SVY-tiedote Maaliskuu 2007

Tässä tiedotteessa:

• Lena Levander aloittaa SVY:n palveluyksikön johtajana
• Puolet yliopistoista mukana JOO-hakujärjestelmässä
• Laatuaskeleita-raportti ohjaa Verkko-opetuksen laatukäsikirjan käyttöön
• TerveysNet-verkoston kokonaisarviointi tuo esiin verkostoyhteistyön voiman
• Langaton Internet-yhteys Maanpuolustuskorkeakoululle

Ajankohtaista

VVYOP'07  | 21.-22. maaliskuuta Espoon Dipolissa järjestettäville vuosittaisille valtakunnallisille virtuaaliyliopistopäiville VVYOP'07 ehtii vielä ilmoittautua. Täytä ja lähetä ilmoittaumislomake 9. maaliskuuta mennessä. Päivää ennen samassa paikassa järjestetään TieVie-juhlaseminaari, johon myös voi ilmoittautua verkkolomakkeella 9. maaliskuuta mennessä.

VideoFunet-konferenssi Tampereella 10. – 11. toukokuuta | Kansainvälinen VideoFunet-konferenssi kokoaa yhteen videoteknologian opetuskäytöstä kiinnostuneet opettajat, suunnittelijat ja asiantuntijat kaikilta koulutusasteilta. Konferenssin ilmoittautuminen on käynnissä ja edullisempi osallistumismaksu on voimassa 31. maaliskuuta saakka.

SVY-konsortion neuvottelukunnan kokous 14. maaliskuuta klo 10-12 Dipolissa (Sali 25) Espoossa.

Opettaja verkko-opetuksensa laadun kehittäjänä -verkkokurssi (3 op) 16.4.–1.6.2007 | Kurssille voivat osallistua kaikki Suomen korkeakouluopettajat, joilla on kokemusta verkko-opetuksesta. Ilmoittautuminen verkkolomakkeella 2. huhtikuuta mennessä.

Lisää ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia löytyy portaalin Tapahtumakalenterista ja uutispalstalta.

Tiedotteen alkuun

Lena Levander aloittaa SVY:n palveluyksikön johtajana

Lena Levander on toiminut erilaisissa yliopistollisissa kehittämis-, koulutus-, tutkimus- ja suunnittelutehtävissä vuodesta 1986 lähtien. Vuosina 2002-2006 hän toimi Helsingin yliopiston Viikin opetuksen kehittämispalvelut -hankkeen johtajana, asiantuntijatiimin esimiehenä sekä pedagogisena asiantuntijana. Hanke tarjosi opetuksen kehittämisen asiantuntijapalveluja akateemisen henkilöstön ammatillisen kehittymisen tueksi Viikin kampuksella. Haastattelimme Lena Levanderin ennen virkaan astumista.

Edellinen työni Viikin opetuksen kehittämispalvelut -hankkeen johtajana oli päättymässä vuoden vaihteessa. Näin ilmoituksen Helsingin Sanomissa. Tehtävä näytti sopivalta seuraavalta haasteelta ja jatkumolta opetuksen kehittäjän uralleni.

Sinulla on pitkä työura ja siinä kaksi isoa taitekohtaa, joissa olet vaikuttanut työurasi suuntaan. Omaa työkokemustasi ajatellen, mitä annettavaa sinulla on SVY:lle?

Minulla on yli 20 vuoden työkokemus yliopistoyhteisössä. Olen opettanut ja ohjannut perustutkinto-opiskelijoita, suunnitellut ja koordinoinut hankkeita, olen kouluttanut ja konsultoinut opettajia. Olen uskaltanut tarttua uusiin tehtäviin ja aloittaa tyhjästä. Olen pitänyt tärkeänä verkostoitua ja tehdä yhteistyötä kollegoiden kanssa niin koti- kuin ulkomailla. Minulla on yrittäjätausta. Akateemisessa yhteisössä ei ole pahitteeksi, että on tohtorin tutkinto, ja olen vahvasti sitä mieltä, että opetuksen kehittämisen on oltava tutkimuslähtöistä. Uskoisin, että tästä säkistä löytyy annettavaa kun tarvitaan.

