopisto. Neuvottelukunta koostuu jäsenyliopistojen, opetusministeriön ja Suomen ylioppilaskuntien liiton nimeämistä jäsenistä. Sen, samoin kuin johtokunnan toimikausi on kolme vuotta. Neuvottelukunta päättää SVY:n strategiasta ja toiminnan painopisteistä.
Palveluyksikkö on kuuden vuoden ajan toiminut Koulutuskeskus Dipolin alaisuudessa Teknillisen korkeakoulun virtuaaliyliopistohankkeena. Konsortion päätöksen mukaan Teknillinen korkeakoulu toimisi palveluyksikkö-erillislaitoksen kotiyliopistona ensi vuoden alusta lähtien seuraavan kuuden vuoden ajan. Erillislaitoksen perustaminen on Teknillisen korkeakoulun hallituksen asialistalla 30. lokakuuta.

Opetusministeriön erikseen osoittama virtuaaliyliopisto-hankerahoitus päättyy kuluvan vuoden lopussa. Hankerahoituksen loppuessa avainasemassa on keskitettyjen opetusteknologian tukipalveluiden turvaaminen. Jatkossa molemmissa yliopistoissa tulee huolehtia, että ylipäänsä opetukseen ja sen tukiratkaisuihin liittyvään kehittämiseen on tavalla tai toisella järjestettävissä resursseja, todetaan arviointiraportissa.
"Keskeisin esille noussut kriittinen tekijä on keskitetyn tuen tarve", vahvistaa projektipäällikkö Sami Hautakangas Tampereen yliopistosta. "Raportti on tärkeä TVT-tuetun opetuskäytännön tietolähde nyt, kun opetusneuvosto lähtee suunnittelemaan toimintaa yliopistossamme eteenpäin."
Tärkeintä on aikaansaada prosesseja ja tukea innostuneita TVT:n opetuskäytön kehittäjiä. Myös opettajien TVT-taitoja kehittävät hankkeet ja koulutukset ovat tärkeitä TVT-opetuskäytäntöjen edistämisen kannalta, painottaa raportti.
TVT-opetuskäytäntöjen toimintatavat ovat osa sitä kehitystä, joka vahvistaa yliopistollisen opetuksen ammattimaistumista. On todennäköistä, että tulevaisuudessa opetustaan aloittavilta henkilöiltä edellytetään aiempaa laajempia TVT:n opetuskäytön valmiuksia. Uusille opettajille saattaisikin olla tarkoituksenmukaista järjestää lukuvuosien alussa pakollinen perehdyttämisjakso, jonka osana luotaisiin myös yhteisiä TVT-opetuskäytön valmiuksia ja käytäntöjä, sanotaan raportissa.
TVT-opetuskäytön käytännöt voivat olla yksi mahdollisuus edistää entistä paremmin yliopistojen kolmannen tehtävän toteutumista. Myös avointa yliopisto-opetusta ja täydennyskoulutusta on edelleen mahdollista kehittää TVT:n opetuskäyttöä lisäämällä. "Näemme myös potentiaalisena sen, että kansainvälisessä opetuksessa, kuten kansainvälisissä maisteriohjelmissa, tullaan hyödyntämään TVT:n opetuskäytön tuomia mahdollisuuksia", toteavat arviointiraportin kirjoittajat.
"Samat keskeisimmät asiat nousivat esille sekä arviointiraportissa että strategiassa, vaikka ne tehtiin erillään toisistaan" kertoo koulutuspäällikkö Kirsi Reiman TTY:n opetuksen kehittämispalveluista. "TVT:n opetuskäytön kehittäminen vaatii jatkossakin panostusta. Rahoituksen lisäksi opettajille on tarjottava keskitettyjä tukipalveluita, jotta resurssit ovat kunnossa ja he voivat keskittyä olennaiseen eli opettamiseen."
Tavoitteena on, että tukipalvelut voidaan saavuttaa yhden Help Desk -numeron kautta. Help Deskissä on osaamista yleisimmin TTY:llä käytössä olevista ohjelmistoista sekä tietoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön peruskysymyksistä. Help Desk kerää olemassa olevat, eri yksikköjen tuottamat palvelut yhteen niin, että asiantuntijat toimivat yhteistyössä mutta ovat hallinnollisesti kuitenkin omissa yksiköissään.
Tärkeä kehittämiskohde on myös mittariston kehittäminen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön seurantaan. Seurantatiedon tulee olla sekä laadullista että määrällistä. TTY:llä toiminnan arviointia ja mittaristoa kehitetään yhteistyössä muiden yliopistojen ja Suomen virtuaaliyliopiston kanssa.
Strategia on luettavissa lokakuun alussa Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiapankista.
Verkoston toiminta-ajatuksena on yhdistää voimavaroja ja siten edistää ja tukea oppimisympäristöjen käyttöä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Pääasiallisia toimintamuotoja tulevat olemaan materiaalien, hyvien käytänteiden ja kokemusten jakaminen verkoston toimijoiden kesken, verkoston tapaamiset ja yhteiset koulutukset. Laajemman yhteistyöverkoston mallina on muutama vuosi sitten perustettu WebCT-käyttäjärinki, joka koostuu WebCT-oppimisalustan käyttäjistä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
Monipistevideoneuvotteluna järjestettyyn syyskuun tapaamiseen osallistui lähes 40 osallistujaa kahdestakymmenestä eri yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta. Osallistujajoukosta 13 oli Moodle-oppimisympäristön käyttäjää, viisi Optiman käyttäjää, neljä R5Vision käyttäjää ja kolme BSCW-käyttäjää.
