Virtuaaliyliopisto kannattaa keksiä toisenkin kerran
Matti Jakobsson (joulukuu 2009)
Suomen virtuaaliyliopisto -konsortio on päätetty purkaa kymmenvuotisen toiminnan jälkeen ensi vuoden lopussa. Paljon pysyvää on saatu aikaan yliopistoissa ja verkostoissa. Pysyvintä sisältöä onkin juuri alakohtaiset verkostot sekä palveluita ja tietojen jakamista varten syntyneet yhteistyörakenteet. Virtuaaliyliopistorahoituksella yliopistoihin hankitut laitteet ja järjestelmät vanhenevat nopeasti mutta yliopistolaisten välille syntyneet verkostot säilyvät, jos ne ovat alunperin syntyneet tarpeesta ja kestävälle pohjalle.
Mitä on liikkuva opiskelu tulevaisuudessa suomalaisessa korkeakoulussa?
Marja-Liisa Tenhunen (marraskuu 2009)
Käynnissä olevassa korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä koskevassa uudistustyössä on tärkeä pohtia muun ohella seuraavia kysymyksiä: Mitä on liikkuva opiskelu tulevaisuudessa suomalaisessa korkeakoulussa ja mitkä ovat sitä tukevat kehittämislinjat korkeakoulupolitiikassa? Miten korkeakoulujen profiloituminen vaikuttaa liikkuvuuteen? Muuttuuko jakamisen ideologia ja jos muuttuu, miten? Mitä tapahtuu verkko-opiskelulle? Millaisia ovat yhteiset tutkintojen tuottamistavat? Antaako tutkintorakenteiden uudistus tilaa joustavuudelle ja liikkuvuudelle?
Miten pedagogisia käytäntöjä muutetaan korkea-asteella?
Liisa Ilomäki (lokakuu 2009)
Korkea-asteen opetuksen kehittäminen on esillä juhlapuheissa ainakin satunnaisesti, mutta konkreettiset muutokset jäävät kuitenkin tieteellisen työn varjoon. Korkeakoulun ja tutkijan tuloksellisuutta arvioidaan tieteellisin kriteerein ja niiden perusteella jaetaan jatkorahoitusta. Opetuksen arvostaminen puheen tasolla ei paljon lämmitä hyviä ja innostuneita opettajia, jos arvostus ei näy käytännön työssä opettajalle.
Maata näkyvissä! Suomalaiset oppilaitokset virtuaalista maata valloittamassa
Kim Holmberg (syyskuu 2009)
Suomalaiset oppilaitokset ovat innolla lähteneet valloittamaan maata Second Lifen virtuaalisessa maailmassa. EduFinland -saaristossa Second Lifessa on jo yli 30 suomalaista oppilaitosta ja toistasataa Second Lifen opetus- ja koulutusmahdollisuuksista kiinnostunutta opettajaa ja saaristo kasvaa edelleen. EduFinlandin yhteisössä uudet tulokkaat saavat apua ja neuvoja virtuaalisten ensiaskeleiden ottamiseen ja oman opetustoimintansa käynnistämisessä. Tule sinäkin tutustumaan huomisen oppimisympäristöihin!
Sosiaalinen media tuo uusia käytäntöjä opetukseen ja tutkimukseen
Kari A. Hintikka (kesäkuu 2009)
Sosiaalinen media on viime vuosina tehnyt läpimurron Internetin käyttäjien arjessa. Sen käyttö myös opetuksessa ja oppimisessa on yleistynyt nopeasti muun muassa lukioissa. Korkeakouluissa sen sijaan sosiaalisen median käyttö ja tutkimus on vielä suhteellisen vähäistä verrattuna sen suosioon Internetin käyttäjien keskuudessa yleensä ja ajatellen sosiaalisen median tarjoamia hyötyjä ja mahdollisuuksia uudistaa korkeakouluopetusta ja työtapoja.
Oppimaan oppimista verkossa
Päivi Virtanen (toukokuu 2009)
Verkon välityksellä tapahtuvassa opiskelussa on tärkeää, että opiskelijat tunnistavat oppimiseensa liittyvät vahvuutensa kuten myös kehittämistä vaativat kohdat. Etänä opiskellessaan opiskelija saattaa olla yksin vastuussa toiminnastaan. Esimerkiksi motivoituminen, ajanhallinta tai kulloiseenkin oppimistilanteeseen parhaiten soveltuvien menetelmien valinta jäävät opiskelijan tehtäväksi. Nuorelle, vasta vähän korkeakouluopintoja suorittaneelle opiskelijalle oman toiminnan sääteleminen ja vastuuntuntoinen ryhmätyöskentely eivät aina suju ongelmitta ilman ohjeistusta ja ulkopuolista tukea.
Virtual Campus and Virtual Mobility – What did we learn from EU projects?
Wim Van Petegem (huhtikuu 2009)
The European Commission has set a goal in its Integrated Action Programme for Lifelong Learning whereby in the year 2013, 3 million European students should participate in its Erasmus programme, which is about 20% of all European students. But what about the remaining 80% of students: those who do not have the opportunity to participate in Erasmus for social, financial or other reasons? Virtual Mobility and Virtual Campus schemes could offer an answer for them with educational opportunities that are no longer location dependent and allow for collaboration with students and teachers abroad and thus promote intercultural understanding. But what is actually a Virtual Campus? And what do we mean by Virtual Mobility? And how 'virtual' is this campus or this mobility?
Opiskelijaliikkuvuuden hallintajärjestelmä osana opintohallinnon tietojärjestelmiä
Julian Lindberg ja Eija Ristimäki (maaliskuu 2009)
Yliopisto-opinnot antavat parhaimmillaan opiskelijalle valmiuden kriittiseen tiedonhankintaan ja uuden tiedon muodostamiseen. Tähän liittyy myös kyky hakeutua omien oppimistavoitteiden kannalta mielekkäiden opintojen pariin - sellaisillekin opintourille ja tieteenaloille, joita oma kotiyliopisto ei tarjoa. Tämä synnyttää opiskelijaliikkuvuutta yli korkeakoulurajojen sekä kansallisesti että kasvavassa määrin kansainvälisesti. Opintohallinnon tietojärjestelmille liikkuvuuden tukeminen ja hallinta on iso haaste.
Verkkotyökalut kansainvälisten opiskelijoiden ohjauksen tukena
Maarit Sinikangas ja Ari Haaranen (helmikuu 2009)
Kansainvälisten opiskelijoiden ohjauksessa on huomioitava yhä enemmän opiskelijoiden erilaiset kulttuuritaustat ja osaamistarpeet mielekkäiden oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Kuopion yliopiston kansanterveystieteen yksikössä on kansainvälisten opiskelijoiden ohjausprosessin tukena hyödynnetty näihin haasteisiin soveltuvia verkkotyökaluja.
