Virtuaaliyliopisto kannattaa keksiä toisenkin kerran
Suomen virtuaaliyliopisto -konsortio on päätetty purkaa kymmenvuotisen toiminnan jälkeen ensi vuoden lopussa. Paljon pysyvää on saatu aikaan yliopistoissa ja verkostoissa. Pysyvintä sisältöä onkin juuri alakohtaiset verkostot sekä palveluita ja tietojen jakamista varten syntyneet yhteistyörakenteet. Virtuaaliyliopistorahoituksella yliopistoihin hankitut laitteet ja järjestelmät vanhenevat nopeasti mutta yliopistolaisten välille syntyneet verkostot säilyvät, jos ne ovat alunperin syntyneet tarpeesta ja kestävälle pohjalle.
Kuva: Mikko Käkelä
Yliopistoihin on syntynyt oppimiskeskuksia ja opetusteknologiakeskuksia sekä tietojärjestelmiä ja palvelukonsepteja. Yksi jäi kuitenkin syntymättä – varsinainen virtuaaliyliopisto tai virtuaalipalvelu, joka välittäisi korkealaatuisia virtuaalikursseja ja virtuaaliopintoja asiakkailleen. Tälle konseptille olisi vieläkin kysyntää.
Valtio ei nyt oikein auta tällaisen palvelun – todellisen avoimen verkko-opetuspalvelun syntymistä. Uudessa maksupalveluasetusluonnoksessa on määritelty opintopisteen hinnaksi vaatimattomat kahdeksan euroa. Virtuaaliaineiston asemaa ei ole asetusluonnoksessa riittävästi rinnastettu kirjalliseen materiaaliin josta yliopisto voisi periä kustannuksia vastaavaa maksua.
Toivon, että löytyisi vielä taho, joka ottaisi tehtäväkseen yliopistojen järjestämän laadukkaan verkko-opetuksen välittämisen – maksua vastaan kaikille halukkaille Suomessa sekä maailmalla. Jos tämä vaikuttaa virtuaaliyliopiston ja avoimen yliopiston nykyiseltäkin missiolta, olet ymmärtänyt oikein.
Meillä on erinomainen avointen yliopistojen verkosto ja sen takaajana menettely, jossa kukin opinnot tuottava yliopisto vastaa opetuksen laadusta tiedekuntien ja vastaavien laatujärjestelmillä. Meillä on myös JOO-sopimus, joka mahdollistaa opinto-oikeuksien joustavan ja toimivan siirron yliopistojen välillä. Nyt ehdotetulla hinnoittelumallilla opetustarjonta jää kuitenkin kehittymättä. En usko, että kukaan on motivoitunut tuotteistamaan opetusta toimivaan verkkomuotoon kahdeksan euron opintopisteen hinnalla.
Ennustan, että syntyy suljettuja keskinäiseen koettuun hyödyllisyyteen perustuvia verkostoja, mutta todellinen visio avoimesta, kansalaisille opintosisältöjä tarjoavasta, yliopistojen vahvaan osaamiseen ja laatuun perustuvasta avoimesta verkostosta jää toteutumatta.
Virtuaaliyliopisto on kuitenkin niin hyvä idea, että se kannattaa keksiä toisenkin kerran.
--
Matti Jakobsson
Kirjottaja on Vaasan yliopiston rehtori ja toiminut Suomen virtuaaliyliopisto -konsortion johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 2003 lähtien.
© Suomen virtuaaliyliopisto