Etusivu > Tiedotteet > 2007 > SVY-tiedote Helmikuu 2007

SVY-tiedote Helmikuu 2007

Tässä tiedotteessa:

Ajankohtaista

Asianomistajaryhmien yhteinen kokoontuminen 9. helmikuuta Helsingin yliopistolla.

VVYOP'07  | Valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät VVYOP'07 järjestetään 21.-22. maaliskuuta 2007 Dipolissa Espoossa. Ilmoittautuminen alkaa 12. helmikuuta..

Videoteknologian opetuskäytön asiantuntijaluentoja ja koulutusyhteistyötä tarjolla | Ilmoittautumiset 28. helmikuuta mennessä osoitteeseen heta.kero(at)jyu.fi.

VideoFunet-konferenssi Tampereella 10. – 11. toukokuuta | Konferenssin Call for Papers -aikaa on jatkettu 28. helmikuuta asti. Esityksiä pyydetään seuraavista teemoista: kokemukset videoteknologian hyödyntämisestä tutkimuksessa, videoteknologian pedagoginen käyttö ja kehittäminen, videoteknologian hyödyntäminen opetuksessa, uudet videoteknologian ratkaisut ja innovaatiot.

SVY-konsortion neuvottelukunnan kokous 14. maaliskuuta Teknillisellä korkeakoululla Espoossa.

Lisää ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia löytyy portaalin Tapahtumakalenterista ja uutispalstalta.

Tiedotteen alkuun

Yliopistot nimenneet edustajansa SVY:n toimielimiin

Suomen virtuaaliyliopiston vakiintunut toiminta käynnistyi vuoden alussa. Jäsenyliopistot, opetusministeriö ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry ovat nimenneet edustajansa konsortion ylintä päätäntävaltaa käyttävään 

Neuvottelukunnan, joka koostuu pääosin yliopistojen ylimmästä johdosta, tehtävänä on päättää konsortion strategiasta ja toiminnan painopisteistä. Se myös valitsee konsortion edustajat ja asiantuntijajäsenet konsortion johtokuntaan. Johtokunta valitaan neuvottelukunnan ensimmäisessä kokouksessa, joka on 14. maaliskuuta Teknillisellä korkeakoululla Espoossa.

Yliopistot ovat lisäksi nimenneet kukin SVY-yhdyshenkilön seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Yhdyshenkilön sääntömääräisenä tehtävänä on tiedottaa SVY-toimintaan liittyvistä asioista, toimittaa SVY:n palveluyksikölle tarvittavat tiedot virtuaaliyliopiston tavoitteiden toteutumisesta yliopistossaan sekä avustaa valtakunnallisten ja alueellisten tapahtumien järjestelyissä.

SVY-yhdyshenkilöiden moninaiset roolit ja taustaorganisaatiot

SVY-yhdyshenkilöiden rooli ja tehtävät vakiintuneessa toimintaympäristössä olivat pohdinnan alla 31. tammikuuta kun yhdyshenkilöt kokoontuivat vakiintuneen SVY-toiminnan ensimmäiseen tapaamiseen Helsingin yliopistolle. Keskustelun virittäjänä toiminut vastaava suunnittelija Annikka Nurkka Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta näki yhdyshenkilölle ainakin kahdeksan eri roolia: asiantuntija, tiedottaja, edustaja, vaikuttaja, verkostotoimija ja verkottaja, hanketoimija, kehittäjä ja kehittyvä oppija. Tapaamisessa kävi ilmi, että vaikka yhdyshenkilöiden taustaorganisaatiot omissa kotiyliopistoissaan vaihtelevat, opetuksen kehittäminen on useimpien toiminnan keskiössä.

Yhdyshenkilöiden moninaiset roolit olivat keskustelun aiheena tapaamisessa Helsingin yliopistolla.

Opetusteknologiakeskus on vain yhden, Helsingin yliopistossa toimivan yhdyshenkilön taustaorganisaatio. Kuopion, Lappeenrannan, Vaasan ja Åbo Akademin yhdyshenkilöt toimivat yliopistonsa oppimiskeskuksissa. Opetuksen innovaatiokeskus on Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa toimivien yhdyshenkilöiden kotiorganisaatio. Turun yliopiston yhdyshenkilö puolestaan toimii opetuksen kehittämispäällikkönä Opetuksen kehittäminen ja tuki -yksikössä ja Hankenin yhdyshenkilö opetuksen kehittämisen projektiorganisaatiossa. Oulun, Tampereen ja Tampereen teknillisen yliopiston sekä Taideteollisen ja Teatterikorkeakoulun yhdyshenkilöt toimivat opintoasiain ja opiskelijapalvelut yksiköissä.

