Etusivu > Tiedotteet > 2006 > SVY-tiedote Joulukuu 2006

SVY-tiedote Joulukuu 2006

Tässä tiedotteessa:

Ajankohtaista

VVYOP'07 Call for papers | Valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät VVYOP'07 järjestetään 21.-22. maaliskuuta 2007 Dipolissa Espoossa. Iltapäivien työryhmissä esitellään verkko-opetuksen ja -ohjauksen, tvt-tukipalvelujen, sähköisen asioinnin, verkostotyön ja tvt:n hyödyntämisen hyviä käytäntöjä Call for Papers pohjalta. Esityksiä voi ehdottaa 18. joulukuuta saakka.

HAKA-pilotiksi voi hakea 16. tammikuuta 2007 mennessä | Tieteen tietotekniikan keskus CSC asettaa korkeakouluille ja niiden muodostamille verkostoille haettavaksi käyttäjän tunnistamiseen liittyviä pilotteja.

SVY-yhdyshenkilötapaaminen 31. tammikuuta 2007 Helsingin yliopistolla, (Fabianinkatu 33)auditorio VII.

EDEN-verkoston vuosikonferenssi 13. – 16. kesäkuuta 2007 Napolissa otsikolla "New Learning 2.0?" | Call for papers jatkuu 2. helmikuuta 2007 saakka.

Laatuaskeleita - kokemuksia verkko-opetuksen laatutyöstä -seminaari 15. helmikuuta 2007 | Verkko-opetuksen laatu (VOPLA)-hankkeen pilotit kertovat kokemuksistaan, laatutyön vaiheista ja käytännöistä. Näkökulmina ovat verkko-opetuksen, verkkokurssin, verkko-oppimateriaalin ja verkko-opetuksen tukipalvelujen laadunhallinta. Ilmoittautumiset 1. helmikuuta mennessä verkkolomakkeella.

Opettaja verkko-opetuksensa laadun kehittäjänä -verkkokurssi (3 op) 16.4.–1.6.2007 | Kurssille voivat osallistua kaikki suomen korkeakouluopettajat, joilla on jo kokemusta verkko-opetuksesta. Ilmoittautuminen sähköisellä lomakkeella viimeistään 2. helmikuuta 2007.

Lisää ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia löytyy portaalin Tapahtumakalenterista ja uutispalstalta.

Tiedotteen alkuun


Vakiintuneelle SVY-toiminnalle puitteet - yliopistot sopivat yksimielisesti virtuaaliyliopistoyhteistyön jatkosta

Hankerahoituksella kuuden vuoden aikana rakennettu Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) siirtyy ensi vuoden alusta vakiintuneen toiminnan kauteen. SVY:n palveluyksikkö aloittaa Teknillisen korkeakoulun erillislaitoksena ja yliopistojen SVY-yhteistyö jatkuu konsortion uudistettujen sääntöjen puitteissa. Yliopistojen rehtorit allekirjoittivat erillislaitosta ja SVY-konsortion sääntömuutoksia koskevat sopimukset tapaamisessaan Joensuussa 23.-24. marraskuuta.

Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto allekirjoitti 20 kollegansa kanssa SVY-toimintaa koskevat sopimukset Joensuussa.

"Virtuaaliyliopistotoiminnan tarvitsema infrastruktuuri on pääosin valmiina. Tulevaisuuden haasteena on etäopetustarjonnan monipuolistaminen sekä opetuksen rahoituskäytäntöjen kehittäminen", toteaa SVY:n johtoryhmän puheenjohtaja, rehtori Matti Jakobsson.

Erillislaitoksena aloittavan palveluyksikön tehtävänä on toteuttaa yliopistojen yhteisesti asettamia, yliopistorajat ylittävän toiminnan tavoitteita tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi opetuksessa ja opiskelussa. Se kehittää, tuottaa ja ylläpitää koko yliopistokentän käyttöön verkkopalveluja ja valtakunnallisen joustavan opiskelun palveluja sekä huolehtii yliopistojen välisen opetustiedon ja oppimateriaalitiedon standardoinnista ja laadittujen standardien ylläpidosta.

Hyväksytyn sääntömuutoksen myötä Suomen virtuaaliyliopiston ylin päättävä elin on neuvottelukunta, joka päättää konsortion strategiasta ja toiminnan painopisteistä. Neuvottelukunta koostuu jäsenyliopistojen, opetusministeriön ja Suomen ylioppilaskuntien liiton nimeämistä jäsenistä. Palveluyksikön toimintaa ohjaa johtokunta, jonka viidestä jäsenestä neuvottelukunta nimeää neljä ja TKK yhden.

