Etusivu > Tiedotteet > 2008 > SVY-tiedote Syyskuu 2008

SVY-tiedote Syyskuu 2008

Tässä tiedotteessa:

Ajankohtaista

Yliopistojen opintoasiainpäivät Lappeenrannassa 9.-10. lokakuuta | Yliopistojen perinteiset opintoasiainpäivät järjestetään tänä vuonna Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla 9.-10. lokakuuta. Ohjelmassa aikamatkaillaan läpi erilaisten aikojen, kuten kansainvälisyyden ja eurooppalaisuuden aika, elinikäisen oppimisen aika, opiskeluaika, sähköisten palvelujen aika, työaika, vapaa-aika ja aina ajankohtainen muutoksen aika. Ilmoittautuminen alennettuun hintaan 9. syyskuuta mennessä.

Kansainvälisten opetusverkostojen toiminnan organisointi verkossa -verkkoseminaari 15. lokakuuta klo 13-16 | Kansainvälisen verkko-opetuksen kokemuksia ja käytäntöjä -koulutussarjan ensimmäisessä sessiossa kuvataan kolmen esimerkin kautta muun muassa yhteistyösopimusten laatimiseen, rahoituksen hakemiseen ja muihin hankkeen ennakkovalmisteluihin liittyvien tehtävien hoitamista. Lisätietoja alempana tiedotteessa.

Konfabulaari -epäkonferenssi Helsingin yliopistolla 22. lokakuuta | Konfabulaari on Helsingin yliopistossa järjestettävä avoin tapahtuma, jonka aiheena on interaktiivinen/sosiaalinen media ja yliopistot.

Yliopistojen IT-päivät TKK Dipolissa 23.-24. lokakuuta | Perinteisten yliopistojen IT-päivien ohjelma jakaantuu kolmeen linjaan, joista pääteema on paluu atk-päivien juurille, järjestelmien kehitykseen ja ylläpitoon. Toisena teemana on suhtautuminen työhön ja kolmantena meneillään olevat ja tulevat muutokset tietohallinnossa.

Ohjelmoinnin perusopetuksen verkostohankkeen seminaari Espoossa 30. - 31. lokakuuta | Suomen virtuaaliyliopiston Ohjelmoinnin perusopetuksen verkostohanke järjestää yhteistyössä Tietojenkäsittelytieteen Seuran Tietojenkäsittelytieteiden opetuksen SIGin ja Teknillisen korkeakoulun kanssa seminaarin, joka on suunnattu kaikille tietojenkäsittelytieteiden opetus- ja tutkimustehtävissä toimiville.

Tiedotteen alkuun

Virtuaaliyliopiston palveluyksikkö ja VirtuaaliAMK:in kehittämisyksikkö solmivat yhteistyösopimuksen

Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikkö ja Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämisyksikkö allekirjoittivat yhteistyösopimuksen perjantaina 15. elokuuta. Sopimuksen tavoitteena on vahvistaa entisestään ja kehittää edelleen yksiköiden välistä yhteistyötä.

Sopimuksen pohjalta kehitetään yhteistyötä muun muassa portaalijulkaisujärjestelmän, oppimateriaalituotannon tukipalveluiden, koulutuksen, hanketoiminnan ja hankintojen alueilla. Myös uusia palvelu- ja yhteistyömuotoja etsitään ja kehitetään. Sopimuksen toteutumisesta raportoidaan vuosittain.

"On hyvä, että yhteistyömme virallistettiin yhteistyösopimuksella. Yhteistyötähän on tehty käytännössä jo jonkin aikaa. Palveluyksikön ja VirtuaaliAMK:n kehittämisyksikön tehtävät ja haasteet yhteisten palveluiden ylläpidon ja kehittämisen osalta ovat jokseenkin samanlaiset. Yhdessä tehden saamme niukat resurssit laajemmin ja tehokkaammin käyttöön", toteaa VirtuaaliAMK:n kehittämisyksikön johtaja Marja Rautajoki.

"Yhteistyössä toimiminen on luonteva kehityskaari kahdelle korkeakoulukentän samalla alueella toimivalle organisaatiolle, ja on myös rakenteellisen kehittämisen linjausten mukaista" kommentoi SVY:n palveluyksikön johtaja Lena Levander.

Konkreettisemmin yhteistyömuodot määritellään erikseen hankekohtaisissa sopimuksissa. Ensimmäisen konkreettinen toteumansa sopimus saa, kun yksikköjen portaalijulkaisujärjestelmät yhdistyvät syksyllä 2008.

"Tulevaisuudessa toivon yhteistyömme tuovan lisää joustavuutta opiskelijoiden opintoihin jopa yli korkeakoulurajojen. Verkko-opettajuus ja monimuotoiset verkkototeutukset eivät vielä ole arkipäivää. Yhteistyön avulla voimme tarjota kattavampaa ja monipuolisempaa käytännön taitoja kartuttavaa koulusta korkeakoulujen opetushenkilöstölle. Odotan yhteistyön tuovan uusia innovaatioita ja rikastavan molempien virtuaalikorkeakoulujen toimintaa", visioi Rautajoki.

Sopimus pdf-muodossa (293kB).

Tiedotteen alkuun

Tulossa seminaarisarja: Kansainvälisen verkko-opetuksen kokemuksista ja käytännöistä

Toimitko kansainvälisen opetuksen tai verkko-opetuksen kehittämisen parissa? Haluatko kuulla kansainvälistä opetusta toteuttaneiden opettajien ja suunnittelijoiden kokemuksia ja vinkkejä verkko-opetukseen liittyen? Nyt sinulla on mahdollisuus tulla mukaan vaihtamaan kokemuksia kansainvälisen verkko-opetuksen toimintamalleista osallistumalla virtuaaliyliopistoyhteistyönä toteuttavaan seminaarisarjaan kuluvana syksynä.

Koulutuskokonaisuuden tavoitteena on:

  • tarjota ideoita ja virikkeitä kansainvälisen opetuksen kehittämiseen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen
  • jakaa kokemuksia verkkovälineiden käytöstä ja kulttuurien välisten erityispiirteiden huomioimisesta kansainvälistä opetusta suunnitteleville
  • kannustaa opettajia kansainvälisen opetusyhteistyön toteuttamiseen.

Seminaarisarjan kohderyhmää ovat muun muassa kansainvälisten maisteriohjelmien koordinaattorit, suunnittelijat ja opettajat. Seminaarisarja tai osia siitä on myös yhdistettävissä yliopistojen henkilöstökoulutuksiin.

Tilaisuuksien ohjelma ja aikataulu

Kansainvälisten opetusverkostojen toiminnan organisointi verkossa 15.10. klo 13-16

Sessiossa kuvataan kolmen esimerkin kautta muun muassa yhteistyösopimusten laatimiseen, rahoituksen hakemiseen ja muihin hankkeen ennakkovalmisteluihin liittyvien tehtävien hoitamista. Alustajina ovat professori Martti Raevaara Taideteollisesta korkeakoulusta, opettava tutkija Antti Rasila Teknillisestä korkeakoulusta sekä koordinaattori Juha Tähkämaa ja suunnittelija Silja Keva Turun yliopistosta.

Onnistuneet pedagogiset ratkaisut kansainvälisessä verkko-opetuksessa 3.11. klo 13-16

Sessiossa esitellään kokemuksia toimiviksi koetuista pedagogisista ratkaisuista, opintojen ohjauksesta ja ryhmätyöskentelyn välineistä ja laadun hallintaa tukevista malleista. Alustajina ovat projektipäällikkö Tapio Onnela Turun yliopistosta, lehtori Kerstin Salminen Hankenilta ja professori Martti Raevaara Taideteollisesta korkeakoulusta.

Hyviksi havaitut tekniset ratkaisut ja välineet kansainvälisessä verkko-opetuksessa 9.12. klo 13-16

Sessiossa käydään läpi esimerkkejä mm. sosiaalisen median, oppimisympäristöjen ja videoteknologian hyödyntämisestä, tekniikan valinnassa ja toteutuksessa huomioitavia asioita ja kulttuuristen tekijöiden vaikutuksesta teknisiin ratkaisuihin maisteriohjelmissa ja yksittäisillä kursseilla. Alustajina ovat IT-vastaava Christian Lindblom Helsingin yliopistosta, tutkija Arttu Piri/ tutkija Tuomas Niinimäki Teknillisestä korkeakoulusta, ohjelmakoordinaattori Maarit Sinikangas Kuopion yliopistosta ja suunnittelija Päivi Kananen Jyväskylän yliopistosta.

Osallistuminen ja ilmoittautuminen

Tilaisuudet toteutetaan Adobe ConnectPro -verkkokokousjärjestelmää hyödyntäen, joihin on mahdollista osallistua myös yliopistojen paikallisista ryhmistä käsin. Jokaiseen tilaisuuteen ilmoittaudutaan erikseen oman yliopiston AOR3-yhdyshenkilölle. Ilmoittautuminen päättyy noin viikkoa ennen tilaisuutta. Tilaisuuksiin osallistuminen on maksutonta.

Lisätietoja seminaarisarjan blogista.

Tiedotteen alkuun

Opetusministeriö käynnisti RAKETTI-hankkeen tukemaan korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä tietohallinnon keinoin

Opetusministeriö on käynnistänyt kesäkuussa korkeakoulujen yhteisen RAKETTI-hankkeen, jonka tavoitteena on korkeakoulujen tietohallinnon sekä käytössä olevien IT-ratkaisujen yhtenäistäminen. Hanke koostuu kolmesta osahankkeesta, joiden aihealueet ovat korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuri, opintohallinnon perustietojärjestelmä sekä käsitemalli ja tietovarasto. Kaikessa hankkeen toiminnassa käsitellään koko korkeakoulusektoria.

Lisääntyvä yhteistyö ja opiskelijaliikkuvuus vaativat aiempaa enemmän yhdenmukaisten tietojen siirtoa korkeakoulujen välillä. Korkeakouluissa on tehty yhdessä ja erikseen paljon erinomaista työtä. Siitä huolimatta käytössä on edelleen lukuisia osittain yhteentoimimattomia tietojärjestelmiä hoitamassa samoja tai samankaltaisia perusprosesseja. Osa tietojärjestelmistä on vanhenemassa lähiaikoina ja korkeakouluissa on käynnistymässä useita uusia, samankaltaisia hankkeita. Tilanne ei ole resurssien tarkoituksenmukaisen käytön kannalta kestävä.

RAKETTI-hankkeen tavoitteena on korkeakouluja koskevan tiedon sekä käytössä olevien IT-ratkaisujen laadun, yhteentoimivuuden ja käytettävyyden edistäminen. Yhdistämällä jo tehtyjä selvityksiä, tuotannossa olevia palveluja sekä suunnitteilla tai käynnissä olevia kehittämishankkeita luodaan tavoitteet ja ratkaisu korkeakoulujen yhteisiä tarpeita vastaavalle kustannustehokkaalle järjestelmälle. Samalla luodaan yhtenäinen tapa tuottaa tarvittava tietopohja ja työkalut tiedolla johtamista ja viranomaisraportointia varten.

RAKETTI koostuu kolmesta osa-hankkeesta:

RAKETTI-KOKOA (Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurimalli) -osahanke tuottaa mallin koko korkeakoululaitoksen sekä yksittäisten korkeakoulujen palvelujen kuvaamiseksi ja tietovarantojen hyödyntämiseksi. Mallin avulla korkeakoulun toiminnan tavoitteet ja tietohallinto yhdistetään kokonaiskuvaan, jolloin uudet palvelut voidaan suunnitella strategisten vaatimusten mukaisesti, kustannustehokkaasti ja päällekkäisyyksiä välttäen. Hanke tukee myös korkeakoulujen oman kokonaisarkkitehtuurimallin kehittämistyötä.

RAKETTI-OPI (Opintohallinnon tietojärjestelmä) -osahanke tuottaa korkeakoulujen opintohallinnon prosesseja tukevan palvelun, jonka taustalla voi toimia joko jo käytössä oleva tai uusi tietojärjestelmä. Osahankkeessa hyödynnetään ammattikorkeakoulujen ProAMK-hankkeen tuloksia prosessikuvausten osalta sekä Kuopion yliopiston selvitystä korkeakoulukentän käytössä olevien opintohallinnon tietojärjestelmien nykytilasta. Luodaan yhteinen kuva siitä, mitkä ovat korkeakoulujen opintohallinnon tulevaisuuden tarpeet ja haasteet ja ne yhteiset prosessit, joita voidaan tietohallinnolla tukea. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään yhteisiin tukijärjestelmiin opiskelija- ja opintotietojen hallinnassa. Samalla huomioidaan myös laajennusmahdollisuus suunnittelun apuvälineisiin.