Palveluyksikkö aloitti vuoden alusta Teknillisen korkeakoulun erillislaitoksena toimien tätä ennen kuusi vuotta Koulutuskeskus Dipolin hankkeena. Miten uskot yhden yliopiston erillislaitos-aseman vaikuttavan yksikön toimintaan koko yliopistolaitosta palvelevana yksikkönä. Uskotko, että yksiköllä on nyt puitteet onnistua tehtävässään?

Uskon, että onnistumme yhdessä. Asettuminen aloilleen, rakenteet ja jatkumo ovat tärkeitä kehitykselle.

Mainitse kolme menestyksen tekijää, joiden varassa uskot virtuaaliyliopiston lunastavan paikkansa yliopistokentässä.

Yhdessä luotu näkemys tavoitteista, tarpeeseen kehitetyt palvelut, yhteistyö ja kehittävä dialogi.

SVY-toiminnan rahoitus on kriittinen kysymys nyt kun opetusministeriön erillisrahoitusta ei enää ole saatavilla. Konsortiomaksun taso on sovittu seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Samoin palveluyksikölle opetusministeriöltä tulevan rahoituksen taso on määritelty laskevaksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Millä tavalla valtakunnallisen toiminnan rahoitus tulisi mielestäsi järjestää jatkossa?

Tähän pitää yhdessä luoda vastaus.

Sinulla on pitkä kokemus työskentelystä ulkomailla. Onko tästä etua työssäsi ajatellen SVY-toimintojen laajentamista kansainvälisesti?

Työskentelin lähes yhdeksän vuotta Englannissa, mutta en yliopistossa. Kielitaito kehittyi. Opintomatkat, konferenssit ja tutustumismatkat ovat tuoneet näkemystä, ideoita ja kontakteja.

Millaista kansainvälistä yhteistyötä pitäisit tarkoituksenmukaisena?

Haluan kuulostella ensin SVY-verkoston yliopistoilta näkemyksiä siitä, mikä olisi hyödyllistä heidän kannaltaan.

Mitkä harrastuksistasi tai ominaisuuksistasi ovat sellaisia, joiden näet tukevan työtäsi palveluyksikön johtajana?

Sauvakävely tuo happea aivoihin, jooga pitää kropan notkeana ja puutarhanhoito peukalot vihreinä. Olen huomannut, että olen aika hyvä nappaamaan ideoita ja ajatuksia maailmalta. Osaan kuunnella ja liikkua rajapinnoilla. Luen paljon opetuksen kehittämiseen liittyvää kirjallisuutta, aina sieltä tulee uusia ideoita. Tykkään tehdä asioita yhdessä muiden kanssa. Olen sitkeä, sanoivat entisen tiimini jäsenet.

Tiedotteen alkuun

Puolet yliopistoista mukana JOO-hakujärjestelmässä

Joustava opinto-oikeus tarkoittaa, että opiskelija voi hakea opinto-oikeutta muidenkin kuin oman kotiyliopistonsa kursseille ja sisällyttää tutkintoonsa näillä kursseilla hyväksyttyjä opintoja. Opiskelija tekee hakemuksen verkossa, hakemus siirtyy kotiyliopiston puoltokäsittelyyn ja tämän jälkeen kohdeyliopisto tekee päätöksen opinto-oikeudesta.

Turun yliopistossa uskotaan järjestelmän käyttöönoton tuovan huomattavaa helpotusta hakemusten käsittelyyn. "Meillä on eniten vaihtoa juuri Åbo Akademin kanssa ja yhtenä ratkaisevana tekijänä sähköiseen järjestelmään siirtymisessä olikin se, että turkulaiset yliopistot liittyvät yhtäaikaa. Akademi liittyikin meidän kanssamme maaliskuun alusta, mutta kauppakorkeakoulua odottelemme vielä mukaan", kertoo Päivi Rahkonen Turun yliopiston opiskelijapalveluista.

