Nordic Serious Games Conference 2008 Jyväskylässä 28. - 29. helmikuuta | Konferenssi keskittyy vakavien pelien suunitteluun ja käyttämiseen oikean elämän tarkoituksiin, esimerkiksi opetukseen, terveydenhuoltoon, turvallisuuteen tai liiketoiminnan kehittämiseen. Ilmoittautuminen 17. helmikuuta mennessä.
Sulautuva yliopisto-opetus -seminaari Helsingissä 6. maaliskuuta | Seminaarissa tarkastellaan lähiopetuksen ja verkko-opetuksen yhdistämistä sekä uudenlaisten opetus- ja oppimismuotojen aiheuttamaa muutosta yliopisto- ja korkeakouluopetukseen.
ITK'08 - Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi Hämeenlinnassa 16. - 18. huhtikuuta | Suomen suurin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön konferenssi. Konferenssi-ilmoittautuminen on käynnissä.
eLene Bremen Forum 17. - 18. huhtikuuta | Foorumissa toimijat esittelevät eLene-TLC-hankkeen tuloksia ja haastavat osallistujat keskusteluun siitä miten yliopistojen pitäisi valmistautua nettisukupolven opiskelijoiden sisääntuloon.
VVYOP'08 6.-7. toukokuuta Dipolissa Espoossa | Valtakunnallisilla virtuaaliyliopistopäivillä esitellään verkko-opetuksen ja -ohjauksen, verkostotyön ja TVT:n hyödyntämisen hyviä käytäntöjä. Call for papers on päättynyt, ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen alkaa maaliskuun lopussa.
Lisää ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia löytyy portaalin Tapahtumakalenterista ja uutispalstalta.

Erityisesti henkilötietojen välittyminen auttomaattisesti helpottaa koordinaattori Maria Virtasen työtä. (kuva: Antti Puhakka)
SITR-verkoston tarpeisiin räätälöity järjestelmä mahdollistaa tamperelaisille vaihto-opiskelijille saumattoman hakuprosessin kurssien valinnasta opinto-oikeuden myöntämiseen. Opiskelija etsii tarjolla olevien kurssien tiedot Joopas.fi-palvelun kurssitietokannasta ja hakee niihin opinto-oikeutta Joopas-hakujärjestelmän avulla. Korkeakoulujen virkailijat käsittelevät hakemuksen ja tekevät opinto-oikeuspäätöksen järjestelmän sisällä JOO-haun tapaan.
"Sähköinen tunnistautuminen on helpottanut huomattavasti hakemusten esitarkastamista, koska automaattisesti välittyvät hakijan henkilötiedot ovat luotettavampia kuin opiskelijan itse kirjoittamat. Toisaalta käyttäjän kannalta haku on nyt monivaiheisempi kuin ennen, mikä voi tuntua monimutkaiselta." kommentoi SITR-projektin koordinaattori Maria Virtanen.
"Ulkomaalaiset opiskelijat ovat kohderyhmänä muutenkin haasteellinen, koska heidän atk-taitonsa vaihtelevat eikä sähköinen asiointi ole vielä niin yleistä maailmalla kuin meillä Suomessa. Asiat haluttaisiin mieluummin hoitaa puhumalla."
SITR-hankkeen ja SVY:n yhteistyö on samalla pilotti Joopas-palveluiden laajemmasta käytöstä joustavan opiskelun tietopalveluna ja opintoihin hakeutumisen palveluna. Joopas.fi -järjestelmää kehitetään vastaamaan erilaisten yliopistoverkostojen tarpeita sekä helpottamaan opiskelijan hakeutumista joustaviin opintoihin.
Helmikuussa 2005 käynnistynyt Studying in Tampere Region on Tampereen alueen yliopistojen ja korkeakoulujen yhteinen hanke. Hankkeen tarkoituksena on koota verkkoon neljän korkeakoulun yhteinen ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille suunnattu englanninkielinen opetustarjonta. Yhteinen opetustarjonta laajentaa kunkin korkeakoulun nykyistä kurssivalikoimaa ja parantaa vaihto-opiskelijan mahdollisuutta valita korkeatasoisia ja monipuolisia opintoja.