Jyväskylän yliopiston yhdyshenkilö toimii tietohallintokeskuksessa. Teknillisessä korkeakoulussa, Kuvataideakatemiassa ja Maanpuolustuskorkeakoululla yhdyshenkilöt toimivat kehittämisyksikössä, hallintoyksikössä ja esikunnassa.

Laitos- ja tiedekuntatasoon ratkaisuun on päädytty Lapissa, Joensuussa ja Turun kauppakorkeakoulussa. Lapin ja Joensuun yliopistoissa SVY-yhdyshenkilö toimii kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.

Asianomistajaryhmät jatkavat strategian toimeenpanon valmistelua

Yliopistot ovat nimenneet edustajansa myös SVY:n asianomistajaryhmiin (AOR1-5) kaudelle 2007-2009. Ryhmät ovat yliopistojen asiantuntijoista koottuja työryhmiä, jotka valmistelevat SVY:n strategian toimeenpanoa ja toimeenpanon vaatimia hankkeita viidellä strategisella tavoitealueella sekä huolehtivat hankkeiden etenemisestä yliopistoissa. Asianomistajaryhmien ensimmäinen yhteinen kokoontuminen on 9. helmikuuta Helsingin yliopistolla.

Teknillisen korkeakoulun hallitus päättää SVY:n palveluyksikön johtajan viran täytöstä

Teknillisen korkeakoulun hallitus käsittelee kokouksessaan 12. helmikuuta SVY:n palveluyksikön johtajan viran täyttämistä. Virkaan ovat hakeneet KT, dosentti, aikuiskasvatuksen lehtori Matti Laitinen, Helsinki, MMT Lena Levander, Helsinki ja DI Hannu Peltola, Espoo.

Tiedotteen alkuun

Muutoksia virtuaaliyliopistotoiminnan yliopistokohtaisissa tukiyksiköissä

Opetusministeriön myöntämän erillisen virtuaaliyliopistohankerahoituksen päättyessä viime vuoden lopussa joutuivat yliopistot ratkaisemaan millä tavoin ne organisoivat oman sisäisen virtuaaliyliopistotoimintansa perusrahoituksen turvin. Helsingin, Tampereen ja Turun yliopiston opetusteknologiakeskukset, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian innovaatiokeskukset samoin kuin neljän yliopiston (Kuopio, Vaasa, Åbo Akademi ja Lappeenranta) oppimiskeskukset näyttävät säilyttäneen asemansa virtuaaliyliopistotoiminnan jatkuvuuden turvaajina. Useissa muissa yliopistoissa toiminnalle on haettu jatkuvuutta hankekauden jälkeen toteutetun uudelleenorganisoitumisen kautta.

Seuraavassa muutamia poimintoja tehdyistä ratkaisuista. (Ks. muiden yliopistojen ratkaisuja edellisistä tiedotteista: Joensuun yliopisto,  Tampereen teknillinen yliopisto)

Lappeenrannassa oppimiskeskus tarjoaa verkko-opetuksen tukipalveluita hankekauden jälkeenkin

Lappeenrannan teknillisessä ylipistossa tuotettiin kuusivuotisen hankekauden aikana 77 verkko-opetuksen kehittämishanketta, joissa on ollut yhteensä noin 100 toimijaa. Pääosa opettajista on tuottanut verkko-opetusta useammalle kuin kahdelle kurssille.

Verkko-opetuksen kehittämistyö on tuonut uutta pedagogista näkemystä muun muassa opiskelijalähtöisyyden lisäämiseen ja opettaja-opiskelija-vuorovaikutuksen kehittämiseen. "Verkko-opetus nähdään tärkeäksi kehittämiskohteeksi osastoilla, koska sillä voidaan tehostaa opetusresurssien käyttöä ja tarjota joustavuutta opiskeluun", toteaa vastaava suunnittelija Annikka Nurkka yliopiston oppimiskeskuksesta.

"Suurin osa opettajista aikoo tuottaa verkko-opetusta jatkossakin ja sen merkitys tulee edelleen kasvamaan. Joustavia opiskelumahdollisuuksia tullaan tarvitsemaan ja tarjoamaan. Myös koulutustoiminnan kasvavat tehostamis- ja tuottavuuspaineet lisäävät verkko-opintojen kysyntää. Tämän lisäksi on huomioitava, että verkossa työskentely on opiskelijoille nyt ja yhä enemmän tulevaisuudessa luonnollinen tapa opiskella", muistuttaa Nurkka.

