Etusivu > Tiedotteet > 2009 > SVY-tiedote Helmikuu 2009

SVY-tiedote Helmikuu 2009

Tässä tiedotteessa:

Ajankohtaista

Sulautuva opetus 2009 -seminaari Helsingissä 5. - 6. maaliskuuta 2009 | Sulautuvan opetus 2009 on Helsingin yliopistossa kolmatta kertaa järjestettävä seminaari, jossa tarkastellaan lähiopetuksen ja verkkopetuksen yhdistämistä sekä uudenlaisten opetus- ja oppimismuotojen aiheuttamaa muutosta yliopisto- ja korkeakoulu-opetukseen.

ITK'09 - Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi Hämeenlinnassa 22. - 24. huhtikuuta 2009 | ITK on Suomen suurin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön konferenssi. Vuonna 2009 järjestetään 20-vuotisjuhlakonferenssi.

M-2009 Maastrichtissa Hollannissa 7. – 10. kesäkuuta 2009 | ICDE - The International Council for Open and Distance Education ja EADTU - European Association of Distance Teaching Universities -järjestöjen yhteisessä päätapahtumassa keskeinen teema on joustava koulutus.

EDEN-konferenssi 2009 Gdanskissa Puolassa 10. - 13. kesäkuuta | Eurooppalainen etä- ja e-oppimisen verkosto EDEN (European Distance and E-Learning Network) järjestää vuotuisen konferenssissa luovuuden ja innovoinnin teemavuoden aihepiirillä.

SVY:n ja VirtuaaliAMK:n yhteinen seminaari Espoossa 18. - 19. marraskuuta | Valtakunnalliset virtuaaliyliopistopäivät ja Virtuaaliammattikorkeakoulun vuositapahtuma yhdistyvät vuonna 2009. Lisätietoja uudistuvasta valtakunnallisesta virtuaalikorkeakoulutapahtumasta myöhemmin keväällä.

Tiedotteen alkuun

SVY:n tulevaisuus valinkauhassa – Joopas.fi-palvelusta laaja yksimielisyys

Suomen virtuaaliyliopiston tulevaisuutta pohtinut työryhmä on kartoittanut yliopistojen näkemyksiä SVY-palveluista ja todennut yliopistojen laajan yksimielisyyden joustavan opiskelun palveluiden tarpeellisuudesta. Työryhmän työn pohjalta valmistellaan esitys SVY-toiminnan jatkosta vuosille 2010 – 2012, joka etenee 24. maaliskuuta kokoontuvan neuvottelukunnan käsittelyyn.

Kuva: Suvi Korhonen

Työryhmän työskentely käynnistyi kun rehtorien neuvosto SVY:n rahoituksesta pyydetyssä kannanotossaan päätyikin esittämään, ettei SVY:n toimintaa tulisi nykymuotoisena jatkaa mutta että SVY:n toimivat palvelut, kuten Joopas.fi, tulisi säilyttää.

Rehtorien neuvoston esityksen pohjalta SVY:n johtokunta asetti tulevaisuustyöryhmän, joka on kokoontunut kolme kertaa. ”Tulevaisuustyöryhmän ei ollut mahdollista kartoittaa sellaisia potentiaalisia organisaatioita, joilla olisi edellytykset asetetussa aikataulussa ottaa vastuu joustavan opiskelun Joopas.fi-palvelukokonaisuudesta ja SVY-toimintaan liittyvistä sopimuksista”, toteaa SVY-konsortion puheenjohtaja, rehtori Matti Jakobsson. Jakobssonin lisäksi SVY:n tulevaisuutta ovat olleet pohtimassa rehtori Matti Pursula, vararehtori Erno Lehtinen, palveluyksikön johtaja Lena Levander ja kehittämispäällikkö Julian Lindberg.

SVY:n tulevaisuustyöryhmä kartoitti yliopistojen näkemyksiä SVY-palvelukokonaisuuksien tärkeydestä ja kustannustasosta sekä mahdollisuudesta yhdistää toiminta Suomen virtuaaliammattikorkeakoulun kanssa ja tuottaa palvelut yhdessä. Saatujen vastausten perusteella yliopistot ovat varsin yksimielisiä siitä, että Joustavan opiskelun Joopas.fi-palvelukokonaisuutta tulee edelleen ylläpitää ja kehittää.

