Etusivu > Tiedotteet > 2008 > SVY-tiedote Toukokuu 2008

SVY-tiedote Toukokuu 2008

Tässä tiedotteessa:

Ajankohtaista

PedaForum-päivät 20.-22. toukokuuta Turussa | Vuosittaiset valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestetään Turun kauppakorkeakoulun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä. Päivien teemana on "Taitojen oppiminen ja opettamisen taidot".

Haku valtakunnalliseen TieVie-asiantuntijakoulutukseen käynnissä 26. toukokuuta asti | 15 opintopisteen laajuisen koulutuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa korkeakoulujen henkilökunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntemusta. Koulutuksen tarkempi kuvaus ja hakulomake löytyvät TieVie-koulutuksen sivuilta.

EDEN Annual Conference 2008: New Learning Cultures Lissabonissa, Portugalissa 11. - 14. kesäkuuta | SVY ja Baijerin virtuaaliyliopisto VHB järjestävä Euroopan etä- ja e-oppimisen verkoston konferenssissa workshopin "Higher Education Online Across National Boundaries - the Bavarian and Finnish Virtual Universities' experience".

Lisää ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia löytyy portaalin tapahtumakalenterista ja uutispalstalta.

Tiedotteen alkuun

Virtuaaliyliopistopäivillä puntaroitiin tulevaisuutta ja taitovaatimuksia

Kuudensille Valtakunnallisille virtuaaliyliopistopäiville Espoon Dipoliin 6. – 7- toukokuuta kokoontunut asiantuntijajoukko pohti virtuaaliyliopiston tulevaisuutta korkeakoulujen rakennemuutoksessa ja aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksessa. Myös tulevaisuuden korkeakouluopettajien ja -opiskelijoiden taitovaatimukset ja tietoturvakysymykset puhuttivat. Päivillä kuultiin runsaat neljäkymmentä esitystä verkostotyön ja verkko-opetuksen käytänteistä ja kehittämishankkeista. Lisämausteena pitkälle toistakymmentä näytteilleasettajaa esitteli tuotteitaan ja palveluitaan.

VVYOP'08-sivustolle on taltioitu päivien puheenvuorojen esitysmateriaalit sekä pääpuhujien osalta myös äänitallenteet esityksistä.

Päivät avannut Vaasan yliopiston rehtori ja SVY:n neuvottelukunnan puheenjohtaja Matti Jakobsson pohti virtuaaliyliopiston roolia koulutuspalvelujen välittäjänä yliopistojen uudessa toimintatilanteessa, jossa yliopistoilta edellytetään profiloitumista ja suurempia koulutusyksiköitä talouden paineissa. Jakobsson kannusti tiivistyvään yhteistyöhön CSC:n, virtuaaliammattikorkeakoulun sekä avoimen yliopiston ja yliopistokirjastojen verkkopalvelujen kanssa. Haasteellisena hän näki kuitenkin sen, että kaikki toimivat oman erillisen ohjauksen alla, mikä ei ruoki yhteisten ratkaisujen syntymistä.

Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen osana

Rakenteellisen kehittämisen tavoitteita eritteli myös opetusministeriön ylitarkastaja Marja Kylämä puheenvuorossaan. Tavoitteena on lisäresurssien saaminen opetukseen ja tutkimukseen sekä opetuksen laadun parantaminen. Meneillään olevat yliopistojen tietohallintoa koskevat uudistukset tukevat osaltaan rakenteellista kehittämistä. Opetusministeriö on käynnistämässä yhdessä korkeakoulujen kanssa hanketta, jossa mm. laaditaan kokonaisarkkitehtuurimalli korkeakouluille sekä jatketaan käsitemallin ja tietovaraston toteuttamista.

Kokonaishankkeesta, joka sisältää edellä olevien lisäksi opintohallinnon perustietojärjestelmän, opetusministeriö on tehnyt tulosneuvotteluissa yliopistoille tarjouksen, joka pitää sisällään kustannusten tasajaon puoliksi ministeriön ja puoliksi yliopistojen kesken. Vastaava tarjous on tehty ammattikorkeakouluille tavoiteneuvotteluissa. "Virtuaaliyliopistoyhteistyönä kehitetty Joopas-palvelu ja tehdyt M-määritykset tullaan ottamaan huomioon opintohallinnon perustietojärjestelmässä", lupasi Kylämä.

Ks. myös Rajapintatyö korkeakoulujen rakenneuudistuksessa -ryhmässä esitetyt puheenvuorot.