"Vuosittain lähes 300 Akademin opiskelijaa suorittaa meillä opintoja, kun seuraavaksi eniten opiskelijoita on Oulun, Jyväskylän, Helsingin ja Tampereen yliopistoista, kustakin noin 50. Myös ylivoimaisesti suosituin JOO-opintojen kohdeyliopisto on Akademi, jossa opintoja tekee vuosittain noin 200 opiskelijaa. Hyvänä kakkosena kohdeyliopistoista on Turun kauppakorkeakoulu, jossa meiltä suorittaa opintoja lähes 100 opiskelijaa vuosittain", kuvailee Rahkonen.

JOO-hakuärjestelmä on käytössä nyt kaikkiaan kymmenessä Suomen yliopistoista. Palvelua kehitetään ja laajennetaan lähivuosien aikana valtakunnalliseksi yliopistorajat ylittäväksi sähköisen asioinnin palveluksi. Myös opiskelijan kohdeyliopistossa suorittamien opintotietosuoritusten on tarkoitus kotiutua järjestelmän kautta opiskelijan kotiyliopistoon.

Haka-infrastruktuuri ja Shibboleth-tekniikka yliopistorajat ylittävän palvelun perusedellytys

Sähköisen JOO-hakujärjestelmän käyttöönotto edellyttää, että yliopistot liittyvät Haka-infrastruktuuria ylläpitävään luottamusverkostoon. Verkostossa kukin yliopisto vastaa omasta käyttäjähallinnostaan niin, että muut voivat pitää sitä luotettavana. Shibboleth-tekniikka puolestaan mahdollistaa sen, että opiskelija voi kirjautua yliopistorajat ylittävään palveluun kotiyliopistonsa käyttäjätunnuksilla, eikä erillisiä tunnuksia tarvita. Esimerkiksi JOO-hakulomakkeeseen vaadittavat opiskelijan perustiedot voidaan esitäyttää automaattisesti opiskelijan kotiyliopiston opiskelijarekisteristä.

”Kaikki suurimmat yliopistot ovat jo liittyneet Haka-infrastruktuurin jäseneksi. Haka-yliopistoissa on 169 000 loppukäyttäjää, joten Hakan kattavuus yliopistoissa on 90 prosenttia. Helmikuussa 2007 Haka-infrastruktuurin palveluihin kirjauduttiin yhteensä 164 000 kertaa, mikä on uusi ennätys”, kertoo sovellusasiantuntija Mikael Linden, joka vastaa Hakan operoinnista Tieteen tietotekniikan keskus CSC:llä.

JOO-hakujärjestelmä yliopistoverkostojen käyttöön

Joustavan opinto-oikeuden hakuun ja opintojen suoritustiedon siirtoon liittyvä järjestelmä on osa Suomen virtuaaliyliopiston (SVY) palveluyksikön ylläpitämää joustavan opiskelun JOOPAS.fi-verkkopalvelua. Verkkopalvelua on kehitetty viime vuoden alussa käynnistyneessä kolmivuotisessa SVY-opintotoimistopalvelut-hankkeessa. Hankkeessa pyritään kattavasti tuomaan sähköisen asioinnin piiriin erilaisia yliopistojen tarjoamia joustavia opiskelumahdollisuuksia, jotka voivat olla esimerkiksi kansallisten tai kansainvälisten verkostojen tarjoamia opintoja.

JOOPAS.fi-palvelua tullaan räätälöimään muun muassa yliopistoverkostojen tarpeisiin helpottamaan verkostojen tarjoamiin opintoihin hakeutumista ja opintosuoritusten kirjaamista ja siirtoa yliopistojen välillä. Turun yliopistossa 7. helmikuuta pidetyssä Verkostopäivässä sovittiin tiedotuksellisen yhteyshenkilöverkoston perustamisesta. Yhteyshenkilöverkostoon voivat ilmoittautua sellaiset verkostojen toimijoista, jotka ovat kiinnostuneita ja haluavat seurata verkostoille suunnattavien sähköisten palveluiden kehitystyötä.

