SVY-tiedote Huhtikuu 2007

Tässä tiedotteessa:

• Tiivistyvä yhteistyötahto ja kansainvälisyys näkyivät virtuaaliyliopistopäivillä
• Lappeenrannan teknillinen yliopisto arvioi virtuaaliyliopistotoimintansa
• Matti Jakobssonista SVY-konsortion neuvottelukunnan puheenjohtaja
• Haku valtakunnalliseen TieVie-asiantuntijakoulutukseen käynnistynyt
• Julkaisuja

Ajankohtaista

VideoFunet-konferenssi Tampereella 10. – 11. toukokuuta | Kansainvälinen VideoFunet-konferenssi kokoaa yhteen videoteknologian opetuskäytöstä kiinnostuneet opettajat, suunnittelijat ja asiantuntijat kaikilta koulutusasteilta. Konferenssin ilmoittautuminen on käynnissä ja edullisempi osallistumismaksu on voimassa 13. huhtikuuta saakka.

ITK - Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi 18. - 20. huhtikuuta | Suomen suurin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön konferenssi järjestetään Hämeenlinnassa. Ilmoittautuminen päättyy 13. huhtikuuta.

Peda-forum-päivät 24. - 25. toukokuuta | Tämänvuotiset valtakunnalliset Peda-forumin opetuksen kehittämispäivät järjestetään Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. Päivien teemana on "Kaikenlaiset oppijat, kaikenlaiset opettajat". Päiville ovat tervetulleita kaikki yliopisto-opetuksen kehittämisestä kiinnostuneet opettajat, tutkijat, opiskelijat sekä hallintotyötä tekevät. Viimeinen ilmoittautumispäivä 5. huhtikuuta.

Lisää ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia löytyy portaalin Tapahtumakalenterista ja uutispalstalta.

Tiedotteen alkuun

Tiivistyvä yhteistyötahto ja kansainvälisyys näkyivät virtuaaliyliopistopäivillä

Valtakunnallisia virtuaaliyliopistopäiviä vietettiin viidennen kerran 21. - 22. maaliskuuta Espoon Dipolissa. Vaikka traditiota on jo syntynyt, kyseessä oli monella tapaa myös erilainen kerta. Virtuaaliyliopisto opetusministeriön erillishankkeena päättyi vuodenvaihteessa ja nyt yliopistoilla on yhä enemmän vastuuta siitä, että yhteinen konsortio tuottaa kaikkien yliopistojen näkökulmasta yliopistoille hyödyllisiä tvt-tuetun opetuksen ja opiskelun palveluja.

Yliopistojen omavastuu merkitsee muun muassa vuoden alusta käyttöön otettua SVY-konsortiomaksua. "Konsortiomaksu luo hyvän pohjan ja on osoitus yliopistojen sitoutumisesta ja yhteistyötahdosta. Sillä ei kuitenkaan vielä rakenneta yhteistyötä", totesi Helsingin yliopiston vararehtori ja SVY-konsortion neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Hannele Niemi päivien avauspuheenvuorossaan. "Edelleenkin tarvitaan yhteisiä hankkeita", totesi Niemi. Yhteistyöhankkeita esiteltiinkin runsain mitoin iltapäivien työryhmissä.

Aamupäivien alustukset käsittelivät muun muassa toiminnan arviointia, yliopistojen rakenteellista kehittämistä ja sähköistä asiointia. Kaikilla näillä alueilla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö on entistä keskeisempää, mitä heijasteli myös tämänkertainen sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluväestä koostuva päiven osanottajajoukko. Yhteistyö näkyi myös monissa iltapäivien työryhmissä estellyissä kehittämishankkeissa. Ehkä tulevaisuudessa ollaankin viettämässä virtuaalikorkeakoulupäiviä.