Kylämä kertasi myös virtuaaliyliopistorahoituskaudesta 2001-2006 tehtyjen arviointien tuloksia, joiden mukaan ns. suljetuissa, tieteenalakohtaisissa tai monitieteisissä verkostoissa tehtiin hankekaudella hyvää työtä. Sen sijaan avoimien verkostojen toiminta ei lähtenyt liikkeelle toivotulla tavalla. Kylämä pahoitteli myös, että yliopistoissa on rahoituskauden päätyttyä lakkautettu tvt-tukiyksiköitä mikä ei suinkaan ollut tarkoitus. Tulevaisuutta Kylämä kehotti rakentamaan yhteistyössä ei pelkästään Virtuaaliammattikorkeakoulun vaan myös avoimen yliopiston verkkopalvelujen kanssa.

Verkko-opetuksen tärkeyttä koulutuksen saavutettavuuden kannalta on pohdittu myös aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmistelevissa työryhmissä, kertoi opetusministeriön valtiosihteeri Heljä Misukka. Opetuksen ja oppimisen lisäksi verkolla on keskeinen asema myös erilaisten neuvonta-, ohjaus- ja tarjontapalvelujen välittämisessä, tähdensi Misukka.

Mitkä taidot korostuvat voidaksemme hyvin?

Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Marita Aho valotti puheenvuorossaan tulevaisuuden työelämän osaamistarpeita ja pohti, miten korkeakoulujen tulisi vastata näihin tarpeisiin. ”Mitkä taidot korostuvat voidaksemme hyvin?”, kysyi Aho ja ennakoi, että pehmeät asiat ovat se kovin juttu tulevaisuudessa. Osaaminen ja kyky suodattaa tietoa ovat tulevaisuuden keskeisiä kilpailutekijöitä ja hyvinvoinnin lähteitä. Maailmanlaajuinen kestävä kehitys nousee yhä tärkeämmäksi ja yhteydet eri toimijoiden ja maailman osien välillä voimistuvat.

Tulevaisuuden taitojen punninta jatkui paneelikeskustelussa, jossa SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Juhana Harju nosti korkeakoulujen tärkeimmäksi tehtäväksi geneeristen taitojen opettamisen. ”Opetuksen siirtyessä yhä enemmän verkkoon opettajilta vaaditaan taitoa tuoda verkkoon vuorovaikutusta”, totesi Harju. Opiskelijoiden vaativuustaso on Harjun mukaan selvästi noussut. Huonosti suunniteltua tai vanhanaikaista oppimisympäristöä tai verkkopalvelua ei haluta käyttää.

”Opiskelijoiden tietotekninen perusvalmius on kasvanut”, vahvisti yliopistonlehtori Arttu Paarlahti Helsingin yliopistosta. Tulevaisuuden opetuksen haasteet liittyvätkin Paarlahden mukaan verkko-opetuksen toteutukseen. ”Opetuksen kehittämistä ei kuitenkaan lueta ansioksi kun virkoja täytetään”, muistutti opetusteknologiapäällikkö Sari Koski-Kotiranta Helsingin yliopistosta. Helsingin yliopiston opettajista noin sata osallistuu vuosittain yliopiston järjestämään vapaaehtoiseen yliopistopedagogiseen koulutukseen. Opetusteknologiakeskuksen aiemmin erikseen tarjoamaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutusta ollaan parhaillaan integroimassa osaksi yliopistopedagogista koulutusta.

Paneelin puheenjohtaja, opetuksenkehittämispäällikkö Matti Lappalainen Turun yliopistosta nosti esiin Suomessa vallitsevan tilanteen yliopistopedagogisten opintojen vapaaehtoisuudesta. ”Maailmalla on esimerkkejä yliopistopedagogisen koulutuksen pakollisuudesta. Ehkä Suomessakin pitäisi harkita tätä. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen voisi olla yksi pätevöitymisen osa-alue. Jatkossa myös opetustehtävien kautta tulisi olla mahdollista meritoitua akateemisesti. Näin saataisiin kaivattuja kannusteita hyvän verkko-opetuksenkin tuottamiseen”, kiteytti Lappalainen.

Verkko-opetus ja tietosuoja

Verkostomainen yhteistyö ja verkko-opetuksen uudenlaiset toteutustavat tuovat tullessaan myös tietosuojaa koskettavia kysymyksiä, joihin korkeakouluissa täytyy ottaa kantaa. Tampereen yliopiston tietojärjestelmäpäällikkö

Anne Tamminen-Dahlman muistutti, että henkilötietolaki yleislakina ohjaa henkilötietojen käsittelyn periaatteet. Rekisterinpitäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä myös silloin kun palveluja ja toimintoja ulkoistetaan. Tietosuojaseloste on toimitettava tiedoksi kaikille, joiden tietoja käsitellään.