Rakettioppia SVY:n rajapintakoulussa
Totti Tuhkanen ja Sami Hautakangas (joulukuu 2008)
Suomen hallituksen rakenteellisen kehittämisen strategia kannustaa yliopistoja muodostamaan hallinnollisia liittoumia ja kehittämään sähköisten palvelujensa yhteentoimivuutta. Suomen virtuaaliyliopisto on tarttunut haasteeseen käynnistämällä rajapintakoulutoiminnan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tietojärjestelmäasiantuntijoille. Toimintaa leimaa avoin yhteistyö ja tulosten nopea jakaminen jatkuvassa muutostilassa olevalla korkeakoulukentällä.
Kansainvälistä yhteistyötä matematiikan verkko-opetuksessa
Antti Rasila (marraskuu 2008)
Suomen ja Baijerin virtuaaliyliopistojen yhteistyösopimuksen pohjalta toteutetaan parhaillaan matematiikan verkko-opetuksen suomalais-saksalaista pilottihanketta. Projektissa tuotetaan yhteistyössä matematiikan verkkokursseja ja vekko-oppimateriaaleja ensisijaisesti opintojensa alkuvaiheessa olevien yliopisto-opiskelijoiden tarpeisiin. Projekti on herättänyt laajaa kiinnostusta Suomessa ja ulkomailla. Antti Rasila käsittelee kirjoituksessaan yhteistyön tavoitteita, toimintakonseptia sekä tähänastisia kokemuksia.
Verkko-oppimista nettisukupolvelle
Ineke Lam ja Magda Ritzen (lokakuu 2008)
Euroopan komission eLearning-ohjelman rahoittaman eLene-TLC-hankkeen tavoitteena on selvittää miten yliopistojen tulisi opetuksen tuottamisessa huomioida Internet-sukupolven opiskelijoiden odotukset, tarpeet ja taidot. Hankkeeseen liittyi ensimmäisen vuoden opiskelijoiden parissa tehty tutkimus kuudessa Euroopan maassa. Tärkein tutkimuskysymys oli: ”Mitä ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijat tarvitsevat ja odottavat tietotekniikalta oppimisprosessissaan?” Lisäksi kysyttiin: ”Mitkä työvälineet ja pedagogiikat vastaavat näihin eurooppalaisten ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijoiden tarpeisiin ja odotuksiin?”
Miten Baijerin virtuaaliyliopisto tukee verkkokurssien tuotantoa ja opinto-ohjausta?
Paul Rühl (syyskuu 2008)
Baijerin osavaltiossa toimiva 37:n korkeakoulun yhteistyöorganisaatio Baijerin virtuaaliyliopisto pyörittää 3,6 miljoonan euron vuosibudjetilla 37:n korkeakoulun verkkokurssituotantoa ja opinto-ohjausta. Pääosan tämän Suomen virtuaaliyliopiston sisarorganisaation toiminnasta rahoittaa osavaltion korkeakoulujen toiminnasta vastaava ministeriö. Korkeakoulujen oma rahoitusosuus on noin puoli miljoonaa euroa. Toimintamalliin ollaan tyytyväisiä ja rahoitukseen on tulossa tasokorotus. Onnistuisikohan tällainen Suomessa? Baijerin virtuaaliyliopiston johtaja Paul Rühl kuvaa kirjoituksessaan toimintamallia.
Kansainväliset maisteriohjelmat tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäjinä – pysyykö hiiri kädessä?
Merja Ruuska (kesäkuu 2008)
"Maisteriohjelmilla olisi edellytykset tulla Suomen virtuaaliyliopiston ja koko yliopistolaitoksen kansainväliseksi keihäänkärjeksi opetuksen alueella", kirjoitti Antti Auer tällä palstalla tammikuussa 2004. Neljä vuotta myöhemmin on nähtävissä, että tieto- ja viestintätekniikalla on merkittävä rooli maisteriohjelmien toteutuksessa. Mutta pysyvätkö eri puolilta maailmaa kotoisin olevat opiskelijat vauhdissa mukana? Entä ovatko tukipalvelut riittävällä tasolla ja tarkoituksenmukaisesti organisoitu? Jyväskylän yliopistossa selvitettiin kansainvälisten maisteriohjelmien tieto- ja viestintätekniikan tukea, tukitarpeita ja tiedotuksen toimivuutta.
Tampereella vaihto-opiskelijoille tarjotaan verkon kautta neljän korkeakoulun opintoja – sujuuko sähköinen asiointi?
Maria Virtanen (toukokuu 2008)
Studying in Tampere Region -verkoston (SITR) tarpeisiin SVY:n kanssa yhteistyössä räätälöity järjestelmäpilotti mahdollistaa ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille entistä saumattomamman hakuprosessin ristiinopiskeluun Tampereen alueella. Vaihto-opiskelijan erityinen ristiinopiskeluoikeus perustuu vuonna 2005 solmittuun Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun väliseen sopimukseen. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistorajat ylittävän sähköisen asioinnin pilotin erityishaasteena on, miten erilaisista kulttuureista tulevat käyttäjät saadaan sopeutumaan suomalaiseen itsepalveluyhteiskuntaan ja sen edellyttämään sähköiseen asiointiin.
Liikkuvaa yhteisöllisyyttä – myös sähköisissä palveluissa
Jyrki J.J. Kasvi (huhtikuu 2008)
Tieto- ja viestintätekniikan uusien palveluiden kehitystä hallitsee tällä hetkellä kaksi trendiä, yhteisöllisyys ja liikkuvuus. Uusien sähköisten osaamispalveluiden kehittäjät joutuvatkin kysymään itseltään, toimivatko uudet palvelut myös liikkuvien yhteisöjen tulevaisuudessa.
Virtuaaliyliopistotoiminta korkeakoulujen rakennemuutoksessa
Eija Ristimäki (maaliskuu 2008)
Bolognan prosessin tärkein tavoite – liikkuvuuden lisääminen – on jäänyt toteutumatta jopa kotimaisten korkeakoulujen välillä, totesivat kaksi Helsingin yliopiston professoria hiljan Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla. Suomen virtuaaliyliopisto on yliopistojen yhteistoimintaverkostona omalta osaltaan luonut puitteita korkeakoulujen väliselle liikkuvuudelle mutta kannusteiden puuttuessa laajamittaista liikkuvuutta ei synny vaikka puitteet ja tietojärjestelmät olisivatkin kunnossa. Herää myös kysymys, osataanko tehtyä työtä täysimittaisesti hyödyntää korkeakoulujen rakennemuutoksessa kun opiskelijat alkavat liikkua syntyvien liittoumien sisällä?
Korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistus helpottaa verkkopalvelujen käyttöä
Mikael Linden (helmikuu 2008)
Oletko koskaan laskenut, montako käyttäjätunnusta ja salasanaa sinulla on palveluissa eri puolilla korkeakouluja? Oman yliopiston työaseman ja oppimisalustan lisäksi käyttäjätunnus tarvitaan yhteistyöyliopiston ja tieteenalaverkoston oppimisalustaan, työryhmäohjelmistoihin ja muihin työkaluihin. Yhdellä käyttäjällä on helposti kymmenen erillistä, omaa elämäänsä elävää käyttäjätunnus/salasana-paria eri tietojärjestelmissä. Tietoturvaihmiset varoittelevat saman salasanan käytöstä, mutta kuka pystyy muistamaan kymmenen salasanaa kirjoittamatta niitä ylös? Hanskat tippuvat viimeistään silloin, kun joku järjestelmä alkaa vaatia salasanan vaihtamista.
Opettaja ohjaajana verkossa – tuutoreiden kokemuksia verkko-ohjaamisesta
Maire Syrjäkari (joulukuu 2007)
Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) hyödyntäminen opetuksessa on lisääntynyt sekä monipuolistunut nopeasti ja siitä on tullut luonteva osa yliopisto-opetusta. Verkko-opetus voi tuoda opettajan työhön vaihtelua, joustavuutta, vuorovaikutteisuutta ja verkostoitumista. Tvt:n hyödyntäminen opetuksessa edellyttää uudenlaista osaamista ja se on saattanut opiskelijan ohella myös opettajat uuden oppimispolun alkuun. Verkko-opetus saakin monet opettajat innostumaan ja jotkut myös lannistumaan.
Digivideoiden opetuskäyttö tukee mielekästä opiskelua ja oppimista
Päivi Hakkarainen (marraskuu 2007)
Opetustelevisio ei synnyttänyt oppimisen vallankumousta, eikä myöskään analogisten videoiden hyödyntäminen opetuksessa. Entä digitaalisten videoiden hyödyntäminen? Edelleenkään vallankumousta ei ole odotettavissa, mutta digivideoiden hyödyntäminen näyttää tukevan analogisia videoita joissakin suhteissa paremmin eräitä mielekkään opiskelun ja oppimisen ominaispiirteitä. Näihin pedagogisiin mahdollisuuksiin yliopistojen on perusteltua tarttua.
Kuinka löytää verkko-opiskelun kuurupiilot?
Katri Rintamäki (lokakuu 2007)
Toisin kuin opiskelijoiden osallistuminen lähiopetukseen tai edes tenttikirjallisuuden lukeminen, opiskelijoiden verkko-opiskelu jää helposti näkymättömiin. Opettaja ei tiedä, kuinka paljon aikaa opiskelijat käyttävät verkko-opiskeluun, mitä verkkomateriaaleja he käyttävät ja miten he toimivat verkossa. Verkko- ja muun opiskelun raja myös muuttuu koko ajan häilyvämmäksi: lähes kaikkeen opiskeluun sisältyy verkko-opiskelua jossakin muodossa. Kukapa nykyään määrittelisi opintojakson verkko-opetukseksi yksinomaan sillä perusteella, että opettaja ja opiskelijat voivat lähettää toisilleen sähköpostia? On siis vaikea tietää, kuinka paljon verkko-opintojaksoja on tarjolla tai ylipäätään määritellä, mitkä ovat verkko-opintojaksoja.
Osaatko Wikitellä? – sosiaalinen media syytä huomioida myös opetuksen kehittämisessä
Kirsi Laitinen ja Marko Rissanen (syyskuu 2007)
Sosiaalinen media on avoin ja vuorovaikutteinen verkkoympäristö, jossa toimiminen on mahdollista web 2.0 -palvelujen avulla. Usein synonyymeinä käytetään käsitteitä yhteisöllinen web tai sosiaalinen web. Tässä ympäristössä internetin käyttäjät eivät ole pelkästään käyttäjiä, vaan he ovat myös sisällöntuottajia ja kehittäjiä. Sosiaalisen webin käyttäjiä ovat erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. Korkeakouluun tullessaan näillä ubiikkisukupolven nuorilla on paljon informaalisti opittuja tietoyhteiskuntavalmiuksia. Tämä ilmiö on syytä huomioida myös opetuksen kehittämisessä.
Sosiaaliset ohjelmistot ja opiskelijalähtöisyys Edu-Tool-muuntokoulutuksessa – verkko-opiskelua joustavasti työn ohessa
Niina Impiö (kesäkuu 2007)
Erilaiset muuntokoulutukset ja maisteriohjelmat ovat tulleet osaksi yliopisto-opetusta. Maisteriohjelmille on tyypillistä heterogeeninen opiskelija-aines, mikä näkyy muun muassa erilaisina tutkintotaustoina, vaihtelevana työelämäkokemuksena ja erilaisina tavoitteina. Nämä piirteet tuovat opintojen toteutukseen erityisinä vaatimuksina joustavat opiskelumahdollisuudet ja työelämälähtöisyyden huomioimisen. EduTool-muuntokoulutuksessa on pyritty vastaamaan näihin haasteisiin opiskelijalähtöisillä toteutustavoilla sekä hyödyntämällä joustavia opiskeluratkaisuja mahdollistavia sosiaalisia ohjelmistoja.
Virtuaaliyliopistoverkostot etsivät pysyviä käytäntöjä
Timo Aarrevaara (toukokuu 2007)
Yliopistoille on asetettu suuria odotuksia tietoyhteiskunnan edistämiseksi Suomessa. Muuttuvat osaamisvaatimukset, koulutuksen saatavuus, joustavat opiskelumahdollisuudet sekä uusien yhteistoimintamahdollisuuksien luominen yliopistojen välille ovat olleet keskeisiä yliopistojen tietoyhteiskuntaosaamiselle asetettuja tavoitteita. Miten yliopistoverkostot ovat toteuttaneet asetettuja tavoitteita? Tätä selvitteli virtuaaliyliopistotoimintaa arvioiva tutkijaryhmä, joka on nyt julkaissut väliraporttinsa.
Tiedonnälkään FEM
Totti Tuhkanen (huhtikuu 2007)
Suomalainen kuvailutietomääritys verkko-oppimateriaaleille on valmistunut. FinnEduMeta-nimen saanut määritys tuotettiin yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kouluasteen yhteistyönä. Laajalla valmistelupohjalla pyrittiin varmistamaan sanaston ja tietomallin soveltuvuus koko opetuksen kentän tarpeisiin.