Uutta oli myös kansainvälisyyden entistä suurempi näkyvyys. Digital study material and international collaboration in mathematics –työpajassa pohdittiin SVY:n MatTaFi-verkoston ja Baijerin virtuaaliyliopiston yhteistyön käynnistämistä matematiikan alan oppimateriaalin vaihdossa ja yhteistuotannossa. Yhteistyöosapuolena Baijerista oli paikalla professori Hans-Georg Weigand Wuerzburgin yliopistosta. Kansainväliset tutkinnot, virtuaaliliikkuvuus ja opiskelijavaihto –työpajassa käsiteltiin kansainväliseen virtuaaliliikkuvuuteen liittyviä pedagogisia, teknisiä ja organisatorisia kysymyksiä. Asiantuntijana työpajassa oli professori Wim van Petegem K.U. Leuvenistä Belgiasta.

Tämänkertaisille päiville pääsi osallistumaan myös konferenssiblogin kautta.

Yhteisten osuuksien esitysmateriaalit

Rinnakkaisten ryhmien esitysmateriaalit

Näytteilleasettajat

Virtuaaliyliopiston ja virtuaaliammattikorkeakoulun arvioinnit käynnissä

Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) pääsihteeri Ossi Tuomi valotti esityksessään virtuaaliyliopiston ja virtuaaliammattikorkeakoulun toiminnan arviointia sekä KKAn roolia arvioinnissa yleensä: "Päävastuu koulutuksen laadusta ja kehittämisestä on korkeakouluilla itsellään. KKAn tehtävänä ei ole arvioida toimintaa, vaan sitä, onko korkeakouluilla järjestelmät, joilla ne voivat arvioida itse omaa toimintaansa."

KKAn ensisijaisena tavoitteena on tukea korkeakouluja laadunvarmistusjärjestelmiensä kehittämisessä. Tässä tarkoituksessa KKA arvioi miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä. Lisäksi arvioidaan tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se kehittämistoimenpiteisiin. ”KKAn tehtävänä on tuoda esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä antaa kehittämissuosituksia”, kiteytti Tuomi.

Opetusministeriön pyynnöstä KKA arvioi tämän vuoden kuluessa Virtuaaliammattikorkeakoulun. Virtuaaliyliopiston arvioinnin osalta sen sijaan ministeriön yliopistoyksikkö päätyi toisenlaiseen ratkaisuun. Arvioinnin toteuttavat Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksen Higher Education Group (HEG) sekä Lapin yliopiston yhteiskuntatutkimuksen laitoksen hallinnon ja johtamisen informaatioteknologian tutkimusryhmä.

"Virtuaaliyliopiston arvioinnin tärkein tavoite on toiminnan kehittäminen. Erityisinä kohteina arvioinnissa on toimintamallien muutos, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistäminen yliopistoissa ja toimintojen vakiintuminen. Tarkastelemme myös yliopistojen erilaisia ratkaisuja alojen sisällä ja välillä", kertoi arvioinnin toteutuksesta vastaava tutkimusjohtaja Timo Aarrevaara Tampereen yliopiston Higher Education Groupista.

Arviointia on vaikeuttanut virtuaaliyliopistohankkeiden ei-määrämuotoinen raportointi. "Miksi näin pienessä maassa ei saada aikaan yhteismitallista raportointia", ihmetteli Aarrevaara. "Raportointi on erityinen osaamisen alue, jonka voisi jättää suunnittelijoiden tehtäväksi. Ei Yleisradiokaan laita parhaita toimittajiaan johtajiksi", muistutti Aarrevaara.

"Virtuaaliyliopistotoiminnan arvioinnin tulokset julkistetaan syksyllä", lupaili Aarrevaara.

Tiedotteen alkuun

Virtuaaliyliopisto ja rakenteellinen kehittäminen

Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Sakari Karjalainen valotti puheenvuorossaan käynnissä olevaa korkeakoulujärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja mitä sillä tavoitellaan.

"Opetuksen ja tutkimuksen laatu paranee, koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuus vahvistuu profiloitumisen ja erikoistumisen sekä työelämä-yhteistyön lisääntymisen kautta", luetteli Karjalainen rakenteellisen kehittämisen tavoitteiksi. Korkeakoulujen kansainvälistyminen on yksi asetetuista tavoitteista ja tähän pyritään muun muassa liikkuvuutta lisäämällä. "Tähän tarvitaan kuitenkin lisävoimavaroja", muistutti Karjalainen.

Millainen rooli sitten virtuaaliyliopistolla voisi olla rakenteellisessa kehittämisessä.