Henkilötietojen tietosuojakysymystä joudutaan pohtimaan esimerkiksi opetuksen arviointitietoja kerättäessä. Tiedot on suojattava ulkopuolisilta eli heiltä, jotka työtehtävissään eivät tarvitse tietoa. Sen sijaan yhteenvetoa, josta henkilötiedot eivät selviä, voidaan käyttää tiedotuksessa.

Sekä Tamminen-Dahlman että Jukka Tuomela korostivat, että on tärkeätä pitää erillään henkilötietojen pyytäminen, luovuttaminen ja antaminen. Esimerkiksi tietojen näkyville laittaminen verkkoon on tietojen luovuttamista, jota säädellään erityislainsäädännöllä. Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta puolestaan takaa mahdollisimman laajan julkisuuden, vaikkakin lakiin kirjattu 32-kohtainen luettelo salassa pidettävistä asiakirjoista on syytä pitää mielessä.

Tiedotteen alkuun

Laadukkaiden yhteiskäyttöisten verkko-oppimateriaalien tuotanto- ja julkaisuprosessi esillä VVYOP'08:ssa

VVYOP'08-päivillä oli mahdollisuus tutustua myös oppimateriaalien tuotanto- ja jakelupolkuun sekä laadunarviointiin kolmen virtuaaliyliopistohankkeen yhteyisessä työpajassa. Työpajassa esiteltiin verkko-oppimateriaalin tuotantoväline, julkaisuarkisto ja laadunarviointiin kehitetty refereepalvelu.

Työpajassa käsiteltiin verkko-oppimateriaalin tuotanto- ja jakelupolun kokonaisuutta esittämällä aineiston kulkua materiaalin teosta sen käyttöön sekä laadunarviointiin ja laatutason kuvaamiseen. Työpajan aluksi puheenjohtaja Annikka Nurkka Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta esitteli SVY:n strategian 2005-2010 yhtä tavoitealuetta toteuttavan asianomistajaryhmä 2:n (AOR2) toiminnan periaatteita. Verkko-opetuksen ja oppimateriaalien yhteiskäyttöisyyteen paneutuvan AOR2:n päähankkeita ovat työpajassa esitellyt tuotantopalveluhanke, julkaisukanavahanke ja refereepalveluhanke. AOR2-hankkeilla yhdenmukaistetaan verkkoaineistojen tuotantoa, nostetaan esteettömyyden, löydettävyyden ja saavutettavuuden tasoa sekä rakennetaan menettely verkko-oppimateriaalien laadunarviointiin.

Ari Vesikko Lahden ammattikorkeakoulusta ja Tommi Tuomola Virtuaaliammattikorkeakoulusta esittelivät virtuaaliammattikoulun kehittämän eTuotantoympäristön, jonka kehittäminen on linjassa varsinaiseen virtuaaliyliopistohankekokonaisuuteen kuuluvan, Helsingin yliopiston rakentaman ja käyttämän työvälineen, Apu-Matin kanssa. Työvälineen avulla opettaja pystyy helposti tuottamaan ja julkaisemaan digitaalista oppimateriaalia verkkoympäristössä. eTuotantoympäristön kautta yhteisesti tuotetut ja hyväksytyt aineistot ovat oman portaalin kautta kaikkien ammattikorkeakoulujen opettajien hyödynnettävissä. Esityksessä tutustuttiin opintojaksoon, joka on tehty tuotantoympäristön avulla.

Annikka Nurkka esitteli Refeepalveluhanketta, jossa on kehitetty arviointikriteeristö ja -menettelymalli verkko-oppimateriaalien arviointiin. Työpajassa arvioitiin esimerkinomaisesti yksi verkko-oppimateriaali, jonka arviointitulos ja muut metatiedot vietiin julkaisukanavaan ja näytettiin, kuinka materiaali löytyy sitä kautta. Julkaisukanavahanketta esittelivät Risto Heikkinen ja Pertti Pitkänen Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Lisäksi he näyttivät, kuinka aineiston käyttö- ja tekijänoikeudet voidaan määrittää järjestelmän avulla.

Työpajatyöskentelyssä osallistujat analysoivat esiteltyjä kolmea hanketta SWOT-kehikon avulla. Yleisesti vahvuutena pidettiin yliopistoyhteistyön voimaa, joka mahdollistaa valtakunnallisten hankkeiden läpiviemisen ja laajan kehittämistyön. Osallistujat olivat sitä mieltä, että tällaisia hankkeita ja niiden tuottamia palveluita tarvitaan kipeästi, koska digitaalista materiaalia tulee koko ajan lisää. Lisäksi materiaalin tuottamisen ja arvioinnin meritoivaa vaikutusta pidettiin tärkeänä. Haasteeksi nähtiin se, mikä vaikutus materiaalin päivittämisellä on eri vaiheisiin. Kysymyksiä herätti muun muassa se, mitä tapahtuu refereearviointitulokselle, kun materiaali muuttuu arvioinnin jälkeen.

Tiedotteen alkuun

Kirjastot ja web 2.0: sovelluksia ja visioita

Kirjastojen palvelut ja niiden toteuttaminen on muuttunut nopeasti tieto- ja viestintätekniikan kehittymisen myötä. Kirjastot ovat myös ottaneet nopeasti käyttöön uutta teknologiaa. Aluksi teosten lainaamiseen ja niihin liittyvään tiedonhakuun, ja sitten digitaalisessa muodossa olevien dokumenttien jakeluun suoraan käyttäjille. Parhaillaan ollaan kirjastoissakin laatimassa sovelluksia niin kutsutun Web 2.0 ajattelutavan mukaisesti. Web 2.0 tarkoittaa toisaalta yhteisöllisyyden integroimista palveluihin ja sovelluksiin; ja toisaalta sovellusten päälle laadittuja sovelluksia, joilla pystytään louhimaan, järjestämään ja yhdistämään olemassa olevien sovellusten sisältämiä resursseja.

Tämän vuoden valtakunnallisilla virtuaaliyliopistopäivillä esiteltiin joitakin sovelluksia ja visioita niistä palveluista, joita uudet teknologiat mahdollistavat kirjastoissa. Tiedon tuottaminen ja siihen liittyvä dokumenttien jakelu on yhteisöllistä toimintaa, joten uudet teknologiat soveltuvat hyvin tähän kokonaisuuteen. Erkki Tolonen Kansalliskirjastosta esitteli Nelli-portaaliin liittyen tekniikoita, joilla opettaja voi tuoda julkaisuista tehdyn opetusmateriaalipaketin omaan verkko-oppimisympäristössä olevaan kurssiinsa. Testattuja oppimisympäristöjä ovat Moodle ja Blackboard.

Jukka Pennanen Kansalliskirjastosta esitteli blogeja ja wikejä kirjastotyökaluina. Hän korosti näiden välineiden verkostomaisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Useat kirjastot ovatkin jo perustaneet blogeja erityisesti tiedottamiseen liittyen. Blogien avulla on mahdollista ottaa käyttäjät mukaan keskusteluun ja näin madaltaa kynnystä kirjaston ja sen käyttäjien välillä. Wikejä Pennanen piti hyvänä työkaluna kirjastoammatillisiin haasteisiin, esimerkiksi etätyökaluksi, ohjesivujen laatimisen välineeksi ja ylipäätänsä työkaluksi osaamisen jakamiseen verkon välityksellä.

Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko on jo pitkään ollut yksi tietoteknisten kirjastosovellusten edelläkävijöistä Suomessa. Jukka Englund esitteli heidän kahta sovellustaan, jotka perustuvat verkossa olevan datan hyödyntämiseen uuden tiedon ja niihin liittyvien palveluiden tuottamisessa. Toinen, FeedNavigator, on uutuusseurantapalvelu, jossa käyttäjä voi määritellä omat kiinnostusalueensa ja saa sen jälkeen automaattisen uutuusseurannan valitsemistaan aiheista ja lehdistä omalle koneelleen. ScholarChart on puolestaan palvelu, joka rankkaa suomalaiset lääketieteen tutkijat heidän julkaisujensa laadun ja julkaisuaktiviteetin mukaan.

Ari Muhonen Teknillisestä korkeakoulusta ja Jarmo Saarti Kuopion yliopistosta esittelivät lopuksi kirjastojen roolia ja tehtävää julkaisemisessa. Kirjastojen tehtävä oman korkeakouluorganisaationsa julkaisemisen tukemisessa liittyy ensinnäkin julkaisemisprosessin hallintaan ja tutkijoiden neuvomiseen julkaisemiseen liittyvissä asioissa. Viime vuosina on keskusteltu paljon OpenAcces-julkaisemisesta, jossa tavoitteena on saattaa julkisin varoin julkaistu tutkimustieto verkkoon vapaasti saatavaksi. Tässä nk. julkaisuarkistot, joihin tallennetaan oman organisaation tutkijoiden julkaisut, antavat kirjastoille ja niiden kehysorganisaatioille yhden mahdollisuuden toimia. Verkkojulkaisemiseen liittyy myös mahdollisuus saattaa näkyväksi tieteelliseen julkaisemiseen liittyvä laadunvarmistus eli vertaisarvioijien työ. Julkaisuarkistojen luomisessa niiden tieteellinen laadunvarmistus muodostuukin keskeiseksi.