SITR-hankkeeseen osallistuvat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu sekä rahoittajatahona opetusministeriö.
Opiskeluoikeuksien tiedot -määritys luo edellytykset korkeakoulujen välisten opintotietopalvelujen ja opiskelun tietotekniikkapalvelujen kehittämiselle joustavan opiskelijaliikkuvuuden tarpeisiin.
Määrityksen konkreettisia käyttökohteita ovat:
Tietomalli perustuu aiempiin Tutkinto-, opintokokonaisuus- ja opintojaksokohtaiset tiedot [M1], Opintojaksojen toteutusten tiedot [M2] ja Suoritusten tiedot [M3] -määrityksiin.

Kirsi Keskisarkka ja Sari Tervonen Kuopion yliopiston oppimiskeskuksesta tuottivat KoMiTi-hankkeessa tietoa ja työkaluja verkko-opetuksen suunnitteluun.
KoMiTi-hankkeessa vastauksia haettiin muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
Taitoja, tiimalaseja ja tilastoja -käsikirjan avulla voi perehtyä kompetenssien ryhmittelyyn ja tavoitelauseiden tuottamiseen. Käsikirja tarjoaa myös välineitä verkko-opiskelun mitoittamisen ja opiskelijoiden ajankäytön raportoinnin tueksi. Lisäksi käsikirjassa tarkastellaan verkko-opetuksen tilastoinnin hyödyntämismahdollisuuksia eri näkökulmista. Käsikirjassa oleva case-kuvaus linkittää kehittämistyön opettajan arkeen.
Hankkeessa tuotettu -työkalu on opettajan väline opetuksen suunnitteluun. Se auttaa arvioimaan ja kehittämään opetusta yhden opintojakson tasolla. Aada&Aaronin käyttö tukee akateemisten yleisvalmiuksien tiedostamista ja tekee näkyväksi verkko-opiskeluun kuluvaa aikaa ja sen kuormittavuutta. Työkalun Aaron-osio palvelee myös opiskelijoiden ajankäytön raportointia. Ajanhallintataitojen kehittyminen on tärkeä tavoite tietoyhteiskunnan akateemiselle ammattilaiselle.
Aada&Aaron on kaikkien suomalaisten korkeakoulujen käytettävissä. Työkaluun liittyvät käyttöoppaat opiskelijoille, opettajille ja ylläpitäjille löytyvät hankkeen www-sivuilta. Työkalun käyttöönotto ei vaadi erityisiä palvelinlaitteistoja tai ohjelmistoja, mutta sen käyttö edellyttää yliopistokohtaisen ylläpitäjän. Aada&Aaronin jakelu yliopistolle organisoidaan tämän vuoksi SVY-yhdyshenkilöiden kautta. Työkalun käytöstä kiinnostuneita opettajia ja opetuksen suunnittelijoita pyydetään ottamaan yhteyttä oman yliopiston SVY-yhdyshenkilöön.
KoMiTi-hankkeen muut tuotokset ovat vapaasti hyödynnettävissä opetuksen kehittämisessä. Hankkeessa tuotetut työkalut ja ohjeet on käännetty myös ruotsiksi. Lisätietoja löytyy hankkeen www-sivuilta.
KoMiTi oli Kuopion ja Turun yliopiston sekä Tritonia oppimiskeskuksen (Vaasan yliopisto, Åbo Akademi i Vasa, Svenska handelshögskolan) yhteistyöhanke, joka toteutettiin vuosina 20062007.
Julkaisujen tarkemmat tiedot tiedotteen alaosassa.
Pilotoinnin aikana järjestelmää käytettiin koulutuksessa, seminaareissa ja opintoinfoissa. Järjestelmän avulla pidettiin myös kokouksia, verkostojen suunnitelupalavereja ja valmistelevia istuntoja esimeriksi projektien raportoinnissa ja hankehakemusten laatimisessa. Kokouskäytössä järjestelmä osoittautui erinomaiseksi yhteistoiminnalliseksi välineeksi. Dokumenttien työstäminen ja esitysmateriaalien, kaavioiden ja taulukoiden esittäminen oli vaivatonta ja materiaalien laatu erinomainen. Esimerkiksi kokousmuistioiden laatimisessa jaettiin kirjoitusvastuuta osallistujien kesken siten, että kokousasialista oli kopioitu sovelluksen muistilappu-työkaluun ja kunkin asiakohdan asiantuntijat täydensivät muistiota eri etäpisteistä.