"Virtuaaliyliopisto on itsessään rakenteellisen kehittämisen hanke. Se tähtää yliopistojen yhteistyön ja opetuksen laadun parantamiseen sekä tehokkaampiin ja tuottavampiin toimintatapoihin. Virtuaaliyliopistotoimintaa kehitetään osana muuta opetuksen kehittämistä", totesi Karjalainen.

Karjalainen ennakoi myös yliopistojen sisäisten ja yliopistojen välisten rakenteellisen kehittämisen hankkeiden vaikuttavan epäsuorasti virtuaaliyliopistoyhteistyön edellytyksiin.

Karjalainen halusi myös antaa selkeän viestin virtuaaliyliopiston ja avoimen yliopiston yhteistyöstä toteamalla: "Virtuaaliyliopiston ja avoimen yliopiston yhteistyöllä tulee parantaa työelämässä olevien mahdollisuuksia yliopisto-opintojen suorittamiseen." Samoin hän kiinnitti huomiota yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöhön: "Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen konsortioyhteistyöhön voi yhtenä osana liittää virtuaaliopetusyhteistyön kehittämisen."

Karjalainen kertoi myös opetusministeriön vielä harkitsevan josko se pyytäisi Korkeakoulujen arviointineuvostoa arvioimaan virtuaaliyliopistotoiminnan jo käynnissä olevan virtuaaliammattikorkeakoulun arvioinnin jatkeeksi.

Tiedotteen alkuun

Sähköinen asiointi on lisääntyvässä määrin korkeakoulurajat ylittävää

Tietopalvelujohtaja Klaus Lindberg Tieteen tietotekniikan keskus CSC:ltä valotti puheenvuorossaan opetusministeriön asettaman työryhmän ”Sähköisen asioinnin edistäminen korkeakouluissa” työkenttää. Lindbergin puheenjohdolla toimivan työryhmän tehtävänä on koordinoida valtionhallinnon tietohallinnon uudistamista korkeakoulusektorilla.

Työryhmän toimeksianto on varsin laaja. ”Tehtävänä on edistää yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoreiden yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, muodostaa kokonaisnäkemys sähköisen asioinnin tilasta ja vastuista korkeakouluissa kartoittamalla korkeakoulujen prosesseja ja tietojärjestelmiä, edistää yhteisten käsitemäärittelyjen syntymistä, seurata ja tukea korkeakoulujen yhteisten tietomallien kehittämistyötä, tehdä ehdotuksia kehityshankkeiden käynnistämiseksi sekä edesauttaa toiminnallaan tuottavuutta, tehokkuutta ja laadukkuutta”, luetteli Lindberg.

Työryhmä on ottanut työnsä lähtökohdaksi prosessien tarkastelun. ” Tieto ja osaaminen on verkostoitunut. Yksinäinen tutkija tai asiantuntija ei enää pärjää kilpailussa verkostoituneelle tutkijalle ja asiantuntijalle. Prosessit ulottuvat organisaation sisäisten hallinnonalojen rajojen ja organisaatiorajojen yli”, luonnehti Lindberg korkeakoulukenttää. ”Tietojärjestelmät eivät enää ole itsenäisiä saarekkeita yhden yliopiston kampuksella vaan joukko yhteen toimivia järjestelmiä, joiden osasten pitää pystyä vaihtamaan tietoa keskenään.” Sähköinen asiointi voidaankin Lindbergin mukaan määritellä palveluksi, joka hyödyntää yhteen toimivia järjestelmiä ja yhteistä tietoa.

”Sähköinen asiointi merkitsee myös muutosta, jolla voidaan lisätä tuottavuutta, tehokkuutta ja laadukkuutta. Muutos maksaa, mutta tehokkaalla johtamisella voidaan vaikuttaa kustannuksiin. Yliopistojen IT-johtaminen on otettava yliopistojen johdon agendalle”, totesi Lindberg. ”IT-toimintaa ei pidä nähdä erillisenä yliopistojen muusta toiminnasta. IT-toiminta ei ole ensisijaisesti teknisiä innovaatioita vaan sosiaalista toimintaa”, luonnehti Lindberg.

