Uusi laskentamalli yliopistojen tuloksellisuuden arviointiin:
Åbo Akademi, Jyväskylän ja Turun yliopistot tehokkaimpia

Åbo Akademi on tehokkain yliopisto verrattaessa sen saamaa rahoitusta saavutettuihin tuloksiin. Myös Jyväskylän ja Turun yliopistot menestyivät vertailussa hyvin. Tämä käy ilmi tutkimuksessa, jossa sovellettiin Jyväskylän yliopistossa kehitettyä uutta mallia yliopistojen tuloksellisuuden arviointiin viisivuotisjaksona 2000-2004. Vertailussa oli 16 yliopistoa ja niistä kootut tiedot perustuvat opetusministeriön ylläpitämään KOTA-tietokantaan.

Tutkimusraportissa esitetyssä uudessa laskentamallissa yliopistojen tuloksellisuutta arvioidaan käyttäen panostusten mittarina yliopistojen eri toimintoihinsa kohdentamaa opetusministeriön yliopistoille myöntämää perusrahoitusta sekä yliopistojen kokonaisrahoitusta. Kokonaisrahoitus muodostuu perusrahoituksen ja ulkopuolisen rahoituksen summasta. Tuloksia mitataan perustutkintojen ja tohtorin tutkintojen sekä vertaisarvioitujen kansainvälisten tieteellisten artikkelien ja konferenssi-artikkelien määrillä. Yliopistojen yhteiskunnallinen palvelutehtävä rajattiin tarkastelun ulkopuolelle.

Julkaisussa esitetty uusi laskentamalli ottaa huomioon yliopistojen ja koulutusalojen erilaiset rahoituspohjat sekä niiden koulutus- ja julkaisuprofiilit. Näin malli soveltuu hyvin työkaluksi asetettaessa yliopistoille ja koulutusaloille niiden erilaisia profiileja vastaavia tavoitteita ja seurattaessa yliopistojen tuottavuutta.

Åbo Akademi, Jyväskylän ja Turun yliopistot tuloksekkaimpia

Viisi tuloksellisinta yliopistoa perusrahoitusindeksillä mitattuna olivat Åbo Akademi (tuloksellisuusindeksi 111), Jyväskylän yliopisto (108), Tampereen teknillinen yliopisto (108), Lappeenrannan teknillinen yliopisto (104) ja Turun yliopisto (103). Kun ulkopuolinen rahoitus otettiin huomioon - eli käytettiin kokonaisrahoitusindeksiä - oli kärjessä Åbo Akademi (112), toisena Turun yliopisto (111) ja seuraavina Svenska handelshögskolan (109), Teknillinen korkeakoulu (108) ja Jyväskylän yliopisto (107).

Åbo Akademi menestyi siis parhaiten molemmilla indekseillä mitattuna. Se menestyi hyvin kaikilla koulutusaloillaan ja tuotti kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja resursseihin nähden paljon. Jyväskylän ja Turun yliopistot olivat molemmilla tavoilla laskettuna viiden tehokkaimman yliopiston joukossa. Jyväskylä tuotti paljon perustutkintoja sekä kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja resursseihinsa nähden. Turun yliopisto oli tasaisen hyvä keskeisillä aloillaan ja tuotti myös resursseihin nähden paljon kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja.

Helsingin yliopisto tuotti paljon jatkotutkintoja resursseihin nähden, mutta suhteellisen vähän kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja ja perustutkintoja. Tämä pudotti sen viiden parhaan joukosta kummallakin tavalla laskettuna. Kansainvälisten julkaisujen suhteellisen pieni määrä pudotti myös Tampereen yliopiston kärjestä.

Suuri ulkopuolinen rahoitus ei takaa tuloksellisuutta

Yliopiston hankkiman ulkopuolisen rahoituksen määrä voidaan nähdä itsessään yliopiston tuloksena. Ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli suurin Tampereen teknillisessä yliopistossa (44 %) ja toiseksi suurin Teknillisessä korkeakoulussa (41 %). Seuraavina tulivat Helsingin yliopisto (38 %), Åbo Akademi (38 %) ja Kuopion yliopisto (36 %).

Entä jos ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta suhteutetaan tuloksellisuuteen? Ulkopuolisen rahoituksen suhteellinen osuus näyttäisi osittain selittävän tuloksellisuutta perusrahoitusindeksillä mitattuna. Tästä ovat positiivisina esimerkkeinä Tampereen teknillinen yliopisto sekä Åbo Akademi. Vaihtelu ulkopuolisen rahoituksen ja tuloksellisuuden välillä on kuitenkin merkittävä. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on päässyt huipputulokseen suhteellisen pienellä ulkopuolisella rahoituksella ja toisaalta suurikaan (yli 35 %) ulkopuolinen rahoitus ei välttämättä realisoidu tuloksiin. Tästä ovat esimerkkeinä Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu ja Kuopion yliopisto.

Pekka Neittaanmäki, Reeta Neittaanmäki, Timo Tiihonen: Yliopistojen tutkintokoulutuksen ja tutkimuksen rahoitus ja tulokset vuosina 2000-2004. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 26. 2005. 60 s.

Lisätietoja ja tutkimusraportti

Teosta myy
Koulutuksen tutkimuslaitoksen asiakaspalvelu
ktl-asiakaspalvelu@ktl.jyu.fi
Verkkokauppa
p. (014) 260 3220, f. (014) 260 3241
PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto