Etusivu > Tiedotteet > 2007 > SVY-tiedote Kesäkuu 2007

SVY-tiedote Kesäkuu 2007

Tässä tiedotteessa:

Opintohallinnon tietojärjestelmäselvitys suosittaa hallittua siirtymistä perusjärjestelmän käyttöön

Yliopistot ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti tyytyväisiä nykyisten opintohallinnon tietojärjestelmiensä palvelutasoon ja kattavuuteen, eikä niihin kohdistu kovin mittavia kiireellisiä muutospaineita. Useat perusjärjestelmät ovat kuitenkin iältään vanhoja ja niiden uudistaminen tulee ajankohtaiseksi seuraavien vuosien aikana. Opetusministeriön asettamat selvitysmiehet suosittelevatkin toiminta- ja päätöksentekomallin valmistelua pitkäjänteiseen opintohallinnon tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon. Selvitysmiesten raportti on parhaillaan yliopistoissa lausuntokierroksella.

Tietojärjestelmäpäällikkö Sami Hautakangas Tampereen yliopistosta oli toinen selvityksen tekijöistä.

Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006–2015 yksi kuudesta strategisesta linjauksesta on ”Korkeakouluopetuksen ja opiskelun tietojen hallinta”. Linjauksen tavoitteena on parantaa opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen tietotukea, lisätä tiedon yhteiskäyttöä ja vähentää erillisten järjestelmien määrää.

Linjaus on jaettu avaintoimenpiteiksi, joista ensimmäisessä todetaan: ”Opiskelijoita, opintosuorituksia ja opetusta koskevat ydinkäsitteet, tietorakenteet ja perusprosessit määritellään ja kuvataan yhtenäisesti. Yhtenä ensimmäisistä tavoitteista on yhden ja yhteisen tietomallin luominen yliopistoille. Nykyisistä järjestelmistä saatuja kokemuksia ja mahdollisesti komponentteja hyödyntäen kehitetään kaikkien yliopistojen käyttöön soveltuva opintohallinnon perustietojärjestelmä, jossa otetaan huomioon Bolognan prosessin vaatimukset. Opiskelijoille ja opettajille suunnatut palvelut erotetaan perusjärjestelmästä järjestelmärajapinnoilla.”

Opetusministeriö käynnisti 19. tammikuuta selvitystyön koskien nykyisiä yliopistoissa käytettäviä opintohallinnon tietojärjestelmiä. Lisäksi tehtävänä oli laatia toimenpide-ehdotukset ja suositukset siitä, miten opintohallinnon sähköinen asiointi tulisi jatkossa hoitaa. Selvitystyötä tekemään opetusministeriö asetti tietojärjestelmäpäällikkö Sami Hautakankaan Tampereen yliopistosta ja projektipäällikkö Vesa Saarisen Helsingin yliopistosta.

Perusjärjestelmät laajentuneet asiointipalveluiksi - yliopistoyhteistyöllä eteenpäin

Korkeakoulujen opintohallinnon tietojärjestelmät ovat kehittyneet vähitellen rajatussa asiantuntijakäytössä olleista perusjärjestelmistä monipuolisiksi sähköisiä asiointipalveluita opettajille ja opiskelijoille tarjoaviksi järjestelmiksi. Asiointipalveluiden kehittäminen on monimutkaistanut opintohallinnon järjestelmiä ja vaatinut entistä enemmän asiantuntemusta ja resursseja.

Kaikissa yliopistoissa on jo tiedostettu yhteistyön tarve syntyneiden haasteiden ratkaisemiseksi ja asenne yhteistyöhön on lähtökohtaisesti positiivinen. Yhteistyötä onkin jo tehty muun muassa Suomen virtuaaliyliopiston puitteissa opetustietojen käsitteiden määrittelyjen osalta sekä joustavan opiskelun hakujärjestelmän tuottamisessa.

Selvitysmiesten näkemyksen mukaan nykytilanteessa ei ole kuitenkaan perusteita ottaa suuria riskejä, vaan suosituksena on ennakoiva opintohallinnon perusjärjestelmän ja siihen liittyvän arkkitehtuurin uudistaminen sekä yhteisen kehittämisen ja ylläpidon organisointimallin luominen. Tässä vaihtoehdossa pyritään yhdistämään yhteisten tietojärjestelmien hyvät puolet yliopistojen toimintavapauteen kehittyvillä toiminta-alueilla ja vaiheittaisella etenemistavalla pyritään vähentämään investointeihin liittyviä riskejä.