Konsortiomaksu käyttöön, hankerahoitus jatkuu, tukiyksiköt perusrahoituksen piiriin

Osaksi SVY-toiminnan rahoitusta otetaan ensi vuoden alusta käyttöön konsortiomaksu, jota SVY:n jäsenyliopistot maksavat suhteessa opiskelija- ja opetushenkilöstönsä määriin. Lisäksi strategiaa toteuttavia kehittämishankkeita toteutetaan edelleen hankerahoituksella. Palveluyksikön toimintaa opetusministeriö tukee sen käynnistysvaiheessa yliopistojen rakenteelliseen kehittämiseen varatusta määrärahasta.

"Vaikka valtakunnallinen virtuaaliyliopisto-ohjelma päättyykin kuluvan vuoden lopussa, on yliopistoilla edelleen mahdollisuus hakea opetusministeriöltä hankerahoitusta tulosneuvottelujen yhteydessä myös muun muassa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämishankkeisiin. Ensi vuonna käynnistyviä teknologiaa hyödyntäviä opetuksen kehittämishankkeita rahoitetaan tietoyhteiskuntahanketyypin sisällä yhteensä noin 3,5 miljoonalla eurolla", muistutti opetusneuvos Marja Kylämä Helsingin yliopiston virtuaaliyliopistohankkeen päätöstilaisuudessa. Lisäksi osa nyt käynnissä olevista virtuaaliyliopistohankkeista saa ensi vuonna jatkorahoitusta.

Kaudella 2001-2006 opetusministeriö on jakanut vuosittain noin 9 miljoonaa euroa virtuaaliyliopistoerillisrahaa yliopistojen ja verkostojen toteuttamille hankkeille, joista on sovittu opetusministeriön ja yliopistojen välisissä tulossopimuksissa. Puolet kokonaisrahoituksesta ministeriö on käyttänyt nimeämiensä kansallisten yhteistyöhankkeiden rahoitukseen. Näitä ovat muun muassa tieteeanalaverkostot, joissa tuotetaan useiden yliopistojen välisenä yhteistyönä tutkintoihin liittyvää perusopetusta sekä edistetään alan tutkimusta. Verkostot ovat merkittävällä tavalla kehittäneet oman alansa verkko-opetusta. Tänä vuonna virtuaaliyliopistorahoituksen piirissä on 29 tieteenalaverkostoa. Ensi vuonna SVY-konsortio tekee tieteenalaverkostojen tarvitsemien palvelujen tarvekartoituksen ja tukee erityisesti joustavan opiskelun palvelujen käyttöönottoa verkostojen piirissä.

Toisen puolen virtuaaliyliopistotoiminnan yhdeksän miljoonan kokonaispotista opetusministeriö on osoittanut suoraan yliopistojen käyttöön. Tätä rahoitusta on käytetty yliopistojen oppimiskeskusten ja opetusteknologiayksiköiden toiminnan käynnistämiseen sekä verkko-opetuksen kehittämiseen. Erillisrahoituksen loppuessa ensi vuoden alussa yksiköt ovat etsineet uusia organisatorisia ratkaisuja jo vakiintuneen toiminnan turvaamiseksi.

IT-Peda-verkoston tekemän selvityksen mukaan suurimmassa osassa yliopistoja toiminnan uskotaankin jatkuvan ainakin pääosin ennallaan yliopistojen perusrahoituksen turvin. Marraskuuhun mennessä päätökset toiminnan vakinaistamisesta ja toimintamäärärahoista oli tehty kahdeksassa yliopistossa. SVY-konsortion puitteissa tullaan vahvistamaan tvt:n opetuskäytön tukiyksiköiden kansallista verkottumista sekä yhteiskäyttöisten tvt-tukipalveluiden tuottamista ja käyttöönottoa.

Tiedotteen alkuun


Opetusministeriö teettää arvioinnin virtuaaliyliopistotoiminnasta

Vuosina 2001-2006 opetusministeriön rahoituksella toteutetusta virtuaaliyliopistotoiminnasta tehdään ulkopuolinen arviointi. Sillä halutaan luoda pohjaa tieto- ja viestintätekniikan kehittämiselle myös jatkossa Suomen yliopistoissa.

Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaan perustuen opetusministeriö on rahoittanut virtuaaliyliopistohankkeita vuodesta 2001 lähtien. Toinen hankerahoituskausi on päättymässä tämän vuoden lopussa. Opetusministeriö on tilannut ulkopuolisen arvioinnin tarkastelemaan toteutunutta toimintaa. Ministeriössä mietitään parhaillaan, miten toimintaa voidaan kehittää edelleen, ja tilatulla arvioinnilla halutaan antaa vahvempaa pohjaa tulevaisuuden suunnittelua varten.

"Viimeisen kuuden vuoden aikana yliopistoissa tehdyn työn ja siinä saavutettujen tulosten arviointi auttaa ministeriötä analysoimaan verkostotoiminnan ja sen rahoituksen merkitystä tieto- ja viestintätekniikan käytölle niin opetuksessa kuin tukipalveluissa", sanoo opetusneuvos Marja Kylämä opetusministeriöstä.

Arvioinnin toteuttavat Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksen Higher Education Group (HEG) sekä Lapin yliopiston yhteiskuntatutkimuksen laitoksen hallinnon ja johtamisen informaatioteknologian tutkimusryhmä.

"Arvioinnin tärkein tavoite on toiminnan kehittäminen. Erityisinä kohteina arvioinnissa on toimintamallien muutos, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistäminen yliopistoissa ja toimintojen vakiintuminen. Tarkastelemme myös yliopistojen erilaisia ratkaisuja alojen sisällä ja välillä", sanoo arvioinnin toteutuksesta vastaava tutkimusjohtaja Timo Aarrevaara Tampereen yliopiston Higher Education Groupista.

Arviointi alkoi tämän vuoden marraskuussa ja valmistuu kokonaisuudessaan marraskuussa 2007. Hankkeen väliraportti valmistuu ensi vuoden helmikuussa. Parhaillaan on käynnissä valtakunnallisille verkostohankkeille kohdistettu kysely. Yliopistojen sisäistä virtuaaliyliopistotoimintaa koskeva kysely tehdään ensi vuoden alussa.

Tiedotteen alkuun


MOVE – virtuaaliyliopistohankkeesta musiikkikasvatusteknologian tutkimusalaksi ja seuraksi

Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna pidettiin perinteinen TeknoDida 2006 –koulutustapahtuma Oriveden Opistolla. Kyseessä oli paitsi musiikinopettajille tarkoitettu musiikkikasvatusteknologian tiivis koulutuspaketti myös MOVE-virtuaaliyliopistohankkeen päätös- ja loppuarviointitilaisuus. Vaikka etukäteen pilke silmäkulmassa puhuttiinkin MOVEn "hautajaisista", elintoimintojen lakkaamisesta ei kuitenkaan ollut kyse, pikemminkin muodonmuutoksesta tai toiminnan uudelleen suuntaamisesta tilanteessa, jossa opetusministeriöltä saatu virtuaaliyliopistorahoitus lakkaa.

MOVE – Musiikin opetus ja tutkimus verkossa –virtuaaliyliopistohankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli musiikin ja musiikkikasvatuksen alan tietostrategian kehittäminen ja sen konkretisoiminen valtakunnalliseksi toiminnaksi, joka sisältää koulutusta, alan empiiristä ja teoreettista tutkimusta sekä ennakkoluulotonta musiikin verkko-opetuksen pilotointia. Ensimmäisellä hankekaudella toimintamallissa korostuikin yleisen palvelutehtävän lisäksi maantieteellinen hajautuneisuus, joustavuus, innovatiivisuus ja monipuolinen yhteistyö. Opetus-, kehitys- ja tutkimustyö elivät hankkeen sisällä kiinteästi rinnakkain toinen toisistaan ammentaen ja hyötyen.

Rahoituksen vähentyessä toisella hankekaudella yliopistot karsivat yleishyödyllistä toimintaa musiikkikasvatuksen kentällä ja panostivat enemmän tutkimukseen. Seminaarien ja tutkijatapaamisten järjestämisen ohella pidettiin kuitenkin edelleen selvänä sitä, että pilottiprojektien, osahankkeiden sekä koulutustapahtumien avulla saatu kokemus ja palaute edistävät myös tutkimustoimintaa sekä antavat pohjan verkko-opiskelun ja oppimateriaalien jatkuvalle kehittämistyölle musiikinopetuksessa. Tutkimustyö onkin poikinut verrattain pienen hankkeen sisällä jo yhden väitöskirjan, kaksi lisensiaattitutkimusta ja yhden tilausselvityksen. Pari väitöskirjaa jää vielä toistaiseksi odottamaan valmistumistaan.