Tiedotteen alkuun

Lappeenrannan teknillinen yliopisto arvioi virtuaaliyliopistotoimintansa

Virtuaaliyliopistohanke on ollut viime vuosina merkittävin valtakunnallinen opetuksen kehittämishanke, jolla on edistetty yliopistojen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä sekä yliopistoverkostojen toimintaa. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LTY) valtakunnalliseen kehittämishaasteeseen on vastattu tarjoamalla tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäytön tukipalveluita, henkilöstökoulutusta sekä tuottamalla verkko-opetusta osastojen opetushankkeissa. Lisäksi yliopisto on ollut aktiivisena toimijana sekä valtakunnallisessa virtuaaliyliopistotoiminnassa että useissa virtuaaliyliopistotoimintaa tukevissa verkostoissa.

LTY:ssa on tuettu virtuaaliyliopistohankkeen varoin yhteensä 77 verkko-opetuksen kehittämishankkeita, joista osa on jatkunut useamman vuoden ajan. Hanketoiminnassa on ollut vuosina 2001 - 2006 mukana noin 100 eri toimijaa. Tämä käy ilmi LTY:n oppimiskeskuksen tuottamasta LTY:n virtuaaliyliopistotoiminnan arviointiraportista. Julkaisussa kootaan yhteen hankkeen keskeisimmät tulokset sekä arvioidaan hankkeen vaikuttavuutta erityisesti opettajien näkökulmasta.

Virtuaaliyliopistohankkeessa vuosien 2001 - 2005 aikana tuotetuista verkkokurssitoteutuksista pääosa (85 %) on edelleen käytössä. Suurin osa näistä kursseista (92 %) on toteutettu useammin kuin kerran. Kursseja on myös kehitetty vuosien varrella edelleen. Lokakuun 2006 lopulla yliopistossa oli yhteensä 252 aktiivisessa käytössä olevaa verkkokurssia.

Opiskelun joustavuus ja oppimateriaalin kehittäminen ovat olleet päällimmäisiä tavoitteita useimmille verkkokurssin tuottaneille opettajille. Verkon käytön on nähty muun muassa parantavan kurssiaineiston sisältöä ja selkeyttä sekä materiaalin saavutettavuutta. Myös havainnollistavan ja interaktiivisen materiaalin tuottaminen verkkoon nähtiin tärkeäksi. Lisäetuna tehdyssä kyselyssä mainittiin, että oppimateriaali ja kurssitiedotus pystyttiin hoitamaan keskitetysti oppimisalustan avulla.

Virtuaaliyliopistohankkeen aikana kehitetyt palvelut vakiinnutetaan osaksi yliopiston perustoimintaa. Hankkeen myötä rakennettuja opetusteknologian tukipalveluita tarjotaan ja kehitetään opintopalveluiden ja tietohallinnon yhteistyönä. Opetusteknologian kehittämisessä panostetaan lähivuosina koko yliopiston tasolla Vektori-opintoportaalin tuottamiseen. Opintoportaalin tavoitteena on kehittää opiskelun ja opetuksen prosesseja kokoamalla yhteen useita opetuksessa ja opiskelussa käytettäviä tietojärjestelmiä, ja siihen integroidaan myös verkko-oppimisympäristön toiminnallisuuksia. Sen avulla tehdään verkko-opetuksen käyttöönotto entistä helpommaksi, ja verkko-opetus integroituu osaksi normaalia opetusta siten, että sen mahdollisuuksia hyödynnetään kussakin tilanteessa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

Arviointiraportti kokonaisuudessaan verkossa.

Tiedotteen alkuun

Matti Jakobssonista SVY-konsortion neuvottelukunnan puheenjohtaja

Vaasan yliopiston rehtori Matti Jakobsson valittiin 14. maaliskuuta pidetyssä kokouksessa Suomen virtuaaaliyliopisto (SVY) –konsortion neuvottelukunnan puheenjohtajaksi kaudelle 2007-2009. Varapuheenjohtajaksi valittiin Helsingin yliopiston vararehtori Hannele Niemi. Neuvottelukunnan kokous oli SVY:n uusimuotoisen hallintorakenteen ensimmäinen.