”Yhteyshenkilöverkoston kautta verkostoilla on mahdollisuus saada säännöllisesti tietoa SVY:n sähköisten opintohallinnon verkostopalveluiden kehittämispiloteista ja tilaisuuksista, joita asian tiimoilta tullaan järjestämään. Lisäksi yhteyshenkilöverkoston kautta SVY:n palveluyksiköllä on mahdollisuus lähestyä verkostoissa juuri niitä henkilöitä, joiden työnä ovat esimerkiksi opintoihin hakeutumiseen, opinto-oikeuden myöntämiseen, yliopistorajat ylittävään opintosuoritusten siirtoon ja opintotarjonnasta tiedottamiseen liittyvät asiakokonaisuudet”, kertoo kehittämispäällikkö Julian Lindberg SVY:n palveluyksiköstä.

Yhteyshenkilöverkostolle on perustettu oma postituslista, jonka avulla yhteydenpitoa käytännössä hoidetaan. Verkostojen opintohallinnon yhteyshenkilölistalle voi ilmoittautua osoitteella: svy-sihteeristo(at)vy.fi

Joustavan opiskelun sähköiset palvelut osana kansainvälisen vaihdon pilotteja

JOOPAS.fi-palvelua kehitetään palvelemaan myös kansainvälistä verkko-opetuksen vaihtoa. Kuluvan vuoden syksyllä käynnistyy yhteistyöpilotti Baijerin virtuaaliyliopiston (Virtuelle Hochschule Bayern, VHB) kanssa. VHB:n tarjonnasta eniten kiinnostusta herättäneelle kurssille 'E-Business and E-Commerce' on tarkoitus saada kymmenkunta opiskelijaa Suomesta.

Tarkempi pilotoinnin suunnitelma tehdään tämän kevään aikana yhteistyössä pilotointiin halukkaaksi ilmoittautuneiden kanssa. Kiinnostuksensa pilotointiin ovat ilmaisseet Teknillisen korkeakoulun Puunjalostustekniikan osasto; Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Tässä vaiheessa voivat muutkin vielä ilmoittautua mukaan pilotointiin.

E-Business and E-Commerce -kurssiin liittyvässä verkko-opintojen vaihtopilotoinnissa noudatetaan mahdollisimman pitkälle suomalaisten yliopistojen välisen JOO-sopimuksen linjaamia opintohallinnon käytänteitä (esimerkiksi opintojen puolto opiskelijan kotiyliopistosta on edellytys opinto-oikeuden saamiselle), jotka on huomioitu JOOPAS.fi-palvelussa.

Pilotointi toteutetaan suunnitelmallisesti ja toteutusta seurataan ja arvioidaan siten, että pilotissa saadut kokemukset ovat hyödynnettävissä myöhemmin laajempimuotoiseen vaihtoon.

Tiedotteen alkuun

Laatuaskeleita-raportti ohjaa Verkko-opetuksen laatukäsikirjan käyttöön

Vopla-hankkeen tavoitteena vuonna 2006 oli tukea verkko-opetuksen toimijoita verkko-opetuksen laadunhallintatyössä ja samalla testata hankkeen tuottaman verkkopalvelun, Verkko-opetuksen laatukäsikirjan, sisältöjä ja toimivuutta. Tätä toimintaa tukemaan valittiin kuusi pilottia, joiden kokemusten avulla on saatu tietoa verkko-opetuksen laatutyöstä käytännössä.

Vopla-hankkeen pilotit ovat kirjanneet kokemuksiaan laatutyön vaiheista ja käytännöistä Laatuaskeleita-raporttiin. Artikkelit antavat vinkkejä siitä miten Verkko-opetuksen laatukäsikirjaa voidaan opetuksen arjessa hyödyntää. Näkökulmina ovat verkko-opetuksen, verkkokurssin, verkko-oppimateriaalin ja verkko-opetuksen tukipalvelujen laadunhallinta.

