
Opettajan ei tarvitse tuottaa verkkokurssinsa oppimateriaalia kokonaan itse. Verkkokurssiin voi liittää oheismateriaaliksi kirjastojen hankkimaa digitaalista aineistoa, esimerkiksi e-lehdissä julkaistuja artikkeleita. Kirjastojen elektronisten kokoelmien käytön ohella opettajat voivat myös tilata tarvitsemiensa aineistojen käyttölupa- ja digitointipalveluita ainakin joistakin kirjastoista.
Kirjastojen tulisi tarjota myös enemmän tekijänoikeuksiin ja lisenssikäytäntöihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta sekä selvittää opettajien tiedonhaun ja -hallinnan koulutustarpeet.
Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib hankkii Suomen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kirjastoja varten elektronista aineistoa. FinELibissä on noin 8200 elektronista lehteä, 120 viitetietokantaa sekä sanakirjoja ja hakuteoksia. Aineistoja hankitaan yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa käyttäjiltä saadun palautteen perusteella.
FinELib on konsortio, joka koostuu yliopistoista, ammattikorkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja yleisistä kirjastoista. FinELib neuvottelee keskitetysti jäsenyhteisöilleen käyttöoikeussopimuksia elektronisiin aineistoihin. Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto vastaa FinELib toiminnasta. FinELib-aineistojen lisäksi kirjastoilla on myös paikallisia elektronisia kokoelmia.
FinELib-aineistoja voivat käyttää konsortiossa mukana olevien organisaatioiden henkilökunta ja opiskelijat. Käyttö on rajattu IP-osoitteiden avulla, joten käyttäjät saavat elektroniset dokumentit käyttöön oman organisaationsa verkon kautta. Verkon ulkopuoliselta koneelta FinELib aineistoja voi käyttää kirjautumalla yliopiston proxypalvelimelle. Proxyn kautta käyttö saattaa olla hieman hankalampaa, mutta kun yliopistot ottavat vähitellen käyttöön uusia henkilöntunnistamispalveluja, helpottuu myös verkon ulkopuolinen käyttö.
FinELib-aineistojen käytettävyys ja hallinta paranee, kun kansallinen tiedonhaunportaali otetaan käyttöön. Se on yhden luukun periaatteella toimiva palvelu, jonka kautta erilaiset elektroniset aineistot ovat haettavissa vaivattomasti. Portaali mahdollistaa laajojen aineistojen hallinnan. Siinä on myös erilaisia personointiominaisuuksia. Palvelu helpottaa oleellisesti tutkimusta, opetusta ja opiskelua. Tiedonhaunportaali pyritään ottamaan käyttöön syksyllä 2003.
Muutamat kirjastot tarjoavat kurssien tekijöille dokumenttien käyttölupien hankinta- ja digitointipalveluja. Opettajan ei tarvitse selvittää kenellä tekijänoikeudet on ja miten käyttöluvista sovitaan, vaan hän voi keskittyä olennaiseen - opettamiseen. Esimerkiksi HY:n opiskelijakirjasto hankkii opettajille kurssien oheismateriaaliksi mm. artikkeleiden käyttölupia sekä digitoi ja järjestää aineiston jakelun verkossa. Olemme olleet tyytyväisiä erityispalveluiden tuloksiin. Opettajat ovat voineet valita oheislukemistoksi aineistoa, jota ei ole ollut saatavilla painettuna.
Malliesimerkki verkko-oppimateriaalien onnistuneesta käytöstä on Helsingin yliopiston Renvall-instituutin järjestämä kansainvälinen Nordic welfare states -kurssi, jonka osallistujille ei oheisartikkeleita muulla tavalla olisi voitu edes järjestää.
Nämä erityispalvelut ovat kustannuksiltaan melko korkeita ja työläitä toteuttaa, mutta samalla olemme voineet kokeilla ja arvioida erilaisia elektronisen kurssiaineiston käyttötapoja.
Kirjastoilta edellytetään niiden tehtävien takia tekijänoikeusasioihin ja lisenssien hankintaan liittyvää osaamista. Osaamisen tarve on elektronisen aineiston käytön myötä kasvanut, sillä aineiston välittämiseen verkossa tarvitaan lupa. Kirjastoista on kehittymässä osaajia, joiden puoleen on luontevaa kääntyä käyttölupiin ja tekijänoikeuteen liittyvissä kysymyksissä.
Verkko-opetuksen lisääntyminen edellyttää myös monipuolisia taitoja hakea ja käyttää tietoa. Sitä pitää osata tulkita ja ymmärtää sekä sen pätevyyttä ja luotettavuutta arvioida. Jokaisella yliopisto-opiskelijalla tulisi olla tiedonhaun ja -hallinnan perustaidot. Niiden tulisi kuulua tutkintovaatimuksiin sillä, ne antavat perustan syvempien tiedonhallintataitojen oppimiselle.
Myös opettajille tulisi järjestää tiedonhallinnan taitojen opetusta. Jonkin verran opetusta onkin ollut tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen käyttöön keskittyneessä ope.fi -koulutuksissa.
Kirjastot tarjoavat laajat elektroniset aineistot opetus- ja tutkimuskäyttöön. Aineistojen käyttö on vaivatonta. Kirjastojen palveluja hyödynnetään verkkokurssien suunnittelussa ja teossa. Tiedonhaun ja -hallinnan taitojen opetus opiskelijoille ja opettajille on vakiintunut. Sen lisäksi, että kirjasto vastaa erilaisten dokumenttien säilytyksestä ja käyttöön tarjoamisesta, se osaltaan edesauttaa säilyttämään kansalaisten oikeuden käyttää tietoa.
Pääsuunnittelija Ari Rouvari työskentelee Helsingin yliopiston kirjaston, kansallisen elektronisen kirjaston palveluissa. Aikaisemmin hän on toiminut HY:n opiskelijakirjastossa mm. elektronisen oppimateriaalin käyttöön ja jakeluun sekä tiedonhan ja -hallinnan opetuksen kehittämiseen liittyvissä hankkeissa.
© Suomen virtuaaliyliopisto