Käynnissä olevassa korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä koskevassa uudistustyössä on tärkeä pohtia muun ohella seuraavia kysymyksiä: Mitä on liikkuva opiskelu tulevaisuudessa suomalaisessa korkeakoulussa ja mitkä ovat sitä tukevat kehittämislinjat korkeakoulupolitiikassa? Miten korkeakoulujen profiloituminen vaikuttaa liikkuvuuteen? Muuttuuko jakamisen ideologia ja jos muuttuu, miten? Mitä tapahtuu verkko-opiskelulle? Millaisia ovat yhteiset tutkintojen tuottamistavat? Antaako tutkintorakenteiden uudistus tilaa joustavuudelle ja liikkuvuudelle?
Korkeakoulujen toimintaa
ohjaavat useat jo hyväksytyt tai valmisteilla olevat kansalliset strategiat ja
linjaukset. Niistä mainittakoon korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä
koskevat linjaukset, innovaatiostrategia, tutkimus- ja innovaationeuvoston
linjaukset sekä korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia. Kehityksemme on
menossa kohti ubiikkia
tietoyhteiskuntaa, jossa teknologia
on kaikkien saatavilla sulautuneena huomaamattomasti ympäristöönsä. Siitä
seuraa oppimisen rajattomuus.
Liikkuvuus edistää parhaimmillaan korkeakoulujen kilpailukykyä yhä kiristyvillä koulutusmarkkinoilla ja pakottaa kiinnittämään huomiota koulutuksen laatuun ja vahvistaa yhteistyötä ja verkostoitumista. Opetustarjonnan saatavuus, taloudelliset syyt ja kilpailukyky edellyttävät kiinteää yhteistyötä ja verkostoitumista. Opiskelijalähtöinen pedagogiikka sekä kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys ovat osa henkilökohtaisia ja verkostoituvia oppimisympäristöjä. Opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus valita omat henkilökohtaiset oppimisen polkunsa ns. jokapaikan oppimisessaan. Se edellyttää laajaa ja monipuolista tarjontaa, jossa hyödynnetään monimuotoisia opetusmenetelmiä ja joustavia koulutusratkaisuja.
Tulevaisuutta leimaa tarve siirtyä yhä laajempiin oppimisympäristökonsepteihin, jotka nousevat henkilökohtaisista kiinnostuksen kohteista ja yksilöllisistä tarpeista. Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmat voitaisiin avata opintojaksoina virtuaaliammattikorkeakoulun portaalissa ja näin mahdollistaa opiskelijoille aidosti omien oppimispolkujen rakentaminen. Opiskelijan tulevaisuuden työelämässä tarvitsemaa osaamista tukevat erityisesti sellaiset verkko-opetusmallit, joissa on yhdistetty opetusta, työelämää ja niihin kytkeytyvää kansainvälisyyttä. Näitä toimintamalleja tulee kehittää verkossa tapahtuvassa koulutuksessa.
Kansainvälisyyden edistämiseen sisältyy liikkuvuus ja kotikansainvälistyminen, yhteis- ja kaksoistutkinnot, uusien kansallisten ja kansainvälisten verkostojen ja toimintamallien luominen sekä TKI-toiminnan (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan) kansainvälistyminen. Koulutusvienti ja tilauskoulutus sisältyvät strategiaan, jota opetusministeriö parhaillaan valmistelee. Virtuaaliopinnot ja monimuotototeutukset ovat koulutusviennin toimintamallien olennaisia osia. Kansainvälisyys ei ole enää vain fyysistä, vaan yhä enemmän myös virtuaaliseen yhteistyöskentelyyn ja vuorovaikutuksen pohjautuvaa toimintaa.
Opiskelijoilla tulisi olla kaikissa koulutusohjelmissa mahdollisuus valita oppimispolkuunsa soveltuvia kansainvälisiä verkko-opintoja sekä kotimaassa että ulkomailla. Virtuaaliammattikorkeakoulun ja virtuaaliyliopiston, joiden molempien toiminnassa ja rahoituksessa on tapahtumassa muutoksia, tulisi toimia myös tulevaisuudessa verkko-opetuksen kehittämisen vetureina, edistää opetuksen saatavuutta ja tukea korkeakoulujen verkostoitumista sekä kansainvälisen verkko-opetusyhteistyön luomista.
Liikkuvuuden esteitä ovat korkeakoulujen vakiintuneet käytänteet sekä erilaiset tarpeet ja valmiudet kehittämistyössä. Lähitulevaisuudessa tulisi löytää yhteisiä toimintatapoja ja käytäntöjä erilaisina yhteistyöratkaisuina. Este on myös riittävän ja soveltuvan koulutustarjonnan puute samoin kuin liikkuvuuden tukitoimintojen puuttuminen. Taloudelliset syyt, resurssien puute sekä liikkuvuuden jääminen muiden tavoitteiden varjoon hankaloittavat kehittämistyötä.
Korkeakouluilla on melko vakiintuneita omia käytäntöjään, jotka saattavat olla esteenä liikkuvuudelle ja yhteistyön toteutumiselle. Yhteisten pelisääntöjen löytäminen voi olla haastavaa. Korkeakouluilla on hyvinkin erilaisia tarpeita samoin kuin mahdollisuuksia ja valmiuksia verkko-opintoihin liittyvässä kehitystyössä ja liikkuvuudessa. Osalla on pitkät perinteet, osa on vasta aloittamassa tähän liittyvää kehitystyötä. Eräs suurin este liikkuvuuden toteutumiselle tehtyjen kartoitusten mukaan on se, ettei portaalin tarjonnasta löydetä riittävästi soveltuvia verkko-opintoja, joita voidaan liittää osaksi tutkintoja. Tarjonnan monipuolisuus ja laajuus ovat yhteisessä portaalissa avainasemassa.