ACP-järjestelmä osoittautui toimivaksi yhteistyötä tukevaksi välineeksi. Järjestelmä on helppokäyttöinen ja helposti saavutettava. ACP-istuntoon osallistuja tarvitsee ainoastaan verkkoyhteyden ja www-selaimen Flash-player-lajennuksen seuratakseen istuntoa. Jos haluaa osallistua vuorovaikutteisesti videon ja äänen avulla, loppukäyttäjä tarvitsee lisäksi web-kameran ja mikrofonin. Raportissa kerrotaan ACP-ohjelmistosta, sen käyttötavoista erilaisissa käyttöyhteyksissä sekä käyttäjien kokemuksia ja kommentteja. Jatkossa katseet kääntyvät erityisesti oppimateriaalituotannon ja ns. verkkoluentotarpeiden tyydyttämiseen.
Tulevaisuuden haasteena on koko videoviestintäkentän hallittu strategialähtöinen koordinaatio. Lisäksi on kriittisesti tarkasteltava verkkokokousjärjestelmien kehittymistä. Onko ACP jatkossakin varteenotettavin vaihtoehto vai onko tulevaisuudessa nousemassa kilpailuun uusia, kenties avoimen lähdekoodin sovelluksia, pohtivat raportin kirjoittajat.
Verkkokokousympäristö. Kokemuksia ja käytänteitä järjestelmän pilotoinnista 2007 Helsingin yliopistossa. (pdf 2,55 MB, 70 sivua).
Järjestelmän tuki- ja informaatiowikistä löytyy ohjeita ja tukimateriaalia sekä käyttäjien kokemuksia.
Kurssilla tutustutaan laatukäsitteistöön sekä erilaisiin laadunhallinnan malleihin. Perusajatuksena kurssilla on, että verkkokurssin laatua luodaan ja kehitetään parhaiten suunnittelemalla, toteuttamalla ja kehittämällä opetusta sekä analysoimalla pedagogisia ratkaisuja. Jokaisen opettajan omaa työtä säätelevät tavoitteet ja asenteet tehdään kurssilla näkyviksi. Kurssin aikana tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ongelmia ratkotaan yhdessä, osallistujien ja kouluttajien muodostamassa asiantuntijayhteisössä. Kurssi on kokonaan verkossa.
VOPLA-hanke järjesti verkkokurssin ensimmäisen kerran keväällä 2006 yhdessä TieVie-koulutushankkeen kanssa, ja vielä kaksi kertaa vuonna 2007. Verkkokurssin rakenteeseen, ohjeisiin ja materiaaleihin voi tutustua Kuopion yliopiston ylläpitämässä Moodle-oppimisympäristössä tai ruudunkaappauskuvien avulla Voplan sivuilla.
Mikäli haluat verkkokurssin itsellesi ZIP-pakettina, jonka voit purkaa organisaatiosi Moodleen tai jollekin muulle oppimisalustalle, lähetä viesti Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikköön osoitteeseen svy-sihteeristo(at)virtuaaliyliopisto.fi. Saat ZIP-tiedoston sähköpostin liitetiedostona. Palveluyksikkö ja VOPLA-verkosto eivät tarjoa tukea ZIP-tiedoston purkuun tai verkkokurssin käyttöön ja muokkaukseen. Verkkokurssin käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen 1.0 Suomi-lisenssi.
Lisätietoa Vopla-hankkeen sivuilta.
Tietohallinnon johtamisen tulee liittyä tiiviisti korkeakoulujen yleiseen johtamiseen. Korkeakoulujen on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota tietohallinnon organisointiin ja integroida se kiinteästi muuhun toimintaan eikä kehittää sitä erillistoimintona. Korkeakoulujen eri yksiköiden välillä olevia muureja on purettava ja lisättävä yhteistyötä korkeakoulujen sisällä, toteaa työryhmä muistiossaan.
