Etusivu > Uutiset > 2005 > Suomi ja Venäjä kehittävät korkeakoulujen yhteistutkintoja ja lisäävät innovaatioyhteistyötä

Suomi ja Venäjä kehittävät korkeakoulujen yhteistutkintoja ja lisäävät innovaatioyhteistyötä

julkaistu 23.11.2005 08:40 (muokattu 20.8.2009 11:06)
Suomi ja Venäjä pyrkivät Bolognan prosessin mukaisiin vertailukelpoisiin korkeakoulututkintoihin. Maiden välisessä yhteistyössä korostetaan liikkuvuuden sekä korkeakoulutuksen laadun ja laadunarvioinnin kriteerien kehittämistä. Moskovassa 22. - 23. marraskuuta tavanneet opetusministeri Antti Kalliomäki sekä Venäjän Federaation opetus- ja tiedeministeri Andrei Fursenko keskustelivat ajankohtaisista korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kysymyksistä sekä innovaatiotoiminnan kehittämisestä.

Suomi ja Venäjä tekevät kahdenvälistä yhteistyötä yhteistutkintojen kehittämiseksi tänä vuonna käynnistyneessä Rajat ylittävä yliopisto -hankkeessa (Cross-Border University), jossa on mukana neljä venäläistä ja viisi suomalaista yliopistoa. Suomesta mukana ovat Helsingin, Joensuun, Kuopion ja Tampereen yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Venäjältä osallistuvat Pietarin valtionyliopisto, Pietarin teknillinen valtionyliopisto, Pietarin eurooppalainen yliopisto ja Petroskoin yliopisto. Koordinointivastuu on Joensuun yliopistolla.

Ministerit sopivat neuvotteluissa, että yhteistutkintojen kehitystyötä jatketaan ja tuetaan edelleen vuosina 2006-2007. Lisäksi yhteistutkintojen kehittämistä edistetään uudistamalla kansallisia korkeakoulutusjärjestelmiä. Rajat ylittävä yliopisto -hankkeen tuloksia arvioidaan kolmivuotiskauden lopussa. Tässä yhteydessä on mahdollista liittää hankkeeseen myös yhteisten tohtoriohjelmien kehittäminen.

Ministerit korostivat, että yhteistyön lisääminen on välttämätöntä innovaatiotoiminnan alalla. Yhteistyötä tulee kehittää tutkimustulosten ja teknologioiden kaupallistamisessa. Lisäksi maat voivat luoda yhteisiä infrastruktuurirakenteita ja kehittää teknologiavaihtoa sekä venture- ja riskipääomarahoitusjärjestelmiä projektien rahoitusmuotona. Ministerit totesivat korkeakoulujen innovaatiohankkeet erityisen lupaavaksi toimintamuodoksi ja korostivat akateemisten yrittäjyysvalmiuksien parantamiseen tarvittavan koulutuksen merkitystä.