Verkostoituminen on laatua
Aino-Maija Hiltunen (maaliskuu 2007)
Erilaiset laatuun liittyvät sanat – laadunhallinta, laadunvarmistus, laatukäsikirjat, -kartat ja -kaaviot – ovat tulleet 2000-luvulla yliopistojen puheeseen yhä voimakkaammin. Ne vaativat kääntämistä hallinnoimisen ja prosessien kieleltä yliopistojen todellisuuden kielelle ja herättävät ajoittain hämmennystä ja kritiikkiä. Parhaimmillaan ne herättävät myös rakentavia kysymyksiä, aitoa innostusta ja toiminnan kehittämisen halua. Kuinka yliopistoverkosto toimijana asettuu laadunhallinnan kuvioihin, kuinka laatutyön kieltä tulkataan verkostojen kielelle?
Sosiaalinen teknologia ja koulujärjestelmän (r)evoluutio
Teemu Arina (helmikuu 2007)
Pidän ahdistavana kirjoittaa otsikoksi: "Sosiaalisten ohjelmistojen tai sosiaalisen median roolista opetus- tai koulutusteknologian kehittämisessä". Koulutus eli "education" juontaa juurensa latinankielisestä verbistä "educare - to lead forth", jonka ytimessä on käsitys opettajasta johdattelemassa oppijoita edistyneemmillä tiedoillaan. Vertailuna sosiaalinen media on kaikkea muuta kuin keskusjohtoista toimintaa.
Tieto- ja viestintäteknologia korkeakoulujen opinto-ohjauksen tukena
Sakari Saukkonen, Markku Närhi, Antti Auer (joulukuu 2006)
Suomalaisissa korkeakouluissa opinto-ohjaus ja sen kehittäminen on noussut keskeiseksi opiskelun laadun ja tehokkuuden parantamisen keinoksi. Työvälineistä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) nähtiin niin tärkeäksi, että se kirjattiin jopa pääministeri Vanhasen hallitusohjelmaan. Opetusministeriön ja yliopistojen välillä sovittiinkin kolme vuotta sitten HOPSin käyttöön otosta kaikille opiskelijoille vuoden 2006 loppuun mennessä. Yliopistot tarttuivat haasteeseen ryhtyen laajasti hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologiaa. Nyt sähköinen eHOPS on yliopistojen arkipäivää ja ePortfoliot ovat tulossa.
Course Teams – a better way to teach?
Mary Thorpe (marraskuu 2006)
Traditional university teachers teach alone, and their students have to work within the framework set by each lecturer, particularly since their work will be assessed by this person as well. Is this desirable? Could there be benefits from sharing the task of deciding both what to teach and how best to teach it? The Open University UK has from the beginning used teams of mixed expertise for the production of its multi-media courses. These courses are different from a single course of lectures, both in scale and because they require a complex production of resources far beyond what the single lecturer working alone could be expected to produce. However, there may be benefits in the team approach that could be adopted elsewhere, particularly now that use of ICT is so widespread.
Virtuaaliliikkuvuudesta vetoa opiskelijavaihtoon?
Anna-Kaarina Kairamo ja Reetta Koski (lokakuu 2006)
Kun yliopistoissa puhutaan kansainvälisestä liikkuvuudesta, on se perinteisesti mielletty fyysiseksi liikkuvuudeksi. Eikä ihme: kansainvälistymistä kuvaavina määrällisinä kriteereinä yliopistojen tulossopimuksissa on lähtevien ja tulevien vaihto-opiskelijoiden lukumäärät. Samaan aikaan ilmassa on vahvoja signaaleja siitä, että opintoaikojen rajoittaminen vaikuttaa suomalaisten opiskelijoiden halukkuuteen hakeutua vaihtoon. Olisiko virtuaaliliikkuvuudesta apua, ei fyysistä liikkuvuutta korvaavana vaan täydentävänä toimintamuotona?
Tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen opiskelu korkeakouluissa - tarvetta vai ei?
Olli Salo (syyskuu 2006)
Yhä useammalla opiskelijalla on takanaan erilaisia tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opintoja jo ennen kuin he saapuvat fukseina yliopistoihin ja korkeakouluihin. Herää siis kysymys, onko TVT-perusteiden opettamiselle enää tarvetta. Helsingin yliopistossa lukuvuonna 2005-2006 järjestetty TVT-ajokortti-pilotti on ohitse ja uusi opetusvuosi on alkamassa. Pilottivuoden aikana kerätty palaute kertoo, mitä mieltä Helsingin yliopiston uudet opiskelijat ovat TVT-perusteiden opetuksesta ja opiskelusta. On myös aika pohtia, miten suomalaisissa korkeakouluissa voitaisiin tehdä yhteistyötä TVT-perusteiden opetuksen rintamalla.
Muuttaako Wikipedia käsitystämme tiedon luonteesta?
Niklas Vainio (kesäkuu 2006)
Yhä useampi nettihaku vie verkkotietosanakirja Wikipediaan. Huhtikuussa Wikipedia oli Internetin 13. vierailluin sivusto. Viidessä vuodessa Wikipedian vapaaehtoisyhteisö on kirjoittanut 3 800 000 hakusanaa (joista 1 200 000 englanniksi) ja synnyttänyt 200 eri kieliversiota, joihin kuuluvat valtakielten ohella esimerkiksi suomi, esperanto, thai ja klingon. Wikipediaan näyttävät luottavan myös lähdekriittisyydestään tunnetut journalistit. Kaiken takana on varsin häkellyttävä toimintaperiaate: sivusto kannustaa ketä tahansa luku- ja kirjoitustaitoista osallistumaan tietosanakirjan kokoamiseen. Miten Wikipedia on mahdollinen ja voiko siihen luottaa?
Kun työurat sirpaloituvat, tieto fragmentoituu ja medioista tulee mobiileja
Tuire Palonen (toukokuu 2006)
Instituutioiden pysyvästä turvasta on tullut vain harvojen etuoikeus. Tämä on johtanut siihen, että työntekijöiden omat henkilökohtaiset verkostot ovat entistäkin tärkeämpiä. Niiden kautta on mahdollista etsiä, valikoida ja uudistaa alati muuttuvia tietovarantoja. Luotettavien kanavien seuraaminen myös suojelee tietotulvalta. Omien henkilökohtaisten suhteiden vaaliminen on osa asiantuntijatyötä. Tiedonvaihdon muutosten myötä myös medioiden rooli korostuu ja monimuotoistuu ja mobiili teknologia valtaa alaa. Tämä on kehityksen suunta ainakin yliopistojen ulkopuolisessa työelämässä.
