TieVie-asiantuntijakoulutuksen tavoite ja teemat

TieVie-asiantuntijakoulutuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa osallistujien tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön asiantuntemusta omassa työssään. Tarkastelun kohteena koulutuksessa ovat pedagoginen, teknologinen ja organisatorinen kehittäminen sekä opetuksen laatu korkeakoulussa. Teknologinen kehittäminen ja verkostoitunut työskentely kulkevat näkökulmana läpi koulutuksen. Näiden erilaisten näkökulmien yhdistymistä TieVie-asiantuntijakoulutuksessa on kuvattu kuviossa 1.

Kuvio 1. Erilaisten näkökulmien yhdistyminen TieVie-asiantuntijakoulutuksessa (15 op).

Tvt:n opetuskäyttöön liittyviä ongelmia ratkotaan yhdessä osallistujien ja kouluttajien muodostamassa asiantuntijayhteisössä. Vuorovaikutus, yhteisöllinen ongelmanratkaisu ja verkostoituminen ovat tärkeitä koulutuksen onnistumiseksi. Asiantuntijuuden kehittymistä tukee erityisesti mahdollisuus verkostoitumiseen sekä kokemusten ja tiedon jakamiseen yli korkeakoulurajojen. Koulutuksen aikana jokainen osallistuja toteuttaa tvt:a soveltavan kehittämishankkeen sekä dokumentoi oppimaansa ja osaamisensa kehittymistä portfolioon.

Koulutuksen tavoitteena on saavuttaa ope.fi III -tason taidot. Koulutuksen suoritettuaan osallistujilla on

• Syvällistä asiantuntemusta tvt:n sovellusmahdollisuuksista korkeakouluopetuksessa.
• Valmiuksia opetuksen, oman työn ja työyhteisön kehittämiseen, esim. valmiuksia kehittää oman yksikön opetusta, toteuttaa verkostoituneesti opetuskokonaisuuksia tai toimia tvt:n opetuskäytön ohjaajana, koulutussuunnittelijana tai tukihenkilönä.
• Taitoa toimia tvt-opetuskäytön kouluttajana tai konsulttina sekä oppilaitosyhteisön kehittäjänä.
• Taitoa ennakoida ja tutkia tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia opetuksessa.

Organisatorinen muutos

Koulutuksessa tarkastellaan korkeakoulua organisaationa, siihen vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia muutostekijöitä, korkeakoulun kehittämistyön mahdollisuuksia, tvt:n ja organisatorisen muutoksen yhteyksiä sekä verkko-opetuksen liittyviä kysymyksiä organisatorisesta näkökulmasta. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa on organisatorinen haaste, jossa pitäisi siirtyä strategioiden tasolta käytännön toimintaan. Tämä vaatii korkeakouluja rakentamaan muun muassa uudenlaisia pedagogisia ja teknologisia tukipalveluja.

Organisatoriseen muutokseen liittyviä kysymyksiä, joita teemaan liittyvässä seminaarissa ja -verkkojaksolla pohditaan ovat mm:

• Millä tavalla korkeakoulun työympäristönä pitää muuttua, jotta se tukee uusien käytäntöjen syntymistä?
• Millaisia toimintatapoja tämä edellyttää korkeakoululta?
• Millaisia muutoksia pedagogiset ja teknologiset innovaatiot edellyttävät oppiaineissa, yksiköissä, laitoksissa, tiedekunnissa ja korkeakouluissa?
• Miten tuetaan asiantuntijaryhmien yhteistyötä ja verkostoissa toteutettavaa opetusta?
• Entä miten koulutuksen avulla voidaan tukea organisatorista muutosta?

Pedagoginen muutos

Pyrkimyksessään kouluttaa asiantuntijoita muuttuvissa oppimiskonteksteissa, korkeakoulu on uudenlaisten pedagogisten haasteiden edessä. Nykykäsityksen mukaan asiantuntijuus ei ole pysyvä ominaisuus, joka on kerran saavutettu koulutuksen ja työkokemuksen kautta. Se on pikemminkin toimintatapa, jossa yhdistyvät haasteellisiin ongelmiin tarttuminen, voimakas sitoutuminen ja oman osaamisen kehittäminen.

Osaaminen ei ole ainoastaan yksilön, vaan myös yhteisön ominaisuus. Parhaiten korkeakouluopiskelijoiden oppimista tuetaan ottamalla heidät tiedeyhteisön jäseniksi, mukaan korkeakoulun todelliseen toimintaan. Pedagogiseen muutokseen liittyviä kysymyksiä käsitellään Pedagoginen muutos -seminaarissa ja -verkkojaksolla. Näitä kysymyksiä voivat olla esim:

• Millaisia käytännöllisiä pedagogisia ratkaisuja tämä vaatii korkeakouluopetukselta ja henkilöstökoulutukselta?
• Millaisia uusia haasteita ja mahdollisuuksia verkostoituminen ja teknologia tuovat mukanaan?
• Millaisella koulutuksella voidaan parhaiten vaikuttaa korkeakoulujen opetus- ja oppimiskulttuuriin?
• Miten korkeakouluopetusta voidaan kehittää?
• Miten opettajan työnkuva korkeakoulussa muuttuu?
• Mitä pedagoginen muutos tarkoittaa korkeakoulussa?
• Miten tvt:n mukaan tulo vaikuttaa korkeakoulujen opetus- ja toimintakulttuuriin?