Liittymäpinnat RAKETTI-hankkeeseen tarkasteltavana

Useissa vastauksissa viitattiin vuonna 2008 käynnistettyyn RAKETTI-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kaikkia korkeakouluja koskevan tiedon sekä käytössä olevien IT-ratkaisujen laadun, yhteentoimivuuden ja käytettävyyden edistäminen kansallisella tasolla. RAKETTI-hanke jakautuu kolmeen osahankkeeseen, joilla on yhtymäpintoja myös SVY:n puitteissa tuotettuihin opintohallinnon palveluihin. RAKETTI-hankkeistossa erityisesti RAKETTI-OPI (opintohallinnon tietojärjestelmä) ja RAKETTI-XDW ( käsitemäärittely, käsitemalli ja tietovarasto) ovat sellaisia osahankkeita, joihin SVY:n joustavan opiskelun palveluiden kehitystyö liittyy. Liittymäpinnoista onkin jo käynnistynyt tiivis neuvonpito sekä RAKETTI-hanketta vetävän CSC:n, opetusministeriön että yksittäisten yliopistojen kanssa.

”Työryhmän esitys lähtee siitä, että SVY:n toimintaa tulisi jatkaa vuosina 2010 – 2012 nykyisillä rakenteilla, mutta toimintaa tiivistäen ja fokusoiden. Toiminnan ytimessä olisivat jatkossa joustavan liikkuvuuden palveluiden ylläpidon ja kehittämisen tehtävät. Neuvottelemme palvelujen hoitamisesta ja resursoinnista RAKETTI-hankkeen kanssa”, toteaa Jakobsson. Keskeistä on, että kolmivuotiskauden päättyessä niin SVY:n tuottamille palveluilla kuin RAKETTI-hankkeessa tuotettavilla ratkaisuilla ja järjestelmillä on ylläpitäjä ja palvelujen tuottaja.

”Muiden palveluiden osalta resursointi tapahtuisi joko osallistumismaksuina, maksupalveluna, palvelua tarvitsevien yliopistojen keskinäisesti sopimalla resursointiratkaisulla tai erillisenä hankerahoituksena”, kaavailee Jakobsson.

Joustavan opiskelun palvelukokonaisuuden samoin kuin muiden palveluiden resursoinnista valmistellaan esitys, joka etenee maaliskuussa kokoontuvalle SVY:n neuvottelukunnalle. Konsortion toimintaan on vuoden 2007 alusta kerätty yliopistoilta jäsenmaksua. Lisäksi toimintaa on rahoitettu erillishankerahoituksella.

Tiedotteen alkuun

Yliopistorajat ylittävä opiskelu kiinnostaa opiskelijoita - sähköinen asiointi helpottaa hakuprosessia

Yliopistorajat ylittävän JOO-opiskelun mahdollisuus kiinnostaa opiskelijoita ja sähköisen asioinnin määrä on kasvussa. Viime vuonna sähköiseen Joopas-hakujärjestelmään kirjautumisia oli lähes 30 000 ja järjestelmässä käsiteltiin yli 3000 hakemusta. JOO-oikeuksia myönnettiin yli 40 000 opintopisteen suorituksiin. Eniten opinto-oikeuksia toisen yliopiston opiskelijoille myönsivät Turun ja Helsingin yliopistot. Kaikkiaan Joopas.fi-palvelulla oli lähes 100 000 erillistä kävijää.

Joopas-hakujärjestelmän käyttöönotto on tapahtunut vaiheittain ja nyt se on käytössä 15:ssä yliopistossa. Viime vuonna järjestelmä otettiin käyttöön Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistoissa sekä Taideteollisessa korkeakoulussa. Kevään aikana käyttäjiksi ovat liittymässä Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Maanpuolustuskorkeakoulu.

Paitsi että järjestelmä helpottaa opiskelijan hakeutumista JOO-opintoihin, on se myös yliopistovirkailijan keskeinen työväline. Järjestelmästä saadaan valtakunnallisen JOO-sopimuksen toteutumisesta yliopistokohtaista seurantatietoa, tilastoja ja raportteja.

SVY:n joustavan opiskelun palvelukokonaisuus muodostuu seuraavista palveluista:

Viime syksynä Joopas.fi-tietopalvelua uudistettiin ja laajennettiin siten, että se kattaa nyt paitsi JOO-opiskelun myös yliopistojen aineverkostojen tarjoamien joustavien opintomahdollisuuksien kuvaukset.

Mitä SVY:n opintotarjonta pitää sisällään?