Työryhmä ehdottaa hankkeita käsitemäärittelyjen, prosessien ja prosessikuvausten yhtenäistämiseksi ja käyttöoikeuksien hallinnan kehittämiseksi sekä käynnistettäväksi projektien ohjaus- ja johtamiskoulutusta. Lisäksi työryhmä esittää hankkeita opinto-hallinnon palvelujen, johdon tietojärjestelmien ja raportoinnin kehittämiseksi sekä sähköisen asiain- ja dokumenttienhallinnan ja arkistoinnin vaatimusten selvittämiseksi.
Sähköisen asioinnin edistäminen korkeakouluissa -työryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:49.
Pöysä, J., Hurme, T-R., Launonen, A., Hämäläinen, T., Järvelä, S. & Häkkinen, P. (2007). Millaista on laadukas yhteisöllinen oppiminen verkossa? Osallistujalähtöinen näkökulma yhteisöllisen oppimisen ja toiminnan käytänteisiin Suomen virtuaaliyliopiston tieteenalaverkostojen verkkokursseilla. Suomen virtuaaliyliopiston julkaisuja 3/07. | Opetusministeriön toimeksiannosta tehty Suomen virtuaaliyliopiston julkaisema selvitys, jonka ovat yhteistyönä toteuttaneet Oulun yliopiston Koulutusteknologian tutkimusyksikön ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen, Ihmiskeskeisen tieto- ja viestintätekniikan alueen tutkijat. Selvityksessä virtuaaliyliopiston tieteenalaverkostojen toimintaa ja niiden järjestämien verkkokurssien käytänteitä tarkasteltiin osallistujalähtöisesti yhteisöllisen oppimisen ja toiminnan näkökulmasta.
Virtuaalisia yhteisöjä, ajatuksia ja avoimuutta - sosiaalinen media opetuksen oppimisen tukena. Sosiaalinen media opetuksen ja oppimisen tukena (SMOOT) hankkeen selvitys. | Hankkeen esiselvityksentavoitteena on avata sosiaalisen median käsitteistöä ja kartoittaa korkeakoulujen opettajien ja opiskelijoiden sosiaalisen median käyttökokemuksia. Julkaisu luo näkemyksen sosiaalisen median muotoihin, palveluihin, opetuskäyttömahdollisuuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Julkaisu sisältää myös tuloksia SMOOT-hankkeen vuoden 2007 aikana toteuttamista kyselyistä koskien mm. sosiaalisen median opetuskäyttöä sekä opettajan tarvitsemia kompetensseja.
Tervonen, S. & Keskisärkkä, K. (toim.) 2007. Taitoja, tiimalaseja ja tilastoja. Käsikirja kompetenssien, mitoituksen ja tilastoinnin suunnitteluun ja seurantaan verkko-opiskelussa. Oppimiskeskus. Kuopion yliopisto. | Miten opettaja voi edistää yleisten akateemisten taitojen kehittymistä verkko-opiskelussa? Riittääkö opiskelijan tiimalasin hiekka syvälliseen oppimiseen? Kuinka verkko-opetusta voidaan tilastoida ja miten tilastoja voisi hyödyntää? Käsikirjan avulla on mahdollisuus perehtyä kompetenssien ryhmittelyyn ja tavoitelauseiden tuottamiseen. Käsikirja tarjoaa myös välineitä verkko-opiskelun mitoittamisen ja opiskelijoiden ajankäytön raportoinnin tueksi. Lisäksi käsikirjassa tarkastellaan verkko-opetuksen tilastoinnin hyödyntämismahdollisuuksia eri näkökulmista.
Tervonen S. & Levänen K. (toim.) 2006. Näkymättömästä näkyvää. Verkko-opiskelun kompetenssit, mitoitus ja tilastointi (KoMiTi) -hankkeen esiselvitys. | KoMiTi-hankkeen esiselvitys on julkaisu vuonna 2006.
© Suomen virtuaaliyliopisto