Tärkeimpinä toimenpide-ehdotuksina ja suosituksina selvitysmiehet esittävät:

  • Muodostetaan opintohallinnon tietojärjestelmäkehityksen yhteistyön väliaikainen organisaatio, joka vastaa kehityksen ensimmäisestä vaiheesta.
  • Määritellään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa neuvotellen tarkemmat yhteiset tavoitteet, joihin tietojärjestelmällä pyritään.
  • Jaetaan kehitystyö prosessialueisiin, tunnistetaan niiden sisältämät prosessit ja valitaan yhteisellä tietojärjestelmillä tuettavat prosessit.
  • Järjestelmän tekninen tavoitearkkitehtuuri määritellään kiinteässä yhteistyössä ValtIT:n ja muun julkisen hallinnon arkkitehtuurityön kanssa.
  • Valmistellaan yhteinen toiminta- ja päätöksentekomalli pitkäjänteiseen opintohallinnon tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon.
  • Em. yksikön johdolla määritellään ja toteutetaan prosessilähtöisesti yhteinen perusjärjestelmä, jolla korvataan vaiheittain kaikki yliopistojen käytössä olevat tekniikaltaan vanhenevat perusjärjestelmät.
  • Yhteistyöhön osallistuvat organisaatiot muokkaavat nykyisiä opiskelijoiden ja opettajien palveluitaan käyttämään yhteistä perusjärjestelmää rajapintojen kautta. Vaihtoehtoisesti uusia palveluliittymiä voidaan kehittää yhteistyössä tai yksin.
  • Järjestetään yhteisen perusjärjestelmän käyttöpalvelut palvelukeskusmallin mukaisesti.
  • Rahoitetaan uuden järjestelmän kehitystyö opm:n tietohallintostrategiassa kuvatun mallin mukaisesti siten, että järjestelmän kehittämisvaiheen kustannukset katetaan opm:n rahoituksella ja liittymien rakentamisesta ja käyttöönotosta vastaavat yliopistot.

Raportti kokonaisuudessa opetusministeriön verkkosivulla.

Opetusministeriö on pyytänyt yliopistoilta lausuntoa raportista 21. kesäkuuta mennessä.

Tiedotteen alkuun

Moodle ensisijainen oppimisalusta lähes puolella korkeakouluista

Lähes puolet korkeakouluista käyttää ensisijaisena oppimisalustanaan avoimeen lähdekoodiin perustuvaa Moodlea. Kakkossijan jakavat WebCT/Blackboard ja Optima. Tulokset perustuvat IT-Peda-verkoston kyselyyn, johon vastasi 16 yliopistoa ja 22 ammattikorkeakoulua.

Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategiassa (Opm julkaisuja 2006:52) esitetään yhtenä avaintoimenpiteenä, että oppimisalustoista tehdään selvitysten perusteella suositus, jossa esitetään muutama erityyppisiin ympäristöihin soveltuva alusta. Tavoitteena on tarjota 2–3 vaihtoehtoista oppimisalustaa yhteisenä alustapalveluna. Hankekokonaisuus ”Oppimisalustojen valinta ja tarjoaminen palveluna” on ajoitettu strategiassa vuosille 2007-2010.

IT-Peda-verkosto yhdessä VirtuaaliAMK-hankkeen kanssa päätti selvittää pienellä kyselyllä oppimisalustojen tilannetta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Kartoituksen seuraavassa vaiheessa selvitetään yhteisten alustapalvelujen tarvetta ja mahdollisuuksia.

Alustojen palvelinylläpidon kustannukset eivät tehdyn selvityksen mukaan ole nykyisellään yksittäisen korkeakoulun näkökulmasta suuret. Todennäköisesti keskitettyjen palvelujen lisäarvo onkin haettava muista hyödyistä kuin kustannussäästöistä. Voidaanko keskitettyjen alustojen avulla tuottaa laadukaampia oppimisympäristöjä ja tukipalveluja, kysytään selvityksessä.

Ennakkoehtona keskitettyjen palvelujen toteuttamiselle on Haka-infrastruktuuriin perustuva käyttäjähallinta. Pelkkä tunnistautumiseen tarvittava tieto ei kuitenkaan riitä, vaan todennäköisesti on tarvetta myös käyttäjäroolien mukaisen auktorisointitiedon siirtämiseen. Sen lisäksi tarvitaan mahdollisesti muita rajapintoja esimerkiksi suoritustiedon siirtämiseksi. Yksi ilmassa oleva kysymys on, kuka lopulta toteuttaisi keskitetyt palvelut, todetaan selvitysraportissa.