Tulosohjaus ja yhteistyö
Timo Tiihonen (huhtikuu 2006)
Yliopistojen tulosohjauksesta keskustellaan julkisuudessa melko säännöllisesti. Yleisimpinä näkökulmina ovat huoli määrän korostumisesta laadun kustannuksella ja tuloskilpailun vaikutus yhteistyökulttuuriin. Toisaalta tulosohjaus on kiistatta saavuttanut sille asetettuja päämääriä – yliopistolaitoksen tuloksellisuus on parantunut kaikilla käytetyillä mittareilla tarkasteltuna. Siispä tulosohjauksesta tuskin ollaan luopumassa jatkossa. Mitä tämä merkitsee yliopistolaitoksen sisäiselle yhteistyölle ja erityisesti virtuaaliyliopistotoiminnalle? Onko yhteistyötä ylipäätään mielekästä tarkastella tulosohjauksen viitekehyksessä?
Virtuaaliyliopiston vaikuttavuus – mitä se on ja miten sitä voisi arvioida?
Sanna Järvelä (maaliskuu 2006)
Olemme edenneet verkko-oppimisessa ja -opiskelussa siihen vaiheeseen, että tunnustamme sen mahdollisuudet, mutta myös kriittiset näkökohdat. Vielä viime vuosikymmenellä hokemat ”open and flexible learning – avoin ja joustava opiskelu” välittivät kuvaa siitä, että verkko-opiskelu on helppoa, hauskaa ja ennen kaikkea joustavaa. Mutta mitä vaikutuksia verkko-opiskelulla on itse oppimiseen? Tästä ei ole juurikaan tutkimustuloksia. Oulun yliopistossa onkin juuri käynnistynyt opetusministeriön rahoittamana virtuaaliyliopiston tieteenalaverkostojen vaikuttavuutta koskeva tutkimus.
Weblogit henkilökohtaisen oppimisen välineenä
Jere Majava (helmikuu 2006)
Weblogit ovat olleet jo pitkään webin nopeimmin kasvavia ilmiöitä. Viimeisen vuoden aikana blogit ovat saaneet runsaasti huomiota myös suomalaisessa mediassa. Huomio on kohdistunut erityisesti blogien käyttöön politiikassa ja tiedonvälityksessä. Blogeilla on kuitenkin annettavaa myös akateemiselle maailmalle sekä opetuksen että tutkimuksen välineenä. Tästä näkökulmasta yksittäisiä blogeja kiinnostavampia ovat blogien mahdollistamat avoimet keskusteluverkostot.
Web 2.0 – Webin (r)evoluutio?
Jarmo Viteli (joulukuu 2005)
Monet meistä ovat viime aikoina törmänneet käsitteeseen Web 2.0. Jos et vielä ole siitä kuullut, niin tässä saat ensi annoksen ja voit sitten jatkaa tiedonhakua vaikkapa googlettamalla Web 2.0. Käsitteenä Web 2.0 on melko nuori, vaikkakin Googlesta siihen löytyy jo 17 800 000 viitettä (1.12.2005). Käsitteen ja sen alustavan sisällön laittoivat liikkeelle herrat O’Reilly ja Doughherty vuonna 2004, jotka yhdessä ihmettelivät webiin ilmestyneitä uusia konsepteja ja palveluita ja ryhtyivät hieman tarkemmin pohtimaan mitä niiden taustalla oikein on. Ehkä heillä oli myös pienenä kimmokkeena ideoida uutta konferenssia alan toimijoille, se kun on osa herrojen yrityksen toimenkuvaa. Web 2.0 tarjosi konferenssille hyvän nimen ja myös sisällön. Näitä Web 2.0 -konferensseja on järjestetty jo kaksi kertaa (osallistumismaksu 2700 $) ja suosio on ollut kiitettävä. Jotain mielenkiintoista ja uutta, jota kutsutaan Web 2.0:ksi, täytyy siis olla menossa.
Creative Commons - vaihtoehto oppimateriaalien tekijänoikeuksien hallintaan
Teemu Leinonen (marraskuu 2005)
Creative Commons –liike on luonut työkaluja, joiden avulla voimme helposti antaa muille – kollegoillemme, opiskelijoillemme ja koko tiedeyhteisölle - oikeuden käyttää tekemiämme digitaalisia teoksia laajemmin kuin mitä tekijänoikeuslaki heille takaa. Creative Commons –liike pyrkii lisäämään vapaiden ja avoimien sisältöjen tuotantoa ja verkkojakelua. Se on syntynyt toisaalta yliopistojen tutkijoiden ja toisaalta taide- ja kulttuuriaktivistien ruohonjuuritason toimintana. Tänä syksynä liike on saanut osakseen myös laajempaa kiinnostusta UNESCO:a ja OECD:tä myöten.
Suomen virtuaaliyliopisto vuonna 2007
Matti Jakobsson (lokakuu 2005)
Virtuaaliyliopistotoiminta on tullut jäädäkseen. Yliopistot ovat panostaneet merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön ja perustaneet opetusteknologiayksiköitä tai oppimiskeskuksia – yksin tai saman paikkakunnan toimijoiden kesken. Yleisimpiä yliopistojen sisäisiä toimintamuotoja ovat opettajien ja opiskelijoiden TVT-valmiuksien parantaminen, etäopiskelun mahdollistaminen sekä uusien pedagogisten ratkaisujen edistäminen.
Voimaa verkosta ja verkko-oppimisesta - yhteistyössä
Katrina Harjuhahto-Madetoja ja Jaana Kaakkola (syyskuu 2005)
Vuoteen 2011 mennessä noin 35 000 henkilön on arvioitu poistuvan valtion palveluksesta, lähinnä eläkkeelle. Kevään kehyspäätöksen mukaan vain noin puolet vapautuvista paikoista on tarkoitus täyttää. Tämä merkitsee suurta haastetta valtion henkilöstön kehittämiselle. Samalla kun toimintaa on kyettävä tehostamaan, suuri määrä uusia työntekijöitä tarvitsee peruskoulutusta valtionhallinnosta ja sen toiminnasta sekä omista työtehtävistään. Verkko-oppiminen on yksi mahdollisuus tehostaa henkilöstökoulutusta. Varteenotettava yhteistyökumppani olisi esimerkiksi Suomen virtuaaliyliopisto.
Kansallisesta kansainväliseksi - SVY:stä maailman johtava virtuaaliopetuksen osaaja ja sisällön tuottaja?
Harri Malinen (kesäkuu 2005)
Maailma pienenee verkottumisen, liikkuvuuden ja virtuaalisen liikkuvuuden vuoksi. Globalisoitunut korkeakoulutus luo uusia kvalifikaatioita, opintokokonaisuuksia ja tulee käyttämään tehokkaammin uusia oppimisympäristöjä. Suomen virtuaaliyliopisto toimii niin kuin sitä on alun perin lähdetty kehittämäänkin - kansallisesti. Kansainvälistyminen on sana, jota Suomen virtuaaliyliopistossa on kuitenkin viime aikoina viljelty. Hiljattain julkaistu SVY:n strategia ilmaisee tahtotilan olemassaolon, toteuttaminen vain puuttuu. Jo on aikakin.
