Keskustan sivistysvaliokuntaryhmä: Verkko-opiskelu osaksi koulutuspolitiikan arkea

Keskustalaiset eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenet ovat huolissaan tietoyhteiskunnan kehityksen tasosta ja sen vaikutuksesta koulutuspolitiikkaan. Ryhmä on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa se kysyy mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että se ohjauksella ja rahoituksella nykyistä voimakkaammin tukisi yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden koulujen yhteistyötä sisältöjen ja teknologian kansalliseksi vahvistamiseksi.

Valiokuntaryhmän mielestä Suomen täytyy jatkossakin olla opetuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskunnan kärkimaa. Opetusministeriö on aiemmin tukenut linjauksillaan ja rahoituspäätöksillään korkeakoulujen tietoyhteiskuntakehitystä. Viimeisimmät kansalliset linjaukset on kuitenkin tehty Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmassa 2004-2006. Hankerahoitus korkeakouluille päättyi vuoden 2006 lopussa.

Valiokuntaryhmä painottaa hyviä tietoliikennevalmiuksia myös kansainvälisessä viitekehyksessä. Kansallinen korkeakoululaitoksemme joutuu jatkossa yhä enemmän kilpailemaan opiskelijoista kansainvälisessä verkossa. Siksi kansallinen yhteistyö ja koordinointi opetuksessa on tärkeää.

Pelkästään hyvien tietoliikenneyhteyksien kehittäminen ei ole riittävää. Sisällöt ovat yhtä tärkeitä. Valiokuntaryhmä kuitenkin muistuttaa harvaanasuttujen seutujen ongelmista. Juuri niillä seuduilla, joilla pienet koulut ja aikuisopiskelijat tarvitsisivat etäyhteyksiä kaikkein kipeimmin, ne useissa tapauksissa puuttuvat kokonaan, tai ovat niin kalliita, ettei niitä ole varaa hankkia. Niiden rakentaminen on pahasti viivästynyt. Nopeiden yhteyksien puuttuminen uhkaa edelleen harventaa kouluverkkoa ja tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia, mikä ei ole kunniaksi suomalaiselle tieto- ja koulutusyhteiskunnalle.

Opetusministeriön koulutus- ja tiedepoliittisessa ohjauksessa Suomessa toteutettiin 1990-luvulla ehkä teknologialtaan maailman korkeatasoisin ja kaikkien saatavilla oleva korkeakouluverkko, joka sai laajaa huomiota maailmalla. Hyvän teknologian pohjalta uskottiin syntyvän myös kansainvälisesti korkeatasoinen tietoyhteiskunta. Näin ei valitettavasti ole tapahtunut koska sovellutustuotannossa ei ole ollut riittävästi kansallista ohjausta, rahoitusta, yhteistyötä eikä näkemystä.

Peruskoulun ja lukion jälkeen voi mennä useita vuosia ennen jatko-opintojen alkua ja eläkkeelle pyritään uusimpienkin tietojen mukaan jo 60-vuotiaana. Osittain tämän voi katsoa johtuvan koulutuspolitiikasta, joka ei ole riittävästi tukenut sellaista sisällöllisesti laaja-alaista ja teknisesti helppokäyttöistä koulutukseen hakeutumista ja kouluttautumista tukevaa tieto- ja viestintäteknologiaa, joka olisi kaikkialla maassa kaikkien saatavilla.

Kattava tarjonta opintomahdollisuuksien ja palvelujen suhteen on yksi tietoyhteiskunnan kulmakivistä. Tällä hetkellä korkeakouluissa työtä tehdään ilman riittävää koulutus- ja tiedepoliittista ohjausta ja rahoitusta. Keskustan sivistysvaliokuntaryhmä painottaa, että korkeakoulujen autonomian kehittäminen on tärkeää, mutta sen nojalla korkeakoululaitosta ei voi jättää heitteille, eikä sen osaamista voi jättää käyttämättä kansallisissa elintärkeissä hankkeissa.