RAKETTI-XDW (Käsitemäärittely, käsitemalli ja tietovarasto) -osahanke toteuttaa tietovarastoratkaisun korkeakoulujen ja opetusministeriön tarpeisiin YDW-käsitemallin (yliopistojen käsitteet) pohjalta. Mallia testataan testikorkeakoulujen kanssa ja se laajennetaan kattamaan ammattikorkeakoulujen käsitteet. Tavoitteena on tuottaa termistöltään harmonisoitu käsitemalli ja sen ylläpitotapa. Yhteisellä tietovarastolla varmistetaan, että korkeakoululaitoksen ohjaus perustuu luotettaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin ja viranomaisraportointi yksinkertaistuu. Lisäksi saadaan trenditietoa korkeakoululaitoksen kehityksestä kunkin korkeakoulun sisäiseen ja koko korkeakoululaitoksen ohjaukseen.

RAKETTI-hankekokonaisuuden ohjausryhmä koostuu korkeakoulujen johdon, opetusministeriön sekä Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC edustajista, ja sen puheenjohtajana toimii johtaja Hannu Siren opetusministeriöstä. Hankkeen rahoittavat opetusministeriö ja korkeakoulut yhdessä.

Tiedotteen alkuun

Korkeakoulujen videoviestinnästä valtakunnallinen selvitys

Tieteen tietotekniikan keskus CSC rahoittaa Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksen toteuttamaa videoviestintäselvitystä, jossa paneudutaan videoteknologian hyödyntämiseen suomalaisissa korkeakouluissa. Selvityksessä kartoitetaan korkeakoulujen videoviestinnän nykytilaa ja hahmotetaan tiekarttaa videoviestinnän kehityssuunnista muutamaksi vuodeksi eteenpäin.

Kuva: 

"Videoteknologian käyttö on tasaisesti yleistynyt korkeakoulujen toiminnassa. Viime vuosina myös henkilökohtaiselta työasemalta käytävät videokokoukset ovat yleistyneet", kertoo verkkopedagogiikan asiantuntija Kari Tuononen Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksesta. Helsingin yliopistolla on pitkät perinteet videoviestinnän kehittämisessä korkeakoulumaailmassa, ja palveluja on vuosituhannen vaihteesta lähtien tarjottu opetusteknologiakeskuksen ja tietotekniikkaosaston yhteistyönä.

"Toistaiseksi videoteknologiapalveluja toteutetaan hajallaan, monenlaisia ja eritasoisia tekniikoita käyttäen", toteaa opetusteknologiakeskuksen tietotekniikka-asiantuntija ja selvitystyöraportin toimittaja Sami Andberg. "Nyt toteutettavassa selvityksessä pyritään kartoittamaan kentällä vallitsevaa nykytilaa sekä tulevaisuuden tarpeita ja mahdollisuuksia. Samalla tutustutaan myös muiden kansainvälisten toimijoiden käytäntöihin ja nykytilaan."

Merkittävä rooli selvitystyön toteuttamisessa on CSC:n sekä suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisellä VideoFunet-asiantuntijaryhmällä. Ryhmän asiantuntemusta on jo hyödynnetty ensimmäisessä selvitystä ohjeistavassa työpajassa, ja ryhmän työpanosta hyödynnetään myös työn kohdentamisessa sekä esimerkiksi uusien tekniikoiden mahdollisuuksien kartoittamisessa.

Videoviestintäselvitys on jatkoa vuonna 2003 valmistuneelle, Suomen virtuaaliyliopiston kehittämisyksikön tilaamalle määrittelyraportille Videoteknologian käyttö yliopistoissa 2003–2006 (pdf). Uuteen selvitykseen kuuluvat verkkokyselyillä suoritettavat kartoitukset ja videoneuvottelutekniikkaa hyödyntävät syventävät haastattelut, jotka tehdään syksyn 2008 aikana. Lisäksi järjestetään kaksi aihetta käsittelevää työpajaa korkeakoulujen videoviestinnän asiantuntijoille. Valmis selvitys julkaistaan tammikuussa 2009.

Selvityksen edistymistä voi seurata ja kommentoida selvityksen wikissä.

Tiedotteen alkuun

Aikuiskoulutusuudistuksen väliraportti: Yliopistolain uudistuksessa huomioitava korkeakoulutettujen aikuiskoulutustarpeet

Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmistelevan johtoryhmän mukaan yliopistolakiin olisi kirjattava, että elinikäisen oppimisen edistämisen tulee olla myös yliopistojen tehtävä. Yliopistolain uudistamisen olisi osaltaan tuettava aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen tavoitteita, kuten elinikäisen oppimisen edellytysten ja korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantamista sekä korkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen vahvistamista. Elinikäisen oppimisen edistäminen olisi huomioitava myös uudessa yliopistojen rahoitusmallissa sekä opetusministeriön ja yliopistojen kesken sovittavien määrällisten ja laadullisten tavoitteiden määrittelyssä.