Tietoaineistot ja tietoverkko – integroituminen asettaa haasteen perinteisille organisaatiorakenteille
Jarmo Saarti (toukokuu 2005)
Valtakunnallisilla virtuaaliyliopistopäivillä eräänä työpaja-aiheena oli kirjastoaineistojen saatavuus ja käyttö verkko-opetuksessa ja tutkimuksessa. Analogisessa maailmassa, jossa painettuja kirjoja ja lehtiä ostettiin organisaation ja asiakkaiden käyttöön, teosten omistusoikeus siirtyi niiden ostajille. Kirjastojen oli ja on helppoa lainata näitä aineistoja kaikille tiedontarvitsijoille, kun pelisäännöt ovat suhteellisen selvät. Kun tietoaineistot ovat siirtymässä entistä enemmän digitaaliseen muotoon, tietokannoiksi tai verkon kautta jaeltaviksi kirjoiksi ja lehdiksi, muuttuvat myös pelisäännöt.
Tiedon omistamisesta
Jukka Kemppinen (huhtikuu 2005)
Oli siis virtuaaliyliopistopäivät Espoossa ja paikalla ystävät ja kylänmiehet. Keskusteltiin joukolla myös eettisistä kysymyksistä, jolloin sain aiheen sanoa, että etiikka on yleensä vapaaehtoista valintaa, jossa on takeena kenties vertaisryhmän paine. Laki puolestaan sisältää velvoittavia normeja, joiden takana on ulosottomies ja kukaties käsirautoja helistelevä poliisi. Keskustelussa käsitin kauhukseni, että yliopistoväki ei ollut tarkoin selvillä tekijänoikeuden rajoituksista. Jostain, luultavasti Amerikasta, on levinnyt käsitys, että aina ja kaikkeen, muotoon ja sisältöön, pätkään ja pitkään, on hankittava tekijänoikeudenhaltijan suostumus. Se nyt ei lainkaan pidä paikkaansa.
Voisiko SVY-verkostoilla olla rooli kehityspolitiikan toimeenpanossa
Eija Ristimäki (maaliskuu 2005)
Valtioneuvosto julkisti runsas vuosi sitten periaatepäätöksensä Suomen kehityspoliittiseksi ohjelmaksi. Ohjelmassa kannustetaan yliopistoja ja korkeakouluja vahvistamaan kehityskysymysten opetus- ja tutkimusresursseja. Samoin korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia kannustetaan hakeutumaan vastavuoroiseen yhteistyöhön kehitysmaiden organisaatioiden kanssa. Olisiko tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä kehittävillä ja tekniikkaa hyödyntävillä Suomen virtuaaliyliopiston (SVY) verkostoilla paikkansa tässä yhteistyössä?
Verkot kansainvälisillä vesillä
Jouni Järvinen (helmikuu 2005)
Yliopistojen yksiköiden kansainvälinen yhteistyö on ruohonjuuritason toimintaa, minkä myötä saadaan käyttöön lisää tietoresursseja, luodaan uusia toimintamalleja ja vahvistetaan koulutusyhteistyötä. Kansainvälistyminen on yliopistojen ja niiden eri yksiköiden kehittymisen kannalta tärkeää. Samalla tavoin se on merkittävää myös verkko-opetuksen kehittämiseksi. Verkko-opetuksen kansainvälistymisellä voidaan tarkoittaa monia asioita, mutta käytännön esimerkeistä yleisimpiä ovat virtuaalinen opiskelijavaihto, kurssien yhteistuotanto tai yhteiset opetuksen kehittämiseen tähtäävät projektit.
Mistä on (virtuaali)opetuksen laatu tehty?
Anne Mikkola (tammikuu 2005)
Oppimisen ja opetuksen laadusta puhutaan usein vain sisällön laatuna. Opetuksen laadusta puhuttaessa pitäisi myös muistaa, että laadukkaaseen opetukseen sisältyy myös laadukkaat opetusjärjestelyt. Nämä muodostuvat ensisijaisesti käytettävyydestä ja saatavuudesta. Varsinkin verkko-opinnoissa opetusjärjestelyjen laadukkuus korostuu.
Suomen virtuaaliyliopisto valmiina lähtöön! - mutta minne ja miten?
Janne Sariola (joulukuu 2004)
Suomen virtuaaliyliopisto on nyt kuuden vuoden ikäinen. Hypevaihe on takana ja olemme tulleet vakiinnuttamisvaiheen kynnykselle. Näin joulun lähestyessä on syytä pysähtyä rauhassa miettimään, mitä on saavutettu ja miten tästä eteenpäin tulisi edetä. Tässä Näkökulmassa esitän Suomen virtuaaliyliopistoa koskevia väittämiä ja koettuja ongelmia sekä myös ratkaisuja niihin. Mikä ovat sinun ratkaisusi jatkossa? Yhdessä vai erikseen? Minne ja miten?
Voivatko Baijerin ja Suomen virtuaaliyliopistot oppia toistensa kokemuksista
Julian Lindberg (marraskuu 2004)
Baijerin osavaltiossa toimiva Virtuelle Hochschule Bayernissa (VHB) muistuttaa organisoinniltaan ja tavoitteiltaan monin tavoin Suomen virtuaaliyliopistoa (SVY). VHB on perustettu vuonna 2000 toteuttamaan Baijerin korkeakoulujen yhteistä tavoitetta lisätä ja koordinoida sellaista opetuksen ja oppimisen kehittämistyötä, jossa monipuolisesti hyödynnetään uuden teknologian mahdollisuuksia. Samansuuntaista tavoitetta toteuttamaan perustettiin Suomen virtuaaliyliopisto vuonna 2001. Onko näillä kahdella mitään opittavaa toistensa kokemuksista?
Laatutyö - riesa vai tuki virtuaaliopetukselle?
Matti Lappalainen (lokakuu 2004)
Tutkinnonuudistuksen myötä on käynnistynyt arviointitoiminnan uusi aalto, nyt laadunvarmistuksen nimellä. Laadun käsite irrallisena osana yliopistojen toimintaa herättää monissa ihmetystä: eikö yliopistojen toiminta korkeimman opetuksen tyyssijana ole itsestään selvästi laadukasta? Kun laatukeskusteluun vielä kytketään tutkinnonuudistus ja virtuaaliyliopisto, syntyy monen mielessä tutkinnonuudistuksen nimikkokaupunkien Bolognan, Berliinin ja Bergenin rinnalla sointuva uusi Bermudan kolmio. Hetki hetkeltä tämä kolmio imee vaikutuspiiriinsä yhä useampia. Onneksi seuraukset eivät ole heidän kannaltaan aina kielteisiä.