Lappeenrannassa oppimiskeskus jatkaa opetuksen kehittämistoimintaa virtuaaliyliopistohankkeen jälkeenkin muun muassa tarjoamalla verkko-opetuksen tukipalveluita. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ja kehittämistyöhön panostetaan jatkossa muutenkin. Seuraava iso kehittämisponnistus – opintoportaalin rakentaminen – on jo työn alla.

Jyväskylän virtuaaliyliopistotoiminta jatkuu tietohallintokeskuksessa

Jyväskylän yliopiston erillinen virtuaaliyliopistohanke päättyi vuodenvaihteessa, mutta virtuaaliyliopistotoiminta jatkuu tietohallintokeskuksen alaisuudessa. Uuteen tietohallintokeskukseen on koottu kaikki yliopiston yhteisiä tietohallintopalveluja kehittävä, ylläpitävä ja käyttöä tukeva henkilöstö. Organisaatiomuutoksista huolimatta lähitukihenkilöstön fyysinen työpaikka pysyy ennallaan.

Virtuaaliyliopiston seitsenhenkinen tukitiimi jatkaa kolmen vuoden sopimuksella tietohallintokeskuksen osana. "Tämä on merkittävä panostus ja samalla tunnustus yliopiston johdolta", toteaa Antti Auer. "Tosin kannattaa muistaa, että olemme toimineet laajemmalla kentällä kuin mitä tyypillisesti on ymmärretty virtuaaliyliopistotoiminnalla. Työhömme on liittynyt muun muassa sisällönhallinnan, opintotietojärjestelmän ja eHOPSin kehittämistä koulutuksen ja tukitoimintojen ohella. Laajennettu toimintamalli oli suunnitelmallista ja kirjattu myös yliopistomme TVT:n opetuskäytön strategiaan."

Päättyneen virtuaaliyliopistohankkeen www-sivut säilyvät toiminnassa kunnes uuden tietohallintokeskuksen oma sivusto valmistuu.

Oulun Campus Futurus jatkaa opetus- ja opiskelijapalveluiden yhteydessä

Oulun yliopiston hallitus on päättänyt, että tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelussa edistävä sekä tämän alueen osaamista ja yhteistyöhankkeita yhteen kokoava 

Verkosto-organisaationa toimivan Campus Futuruksen kehityspäälliköksi on nimetty Merja Peurasaari (os. Ruotsalainen) vuoden 2007 alusta lukien. Lisäksi yliopiston tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön hankerahoitus on päätetty ottaa huomioon yliopiston sisäisessä määrärahajaossa. Päätöksillä haluttiin varmistaa Campus Futuruksen toiminnan jatkuvuus kun virtuaaliyliopistorahoitus siirtyi yliopistojen perusrahoitukseen.

Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopistotoiminta jatkuu opetuksen kehittämisyksikössä

Teatterikorkeakoulussa on hankekauden ajan toiminut rehtorin nimittämä virtuaaliyliopistotyöryhmä, joka on suunnitellut ja koordinoinut korkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa sekä päättänyt siihen tarkoitukseen osoitettujen varojen käytöstä. Hankekauden aikana on tuotettu kymmenen verkko-oppimateriaaliaineistoa, neljä linkkisivustoa sekä annettu opettajille teknistä ja pedagogista tukea aineistojen ja TVT-tuetun opetuksen tuottamiseen. Hankkeen päätöstilaisuudessa 29. tammikuuta saatiin tutustua yhteen uuteen verkko-oppimateriaalikokonaisuuteen sekä kahteen dvd-tuotantoon, jotka liittyvät tanssin tutkimukseen.

"Erillisrahoituksen loppuminen merkitsee pienessä yliopistossa vääjäämättä toiminnan supistumista", totesi informaatiojohtaja Esko Ala-Peijari hankkeen päätöstilaisuudessa. Professori Pentti Paavolainen valoi kuitenkin uskoa tulevaan: "Meidän pitää ajatella toiminnan jatkumista eräänlaisena Feniks-lintuna." Opettajien tukitoiminnan uskotaan jatkuvan opetuksen kehittämisyksikön puitteissa.

Keskeisessä asemassa ollut verkkotuottaja Michaela Bränn siirtyy kuuden vuoden työn jälkeen Helsingin yliopiston jatko-opiskelijaksi.

Taideteollisen korkeakoulun virtuaaliyliopisto osaksi opetus- ja opiskelijapalveluita

Taideteollisen korkeakoulun rehtorin alaisena toiminut virtuaaliyliopistohanke jatkaa vakinaisena toimintona hallinto-osaston yhteydessä opetus- ja opiskelijapalveluiden vastuualueella. Samaan vastuualueeseen kuuluvat hallinto-osaston opintoasiainpalvelut sekä täydennyskoulutuskeskuksen IADE:n avoin yliopisto.