Liikkuvuus ei tällä hetkellä ole välttämättä korkeakoulujen monissa muutoshaasteissa ensimmäisenä kehityskohteena. Opiskelijaliikkuvuutta ei tulisi nähdä vain pelkkinä kustannuksina. Liikkuvuuden tukemiseksi tarvitaan yhä enemmän myös sitä tukevia toimenpiteitä, työkaluja ja verkostoja.
Profiloituminen omille avainosaamisalueille edistää korkeakoulun liikkuvuutta. Virtuaalisena toimivan korkeakouluverkoston kautta yksittäisen korkeakoulun tarjonta ja osaaminen saadaan näkyville ja liikkuvuuden avulla voidaan korostaa joustavia opiskelu- ja opetusratkaisuja. Liikkuvuus on eräs kilpailukyvyn ja imagon parantaja myös kansantaloudellisuuden ja tuottavuuden näkökulmista. Koulutustarjonnan läpinäkyvyyden, laadun ja monipuolisuuden kehittyminen sekä opetussuunnitelmien nopea uudistaminen mahdollistuvat tarvelähtöisesti.
Virtuaalitarjonta poistaisi todennäköisesti päällekkäistä tarjontaa ja pakottaisi profiloitumaan, kun opintojaksot olisivat näkyvissä. Tämän seurauksena opetuksen laatu korostuisi ja opiskelijoiden valintamahdollisuudet kasvaisivat. Portaaliin koottaisiin parhaat opetustuotteet eri toimijoilta. Yhteisen portaalin kautta voidaan tarjota opetusta niille osa-alueille, joille ei ehkä ole omassa korkeakoulussa päteviä opettajia. Parhaimmillaan portaali parantaa kilpailukykyä ja opetuksen laatua.
Väljärajaisten yhteistyö-, asiantuntija- ja vertaisverkostojen rooli ja jakamisen ideologia vahvistuvat tulevaisuudessa suunnattaessa kohti yhteistä virtuaalista korkeakouluverkostoa. Rajat ylittävän koulutuksen tukemiseen liittyvä yhteinen tutkimus- ja kehitystoiminta ja hyvien käytänteiden levittäminen tehostuvat. Alueellisten osaamiskeskittymien ja virtuaalikampusten rooli yhteistoiminnan edistäjinä vahvistuu. Verkoston sosiaalinen pääoma kasvaa innovatiivisissa verkkoyhteisöissä ja virtuaaliverkostoissa, joissa opiskelijat, opettajat ja elinkeino- ja työelämän yhteistyökumppanit kohtaavat toisensa.
Osa korkeakoulujen tutkinnoista rakennetaan ja suoritetaan jo nyt verkostoyhteistyössä (ylemmät AMK-tutkinnot ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa toteutettavat tutkinnot). Korkeakouluyhteistyössä on tarjolla myös portaaliin yhdessä tuotettua tarjontaa, joka takaa liikkuvuutta. Vertaistuottaminen yleistyy tuottamismallina ja korkeakoulujen väliset sopimukset yhteis- ja kaksoistutkinnoista lisääntyvät.
RAKETTI—hanke (Rakenteellisen Kehittämisen Tukena Tietohallinto) tietojärjestelmien kehittämisessä on keskeinen liikkuvuuden tukija. Tarvitaan lisäksi yhteinen portaali koulutustarjonnan tarjoamispaikkana ja toimijoiden kohtaamispaikkana eri korkeakoulujen välillä. Tämä edellyttää integraatiota omista järjestelmistä yhteiseen portaaliin, joka sisältää ajanmukaisia työkaluja ja palveluja (esim. videostreamaus, podcast- ja webastjakelu, kirjastopalvelut.)
Yhteinen portaali mahdollistaa parhaiden yhdessä tuotettujen koulutusmoduulien myymisen ja ostamisen. Näin rakentuu todellisuus suomalaisesta koulutuksesta myyntituotteena. Yhteistyö ja tarjonnan näkyvyys sekä työkalujen saatavuus mahdollistavat opiskelijoille joustavia opiskeluratkaisuja ja yksilöllisiä oppimispolkuja.
Tässä kuvattua kehitystyötä suuntaa visio liikkuvuudesta tulevaisuudessa: Virtuaalikorkeakouluverkosto edistää rajatonta oppimista verkottamalla alueellisia, kansallisia ja globaaleja opiskelijoita, opettajia sekä alan toimijoita yhteen.
--
Marja-Liisa Tenhunen
Kirjoittaja on toiminut Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun rehtorina ja ammattikorkeakouluosakeyhtiön toimitusjohtajana vuodesta 1995 lähtien. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori. Marja-Liisa Tenhunen on mukana useissa luottamustoimissa ja on jäsenenä lukuisissa eri yhteistyöryhmissä. Hän on ollut VirtuaaliAMK:n johtoryhmän jäsen vuodesta 2003.
Näkökulma on syntynyt yhteistyössä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun verkkopedagogiikan yliopettaja Irja Leppisaaren ja erikoissuunnittelija Riina Kleimolan kanssa.
© Suomen virtuaaliyliopisto