Alustakyselyn tulokset IT-Pedan sivuilla

Tiedotteen alkuun

Moodle-rinki korkeakoulujen Moodle-käyttäjien yhteistyötä edistämässä

Moodle-oppimisalustan yleistyessä korkeakouluissa perustettiin syksyllä 2006 kansallinen Moodle-käyttäjien verkosto ”Moodle-rinki”. Tavoitteena on yhdistää voimavaroja, ja siten edelleen edistää ja tukea Moodle-oppimisympäristön käyttöä. Yhteistyöverkoston mallina on muutama vuosi sitten perustettu WebCTkäyttäjärinki, jossa myös on mukana sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen toimijoita.

Moodle-verkostossa on mukana tvt-tukipalveluja tarjoavia henkilöitä yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Yhteensä 12 yliopistoa ja 10 ammattikorkeakoulua on edustettuna.

Verkoston kaksi pääyhteistyöaluetta on Koulutus ja ohjeet sekä Tekniikka. Koulutusyhteistyössä hyödynnetään eri organisaatioiden kokemuksia Moodlen käytöstä, syntyneitä hyviä käytäntöjä sekä tietoa erilaisista käyttötavoista.

Tekniikka-ryhmän tavoitteena on tiedon jakaminen Moodlen ylläpidon, muokkauksen ja päivittämisen tueksi. Kokemuksia kerätään uusien versioiden testaamisesta sekä uusista Moodleen pohjaavista työvälineistä ja käyttötavoista. Esimerkiksi Klaara-kyselypankki hyödyntää Moodle-ympäristöä. Tekniikka-ryhmä pitää myös tiiviisti yhteyttä Moodle-org-kehittäjäyhteisöön.

SVY:n palveluyksikkö ja IT-Peda-verkosto tukevat käyttäjäringin toimintaa ja ovat mukana toteuttamassa käyttäjäringin yhteisiä tilaisuuksia. Käyttäjäringin www-sivut ovat SVY:n palvelimella. Tiedotuslista on Moodle-fi@uta.fi, yhteyshenkilö: hely.lahtinen@vy.fi.

Tiedotteen alkuun

Videofunet-konferenssi hyödynsi monipuolista tekniikkaa

Tampereen yliopistolla 10. – 11. toukokuuta järjestetty kansainvälinen VideoFunet-konferenssi näytti esimerkkiä miten tekniikan avulla voidaan luoda yhteyksiä pitkienkin välimatkojen päästä. Yksi pääesityksistä, Helen Barretin luento esitettiin DVD-tallenteelta ja siitä keskusteltiin Skype-keskustelualueen ja satelliittipuhelun välityksellä. Konferenssia pääsi seuraamaan reaaliaikaisena verkon välityksellä.

Toisen konferenssipäivän mielenkiintoisimpia esityksiä oli John Morganin esitys "Social negotiation as the basis of effective communication in video conferencing". Kuva: Terho Lauri

VideoFunet-konferenssin tavoitteena oli esitellä videoteknologian käyttöä eri korkeakouluissa niin Suomessa kuin muuallakin ja levittää tietoa siitä mitä lisäarvoa ja hyötyä videoteknologialla voidaan saavuttaa opetuksessa ja tutkimuksessa. Englanninkielinen konferenssi oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Konferenssi kokosi yhteen lähes sata videoteknologian opetuskäytöstä kiinnostunutta opettajaa, suunnittelijaa ja asiantuntijaa kaikilta koulutusasteilta. Videoteknologian käyttökokemuksista kuultiin kaikkiaan 24 esitystä ennakkoon järjestetyn Call for papers’in pohjalta. Esitysten aiheet koskivat videoteknologian käyttöä ja käyttökokemuksia tutkimuksessa ja jokapäiväisessä opetuksessa, pedagogista käyttöä ja kehitystä sekä uusia ratkaisuja ja innovaatioita.

Videoteknologian käyttö on jo nyt laajalle levinnyttä, mutta sen katsotaan vielä olevan ammattilaisten osa-alue. Loppukäyttäjät eivät vielä laajamittaisesti osaa eivätkä tiedä mahdollisuuksista hyödyntää videoita ja videoviestintää opetuksen tukena.

Konferenssin pääesiintyjät Carol Daunt Australiasta, Jean-Francois Raffestin Ranskasta ja Helen Barrett Yhdysvalloista herättivät esityksillään uusia ajatuksia siitä kuinka videoteknologiaa voidaan hyödyntää entistä paremmin tulevaisuudessa. Daunt ja Raffestin keskittyivät esityksissään videoviestinnän ja muun videoteknologian käytön nykytilaan ja niiden tulevaisuudennäkymiin. Tulevaisuudessa niiden hyödyntäminen lisääntyy Second Life:n ja muiden uusien kollektiivisten tekniikoiden yleistyessä.

