Työryhmä:
Tulosohjausjärjestelmän painopiste tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen vahvistamiseen

Yliopistojen tulosohjausjärjestelmää ja toimintamenojen muotoutumisperusteita sopimuskaudelle 2007-2009 pohtinut työryhmä esittää, että rahoitusjärjestelmän painopistettä siirretään vahvistamaan tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen edellytyksiä. Koko tulosohjausprosessi siirtyy työryhmän mukaan sähköisen asioinnin piiriin KOTA-tietojärjestelmän kautta. Työryhmä luovutti muistionsa opetusministeri Antti Kalliomäelle tänään.

Työryhmän esittämä rahoitusmalli muodostuisi edelleen perusrahoituksesta sekä sitä tukevasta hanke- ja tuloksellisuusrahoituksesta. Hankerahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta pysyisi nykyisellä runsaan kuuden prosentin tasolla. Tuloksellisuusrahan osuutta sen sijaan kasvatettaisiin nykyisestä kahdesta ja puolesta prosentista reiluun 23:een prosenttiin perusrahoitusosuuden pienentyessä nykyisestä reilusta 90:stä prosentista 70:ään prosenttiin.

Työryhmän työn lähtökohtana on ollut turvata toimintaedellytykset alueellisesti kattavalle yliopistolaitokselle painottaen yliopistojen strategioita ja profiloitumista, toiminnan korkeaa laatua sekä yhteiskunnallista asemaa ja alueellista vaikuttavuutta.

Työryhmä ehdottaa perusrahoituksen muodostuvan kaudella 2007-2009 laajuustekijän, tutkimuksen, tutkijakoulutuksen ja taiteellisen toiminnan, koulutuksen sekä yhteiskunnallisen palvelutehtävän perusteella. Perusrahoitus pidettäisiin vakaana koko kolmivuotiskauden ja sen rinnalla lisättäisiin laadun ja tuloksellisuuden merkitystä.

Perusrahoituksen tutkimusta, tutkijakoulutusta ja taiteellista toimintaa kuvaavia kriteerejä työryhmä esittää monipuolistettaviksi. Kriteereiksi otettaisiin tutkimusaktiivisuus, tutkijakoulutuspaikat, tohtorin tutkintotavoitteet ja taiteellinen toiminta. Yksittäisten tohtorin tutkintojen painoarvoa vähennettäisiin. Koulutuskriteerin ehdotetaan muodostuvan edelleen yksinomaan maisteritutkintojen tavoitteesta. Yhteiskunnallisen palvelutehtävän osalta työryhmä ehdottaa noudatettavaksi nykyisiä jakoperusteita. Laajuustekijä vakioitaisiin euromääräisesti nykyisen laajuustekijän suuruiseksi. Maisterintutkinnoissa käytettävät koulutusaloittaiset kustannuskertoimet säilyisivät ennallaan.

Hankerahoitusta ohjelmaperustaisesti

Työryhmä esittää hankerahoitusosuutta kehitettäväksi strategiarahoituksena kytkemällä se entistä kiinteämmin valtioneuvoston politiikkaohjelmiin ja opetusministeriön koulutus- ja tutkimuspoliittisiin ohjelmiin. Hankerahoitusta voitaisiin edelleen käyttää myös merkittäviin yliopistojen profiloitumista, painoalojen vahvistamista, keskinäistä yhteistyötä ja infrastruktuurin kehittämistä koskeviin hankkeisiin. Yhteisrahoitteista toimintamallia tulisi jatkossa hyödyntää entistä enemmän ja rakentaa vaikuttavuudeltaan laaja-alaisempia ja monipuolisempia yhteishankkeita. Lisäksi opetusministeriölle varattaisiin rahoitusta yliopistojen talouden sopeuttamiseen.

Työryhmän työssä on otettu huomioon yliopistojen toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen ja toimintaympäristön muutoksista seuraavat muutostarpeet kuten lainsäädännön muutokset, kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistäminen, innovaatiotoiminnan edellytysten vahvistaminen, laadunvarmistus sekä kilpaillun tutkimusrahoituksen vahvistaminen. Haasteena ohjausjärjestelmän kehittämiselle on nähty julkisen vallan ohjauksen, yliopistojen autonomian ja markkinaohjautuvuuden yhteensovittaminen.

Opetusministeriö lähettää työryhmän muistion yliopistoihin lausunnolle ja päättää tammikuun aikana tulossopimuskauden 2007-2009 rahoitusmallista.

Työryhmän muistio