Suomen virtuaaliyliopisto - vain virtuaalinenko?
Hannele Niemi (syyskuu 2004)
Verkosta on tullut osa yliopistojen arkipäivää. Opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja eri henkilöstöryhmien päivittäistoimintaan kuuluu oleellisesti verkon käyttö. Tarvittava tieto on helpointa etsiä verkosta. Pikakatsaus monen tiedekunnan opetustilanteeseen kertoo, että suuri osa luentomateriaalista on jo verkossa ja opiskelijat todella käyttävät mahdollisuutta palata yhä uudelleen opetusmateriaaliin. Useilla tieteenaloilla on tehokkaampaa etsiä e-lehtiä oman työpöydän mikrosta kuin matkata lukemaan lukusaleihin. Kokousmateriaalit ja asiakirjat ovat verkossa. Työryhmillä on omat kotisivunsa ja keskustelualueensa. - Mihin tässä kaikessa tarvitaan Suomen virtuaaliyliopistoa?
Verkko-opiskelijasta tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien hankkeiden vetäjäksi
Pirkko Hyvönen (kesäkuu 2004)
Olen Lapin yliopiston ja Connet-verkoston opiskelijana tietääkseni ensimmäisenä Suomessa suorittanut sivulaudaturin täysin verkkovälitteisesti. Olen urakoinut Connet-verkostossa kognitiotieteen verkko-opintoja runsaat 55 opintoviikkoa. Etäopiskelu, jossa sain hyödyntää tietoverkkoja, imaisi minut mukaansa jo 1990-puolivälissä. Matka jatkuu nyt tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien oppimisympäristöjen suunnittelijana. Verkko- ja verkosto-opiskelun koen niin innostavana, että haluan jakaa kokemukseni ja rohkaista muitakin mukaan.
Suomen virtuaaliyliopisto ja strategisten valintojen vuosi
Hannu Peltola (toukokuu 2004)
Suomen virtuaaliyliopisto on parhaillaan mielenkiintoisessa toiminnan vaiheessa. Takana on reilut kolme vuotta tiivistä yhteistyöverkostojen rakentamista ja yhteisten palvelujen kehittämistä. Perusta on luotu ja eri osahankkeista saadun kokemuksen pohjalta voidaan ryhtyä tekemään johtopäätöksiä vakiinnutettavan toiminnan suunnan määrittämiseksi. Nyt on aika yhteisesti pohtia millaisen virtuaaliyliopiston yliopistot haluavat ja mitkä ovat yliopistoille aidosti lisäarvoa tuottavia palveluita. Kuluva vuosi on strategisten valintojen aikaa.
Yksinkertainen on kaunista sähköisessä asioinnissakin
Mikko Markkola (huhtikuu 2004)
Juuri näihin aikoihin Tampereen yliopiston www-sivut täyttävät kymmenen vuotta. Palvelu on kehittynyt "ylimääräisestä" tiedotuskanavasta verkkopalvelujen kokoelmaksi. Verkkopalvelujen käyttö ja kehittäminen on muuttunut "hypestä" yliopiston normaaliin toimintaan integroiduksi osaksi. Nyt myös lainsäädäntö sekä mahdollistaa että edellyttää sähköisiä palveluita.
Open Access - tiedejulkaisemisen toinen mahdollisuus
Tapio Onnela (maaliskuu 2004)
Mikään ei ole pysyvää, ei myöskään tieteen tulosten painaminen paperille ja levittäminen maapostissa ympäri planeettaa. Tieteellisten aikakauslehtien digitaalisia versioita on ollut saatavilla verkosta jo vuosia, mutta nopean ja edullisen jakelukanavan lisäksi verkko tarjoaa mahdollisuuden muuttaa myös tiedelehtien julkaisukäytäntöjä, ja kenties palauttaa tiedon julkaiseminen takaisin tiedeyhteisöille.
Kulttuuri, teknologia ja koulutuksen monialaiset haasteet
Minna Tarkka (helmikuu 2004)
Teknologian kulttuurinen ja yhteiskunnallinen tutkimus ja luova kehitystyö muodostavat monialaisuudessaan koulutukselle ja tutkimukselle haasteellisen kentän. Eri opinalojen käsitteistön ja menetelmien yhteensovittamisen ohella haasteena on perus- ja soveltavan tutkimuksen ja tuotantokäytäntöjen yhteyden lujittaminen. Suomen virtuaaliyliopisto verkostoineen on tärkeä ympäristö kulttuuri- ja teknologia-alojen yhdentymispyrkimyksille.
Virtuaaliyliopisto tutkintorakenteen muutoksessa
Antti Auer (tammikuu 2004)
Pekka Kess otsikoi joulukuun artikkelinsa "Suomen virtuaaliyliopisto - quo vadis?" Tämä on tarpeellinen kysymys nyt kun verkko-opetuksen kuherruskuukausi on ohi. Voimme jo tunnustaa, että ei ole oppimisen erityislajia nimeltä verkko-oppiminen; eLearning ja mLearning voidaan jättää suosiolla mainosmiesten puheisiin. Verkko-opiskeluympäristöihin mahdollisesti liittynyt hype on kadonnut, kun on huomattu niiden olevan ensisijaisesti hallintavälineitä, joilla tuhannet opettajat ja opiskelijat voidaan organisoida toimintaan verkossa.
Suomen virtuaaliyliopisto - quo vadis?
Pekka Kess (joulukuu 2003)
Suomen virtuaaliyliopisto on toiminut virallisesti kolme vuotta. Ennen konsortiosopimuksen allekirjoittamista yliopistoilla oli useiden vuosien kokemukset tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Virtuaaliyliopistotoiminta ei ole siis uusi asia - organisoinnin muoto kylläkin. Kolmen vuoden aikana on harjoitettu konsortiosopimuksen rajaamalla toiminta-alueella monenlaista toimintaa. Nyt on aika arvioida, mitä toiminnassa pitää kehittää ja mistä on syytä luopua, jotta tavotteeksi asetetut tulokset voidaan saavuttaa.
Bolognan prosessi ja yhteiset tutkinnot
Anita Lehikoinen (marraskuu 2003)
Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luominen vuoteen 2010 mennessä otti askelen eteenpäin Berliinissä 18. - 19. syyskuuta 2003 järjestetyssä opetusministerikokouksessa. Kokouksen päätösasiakirjassa tälle niin kutsutulle Bolognan prosessille asetettiin konkreettisia välitavoitteita vuodelle 2005 ja tehtiin tulevaisuuden kannalta merkittäviä uusia avauksia.