Ennen MOVEa musiikkiteknologian opetuksen ja verkkopohjaisen musiikinopetuksen tutkimus oli Suomessa vähäistä. Nyt vuonna 2006 voidaan ylpeinä todeta, että musiikkikasvatusteknologia on olemassa myös kansainvälistä näkyvyyttä saaneena tutkimusalanaan. Ilkka Niiniluodon tieteenalan määritelmästä jää tässä vaiheessa puuttumaan vain alan yliopistovirat (Niiniluoto, I. 2003. Monitieteisyys, tieteidenvälisyys, poikkitieteellisyys. Tulevaisuudentutkimuksen Verkosto-Akatemian johtokunnan symposiumin esitelmä Turun kauppakorkeakoululla 17.3.2003).

Vielä tänä vuonna julkaistava Musiikkikasvatusteknologia-kirja on myös osoitus verkoston aikaansaannoksista. MOVE-hankkeen myötä karttunut asiantuntemus, näkemys ja käytännön kokemus on näin koottu alan perusteokseksi. Kirja on ensimmäinen suomenkielinen alan kokonaisesitys ja sen kirjoittamiseen on osallistunut MOVE-verkoston jäseniä eri yliopistoista ja oppilaitoksista. Kirjan 50 artikkelia käsittelevät kattavasti musiikkikasvatusteknologian ilmiöitä, pedagogisia toimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja. Omalta osaltaan Musiikkikasvatusteknologia on myös yritys palauttaa musiikkikasvatuksen kentältä koottua tutkimustietoa uudelleen käytännön opetustilanteisiin, osaksi musiikinopettajan työkalupakkia.

Jotta hyvin käyntiin saatua toimintaa voitaisiin jatkaa myös tulevaisuudessa, MOVE-verkoston jatkajaksi perustettiin vuonna 2005 Suomen musiikkikasvatusteknologian seura, joka toimii jatkossa foorumina alan toimijoille ja yhteisöille. Seura pyrkii edistämään teknologian hyödyntämisen yleisiä edellytyksiä musiikinopetuksessa ja tutkii ja kehittää erityisesti tieto- ja viestintäteknisin välinein tapahtuvan musiikkikasvatuksen tapoja, menetelmiä ja välineitä. Seuran kotisivut löytyvät samasta osoitteesta kuin MOVEnkin.

Outi Parkkila, MOVE-koordinaattori

Tiedotteen alkuun


Teacher Training Centre tarjoaa työvälineitä TVT:n pedagogiseen käyttöön

eLene-TT-hankkeen Teacher Training Centre (TT Centre) avattiin marraskuun lopulla Pariisissa järjestetyssä hankkeen päätösseminaarissa. Symposiumissa esiteltiin kaksivuotisen hankkeen päätulokset, jotka on koottu verkkopalveluna toimivaan resurssikeskukseen. Korkeakouluopettajat ja täydennyskoulutusten järjestäjät voivat vapaasti hakea resurssikeskuksesta materiaaleja omaan opetus- ja koulutuskäyttöönsä.

Hankkeessa mukana olevat korkeakoulut kahdeksasta maasta ovat koonneet TT Centreen yhteensä lähes sata TVT:n pedagogista käyttöä tukevaa ja siihen ohjaavaa työvälinettä, suositusta ja esimerkkiä hyviksi havaituista tavoista toteuttaa yliopistopedagogisia TVT:n opetuskäytön koulutustilaisuuksia.

TT Centre on ensisijaisesti suunnattu korkea-asteen opettajien kouluttajien avuksi heidän suunnitellessaan ja toteuttaessaan TVT:aa hyödyntäviä tai TVT:n pedagogiseen käyttöön ohjaavia koulutustilaisuuksia. Resurssikeskusta voivat käyttää myös opettajat, tuutorit, mentorit ja suunnittelijat, jotka haluavat hyödyntää TVT:n pedagogista käyttöä koskevaa tietoa ja resursseja. TT Centre on englanninkielinen mutta siihen kootut resurssit ovat useilla eri kielillä. Suomesta TT Centressä ovat SVY-yhteistyönä tuotetut ARVO, OSKAR, IQ Form ja VerkkoVelho.