SVY-palvelujen hyödyllisyyttä kartoittaneessa yliopistokyselyssä Joopas.fi-palvelun hyödyllisyydestä vallitsi laaja yksimielisyys. Sen sijaan joissakin kannanotoissa todettiin, että opintotarjontapalvelulle ei olisi tarvetta.

”Tässä on varmaan kyse jonkinlaisesta informaatiokatkoksesta”, toteaa projektipäällikkö Julian Lindberg. ”Emme ole ehkä täysin onnistuneet palvelukokonaisuutta koskevassa viestinnässä, mikä on aika tyypillistä verkkopalveluiden kehittämisvaiheessa."

Joopas.fi-palvelun keskeinen osa tulee olemaan ajantasalla oleva, yliopistojen järjestämän opetuksen tietopalvelu. Tämä palvelu toteutetaan siten, että SVY:n portaalin opintotarjontatietokanta säännöllisesti hakee yliopistojen suunnittelemaa ja järjestämää opetusta koskevaa tietoa yliopistojen palvelimilta.

"Näin vaikkapa JOO-opiskelua suunnitteleva opiskelija löytää häntä kiinnostavat kurssit erilaisilla hakukriteereillä yhdestä verkkopalvelusta sen sijaan, että hänen tarvitsisi etsiä tieto kunkin yliopiston omilta sivuilta”, kuvailee Lindberg opintotarjontatietokannan tuomia etuja opiskelijalle.

Toteutettava opintotarjontapalvelu on sellainen Joopas.fi-palvelun integroitu osa, jota ilman palvelu ei ole toimiva kokonaisuus. Mikäli opiskelija päätyy siihen, että hän haluaa hakea opinto-oikeutta, hän voi järjestelmän puitteissa siirtää sähköiseen hakulomakkeeseen opintotarjonnasta valitsemiensa opintojaksojen tiedot.

”Tekninen valmius tarjonnan esittämiseen ja kurssitietojen siirtämiseen on kunnossa. Nyt odotamme, että yliopistot saavat järjestelmänsä standardien mukaiseen kuntoon”, kertoo Lindberg. ”Tilannetta hankaloittaa se, että yliopistoissa on käytössä useita erilaisia tietojärjestelmiä.”

Käyttöliittymä palvelee myös JOO-virkailijaa

Opiskelijan käyttöliittymän lisäksi Joopas-hakujärjestelmän virkailijan käyttöliittymää on jatkuvasti kehitetty. ”Viime vuoden aikana järjestelmään tuotettiin tilastointiin, raportointiin ja hakemusten arkistointiin liittyviä lisäominaisuuksia helpottamaan järjestelmää käyttävien yliopistojen virkailijoiden työtä. Uusien toimintojen avulla on mahdollista saada kattavammat raportit kotiyliopistosta lähteneistä opiskelijoista sekä siirtää vanhoja hakemuksia erilliseen arkistoon aktiivisten hakemusten hakutoimintojen helpottamiseksi”, kertoo kehittämispäällikkö Lindberg.

”Tämän vuoden keskeinen haaste on mukauttaa Joopas-hakujärjestelmä ja -tietopalvelu vuoden 2010 alusta toteutuviin uusiin yliopistorakenteisiin”, toteaa Lindberg. ”Samanaikaisesti käymme tiiviisti keskusteluja opetusministeiriön käynnistämän RAKETTI-hankkeen toimijoiden kanssa taataksemme liittymäpinnat valtakunnalliseen opintohallinnon tietojärjestelmiä koskevaan kehittämistyöhön.”

”Tässä yksi keskeinen osa-alue on opintohallinnon tietomääritykset, joita on tähän mennessä menestyksellä tehty virtuaaliyliopistoyhteistyönä ja joiden arvo on nyt ymmärretty myös RAKETTI-hankkeen käsitemääritystyössä. JOO-opiskelun palveluita kehitetään myös palvelemaan yliopistojen välisten verkostojen opintohallintoa ja yliopistojen väliset tiedonsiirtohankkeet, muun muassa opintosuorituksia koskevat tiedonsiirrot työllistävät”, kuvailee Lindberg lähiajan työsarkaa.

Joopas.fi-palvelua ja sen osana toimivaa Joopas-hakujärjestelmää ylläpitää ja kehittää SVY:n palveluyksikkö.