Neuvottelukunta nimesi myös konsortion johtokunnan jäsenet kaudelle 2007-2009: rehtori Matti Jakobsson Vaasan yliopistosta henkilökohtaisena varajäsenenään vararehtori Ilkka Pöyhönen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, professori Sanna Järvelä Oulun yliopistosta henkilökohtaisena varajäsenenään oppimiskeskuksen johtaja Tuula Heide Kuopion yliopistosta, vararehtori Erno Lehtinen Turun yliopistosta henkilökohtaisena varajäsenenään osastopäällikkö Mikko Markkola Tampereen yliopistosta, vararehtori Hannele Niemi Helsingin yliopistosta henkilökohtaisena varajäsenenään johtaja Leena Koskinen Taideteollisesta korkeakoulusta.

Viisijäseniseen johtokuntaan kuuluu myös Teknillisen korkeakoulun (TKK) nimeämänä professori Ari Ekroos henkilökohtaisena varajäsenenään professori Lauri Malmi. Teknillinen korkeakoulu toimii SVY:n palveluyksikön hallinnollisena kotiyliopistona kauden 2007-2012. Teknillisen korkeakoulun rehtori nimitti SVY-konsortion johtokunnan kaudelle 15.3.2007 - 31.12.2009 tehtyjen nimeämisten mukaisesti.

Opetusministeriön nimeämänä asiantuntijajäsenenä johtokunnassa toimii ylitarkastaja Marja Kylämä ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) nimeämänä asiantuntijajäsenenä koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen.

Suomen virtuaaliyliopisto –konsortion neuvottelukunnan jäsenet 2007 - 2009

Suomen virtuaaliyliopisto –konsortion johtokunnan jäsenet 2007 - 2009

Tiedotteen alkuun

Haku valtakunnalliseen TieVie-asiantuntijakoulutukseen käynnistynyt

Haku valtakunnalliseen, 15 opintopisteen laajuiseen TieVie-asiantuntijakoulutukseen on käynnistynyt ja päättyy 4. toukokuuta. Elokuussa 2007 alkavaan koulutukseen otetaan korkeintaan 100 osallistujaa yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

TieVie-asiantuntijakoulutuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa osallistujien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntemusta heidän omassa työssään. Koulutus antaa valmiuksia esimerkiksi kehittää oman yksikön opetusta, toteuttaa verkostoituneesti opetuskokonaisuuksia ja toimia tvt:n opetuskäytön kouluttajana, konsulttina, ohjaajana, koulutussuunnittelijana tai tukihenkilönä.

Koulutus on suunnattu korkeakoulujen henkilöstölle, jolla on aiempaa koulutusta (esim. TieVie-koulutus, 5 ov) tai kokemusta tvt:n opetuskäytöstä tai jolla on muuten hankitut perustiedot tvt:n soveltamisesta opetuksessa tai muissa työtehtävissä.

Koulutuksen tarkempi kuvaus ja hakulomake verkossa.

TieVie on valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön koulutusta tarjoava verkosto, joka on kouluttanut vuodesta 2001 lähtien yli tuhat korkeakouluopettajaa ja tvt:n opetuskäytön asiantuntijaa. TieVie-koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavaat Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto (koordinaattori), Teknillinen korkeakoulu ja Turun yliopisto yhteistyössä SVY:n palveluyksikön kanssa.

Tiedotteen alkuun

Julkaisuja

Suomen virtuaaliyliopiston julkaisuja -sarjassa (ISSN 1458-3151) on julkaistu kaksi TieVie-koulutukseen liittyvää julkaisua:

Nro 1. Peurasaari, Merja 2007 (toim.): Tuhat ja yksi tarinaa - TieVie-verkoston seitsemän vuotta (2,06 MB). Helsinki 2007. ISBN 978-951-22-8669-0 (pdf). ISBN 978-951-22-8668-3 (nid.).

Nro 2. Tenhula, Tytti 2007: Valtakunnallisesti vaikuttavaa koulutusta. Selvitys valtakunnallisen TieVie-virtuaaliyliopistohankkeen vaikuttavuudesta (3,04 MB). Helsinki 2007. ISBN 978-951-22-8671-3 (pdf). ISBN 978-951-22-8670-6 (nid.).

Tiedotteen alkuun