Laajan oppimisalustaringin lisäksi päätettiin käynnistää erilliset Moodle- ja Optima-käyttäjien yhteistyöringit. Ringeille on perustettu sähköpostilistat, joihin kaikki halukkaat ovat tervetulleita liittymään. Listat ovat:
Listoille voi ilmoittautua seuraavasti:
Moodle-ryhmä tapaa seuraavan kerran 19. lokakuuta klo 9-12 ja Optima-ryhmä klo 13-16 Helsingissä (tarkentuu myöhemmin). Ryhmien yhteistapaaminen on 20. marraskuuta Helsingissä (tarkentuu myöhemmin). Ennen yhteistä tapaamista alustakohtaiset ryhmät tapaavat ja suunnittelevat toimintaansa.
Tapaamisiin voi ilmoittautua Kati Koivulle kkoivu@uta.fi.
Jos muiden oppimisalustojen käyttäjäringeille saadaan tarpeeksi jäseniä, sovitaan niille omat tapaamiset ja perustetaan omat sähköpostilistat. Muiden kuin Moodlen ja Optiman käyttäjien yhteistyörinkeihin haluavien tulee ottaa yhteyttä Kati Koivuun.
Tapaamisen muistio löytyy verkosta.
EFQUEL:n toiminta on Euroopan komission rahoittamaa. Taustalla vaikuttaa Triangle-projekti, jonka toimintaa EFQUEL jatkaa. Säätiö tuottaa jäsenistölleen e-oppimisen laatuun liittyviä asiantuntija-, koulutus- ja tukipalveluja. Pääsihteerin tehtäviä hoitaa TKK Dipolissa koulutuspäällikkö Tiina Kaipio.
Pääsihteerin rooliin kuuluu kansainvälisen verkoston koordinoiminen, eli verkoston jäsenyyksien hoitaminen sekä ulkoinen tiedotus. "EFQUEL:n roolina on toimia laatuasioiden kokoavana elimenä Euroopan tasolla. Säätiö on rakentanut laajan eurooppalaisen yhteistyöverkoston e-oppimispalveluja ja -tuotteita kehittäviin ja tuottaviin organisaatioihin sekä toimintaa rahoittaviin viranomaisiin. Kansalliset toimijat ja heidän omat laatustandardinsa ovat yhä tärkeitä.", täsmentää Kaipio.
Kaipion pääsihteerikauden aikana EFQUEL tulee olemaan esillä lukuisissa kansainvälisissä e-oppimisen konferensseissa. Säätiö myös työstää kriteeristöjä eurooppalaiselle e-oppimisen laatumerkille sekä lanseeraa eurooppalaisen e-oppimisen laatupalkinnon. "Laatupalkinnon hakuprosessi lähtee käyntiin Online Educa Berlin -konferenssissa joulukuun alussa, ja palkinto jaetaan tammikuussa Pariisissa EFQUEL:n omassa konferenssissa", kertoo Kaipio.
Suomalaisia jäseniä EFQUEL-säätiössä ei vielä ole, mutta yliopistopuolella on jo herännyt kiinnostusta. Dipolin pääsihteeriys voi Kaipion mukaan kannustaa suomalaisia toimijoita jalkautumaan eurooppalaiselle kentälle. "Säätiön kautta on mahdollista lisätä selkeästi näkyvyyttä ja päästä mukaan keskusteluihin ja toimintaan. Erityisesti temaattiset työryhmät ovat tärkeä ja konkreettinen toimintaväylä."
Lisätietoja EFQUEL:in toiminnasta saa Tiina Kaipiolta, tiina.kaipio@dipoli.tkk.fi
Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi. Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2007 - 2015 | Strategia on laadittu tukemaan Suomi-ilmiön syntymistä eli Suomen uudistumista kansainvälisesti vetovoimaiseksi, ihmiläheiseksi ja kilpailukykyiseksi osaamis- ja palveluyhteiskunnaksi. Strategia sisältää seuraavalle hallituskaudelle ulottuvan konkreettisen toimeenpano-ohjelman sekä useita toimenpide-esityksiä mahdollisine vastuutahoineen.
Juhani Rautopuro & Timo Rui (toim.) "Karjalainen kierosilmä katsoo näyttöpäätteeseen " TOTYstä totta alakoulusta Afrikkaan. | Joensuun yliopiston ksasvatustieteiden tiedekunnan julkaisu sisältää joensuulaisten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkijoiden ja opettajien artikkeleita, joissa esitellään TOTY:n (tietotekniikan opetuskäytön tutkimus- ja kehittämisyksikön) tomintaa sen koko 25-vuotisen historian ajalta. Kirjaa voi tiedustella Joensuun yliopiston kirjastosta.
© Suomen virtuaaliyliopisto