Uutta tutkimustietoa virtuaalisen tiimiopiskelun tehostamisesta

Virtuaalinen opiskelu ja tiimityöskentely ovat suosittuja etäopiskelun muotoja, mutta ne eivät välttämättä johda laadukkaaseen oppimiseen. Onnistunut yhteisöllinen oppiminen edellyttää oman motivaation ja emootioiden säätelyä, vastuun jakamista sosiaalisissa tilanteissa sekä yhteistyön tekemistä näkyväksi esimerkiksi havainnollistamalla eriäviä mielipiteitä. Tämä ilmenee Suomen Akatemian Life as Learning (LEARN) -tutkimusohjelman ECOL-hankkeessa tehdyistä tutkimuksista.

ECOL-hankkeessa (Ecology of Collaboration: Collaboration as Motivated and Co-ordinated Activity in Learning at Higher Education and Work-Place Contexts) on tutkittu korkeakouluissa ja työelämässä mitä yhteisöllisessä oppimisessa tapahtuu ja miten sitä voisi tehostaa. Apuna on käytetty erilaisia verkko-oppimisen teknologiaympäristöjä. Tutkimushanke pohjautuu professori Päivi Häkkisen (Jyväskylän yliopisto) ja professori Sanna Järvelän (Oulun yliopisto) tutkimusryhmien aiempiin tutkimuksiin, joissa on analysoitu virtuaalisen vuorovaikutuksen laatua oppimisen näkökulmasta. Aiempien tutkimustulosten mukaan opiskelijoilla verkko-oppimiseen liittyvä vuorovaikutus on usein pinnallista ja vastavuoroista ymmärrystä on vaikea saavuttaa. Työyhteisöjen virtuaalisessa tiimityössä eri toimipaikkojen osapuolten on vaikea ymmärtää asioita yhteisellä tavalla ja aito yhteisöllinen työskentely on harvinaista. Yhteisöllisen oppimisen edellytykset, kuten ajattelua herättävät kysymykset, erimielisyyden esittäminen ja niistä neuvotteleminen sekä yhteinen kriittinen pohdinta, ovat verkossa vähäisiä.

ECOL-tutkimus tuotti uutta perustietoa paitsi yhteisöllisen oppimisen realismista myös siitä, kuinka erilaista teknologiaa voidaan hyödyntää yhteisöllisen oppimisen prosessin tehostamisessa. Oppimista tutkittiin muun muassa yhteistä ongelmanratkaisua vaativan tietokonepelin avulla. "Koulutuksesta ja työssä oppimisesta näyttävät vielä puuttuvan sellaiset kehittyneemmät teknologiset ratkaisut, jotka tukisivat virtuaaliselle oppimiselle tarpeellista vastavuoroisen ymmärryksen syntymistä ja yhteistyön koordinointia", sanoo professori Sanna Järvelä. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kehittämällä pedagogisia ratkaisuja, jotka mallintavat ryhmän jäsenten yhteistä työskentelyä ja sellaisia teknologisia välineitä, jotka muuttavat virtuaalisen yhteisön vuorovaikutusprosesseja näkyviksi.

Yhteistyön kehittäminen edellyttää haastavien tilanteiden tietoista kontrollointia

Onnistuneeseen vuorovaikutukseen ja oppimiseen tarvitaan yhteistä ymmärrystä. Se syntyy parhaiten kiinnittämällä tietoisesti huomiota yhteisen tietoperustan rakentamiseen ja yhteisöllisyyden tunteen vahvistamiseen. Järvelän mukaan virtuaalisen yhteistyön osapuolia tulisi kannustaa tiedostamaan paitsi toistensa läsnäolo myös oman ja toisten osallistumisen vaikutus ryhmän toimintaan: "Olisi tärkeää ohjata oppimaan tehokkaita yhteisöllisen oppimisen periaatteita, kuten selityksiä hakevien kysymysten esittämistä, neuvottelemista, argumentointia ja palautteen antamista."

Laadukkaan ja ymmärtävää oppimista palvelevan vuorovaikutuksen aikaansaamisessa on tärkeää myös yhteisen työskentelyn tekeminen näkyväksi. Työskentelyyn osallistuvat eivät tarvitse tietoa pelkästään työskentelyn kohteena olevasta ongelmasta vaan tietoa myös ongelman ratkaisuun osallistuvista henkilöistä. Kun erilaiset yksilöt työskentelevät yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, syntyy sosiaalisten ja emotionaalisten ongelmien vuoksi haastavia tilanteita. Onnistuneessa yhteisöllisen oppimisen tilanteessa opiskelijat säätelevät omaa motivaatiotaan ja emootioitaan, mutta myös jakavat vastuuta haastavien tilanteiden kontrolloinnista. Havainto ryhmän yhteisestä säätelystä on uusi tulos, jota voidaan hyödyntää sekä motivaation tutkimuksessa että ryhmän oppimisen käytännön toteuttamisessa.


Lisätietoja