Esitykset löytyvät VVYOP'08:n verkkosivuilta. Esityksissä on linkit esiteltyihin sovelluksiin ja palveluihin.

Tiedotteen alkuun

Opetusministeriö palkitsi avoimen oppimissisällön sivuston biomi.orgin

Opetusministeriön vuosittaisilla Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -päivillä jakama palkinto myönnettiin tänä vuonna avoimesta oppimissisällöstä, joka on lisensioitu vapaasti käytettäväksi opetuksessa. 5000 euron arvoisen palkinnon sai Mikko Heikkinen biologiaa ja webin kehitystä käsittelevistä biomi.org -verkkosivuistaan.

Opetusministeriö halusi palkita yksittäisen henkilön tuottaman erinomaisen kokonaisuuden, jossa on taitavasti käytetty hyväksi tietoverkkojen mahdollisuuksia. Blogia on käytetty mielekkäästi pedagogisen materiaalin alustana. Ammattimaisesti toteutetun, laaja-alaisen sivuston sisällöt ovat niin yleistajuisia, että niitä on mahdollista hyödyntää yläkoulun ja erityisesti lukion biologian opetuksen tukena.

Palkinnon saanut biomi.org on Helsingin yliopiston biologian opiskelijan Mikko Heikkisen henkilökohtainen sivusto. Lintuja ja valokuvausta harrastava Heikkinen on kerännyt sivustolle materiaalia vuodesta 2004 asti.

Tiedotteen alkuun

Julkaisuja

Jäntti, Jonna (2008). Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt Kuopion yliopistossa. Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot 43. (pdf, 379kB) | Walmiiksi Wiidessä Wuodessa - osaajaksi akateemisissa tutkinnoissa (W5W.2) -hankkeen suunnittelija Jonna Jäntti on kartoittanut Kuopion yliopiston aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) -käytäntöjä. Kartoituksen tulokset on julkaistu raporttina, joka on nyt mahdollista ladata verkosta tai tilata omaksi painokappaleena. Raportissa kuvataan myös millaisia menetelmiä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen on käytössä, sekä mitä vahvuuksia ja kehittämiskohteita kartoituksesta on ilmennyt.

Pelkonen, Antti: The Finnish Competition State and Entrepreneurial Policies in the Helsinki Region | Väitöstutkimuksessa analysoidaan valtion ja pääkaupunkiseudun kaupunkien politiikan muutoksia sekä yliopistojen strategioita ja toimintaa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Kolmen yliopiston (Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu) toiminnan analyysi osoittaa, että tutkimuksen kaupallisesta hyödyntämisestä on tullut olennainen osa yliopistojen toimintaa. Samalla kaupallinen toiminta aiheuttaa yliopistoissa monenlaisia ongelmia.

Tahvanainen, Anne & Nurkka, Annikka: Verkko-oppimateriaalin laadunarviointia Refereepalveluhankkeen vuosiraportti 2007 Lappeenrannan teknillinen yliopisto | Osana SVY:n AOR2:n toimintaa vuoden 2007 alussa käynnistynyt Refereepalveluhanke pyrkii löytämään ratkaisun ongelmaan kehittämällä arviointikriteeristön ja palvelumallin, jolla voidaan toteuttaa yliopistoissa tuotettujen verkko-oppimateriaalien laadunarviointia. Hankkeen väliraportissa kuvataan verkko-oppimateriaalin arviointikriteeristön ja -prosessin kehittämistä sekä esitellään vuoden aikana tehtyä pilottiarviointia.

Tohtorien varhaiset urat työmarkkinoilla ja tohtorikoulutuksen merkitys työelämässä (pdf). | Tutkimuksessa selvitettiin yhdeksästä yliopistosta vuosina 2004-2005 väitelleiden tohtoreiden työnkuvaa ja sijoittumista työelämään sekä tohtoroitumisen mukanaan tuomia hyötyjä niin tohtoreiden itsensä kuin työnantajienkin näkökulmasta. Selvityksen mukaan tuoreet tohtorit työllistyvät hyvin ja tuovat imagoetua työnantajalle. Mukana tutkimuksessa olivat Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Turun ja Tampereen yliopistot, Tampereen teknillinen yliopisto sekä Svenska Handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu ja Åbo Akademi.

Tiedotteen alkuun