TVT:n opetuskäytön laadun kehittäminen ja arviointi

Opetuksen ja korkeakoulun toiminnan laadun varmistus on tullut yhä tärkeämmäksi asiaksi suomalaisissa korkeakouluissa. Tämän vuoksi yhtenä läpäisevänä sisältönä TieVie-asiantuntijakoulutuksessa tarkastellaan laatuun liittyviä kysymyksiä. Korkeakouluissa on tärkeää lisätä laatuajattelua ja -tietoisuutta verkko-opetuksen alueella. Verkko-opetusta tulee tarkastella osana korkeakoulun opetuksen laadun kehittämistä. Laadun hallinta nähdään toiminnan kehittämisen välineenä. Laatuun liittyviä näkökulmia käsitellään läpi koulutuksen. Laatu-näkökulmia pohditaan erityisesti Arviointi-seminaarissa ja -verkkojaksolla, jossa tarkastelua laajennetaan omasta kehittämishankkeesta kohti oman organisaation ja yksikön toiminnan keskeisiä laatutekijöitä.

Laatuasiaa pohditaan Arviointi-lähiseminaarissa ja -verkkojaksolla esim. seuraavien kysymysten pohjalta:

• Miten korkeakoulujen toiminnan laatua voidaan seurata ja arvioida?
• Millaisia välineitä ja työkaluja on olemassa verkko-opetuksen prosessien ja niiden laadun tunnistamiseen ja dokumentointiin?
• Millaista lisäarvoa opetukseen tuo tvt:n hyödyntäminen?
• Millaisia ovat laadukkaaseen verkko-opetukseen johtavat toimintaprosessit, mallit ja laadun indikaattorit?

Teknologinen muutos

Teknologia kehittyy tekniikan kehittäjien ja käyttäjien kokemusten myötä. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäjät ja tukihenkilöt tarvitsevat teknologista ymmärrystä, jotta he pystyvät arvioimaan ja tekemään teknologiaa koskevia valintoja. Teknologian soveltaminen opetukseen ja uusien ratkaisujen kehittäminen edellyttää monialaisten asiantuntijaryhmien yhteistyötä sekä kykyä osallistua verkko-opetuksen ja opetusmateriaalien tuotantohankkeisiin. Teknologinen kehittäminen kulkee näkökulmana koko koulutuksen ajan. Koulutuksessa ei opetella yksittäisiä teknisiä taitoja. Kysymykset, joita tässä koulutuksessa mietitään voivat olla seuraavanlaisia:

• Muuttaako teknologian kehitys korkeakoulujen asemaa ja tehtävää yhteiskunnassa?
• Millaisia teknologisia kehityssuuntia on näköpiirissä ja mikä niiden merkitys on korkeakouluopetuksen kannalta?

Verkostoitunut toiminta

Tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen opetuksessa muuttaa korkeakoulujen henkilökunnan työtä verkostomaiseksi. Verkostoituneessa opetuksessa esimerkiksi vastuu sisällöllisestä asiantuntemuksesta hajautuu ja opetuksessa korostuu suunnittelu ja organisointi. Verkostoitunut opetus edellyttää tiimityötä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollistama joustava yhteistyö myös alueellisesti etäällä olevien toimijoiden kanssa tuo oman lisänsä verkostotyöhön. TieVie-asiantuntijakoulutuksen eri verkkojaksoilla ja seminaareissa tarkastellaan verkostoitumiseen liittyviä kysymyksiä, esim:

• Miten opetusverkostot ja niiden myötä tiimityö, virtuaalisuus ja tekniikka muuttavat korkeakouluja?
• Miten verkostot muuttavat opettajan työnkuvaa korkeakouluissa ja organisaatioiden toimintakulttuuria?
• Mitä ongelmia toimijat kohtaavat verkostoissa toimiessaan ja millaisia ratkaisuja ongelmiin voidaan löytää?

Lisäksi koulutuksessa edistetään ja tuetaan osallistujien verkostoitumista ja yhteistoimintaa muiden korkeakoulujen osallistujien kanssa valtakunnallisesti tieteen- ja koulutusalojen sisällä ja välillä sekä tarjotaan mahdollisuus tietojen ja kokemusten jakamiseen ja korkeakoulujen toimintatapojen vertailuun.