Opetus- ja opiskelupalveluiden toiminnallinen organisointi toteutetaan vaiheittain kevään aikana. Uusi organisaatio tarjoaa samat palvelut kuin aikaisemmin. Taideteollisen virtuaaliyliopisto on keskittynyt digitaalisen oppimateriaalin tuottamiseen sekä opettajien TVT:n opetuskäytön tukipalveluihin. Muutosprosessin johtajaksi on nimetty projektipäällikkö Leena Koskinen.

Ks. muiden yliopistojen ratkaisuja edellisistä tiedotteista: Joensuun yliopisto,  Tampereen teknillinen yliopisto

Tiedotteen alkuun

Verkkopalveluiden yhteiskäyttö etenee Shibboleth-tekniikan käyttöönoton myötä

Korkeakoulurajat ylittävät verkkopalvelut ovat kasvamassa sitä mukaa kuin eri organisaatioista tulevien käyttäjien tunnistus voidaan tehdä helposti ja luotettavasti. Yhä useampi Suomen korkeakouluista onkin liittynyt ns. Haka-luottamusverkostoon ja ottanut käyttöön Shibboleth-tekniikan korkeakoulurajat ylittävien verkkopalvelujen käyttäjätunnistukseen. Yhteiskäyttöisistä virtuaaliyliopistopalveluista Shibboleth-tekniikkaan nojaavat muun muassa joustavan opiskelun verkkopalvelu 

Haka-luottamusverkoston käyttäjät saavat sähköiset palvelut käyttöönsä yhdellä käyttäjätunnuksella. Ajantasaiset käyttäjätiedot palveluihin saadaan käyttäjien kotikorkeakouluista. Jo kolmetoista yliopistoa on liittynyt luottamusverkoston jäseneksi. Tämä tarkoittaa, että 90 prosentilla yliopistojen loppukäyttäjistä on mahdollisuus käyttää Shibboleth-tekniikkaan nojaavia yhteiskäyttöisiä palveluja.

Tieteen tietotekniikan keskus CSC, joka operoi Haka-luottamusverkostoa, on tukenut Shibbolethin käyttöönottopilotteja. Yksi onnistuneista piloteista toteutettiin Kuopion yliopiston Oppimiskeskuksessa kun Onni-oppimispäiväkirjan käyttäjätunnistukseen lisättiin mahdollisuus Shibboleth-kirjautumiseen.

Onni-oppimispäiväkirja kaikille Haka-jäsenille käyttöön kevään aikana

Onni-oppimispäiväkirja on web-työkalu, jonka avulla voidaan pitää yllä oppimispäiväkirjaa ja portfoliota verkossa. Onnin vahvuutena on oppimispäiväkirjan laatimisen ja kommentoinnin helppous. Opettaja pääsee seuraamaan opiskelijan oppimista reaaliajassa. European Vocational Training Association (EVTA) onkin valinnut Onnin yhdeksi hyväksi käytänteeksi syksyllä 2004.

"Projektissa Onni shibboloitiin onnistuneesti ja se otettiin testien jälkeen tuotantokäyttöön ilman varsinaista pilotointia. Käyttöönotto sujui mainiosti", kertoo atk-suunnittelija Markus Hagman.

Kuopion yliopistolla on valmiudet tarjota ASP-palveluna Onnia muille Haka-luottamusverkoston jäsenille. "Tällä hetkellä ASP-palveluun ei ole suunnitteilla rajoituksia, joten jokainen Hakan loppukäyttäjä pystyy käyttämään Onnia", toteaa Hagman.

Projektin ehkä merkittävin tulos syntyi kuitenkin varsinaisen projektin ulkopuolelta. "Kuopion yliopistossa huomattiin laajemminkin Shibboleth-tekniikan tuottama lisäarvo sovellusten käyttäjähallinnon keskittämisessä", toteaa Markus Hagman. Kuopion yliopiston Oppimiskeskuksen tuottamat, kirjautumista ja käyttäjien tietoja vaativat sovellukset pyritäänkin toteuttamaan jatkossa Shibboleth-tekniikalla. Projektin sivutuotteena Kuopion yliopisto otti käyttöön shibboloidun version joustavan opiskelun JOOPAS.fi-verkkopalvelusta ja on shibboloituttamassa ASP-palveluna hankittua työajan kohdentamisen tietojärjestelmää soleTM:ää.