Tiedotteen alkuun

Korkeakoulut toivovat keskitettyjä palveluita lisääntyvään videoviestintään

Videoviestinnän odotetaan lisääntyvän suomalaisissa korkeakouluissa ja kansallisella tasolla kaivataan yhteisiä keskitettyjä palveluita. Tämä käy ilmi tuoreesta Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksen toteuttamasta ja tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n rahoittamasta selvityksestä. Selvityksessä kartoitettiin suomalaisten korkeakoulujen videoviestinnän nykytilaa ja muovattiin tiekarttaa videoviestinnän kehityssuunnista muutamaksi vuodeksi eteenpäin.

Videoviestinnän käyttöä selvitettiin asiantuntijoille ja videopalveluiden käyttäjille suunnatuilla verkkokyselyillä sekä asiantuntijatyöpajoissa. Vertailun vuoksi myös vuosittaisen kansainvälisen Megakonferenssin osallistujilta kysyttiin samoja tietoja.

"Vastausten perusteella videoviestinnän käytön kasvuun uskotaan kaikissa tutkituissa ryhmissä. Vahvimmin tätä mieltä olivat tutkijat, joista yhdeksän kymmenestä uskoi videoviestinnän merkityksen kasvavan ja jokainen uskoi videoneuvotteluiden ja verkkokokousten käytön kasvuun. Tutkijat ovatkin tällä hetkellä jäljessä esimerkiksi opetuksesta tai hallinnosta vuorovaikutteisen videoviestinnän käytössä", kertoo selvityksen toimittaja, verkkopedagogiikan asiantuntija Kari Tuononen Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksesta.

"Selvityksen lopputuloksena voidaan nostaa esille muutamia kärkiasioita. Yhteistyötä VideoFunet-toimijoiden kesken on lisättävä ja toimintaa aktivoitava, sekä verkoston koordinaatio on keskitettävä. Lisäksi selvitys nosti esille keskitettyjen videopalveluiden tarpeen", toteaa CSC:n tietoliikenneasiantuntija ja selvityksen toinen toimittaja Sami Andberg.

"Keskitettyjen palveluiden toivelistalla ovat etenkin verkkovideopalvelu tai "korkeakoulujen YouTube", videoneuvottelun siltapalvelu sekä verkkokokousjärjestelmien kehityksen seuraaminen."

Kansallisen videoviestintäselvityksen loppuraportti julkaistiin hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä 15. tammikuuta. Ensimmäisen kerran videoteknologioiden käyttöä Suomen yliopistoissa kartoitettiin Suomen virtuaaliyliopiston toimesta Janne Sariolan toimittamassa raportissa Videoteknologian käyttö yliopistoissa 2003-2006.

Tiedotteen alkuun

Yksi käyttäjätunnus verkkopalveluihin voi parantaa tietoturvaa ja karsia kustannuksia

Verkkopalveluissa tarvittavat käyttäjätunnukset ja salasanat ovat tuttuja kaikille. Uuden palvelun käyttöönottaminen vaatii rekisteröitymistä ja uuden käyttäjäidentiteetin luomista, johon liittyy usein myös salasanan opetteleminen käyttäjän tunnistamista varten. Erilaisten työhön, harrastuksiin, opiskeluun tai vapaa-aikaan liittyvien käyttäjätunnusten ja salasanojen hallitseminen käy työlääksi loppukäyttäjälle viimeistään silloin, kun joku palvelu alkaa vaatia salasanan säännöllistä vaihtamista.

Organisaatiolle moninkertaisten käyttäjätunnusten ylläpito samalle käyttäjälle on päällekkäistä työtä, jota karsimalla voidaan rationalisoida organisaation toimintaa ja vähentää kustannuksia. Myös tietoturvallisuus paranee, kun käyttäjätunnukset saadaan luotettavasti suljettua käyttöoikeuden perusteen lakatessa, esimerkiksi kun henkilö poistuu organisaation palveluksesta. Päämääränä on, että käyttäjällä on yksi identiteetti, jota hän voi käyttää mahdollisimman monessa palvelussa organisaatiossaan ja jopa sen ulkopuolella.

Väitöstutkimuksessaan TkL Mikael Linden on tutkinut identiteetinhallintaa organisaatioiden sisäisissä ja organisaatioiden toisilleen tarjoamissa verkkopalveluissa. Hän on kehittänyt malleja identiteetinhallintaan ja sen kehittämiseen organisaation sisäisissä palveluissa. Linden on lisäksi esittänyt vaatimukset ja toimintamallin organisaatiorajat ylittävälle identiteetinhallinnalle, jossa organisaatioiden muodostama luottamusverkosto tuo myös toisten organisaatioiden verkkopalvelut yhden käyttäjätunnuksen periaatteen piiriin.