Nykyinen yliopistolain muotoilu  on johtoryhmän mukaan muutettava velvoittavampaan muotoon. Johtoryhmä esittää myös, että opiskeluoikeutta ja suorittamisaikoja koskeviin perusteluihin lisätään eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista koskeva tavoite.

Kannanotot sisältyvät kesäkuussa valmistuneeseen ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (AKKU) väliraporttiin. Opetusministeriö asetti elokuussa 2007 johtoryhmän valmistelemaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta.

Johtoryhmän mukaan yli 25-vuotiaiden uusien perustutkinto-opiskelijoiden korkea osuus yliopistoissa on merkittävä koulutuspoliittinen haaste, johon on etsittävä ratkaisua aikuiskoulutuksen uudistamisen lisäksi yliopistolain kautta. Johtoryhmän mielestä syy aikuisten korkeaan osuuteen on täydennyskoulutuksen liiketaloudellisin perustein määräytyvä hinta sekä työmarkkinoiden kysyntään vastaavan täydennyskoulutuksen tarjonnan puutteet.

Muut keskeiset ehdotukset aikuiskoulutuksen kehittämiseksi johtoryhmä tekee syksyllä 2008 ja vuoden 2009 aikana. Johtoryhmä on asettanut työnsä tueksi jaostoja. Tavoitteena on toteuttaa uudistukset 1.1.2010 lähtien. Johtoryhmä jättää kokonaisuudistusta koskevan loppuraporttinsa 31.12.2010 mennessä.

Ryhmässä ovat edustettuina vastuuministeriöt sekä työelämän valtakunnalliset keskusjärjestöt. Hallitusohjelmaan sisältyvällä kokonaisuudistuksella selkeytetään ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen hallintoa, rahoitusta, etuuksia ja koulutustarjontaa.

AKKU-Johtoryhmän väliraportti OPM:n sivuilla

Lausuntokierroksella olevaan yliopistolakiehdotukseen lausuntoja antavat voivat halutessaan esittää näkemyksiä myös AKKU-uudistuksen vaikutuksista yliopistolainsäädäntöön.

Tiedotteen alkuun

KKA:n arviointiraportti: Ammattikorkeakoulujen verkkototeutuksia kehitetty monipuolisesti ja laadukkaasti

Verkossa tapahtuva koulutus on ammattikorkeakouluissa hyvässä kasvussa. Verkkototeutusten lähtökohtana on ollut opiskelijan oppimisen ja asiantuntijuuden kehittymisen tukeminen sekä korkeatasoisten vaihtoehtojen tarjoaminen perinteiseen oppimiseen. Verkkototeutuksia on kehitetty monipuolisesti ja laadukkaasti. Näin todetaan Korkeakoulujen arviointineuvoston tuoressaa raportissa, jossa on yli viisikymmentä suositusta koulutuksen kehittämiseksi.

Arvioinnin suositusten pääteemoiksi nousivat: opetuksen ja oppimisen laatu sekä verkkopedagoginen asiantuntijuus, ohjaus, verkkopedagogisten opetusratkaisujen ja käytäntöjen kehittäminen, opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen, johtaminen ja strategiat, verkkotarjonnan resursointi, Virtuaaliammattikorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun yhteistoiminta, työelämäyhteydet, ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen sekä opiskelumahdollisuudet ja kansallinen sekä kansainvälinen liikkuvuus.

Arviointi toteaa, että verkko-opetusta ei tule nähdä erillisenä tai irrallisena osana ammattikorkeakoulun muusta opetuksesta, vaan sen tulee olla olennainen osa niiden tarjoamaa opetusta, jonka avulla varmistetaan laadukas koulutus ja koulutuksen kilpailukyky. Arviointi suosittaa, että verkko-opetuksen strategista johtamista on syytä kehittää, sillä sen kautta turvataan resursseja opetuksen suunnittelijoille ja opettajille. Johdon ja keskijohdon sitoutuminen verkko-opetuksen kehittämiseen ja resursoimiseen on merkittävä haaste ammattikorkeakouluissa. Erityisesti koulutusohjelmajohtajilla nähdään olevan keskeinen asema verkossa tapahtuvan koulutuksen edistämisessä.