Käyttäjäprofiilit helpottavat oikean resurssin löytymistä

TT Centrestä voi hakea resursseja järjestelmän hakulomaketta käyttäen. Käyttöön ohjataan myös multimedialla toteutettujen käyttäjäprofiilien eli skenaarioiden avulla. Yhdeksää erilaista skenaariota seuraamalla loppukäyttäjä saa ohjeita ja ideoita siitä, miten TT Centren resursseja käyttämällä voi suunnitella toimivan opetus- tai koulutustilaisuuden pedagogisesti mielekkäällä tavalla.

Pariisin symposiumissa esitellyssä skenaariossa kokeneet yliopisto-opettajat, Matti ja Teppo pohtivat, kuinka he voisivat lisätä lähiopetuksena toteutettuun kurssiinsa verkkoa hyödyntäviä osia opiskelijamäärän lisäännyttyä äkillisesti. Skenaariossa esitellään mm. miten kurssin yhteisöllinen toteuttamistapa voidaan säilyttää, vaikka verkon välityksellä toimiminen lisääntyisi. Toisessa skenaariossa Simona löytää resurssikeskuksesta ratkaisuja pulmiinsa, jotka koskevat verkkoryhmän opiskelijoiden oppimisen arviointia.

eLene-konsortion yhteistyö jatkuu

TT Centren ylläpito ja eLene-konsortion yhteistyön jatko on turvattu ainakin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Ensi vuoden alusta käynnistyy samojen hankeosapuolten jatkohanke eLene-TLC - Teaching and Learning Service Centre EU:n komission myönnettyä hankkeelle rahoitusta eLearning-ohjelmasta.

Uuden hankekauden aikana TT Centren sisältöä pyritään laajentamaan ja luomaan TVT:n opetuskäytön opettajakouluttajien Euroopan laajuinen yhteistyöfoorumi. Haasteena on kehittää opettajien täydennyskoulutusta vastaamaan nettisukupolven opiskelijoiden valmiuksia, tarpeita ja odotuksia.

eLene-konsortiolle luodaan myös pitkän tähtäimen toimintamalli ja sille asetetaan johtokunta tavoitteena saada korkeakouluopettajien TVT-koulutus korkeakoulupoliittisten päättäjien agendalle sekä EU:n että kansallisilla tasoilla.

Tiedotteen alkuun


Julkaisuja

Laadukkaasti verkossa: Verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle. | Käsikirjan tarkoituksena on antaa opettajalle ajatuksia ja välineitä onnistuneen verkkokurssin suunnitteluun, arviointiin sekä kehittämiseen. Sisällöltään se perustuu sekä pedagogiseen tutkimustietoon että käytännön kokemukseen laadukkaasta verkko-opetuksesta. Käsikirja on Helsingin yliopiston Verkko-opetuksen laatu -hankkeen (2003 - 2006) päätösjulkaisu.

E-learning History. Evaluating European Experiences. EU-rahoitteisen eHistory Learning Environment and Evaluation (eHLEE) -arviointihankkeen julkaisussa esitellään ja arvioidaan 20 erilaista historian opiskelun e-oppimisratkaisua SWOT-analyysiin pohjaten. Suomesta eHLEE-hankkeessa ja kirjassa on ollut mukana SVY:n osahanke Historian valtakunnallinen verkko-opetus yliopistoissa.

Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategia 2006-2015 | Strategia on ensimmäinen laatuaan perustuen valtiovarainministeriön käynnistämään valtionhallinnon tietohallinnon uudistamiseen ja sen pohjalta annettuun valtioneuvoston periaatepäätökseen valtionhallinnon IT-toiminnan kehittämisestä 15.6.2006 sekä valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttamiseen. Strategian ydinviesti muun muassa yliopistoille on, että hallinnonalan sisäisessä ja virastojen ja laitosten välisessä toiminnassa siirrytään yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon ja tietohallinnon organisointi perustuu joustavaan ja asialähtöiseen verkostomaiseen toimintatapaan. Tätä varten opiskelijoita, opintosuorituksia ja opetusta koskevat ydinkäsitteet ja perusprosessit yhtenäistetään ja niiden pohjalle kehitetään yhteiset tietojärjestelmät, jotka kattavat koko prosessin opiskeluun hakemisesta opintojen valmistumiseen saakka.

Tiedotteen alkuun