Toimintamalli on pantu käytäntöön muun muassa Suomen korkeakoulujen muodostamassa Haka-luottamusverkostossa. Haka-luottamusverkosto tarjoaa palveluita esimerkiksi korkeakoulujen kirjastojen, opetuksen ja verkostoitumisen käyttöön. Suomen virtuaaliyliopiston Joopas-hakujärjestelmä oli ensimmäisiä yliopistorajat ylittäviä palveluja, jotka mahdollistuivat yliopistojen liittyessä Haka-luottamusverkostoon.

Tekniikan lisensiaatti Mikael Lindenin tietoturvallisuuden alaan kuuluva väitöskirja  (Organisaation sisäinen ja organisaatiorajat ylittävä identiteetin hallinta) tarkastettiin Tampereen teknillisen yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa 28. tammikuuta. Linden työskentelee sovellusasiantuntijana CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:ssä.

Tiedotteen alkuun

Julkaisuja

Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009-2015 (pdf, 138 kB) | Kansainvälistymisstrategia asettaa korkeakoulujen kansainvälistymisen suuntaviivat vuosille 2009-2015. Viideksi päätavoitteeksi on nostettu aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisön, laadun ja vetovoiman lisäämisen, osaamisen viennin edistämisen, monikulttuurisen yhteiskunnan tukemisen ja globaalin vastuun edistämisen. Lisäksi strategiassa esitetään tavoitteiden saavuttamista tukevia toimenpiteitä.

Kankaanrinta Ilta-Kanerva (2009): Virtuaalimaailmoja valtaamassa - verkko-opetusinnovaation leviäminen koulun maantieteeseen vuosituhannen vaihteessa.  | Kankaanrinnan väitöstutkimus käsittelee verkko-opetusinnovaation leviämistä perusasteen ja lukion maantieteeseen vuosina 1998–2004. Työssä sovellettiin opetusinnovaation leviämismallia ja innovaatioiden diffuusioteoriaa. Aineisto hankittiin seitsemänä vuotena kyselylomakkeilla maantieteen verkko-opetuksen edelläkävijäopettajilta.

Koponen Erkki (2009): The development, implementation and use of e-learning: critical realism and design science perspectives (E-oppimisjärjestelmän kehittäminen, toteuttaminen ja käyttö kriittisen realismin ja suunnittelutieteen näkökulmista) | E-oppimisjärjestelmän kehittäminen, toteuttaminen ja käyttö vaativat yksilön, organisaation ja yhteiskunnan toimia, toteaa Koponen tietojenkäsittleyopin alaan kuuluvassa väitöskirjassaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että e-oppimisjärjestelmän kehittäminen, toteuttaminen ja käyttö ovat kokonaisvaltaisia prosesseja, joihin liittyy mahdollisuuksia, mutta myös haasteita.

Linden Mikael (2009): Organisational and Cross-Organisational Identity Management (Organisaation sisäinen ja organisaatiorajat ylittävä identiteetin hallinta) | Väitöstutkimuksessaan Linden on tutkinut identiteetinhallintaa organisaatioiden sisäisissä ja organisaatioiden toisilleen tarjoamissa verkkopalveluissa. Linden on esittänyt vaatimukset ja toimintamallin organisaatiorajat ylittävälle identiteetinhallinnalle, jossa organisaatioiden muodostama luottamusverkosto tuo myös toisten organisaatioiden verkkopalvelut yhden käyttäjätunnuksen periaatteen piiriin. Toimintamalli on pantu käytäntöön muun muassa Suomen korkeakoulujen muodostamassa Haka-luottamusverkostossa. Lisätietoja aiemmin tiedotteessa.

Toikkanen Tarmo ja Kalliala Eija (2009): Sosiaalinen media opetuksessa | Kirja sisältää yleiskatsauksen sosiaalisen median maailmaan ja sen sovellutusmahdollisuuksiin opetuksessa. Teos toimii käsikirjana, josta voi hakea tietoa sosiaalisen median välineistä ja erikoissanoista. Maailmalla merkittävien välineiden ja palveluiden lisäksi tutustutaan myös kotimaisiin merkittäviin palveluihin, jotka muovaavat nykynuorison internetin käyttökulttuuria.

Tiedotteen alkuun