Verkko-opetus vakiintumassa osaksi yliopistojen perustoimintaa
Marja Kylämä (lokakuu 2003)
Opetusministeriön virtuaaliyliopistotoimintaan osoitetulla erillisrahalla on yliopistojen ilmoitusten mukaan toteutettu vuosien 2001 ja 2002 aikana 460 verkkokurssia, joissa on tuotettu yhteensä 1 265 opintoviikkoa. Suorituksia on yliopistojen omissa ja verkostohankkeissa yhteensä noin 66 000 opintoviikkoa. Kun vielä vuoden 2003 aikana suoritetut kurssit saadaan ensimmäisen kolmivuotiskauden tilastoihin, voidaan uskoa lukumäärän ainakin kaksinkertaistuvan. Jatkossa opetusministeriössä odotetaan kehittämisrahalla tuotetun verkko-opetuksen vakiinnuttavan asemansa yliopistojen perustoiminnassa. Vuoden 2005 hanke-esityksiin odotetaan sellaisia uusia tieteenaloja, joille virtuaaliopetusta ei ole vielä syntynyt, mutta sen tarve on perusteltavissa.
Avoimen lähdekoodin malli ja vapaat verkko-oppimateriaalit
Mika Lammi (syyskuu 2003)
Avoimeen lähdekoodiin, eli open source -tuotantomalliin perustuvien ohjelmistotuotteiden ja verkko-oppimateriaalien välillä ei ensi katsomalta näytä olevan muita yhdistäviä tekijöitä kuin konteksti - tietotekniikka, tietoyhteiskunta ja tietoverkkojen kautta yhteisöllistynyt maailma. Yhtäläisyyksiä kuitenkin löytyy kevyen pintaraapaisun jälkeen - samoin kuin mahdollisuuksia. Verkko-oppimateriaaleilla on ainutlaatuinen mahdollisuus olla samankaltaisen vallankumouksen kärjessä, joka tapahtui ja tapahtuu edelleen ohjelmistotuotannon maailmassa. Kyseessä voisi olla uudenlainen tapa tuottaa pedagogisesti laadukasta ja kestävää oppimateriaalia vapaasti ja sitoumuksetta kaikkien tarvitsevien käyttöön.
Opiskelijaliikkuvuus ja yliopistoyhteisö
Kati Isoaho (kesäkuu 2003)
Opiskelijaliikkuvuuden edistyminen merkitsee opiskelijalle mahdollisuutta monipuolistaa tutkintoaan, mutta myös mahdollisuutta tutustua entistä monipuolisemmin yliopistolaitokseen kokonaisuutena. Tämä ei ole aivan mitätön mahdollisuus maailmassa, jossa lähes jokaisen on elämänsä aikana kohdattava useita uusia toimintaympäristöjä ja organisaatioita - ja opittava niistä, jotta itse pystyisi toimimaan niissä. Valtakunnallinen joustava opinto-oikeus antaa eri yliopistojen opiskelijoille nykyistä tasavertaisemman mahdollisuuden päästä osalliseksi koko yliopistoyhteisöstä ja sen opetustarjonnasta.
Voit viedä hevosen veden ääreen, mutta et pakottaa sitä juomaan - verkko-opetus informaatiotulvassa
Irma Reijonen ja Leena Järveläinen (07.05.2003)
Verkko-opettajalta vaadittava tietotaito on mittava. Verkko-opettajan täytyy hallita tietenkin oma tieteenalansa, mutta sen lisäksi myös verkkotoiminta ja -opetus, oman verkkomateriaalin tekeminen, muiden tuottaman aineiston käyttö ja kaiken päälle vielä eettiset ja tekijänoikeudelliset kysymykset. Verkko-opettajan tulee kehittyä koko ajan ammatillisesti, hallita pedagogiikka, osata ohjata verkossa, ymmärtää tieto- ja viestintätekniikkaa, pystyä tiimityöhön ja olla mediataitoinen. Missä määrin on realistista odottaa verkko-opettajan hallitsevan kaiken tämän? Entä miten opettajien ja kirjastojen yhteistyöllä voitaisiin opettajien työtaakkaa helpottaa?
Sivistyksen haaste
Sam Inkinen (02.04.2003)
Kun olin teini-ikäinen atk-harrastaja, olivat mikrotietokoneet ja -verkot uusi asia maailmassa. Kuitenkin jo 1980-luvun lopulla puhuttiin edelläkävijöiden keskuudessa . Mystiseltä kuulostanut TAO ei viitannut idän viisausperinteeseen eikä taolaisuuteen, vaan orastavalla nupullaan olleisiin opetusteknologisiin kokeiluihin.
Kun oppikirja ei olekaan kirja
Yrjö Repo (05.03.2003)
Informaatioteknologia ja Internet ovat mahdollistaneet oppimateriaalin, joka ei tuoksu painomusteelle. Poliittiset päättäjät EU:ssa ja Suomessa ovat suhtautuneet uutuuteen enimmäkseen myötämielisesti. Yhdessä asiassa päätöksentekijöiden ajattelu kuitenkin on jämähtänyt vanhoihin uomiin. Painettu kirja nauttii alennetusta arvonlisäverosta, mutta uutta aikaa edustava sähköinen kirja ei.
Kaikkea ei tarvitse tehdä itse - Kirjastot opettajan tukena verkkokurssin teossa
Ari Rouvari (05.02.2003)
Opettajan ei tarvitse tuottaa verkkokurssinsa oppimateriaalia kokonaan itse. Verkkokurssiin voi liittää oheismateriaaliksi kirjastojen hankkimaa digitaalista aineistoa esimerkiksi e-lehdissä julkaistuja artikkeleita. Kirjastojen elektronisten kokoelmien käytön ohella opettajat voivat myös tilata tarvitsemiensa aineistojen käyttölupa- ja digitointipalveluita ainakin joistakin kirjastoista.Arkisto
Näkökulman tiedot
Verkko-opetusmateriaalit ja hyvän sopimuskäytännön periaatteet
Kristiina Harenko (10.01.2003)
Verkko-opetuksessa tekijänoikeuksien merkitys on suurempi kuin perinteisessä opetusympäristössä. Kirjojen lukeminen ja käyttö eivät edellytä lupaa, mutta kirjallisen aineiston välittämiseen tietoverkossa tarvitaan lupa. Verkko-opetuksessa aineistoa tuotetaan myös opetusprosessin aikana ja opiskelijoistakin on tullut oppimateriaalin tuottajia. Opetusmateriaalin häiriötön käyttö onkin syytä turvata hankkimalla etukäteen sopimuksiin perustuvat luvat.© Suomen virtuaaliyliopisto