"Shibbolethin asennusvaikeudet, jotka olivat kaksi vuotta sitten merkittäviä, ovat nyt käytännössä poistuneet, koska asennusohjelmistojen versioiden yhteensopivuus on parantunut", toteaa Hagman tyytyväisenä.

Klaara-kyselypankin avulla kyselyt, tentit ja kokeet kätevästi verkossa – ilmoittaudu pilotoijaksi

Tampereen teknillisessä yliopistossa on virtuaaliyliopistoyhteistyönä laadittu Klaara-kyselypankki helpottamaan kyselyjen, tasotestien ja verkkotenttien yhteiskäyttöä korkeakoulujen sisällä ja välillä. Kyselypankkiin kerätään käytössä jo hyväksi todettuja kysymyksiä ja kyselyjä yhteisesti valittavista aiheista (esim. TVT-taidot, tiedonhankinta, informaatiolukutaito), joista opettajat voivat valita juuri itselleen ja omaan käyttötarpeeseensa parhaiten soveltuvat kysymykset ja laatia niistä itselleen oman uuden kyselyn tai tentin.

Kysymysten ja niistä koostettujen kyselyjen käyttäjät voivat kommentoida niitä ja omia käyttötapojaan tukien siten seuraavia kysymysten käyttäjiä. Kyselyt muokataan ja säilytetään kyselypankissa verkkotenttimuodossa. Näin itse luotu tai vanhasta muokattu kysely saadaan vaivattomasti siirrettyä esimerkiksi korkeakoulun omaan oppimisalustaan opiskelijoiden vastattavaksi.

Klaara-kysymyspankki on toteutettu teknisesti Moodle-oppimisalustan päälle. Käyttäjätunnistuksessa hyödynnetään Suomen korkeakoulujen Haka-infrastruktuuria. Klaaraan kirjaudutaan pääsääntöisesti oman organisaation peruspalvelu- tai intratunnuksella. Shibbolethin avulla on mahdollista rajoittaa käyttö ainoastaan korkeakoulujen henkilökunnalle eli opiskelijat eivät pääse näkemään kysymyspankin sisältöjä eikä opettajan tarvitsee erikseen anoa käyttöoikeutta Klaaran ylläpidolta.

Klaara-kysymyspankin käyttöä pilotoidaan maaliskuun alussa. Käyttökokeilu on suunnattu erityisesti sisällöntuottajille, jotka haluavat siirtää olemassa olevia tai tuottaa uusia kysymyksiä Klaaraan. Vaikka kyseessä on pilotointi, sisältöinä ovat aidot kysymykset, jotka jäävät Klaaraan myös tuotantokäyttöön. Kysymysten aihealueet riippuvat pilotoijista. Kaikki sisällöt ovat tervetulleita. Pilotoinnista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Pasi Häkkiseen, pasi.hakkinen(at)tut.fi.

Vuoden 2007 Haka-pilotit käynnistetty

Tieteen tietotekniikan keskus CSC on valinnut vuoden 2007 Haka-pilotit. Pilotointitukea annetaan seuraaville:

  • Matematiikan MatTaFi -opetusverkosto: matematiikan opetusohjelmistojen ja materiaalipankin shibbolointi
  • Mikkelin ammattikorkeakulu: Elkad - ääni-, video- ja monimediapankin shibbolointi ja Mapa-oppimateriaaliarkiston shibbolointi
  • Tampereen teknillinen yliopisto: Julkaisukanava-hankkeen DSpace-julkaisuarkiston shibbolointi
  • Tampereen teknillinen yliopisto: Blogin shibbolointi.

Tiedotteen alkuun

Julkaisuja

Raportti verkko-opetuksen toteuttamisesta ja tukipalveluista | Lapin yliopiston opetuksen kehittämispalvelut (OPKE) toteutti viime vuoden lokakuussa kyselyn verkko-opetuksen toteuttamisesta ja OPKE:n tukipalveluista. Kyselyn tulokset osoittivat, että OPKE:n tarjoamat opetushenkilöstön tukipalvelut oli koettu erittäin tärkeiksi erityisesti lähdettäessä kokeilemaan verkko-opetusta.

Laatunäkökulmia yliopisto-opiskelijan hopsiin | Kirjan artikkeleissa esitellään käytännönläheisesti toimenpiteitä, joiden avulla henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) kytketään osaksi laatutyötä ja opiskelijan ohjausjärjestelmiä. Pääosa artikkelien kirjoittajista osallistui Walmiiksi Wiidessä Wuodessa (W5W) -hankkeen järjestämään Laatunäkökökulmia yliopisto-opiskelijan hopsiin -koulutukseen.

Tiedotteen alkuun