Ammattikorkeakoulujen haasteena on verkko-opetuksen luominen tulevaisuutta määrätietoisesti ennakoivana, jolloin se on kehittämis- ja toimenpidesuunnitelman näkyvänä osana. Verkko-opetuksen kehittäminen onkin nähtävä yhtenä mahdollisuutena luotaessa kilpailukykyistä ja kustannustehokasta koulutustarjontaa sekä tutkintoja. Pedagogisia malleja on tarpeen suunnitella ja kehittää. Suotuisa kehittäminen edellyttää kuitenkin kaikkien osapuolten perehdyttämistä ja tukitoimia. Opetuksessa verkkoa käytetään monipuolisesti viestinnässä, mutta on tarpeen lisätä tavoitteellista keskustelua ryhmässä ja virtuaalisissa oppimisyhteisöissä sekä yhteistä tiedon rakentelua.

Arviointiryhmän näkemyksen mukaan Virtuaaliammattikorkeakoulu tulee vakiinnuttaa ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan opetuksen ja kehittämisen sekä sen koordinoinnin tunnustetuksi toimijaksi.

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) käynnisti ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arvioinnin valtakunnallisena arviointina vuonna 2007. Arvioinnin eri vaiheisiin osallistui 25 ammattikorkeakoulua. Arvioinnin johtoryhmän puheenjohtajana toimi yliopettaja Irja Leppisaari. Arviointi tuotti kokonaiskuvaa ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvasta koulutuksesta esittelemällä hyviä käytänteitä, osoittamalla koulutusten vahvuuksia ja kehittämishaasteita sekä tuomalla esiin keinoja koulutusten kehittämiseksi koko ammattikorkeakoulukentässä. Arviointi tuotti 54 suositusta koulutuksen kehittämiseksi.

Arviointiraportti ladattavissa KKA:n sivuilla.

Tiedotteen alkuun

Julkaisuja

Päivi Sampola (2008): Käyttäjäkeskeisen käytettävyyden arviointimenetelmän kehittäminen verkko-opetusympäristöihin soveltuvaksi. Acta Wasaensia No. 192, 174 sivua. | Päivi Sampola tarkasteli väitöstutkimuksessaan verkko-opetusympäristöjen (esim. Moodle ja WebCT) käytettävyyden arviointia käyttäjän näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli edistää arviointia ja kehittää uusi, erityisesti käyttäjän näkökulman ja käyttökontekstin huomioiva käytettävyyden arviointikriteeristö. Lopputuloksena on helposti toteutettava, kyselymuotoinen käytettävyyden arviointimenetelmä, jossa käyttäjää ja kontekstia koskevat merkittävät käytettävyysongelmat löydetään aikaisempia menetelmiä paremmin.

Essi Ryymin (2008): Teachers' Intelligent Networks. Study on Relationship-based Professional Development supported by Collaborative Learning Technologies (Opettajien älykkäät verkostot. Tutkimus vuorovaikutussuhteisiin perustuvasta, yhteisöllisellä teknologialla tuetusta ammatillisesta kehittymisestä) | Essi Ryymin selvittää kasvatustieteen (ammattikasvatus) alaan kuuluvassa väitöskirjassaan opettajayhteisön sisäisiä tietämyksen jakamisen verkostoja, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön, erityisesti verkko-oppimisen, omaksumiseen ja opettajien ammatilliseen kehittymiseen. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään mitkä tekijät opettajayhteisössä tukevat tai haastavat opettajien työelämässä tapahtuvaa ammatillista kehittymistä.

Opetushallituksen tuottama verkko-opas Sosiaalinen media oppimisen tukena | Sosiaalinen media oppimisen tukena -oppaaseen on koottu tietoja ja vinkkejä oppimisympäristöhankkeiden vetäjille ja kaikille uusia oppimisen muotoja hakeville. Esittelyyn on valikoitu opetus-, ohjaus- ja oppimiskäyttöön soveltuvia sosiaalisen median verkkopalveluita ja ohjelmia. Lisäksi oppaasta löytyy tietoa tekijänoikeuksista, tietoturvasta, netiketistä ja lähdekriittisyydestä sekä verkostoitumisesta ja sen eduista. Oppaan tekijä on Anne Rongas.

Tiedotteen alkuun