Barrett puolestaan valotti erinomaisesti tehdyllä DVD-esityksellään digitaalisten tarinoiden ja e-portfolioiden käyttöä ja mahdollisuuksia. Barret on tutkijana ja konsulttina työskennellyt ePortfolioiden kehittämisen parissa 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

Osa konferenssiesityksistä välitettiin etäpisteistä kuulijoille. Käytettyjä kanavia olivat muun muassa videoneuvottelu ja erilaiset työpöytäsovellukset. Helen Barrettin esitys Meksikon rannikolta välittyi osin DVD-tallenteen, Skype-keskustelualueen ja satelliittipuhelun avulla. Kaikki esitykset onnistuivat aikataulun mukaisesti ilman teknisiä ongelmia.

Konferenssin esitykset videoitiin ja lähetettiin suoratoistona kahdella eri formaatilla Helsingin ja Oulun kautta. Esitykset myös tallennettiin ja niistä editoidaan verkkoversio konferenssisivuille kesäkuun loppuun mennessä. Osallistujille postitetaan konferenssi-DVD.

Konferenssin järjesti VideoFunet-yhteistyöverkosto, jonka toimijoita ovat Tieteen tietotekniikan keskus CSC, Oulun sekä Helsingin yliopistot, Funetin tekninen videoneuvotteluryhmä, korkeakoulujen IT-johtajat, ammattikorkeakoulut, IT-Peda-verkosto ja SVY:n palveluyksikkö. Verkoston avulla ylläpidetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilökunnalle sekä kaikille muille asiasta kiinnostuneille suunnattua videoteknologian käytön palvelusivustoa.

Mika Paakkanen, Oulun yliopisto, sähkö- ja tietotekniikan osasto, VideoFunet-yhteistyöverkoston koordinaattori

Tiedotteen alkuun

Koulutuksella ideoita videoteknologian opetuskäyttöön

IT-Peda-verkoston koordinoima korkeakoulujen yhteinen videoteknologian opetuskäytön luentosarja VOK järjestettiin viiime kevätlukukaudella jo kolmannen kerran. Kevään luennoissa pureuduttiin muun muassa videoneuvottelun ja verkkovideoiden opetuskäyttöön, pedagogiseen suunnitteluun sekä tekniikan uusiin tuulahduksiin. Luennot toteutettiin videoneuvottelun välityksellä ja niitä voi seurata myös suorina verkkovideolähetyksinä ja tallenteina.

Koulutukseen osallistui yhteensä parikymmentä yliopiston ja ammattikorkeakoulun toimipistettä ympäri Suomea. Osallistuneet oppilaitokset ovat järjestäneet luentojen täydennykseksi myös omaa paikallista koulutustaan.

Tiedon jakamisen ja uuden oppimisen lisäksi VOK-koulutuksen tavoitteena on ollut tukea opettajien ja tukihenkilöiden keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Kokemukset kolmelta vuodelta ovat kannustavia, ja koulutusta pyritään tarjoamaan yhteistyön voimin myös tulevina vuosina.

Lisätietoja koulutuksesta ja kevään luentojen tallenteet löytyvät IT-Pedan www-sivuilta.

Tiedotteen alkuun

Julkaisuja

Erika Löfström, Kaisa Kanerva, Leena Tuuttila, Anu Lehtinen ja Anne Nevgi (2007): Laadukkaasti verkossa: verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle. Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 33, Raportit ja selvitykset. | Käsikirja on Helsingin yliopistossa vuosina 2003–2006 toteutetun Verkko-opetuksen laatu -hankkeen päätösjulkaisu. Se tarjoaa opettajalle tietoa ja välineitä onnistuneen verkkokurssin suunnitteluun, arviointiin sekä kehittämiseen. Julkaisun voi ladata pdf-muodossa Helsingin yliopiston sivuilta suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi.

Suomalaista tietoyhteiskuntaa rakentamassa – Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma 2003–2007. Loppuraportti | Raportissa luodaan katsaus Matti Vanhasen I hallituksen politiikkaohjelman tavoitteisiin, organisointiin ja toimenpiteisiin, yleiseen tietoyhteiskuntakehitykseen hallituskaudella sekä tulevaisuuden näkymiin uuden kansallinen tietoyhteiskuntastrategian 2007-2015 valossa.

Tiedotteen alkuun