Julkaisu on vapaasti ladattavissa VOPLA-hankkeen verkkosivuilta.

Tiedotteen alkuun

TerveysNet-verkoston kokonaisarviointi tuo esiin verkostoyhteistyön voiman

Opetusministeriön julkaisemassa TerveysNetin toiminnan arviointiraportissa on kuvattu verkostoyhteistyön mahdollisuuksia laitosten, opettajien ja opiskelijoidenkin näkökulmasta mutta myös ongelmia ja esteitä, joita yhteistyön kehittämisessä on tullut ratkaistavaksi.

Yhteisen osaamisen syvempi tunteminen, opetustarjonnan lisääntyminen, opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksien parantuminen ja uusien opetusmenetelmien kehittäminen ovat olleet selkeitä myönteisiä tuloksia yhteistyön tiivistämisestä.

Toisaalta yhteisen opetustyön kehittämisen tasolla on todettu myös hyvin konkreettisia kehittämistarpeita kuten opettajien tietoteknisten valmiuksien parantaminen ja verkko-opetuksen ohjausjärjestelyjen kehittäminen.

Arviointiraportissa esille tulleet verkostoituvan yhteistyön hyödyt, ongelmat ja esteetkin ovat myös tieteenalan yli meneviä ja laajempia, muun muassa yhteistyötä ja sen johtamista koskevia kysymyksiä. Tältä osin raportin antia voidaan hyödyntää myös muiden koulutusten kehittämisessä ja arviointien suunnittelussa.

Terveystieteiden yliopistoverkoston muodostaa yhteensä 11 terveystieteiden maisterikoulutusta tarjoavaa laitosta Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. TerveysNetin tavoitteena on luoda laitosten välille aktiivisesti toimiva yliopistoverkosto, joka pyrkii parantamaan terveystieteiden opetuksen ja tutkimuksen tasoa, tarjoamaan laadukkaita opintojaksoja, luomaan uusia menetelmiä opetuksen, oppimisen ja tiedonvaihdon käyttöön, luomaan yhteisiä koulutuspoliittisia tavoitteita ja vahvistamaan alan merkitystä tieteenalakokonaisuutena.

Tiedotteen alkuun

Langaton Internet-yhteys Maanpuolustuskorkeakoululle

Langaton verkko toimii yliopistojen Funet-verkon kautta. Funet yhdistää yliopistot, ammattikorkeakoulut ja julkiset tutkimuslaitokset toisiinsa ja kansainvälisiin tutkimusverkkoihin sekä julkiseen Internetiin. Maanpuolustuskorkeakoulu tiivistää näin yhteyksiään suomalaiseen yliopistomaailmaan.

Opiskelijoille uusi yhteys takaa samantasoiset tietoliikenneyhteydet kuin muissa yliopistoissa. Langaton verkko kattaa Santahaminan kampuksen työpisteet, opetustilat ja lisäksi opiskelijoiden asuinrakennukset. Langaton yhteys toimii vuorokauden ympäri opiskelijoiden käytössä. Opiskelijat voivat opiskella verkkosotakoulussa sekä käyttää tietoverkkoja kellonajasta riippumatta.

Vierailevat asiantuntijat ja luennoitsijat pääsevät lukemaan sähköpostiaan kännykällä ja selaamaan Internetiä kannettavalla. Vierailijat saavat turvallisuussyistä vain määräaikaiset käyttöoikeudet verkkoon.

Maanpuolustuskorkeakoulun langaton WLAN-kampusverkko on puolustusvoimissa poikkeuksellinen ratkaisu. Verkon rakentamisessa tietoturvallisuus on otettu huomioon suunnitteluvaiheesta alkaen. Langaton verkko on rakennettu yhteistyössä PALnet Oy:n kanssa.

Tiedotteen alkuun